Kansanedustaja Suna Kymäläistä haukuttiin rasistiksi ja populistiksi, kun hän varoitti venäläisomistuksista 15 vuotta sitten – Vieläkään hän ei usko lakien suojaavan riittävästi Suomen turvallisuutta
Kansanedustaja Suna Kymäläisen (sd.) piti puhua politiikassa aivan muusta kuin ulkomaalaisten kiinteistöomistuksista. Niistä tuli kuitenkin leima, joka jätti jälkensä perheen arkeen ja koko Kymäläisen uraan.
...
Kymäläinen tuli tunnetuksi niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti ulkomaalaisten kiinteistökauppojen vastustajana.
Aihe on ollut vuosia leimaava, ristiriitainen ja paheksuttukin. Nyt se on erityisen ajankohtainen, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja uhittelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä herättävät huolta.
KYMÄLÄINEN KIINNOSTUI ulkomaalaisten kiinteistökaupoista vuonna 2007, kun hän kiersi toreja puolueensa paikallisyhdistyksen vaalipäällikkönä. Yksi kansalaiskysymys tuntui toistuvan vaaliteltalta toiselle: miksi venäläiset ostavat täältä niin paljon kiinteistöjä? Kysyjien äänensävyissä oli huolta, hämmennystä, vihaakin.
Istuvien kansanedustajien vastaukset kuulostivat Kymäläisen korvaan varovaisilta, jopa hyssytteleviltä.
– Tuntui, että aihe oli jotenkin pelottava, eikä kukaan ollut perehtynyt siihen kunnolla.
Kymäläinen päätti perehtyä. Mitä enemmän hän asiaan syventyi, sitä tärkeämmältä se alkoi tuntua.
Vielä samana vuonna Kymäläinen perusti yksityishenkilönä kansalaisadressin, joka ei johtanut eduskunnassa muutamaa kirjallista kysymystä pidemmälle. Kansalaisadressiin nimien kerääminen kuitenkin osoitti, kuinka ristiriitaisen asian kanssa Kymäläinen oli tekemisissä.
– Moni kannusti, mutta ei uskaltanut kirjoittaa nimeään alle. Kymmentä kannattajaa kohti ehkä kaksi allekirjoitti. Pelättiin leimautumista.
Muistan ikuisesti, kuinka istuin aurinkotuolissa ja mietin, mitä ihmettä Suomessa tapahtuu.
"Vaikka teema oli hankala, se todennäköisesti osaltaan auttoi lappeenrantalaisen Kymäläisen ensiyrittämällä eduskuntaan vuonna 2011. Kansanedustajaksi noustessaan hän ei hylännyt aihetta – päinvastoin".
Vihjeitä erilaisista kiinteistökaupoista alkoi pulputa yhä enemmän kansalaisilta. Kymäläinen sai taustatukea myös Nokialta eläkkeelle jääneeltä insinööriltä
Oiva Miettiseltä, niin ikään insinööritaustaiselta
Kalevi Kuorelahdelta ja entiseltä poliisilta
Asko Haselilta. He olivat Kymäläisen mukaan intoutuneet tutkimaan asiaa "isänmaan nimissä".
– Esimerkiksi Airiston Helmi on löytynyt näiden tutkimusten kautta. Meistä se näytti pommilta ja Oiva (Miettinen) sai onneksi puolustusministeriöön keskusteluyhteyden, Kymäläinen kertoo.
...
Työ näyttikin tuottavan tulosta loppuvuodesta 2013, jolloin Kymäläisen laatiman lakialoitteen allekirjoitti 101 kansanedustajaa niin oppositiosta kuin hallituksesta. Lakialoite olisi rajoittanut EU- ja Efta-maiden ulkopuolelta tulevien kiinteistökauppoja merkittävästi Suomessa.
Kaikki näytti hyvältä, kunnes koitti torstai-ilta 9. tammikuuta 2014 ja Ylen suora A-studio-keskusteluohjelma. Kymäläinen kohtasi
Stoppi venäläisten tonttikaupoille -otsikoidussa studiokeskustelussa politiikan keskustalaisen konkarin, suomalais-venäläisen kauppakamarin silloisen puheenjohtajan
Esko Ahon.
Aho oli voimakkaasti lakialoitetta vastaan. Niin voimakkaasti, että Kymäläisen mukaan Ahon tunteet kuohuivat vielä keskustelun jälkeen tv-studion kulisseissakin tavalla, johon Kymäläinen sanoo palaavansa "ehkä joskus vielä muistelmissa".
Kymäläisen mielestä nimenomaan Ahon mielipiteet säikäyttivät monet jo lakialoitteen allekirjoittaneet kansanedustajat, jotka ryhtyivät vetämään nimiään pois. Osa piti aloitetta venäläisvastaisena, osa perusteli perumista lakialoitteen sisällöllisillä puutteilla. Esimerkiksi Kymäläisen puoluetoveri
Jouko Skinnari kertoi Ylen haastattelussa laittaneensa nimensä lakialoitteen alle solidaarisuudesta ja perehtymättä riittävästi asiaan.
– Se oli valtava pettymys ja jopa järkytys, että edustajat voivat vetää nimensä pois. Tuntui kummalliselta perustelulta, ettei asiaan olisi muka perehdytty kunnolla ennen allekirjoitusta, Kymäläinen sanoo.
