Tällaiseen toimintaan minäkin voisin hyväntekeväisyysrahojani antaa varsinkin jos voisin olla varma, etteivät ne korruption vuoksi valu sen enempää eliittimusulmaanien kuin terroristimusulmaanienkaan taskuihin. Kirkon ulkomaanapu tekee hienoa työtä tämän projektin kautta, vaikka todellisia sankareita ovatkin Ahmed Hadji ja muut hänen kaltaisensa ihmiset, jotka tekevät töitä omien maidensa kehittämiseksi ja tulevaisuuden uskon valamiseksi oman maansa nuoriin. Oleellista on tuokin, mitä Ahmed Hadji totesi oman maansa ja maanosansa päättäjistä: He ovat osasyyllisiä kansalaistensa orjakauppaan.Afrikassa käydään "modernia orjakauppaa" – ugandalainen Shamim luuli lähtevänsä kotiapulaiseksi, mutta joutuikin Dubaihin myymään seksiä
Kasvava määrä yrityksiä vie nuoria Ugandasta töihin Persianlahden maihin. Shamim Nalumansi joutui matkallaan huijatuksi.
KAMPALA Shamim Nalumansin kädet käyvät nopeaan tahtiin. Hän letittää ketterästi irtohiuksia kiinni asiakkaan omiin hiuksiin.
Nalumansi on nyt 23-vuotias pienen lapsen äiti ja kampaaja. Neljä vuotta sitten hän istui vankilassa Dubaissa ja itki ja oksensi.
Dubaihin Nalumansi oli houkuteltu työtarjouksen avulla suoraan ugandalaisesta slummista.
Katwen slummi pääkaupungin Kampalan kupeessa on pienten hökkelitalojen ja pölyisten polkujen sokkelo, jossa paistetun ruoan tuoksu sekoittuu viemärin hajuun ja kanat ja vuohet juoksevat ympäriinsä. Nalumansi muutti slummiin jäätyään 15-vuotiaana orvoksi.
Katwessa Nalumansi kuljeskeli pitkin kujia ja etsi töitä. Hän siivosi, oli kotiapulaisena ja tarjoili ravintoloissa. Työpäivät olivat pitkiä ja palkka surkea.
Nalumansi oli vasta 18-vuotias mutta jo kyllästynyt elämäänsä. Hän katseli ystäviään, jotka olivat tulleet teini-ikäisinä vanhemmiksi. Lapsille ei ollut juuri mitään tarjottavaa.
Sitten puolituttu kertoi Nalumansille mahdollisuudesta lähteä töihin ulkomaille.
Dubaissa ei olisi hökkeleitä, vaan taivasta hipovia pilvenpiirtäjiä. Paperit hoidettaisiin kuntoon, Nalumansi pääsisi kotiapulaiseksi dubailaiseen perheeseen, ja palkka olisi huomattavasti parempi kuin mitä hän nyt sai raavittua kasaan.
Nalumansilla ei ollut mitään menetettävää. Hän suostui.
Ympäri Ugandan pääkaupunkia Kampalaa näkyy kylttejä, joissa haetaan naisia ja miehiä töihin Lähi-itään:
Middle East Consultants Limited. We are looking for boys and girls, age 21–45.
Mainokset houkuttelevat monia. Ugandassa työttömyys on korkeaa, ja etenkin köyhillä nuorilla on huonot mahdollisuudet ansaita tarpeeksi elääkseen edes siedettävää elämää.
Ugandassa on yli sata rekisteröityä yritystä, jotka vievät ihmisiä ulkomaille töihin. Suurin osa lähtijöistä rekrytoidaan Persianlahden maihin. Arabiemiirikunnissa sijaitsevien Dubain ja Abu Dhabin lisäksi suosittuja kohteita ovat esimerkiksi Saudi-Arabia ja Oman.
Toiminnan laajuus valkenee myös Kampalan kansainvälisellä lentokentällä Entebbessä.
Kentällä voi nähdä kymmeniä nuoria miehiä, jotka ohjataan erilliseen passintarkastusjonoon ja sieltä VIP-portin kautta lentokoneeseen. Tai nuoria naisia, joilla kaikilla on saman rekrytointiyrityksen t-paidat. He lentävät Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan, jonka kautta suuri osa Ugandasta Persianlahden maihin menevistä matkustaa.