22 vuotta sitten
Vladimir Putin astui Euroopan eteen sovittelevana presidenttinä, jonka piti yhdistää itä ja länsi – itsevaltiaan nousuun herättiin liian myöhään
Lopulta 11 edustajaa perui allekirjoituksensa. Perumisista syntyi kohu, josta Kymäläinen itse oli päivien ajan käytännössä tietämätön: hän lähti perheensä kanssa keskustelua seuraavana aamuna ulkomaille lomamatkalle, ja sadoista kansalaisviesteistä ja toimittajien yhteydenotoista tukkeutunut kännykkä unohtui koti-Suomeen.
– Ostin hotellin vastaanotosta Ilta-Sanomat ja menin altaalle lukemaan. Otsikossa oli, että "Lex Kymäläisestä katoaa nimiä". Muistan ikuisesti, kuinka istuin aurinkotuolissa ja mietin, mitä ihmettä Suomessa tapahtuu.
Lakialoite kaatui lopullisesti lakivaliokunnassa, jossa se äänestettiin nurin. Siitäkin huolimatta, että selvä enemmistö valiokunnan jäsenistä oli alun perin kannattanut lakialoitetta allekirjoituksellaan. Oman puolueen eduskuntaryhmän johto olisi halunnut, ettei Kymäläinen vie lakialoitetta edes valiokunnan äänestykseen.
– Minulle sanottiin, että pitäisi antaa aloitteen vain hautautua valiokuntaan, koska siinä oli alle sata allekirjoitusta. Sitten olisin kuulemma ikään kuin tehnyt työni ja lunastanut äänestäjien odotukset. Se vain ei yhtään vastannut sitä, että halusin todella saada asiaan muutoksen.
...
VASTOINKÄYMISISTÄ HUOLIMATTA Kymäläinen jatkoi työtään kiinteistökauppojen rajoittamiseksi.
Kun kuluvan vuoden helmikuussa Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa, Venäjään liittyvistä uhkista tuli monille konkreettisempia.
– En missään tapauksessa ole iloinen siitä, että Euroopassa on sota. Koen silti, että saan perehtymiselleni ja keräämilleni tiedoille nyt eräänlaisen kunnianpalautuksen. Työni ei ole ollut venäläisvastaisuutta tai kansainvälistymisen pelkoa.
Kymäläisen mielestä Suomen perusongelma on ollut, että emme ole ymmärtäneet historiaa ja suurvaltojen toimintaa kuten pitäisi.
– Ei Venäjä toimi sen kummemmin kuin suurvallat yleensä toimivat lähialueillaan. Suurvallat käyttävät vuotavan lainsäädännön hyväkseen kaikkialla.
Suomessa ulkomaalaisten kiinteistökauppaa koskeva tiukennettu laki astui voimaan tammikuussa 2020. Kymäläisen silmiin näkymä ei ole vieläkään erityisen valoisa kahdesta syystä.
Ensinnäkin merkittävimmät kohteet on jo Kymäläisen mukaan myyty, eikä niiden omistajista ole välttämättä helppoa päästä perille.
– Mielestäni Suomessa on kourallinen kohteita, joissa olisi välttämätöntä miettiä pakkolunastusta. Se on kuitenkin valtavan raskas keino, eikä esimerkiksi puolustusvoimilla ole valmiina budjetoituja varoja pakkolunastuksiin, Kymäläinen sanoo.
...
Kovakaan arvostelu ei ole horjuttanut Kymäläistä. Häntä on nimitelty salaliittoteoreetikoksi, populistiksi ja rasistiksi, syytelty pelottelusta ja Suomen maakuvan murentamisesta.
...
Silti puolueen vaihtaminen ei ole ollut koskaan vaihtoehto.
– Kun katsoo kokonaisuutta, olen valinnut ehdottomasti itselleni oikean puolueen. En voi silti kieltää, ettenkö olisi kokenut epätoivon tunteita oman puolueen takia, Kymäläinen sanoo.
– Esimerkiksi lakialoitteen kohdalla tuli tunne, ettei ole edes haluttu perehtyä asioihin, vaan on jääty pintakerrosten ja tunnetilojen tasolle. Kulisseissa tuli tukea omiltakin, mutta ei välttämättä enää julkisesti.
Se, että omat eivät uskaltaneet asettua julkisesti tueksi, selvästikin ärsyttää edelleen Kymäläistä. Hän sanoo, että politiikassa moni haluaa mennä valtavirran mukana, jotta olisi jotenkin turvassa.
– Ajatellaan esimerkiksi, että voi kannattaa Natoa vasta sitten, kun selvästi muutkin kannattavat.
...
VAIKKA KURAA ON tullut niskaan, on näkyvyydestä ollut epäilemättä myös hyötyä poliittisella uralla. Kutsuja on tullut niin televisiokeskusteluihin kuin presidentin johtamiin turvallisuuspoliittisiin keskusteluihin, Kymäläinen listaa.
– Pidän niitä osoituksena työni arvostuksesta.
...
Asema puolueessa on vakaa ainakin henkilökohtaisesti, sillä Kymäläinen kuuluu pääministeri
Sanna Marinin (sd.) lähipiiriin. Kymäläinen oli esimerkiksi niiden harvojen kansanedustajien joukossa, jotka olivat kutsuttuina Marinin yksityisiin häihin.
Ystäväkolmikkoon kuuluu Marinin toinen läheinen ystävä, kansanedustaja
Ilmari Nurminen (sd). Ystävyyden taustalla on varsin arkinen asia: Helsingin-kodit sattuivat sijaitsemaan lähekkäin Hakaniemessä.
– Tutustun helposti uusiin ihmisiin, mutta joistakin työtovereista vain tulee vielä läheisempiä kuin toisista.