Rekrytointiyritykset toimivat usein laillisuuden ja laittomuuden välisellä harmaalla alueella. Tarkkoja tietoja bisneksen koosta ei ole, mutta kannattavaa se vaikuttaa olevan: Ugandassa yritysten määrä on viime vuosina moninkertaistunut.
Liiketoiminnasta hyötyy matkan varrella moni. Korruptio kukoistaa, ja omat siivunsa saavat muun muassa lääkärit, maahanmuuttoviranomaiset ja muut eri asiakirjoja myöntävät tahot. Myös lentoyhtiöt hyötyvät asiakasmääristä. Kohdemaissa taas hyötyvät nälkäpalkkoja maksavat työnantajat.
- Rekrytointifirman ilmoitus Kampalan slummin laidalla.jpg (69.78 KiB) Katsottu 3011 kertaa
Ugandalainen lehti Daily Monitor lähetti naispuolisen toimittajansa selvittämään, millaisia maksuja rekrytoitavilta vaaditaan. Toimittaja esiintyi työnhakijana, sillä muutoin yrityksistä on vaikea saada tietoja.
Kotiapulaiseksi mielivän piti maksaa ensin muutama kymmenen euroa rekisteröintimaksua, saman verran lääkärintarkastuksesta ja vielä todistus puhtaasta rikosrekisteristä. Päälle tulivat maksut sopivasta ansioluettelosta sekä lentolipuista ja viisumista. Yhteensä summa nousee satoihin euroihin, joka on Ugandassa iso raha.
Shamim Nalumansin tapaus poikkesi hieman tavallisesta, sillä hänelle hoidettiin ja maksettiin kaikki tarvittavat paperit. Arabiemiirikuntiin hän matkusti laillisesti.
Kun Shamim Nalumansi nousi koneesta Dubaissa, häntä väsytti. Vastaan lentokentälle tuli ugandalainen nainen. Nalumansi ihmetteli tätä mutta ajatteli, että nainen veisi hänet myöhemmin uuden isännän luo.
Nainen vei Nalumansin pieneen asuntoon, käski levätä ja kertoi tulevansa hakemaan illalla.
Ilta tuli, ja nainen palasi. Hän otti Nalumansin autonsa kyytiin ja pysähtyi kadunkulmaan.
– Tämä on sinun paikkasi, nainen sanoi.
Nalumansi ajatteli, että kyse oli väärinymmärryksestä. Minunhan piti olla kotiapulainen, hän protestoi.
Mutta hän ei voinut mitään.
Maanantaista keskiviikkoon Nalumansilla oli kymmenestä kahteenkymmeneen asiakasta, viikonloppuisin paljon enemmän. Nalumansi sanoo, että viikossa ugandalainen parittaja pakotti hänet seksiin jopa yli sadan miehen kanssa.
Nalumansi mietti, miten voisi säästää rahaa, jotta pääsisi takaisin Ugandaan. Mutta ugandalainen naispomo tarkkaili häntä koko ajan ja otti kaikki rahat.
Asiakkaat olivat valkoisia, paikallisia, turisteja, vierastyöntekijöitä. Nalumansi yrittää olla muistamatta.
Dubaissa on arvioiden mukaan jopa kymmeniätuhansia prostituoituja, ja seksiturismi kaupunkiin on kasvava ilmiö, vaikka prostituutio on laitonta.
Yksi paikallisista asiakkaista kohteli Nalumansia ystävällisemmin kuin muut. Mies lupasi mennä Nalumansin kanssa naimisiin, pitää hänestä huolta ja viedä hänet takaisin Ugandaan.
Nalumansi tarttui pieneen toivoon, jotta pääsisi kadulta pois.
Mutta mitään ei ehtinyt tapahtua, sillä eräänä päivänä poliisi pidätti kaikki samalla kadulla olleet prostituoidut. Nalumansi vietti kolme kuukautta dubailaisessa vankilassa.
Ei ollut passia eikä rahaa lentolippuun. Oli vain epätoivo ja vatsassa kasvava sikiö.
– Oli todella tukala olo, koska silloin olin jo raskaana tietämättäni, Nalumansi kertoo.
Yksi poliiseista ymmärsi tilanteen ja tunsi myötätuntoa. Hän onnistui saamaan Nalumansin pomon puhelinnumeron toiselta pidätetyltä ja soitti hänelle. Nalumansi ei osaa jälkeenpäin selittää, miksi pomo suostui, mutta tämä toi pitkin hampain Nalumansille passin ja lentolipun.
Nalumansi palasi kotiin ilman rahaa, suuressa häpeässä. Noin puoli vuotta myöhemmin syntyi poika Ayaan.
Itäisestä Afrikasta Persianlahden maihin töihin lähtevistä on vaikea löytää tilastoja. Laillisesti rekisteröityjen yritysten lisäksi yksityishenkilöt ja järjestäytyneet salakuljettajat vievät ihmisiä ulkomaille myös laittomasti.
YK:n tilastojen mukaan Persianlahden maissa on töissä yli 600 000 sudanilaista ja 300 000 kenialaista. Kenian, Sudanin ja Ugandan lisäksi myös Etiopiasta ja Somaliasta lähtee paljon työvoimaa ulkomaille.
Pelkästään Saudi-Arabiassa oli töissä noin puoli miljoonaa etiopialaista, ennen kuin maa rupesi karkottamaan paperittomia siirtolaisia pari vuotta sitten.
Ugandassa rekrytointiyritykset esittelevät mielellään menestyneitä työntekijöitä, jotka ovat päässeet töihin kahvilaketju Starbucksiin tai ansainneet muuten tuhansia dollareita.
Tosiasiassa moni nainen löytää itsensä orjuuden kaltaisista oloista kotiapulaisena tai seksityöläisenä. Miehet työskentelevät usein vartijoina ja taksinkuljettajina.
Työpäivät voivat olla jopa 20-tuntisia. Jos yrittää karata, päätyy paperittomaksi kadulle. Passit tulijoilta viedään heti heidän päästyään maahan.
Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita kuin Shamim Nalumansi. Joka vuosi kymmenet ugandalaiset päätyvät Persianlahden maissa itsemurhaan toivottomuuden seurauksena.
Ahmed Hadji on suurikokoinen mies, jolla on lempeä ääni. Hän herkistyy helposti.
– Tämä kaikki satuttaa minua henkilökohtaisesti, hän sanoo ja hiljenee.
Hadji johtaa Ugandan musliminuorten kehitysfoorumi -nimistä järjestöä Kampalassa. Järjestö työskentelee Katwen slummissa muun muassa radikalisoitumista vastaan ja nuorten työllistymisen edistämiseksi.
Kampalan toiseksi suurin slummialue tunnetaan ulkomailla parhaiten tositapahtumiin perustuvasta elokuvasta Queen of Katwe, joka kertoo nuoresta lahjakkaasta shakinpelaajasta.
Mutta Katween liittyy enemmän tarinoita, jotka päättyvät huonosti.
Kun somalialainen terroristijärjestö al-Shabaab iski Ugandan pääkaupunkiin kesällä 2010, pomminrakentajat tulivat juuri Katwesta. Yli 70 ihmistä kuoli iskuissa ravintolaan ja baariin, joihin sadat olivat kerääntyneet seuraamaan jalkapallon MM-kisojen finaalia.
Myös Ahmed Hadji oli katsomassa jalkapalloa, kun pommit räjähtivät. Hän menetti monta ystäväänsä.
Katwea Hadji kuvailee paikaksi, jossa onnellisuus on vain teoreettinen käsite. Lapsia saadaan jo teini-iässä, ja harvalla on varaa syödä enemmän kuin yksi ateria päivässä.
- Ahmed Hadji auttaa maataan ja omaa kansaansa.jpg (82.06 KiB) Katsottu 3011 kertaa
Valtaosa asukkaista on työttömiä. Täällä on helppo värvätä Shamim Nalumansin kaltaisia lähtijöitä Persianlahden maihin.
– Rekrytoijat vetoavat usein tunteisiin. He sanovat vanhemmille, että päästä lapsesi menemään, ethän halua, että hän joutuu elämään samanlaista elämää kuin sinä. Nuorille taas, että ethän halua lapsillesi tätä samaa, Hadji selittää.
Hänen mukaansa moni ajattelee, että jos lähtee lentokoneella, elämästä tulee parempaa.
Kun lähtijät sitten palaavat tyhjin käsin, heitä hyljeksitään, Hadji sanoo.
Ahmed Hadjin järjestö pyörittää keskusta, jossa nuoret voivat saada ammattikoulutusta esimerkiksi kampaajiksi, ompelijoiksi tai sähkötyöntekijöiksi. Täältä myös Shamim Nalumansi valmistui kampaajaksi viime vuonna.
Koulutuskeskusta rahoittaa Suomen ulkoministeriö Kirkon ulkomaanavun kautta.
– Me kilpailemme rekrytoijien kanssa samoista nuorista. Toisin kuin heillä, meidän viestimme on, että nuoret voivat saavuttaa unelmansa ja menestyä myös täällä, Hadji sanoo.
Hadjia surettaa katsoa ulkomailta palanneita rikkinäisiä nuoria.
Hän syyttää koko ilmiöstä afrikkalaisia johtajia, jotka hänen mielestään näkevät kasvavan nuoren väestön lähinnä uhkana ja ongelmana. Hyväksymällä rekrytointiyritysten toiminnan he tekevät Hadjin mukaan ihmiskaupasta hyväksyttävää.
Hadji vertaa Persianlahden maihin suuntaavaa siirtolaisuutta moderniin orjuuteen ja sanoo, että Afrikan mailla on peiliin katsomisen paikka.
– Meidän pitää käydä tämä keskustelu maanosana ja hyväksyä, että olemme myös itse syypäitä omaan epäonnistumiseemme. Siirtomaaherrat lähtivät kauan sitten, Ahmed Hadji sanoo.
Hadjin mukaan nuorille pitäisi tarjota enemmän mahdollisuuksia kehittää taitoja, joilla he voisivat työllistää itsensä Ugandassa. Katwen koulutuskeskuksessa sadat nuoret saavat kolmivuotisen hankkeen aikana koulutuksen.
– Rahoitus on 150 000 euroa. Älä tule sanomaan minulle, että hallituksella ei olisi tällaiseen varaa. Se on priorisointikysymys, Hadji sanoo.
Shamim Nalumansin kolmevuotias poika Ayaan juoksee innostuneena muiden lasten kanssa ympäri koulutuskeskusta. Lapsia on täällä monta.
Kun Nalumansi kuuli keskuksesta, hän luuli sen olevan huijausta. Hän pelkäsi joutuvansa takaisin Dubaihin. Mutta keskus olikin uusi mahdollisuus.
– Pystyn elättämään itseni ja poikani kampaajana. Käteen ei jää paljon, mutta ainakaan ei tarvitse mennä nälkäisenä nukkumaan, Nalumansi kertoo.
Hän on saanut keskuksessa myös keskusteluapua traumoihinsa. Välillä muistot Dubaista iskevät kipeästi.
– Joskus tuntuu hirveän pahalta. Kun vein Ayaanin kouluun, mietin, miksi synnytin hänet, eihän minulla ole mitään tarjottavaa, Nalumansi sanoo.
– Mutta haluan, että hän saa paremman elämän kuin minä.
YLE
- Moni opiskelee keskuksessa kampaajan ammattiin.jpg (66.33 KiB) Katsottu 3011 kertaa
14.4.2019 klo 06:30
https://yle.fi/uutiset/3-10716926
Mekin voimme miettiä, mihin ohjaamme rahojamme. Esimerkiksi minä en kyllä mistään hinnasta matkustaisi Dubaihin, Abu Dhabiin tai vastaaviin kohteisiin. Nostan hattua myös jalkapalloilija Riku Riskille, joka boikotoi Qatariin suuntautunutta harjoitusleiriä. Minusta Palloliitto teki leirin järjestämispaikan suhteen karkean virhearvion. En toki kannata eristämispolitiikkaa, mutta kannatan boikotteja ja vastaavia kampanjoita, joiden kautta esitetään mielipiteitä vastapuolelle ymmärrettävässä muodossa.
minkäänlaisena versiona.
