https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006065095.html
Huippututkija Mika Aaltolan mukaan helpot ajat ovat ohi pysyvästi.
Suomesta on käynnistynyt ”hiljainen kamppailu”. Osallisia riittää: mm. hajanainen läntinen yhteisö, Putinin Venäjä, taustalla Kiina ja Suomi itse. Näin arvio ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola uudessa kirjassaan Poutasään jälkeen (Docendo).
Suomelle kamppailun tavoitteena on korruptiovapaan ja häiriöttömän yhteiskunnan ylläpitäminen jatkossakin.
– Ei ole kuin poutasäällä, jossa vain seilattiin vanhoin hyvin opein. Tarvitaan vähän enemmän pelisilmää, että voitetaan taistelu itsestämme ja pysytään toimijana pelissä, jonka roiskeet saattavat osua Suomeen, Aaltola sanoo IS:lle.
Venäläisiä joukkoja Krimillä vuonna 2014. Ulkopolitiikan helpot ajat loppuivat tuolloin. (KUVA: KAISA RAUTAHEIMO)
Poutasäällä Aaltola tarkoittaa ajanjaksoa, joka Pohjolassa kesti 1990-luvulta Venäjän tekemään Krimin valtaukseen asti vuonna 2014. Se ei ole palaamassa.
– Ollaan kasvavan hapuilevan valtapoliittisen kamppailun maailmassa. Opetellaan parametrejä ja pelikenttää. Saattaa tulla ikäviä yllätyksiä.
Esimerkkinä Aaltola mainitsee mm. Yhdysvaltain presidentin vaalissa ja Britannian brexit-kansanäänestyksen väitetyn vaalihäirinnän.
– Se on etiäinen siitä mitä kaikkea voidaan keksiä ja mitä seurauksia demokratian kannalta tästä on.
”Debatti omissa käsissä”
Suomessa vaalit ovat viikonloppuna. Aaltola ei ole huomannut merkittävää ulkopuolista vaikuttamista niihin.
– Debatti on ollut suomalaisten omissa käsissä ja vaikuttaminen perinteistä kampanjointivaikuttamista.
Aaltolan mukaan sama oli presidentinvaalissa. Netissä levinnyt vähäinen ”disinformaatio” oli kotiperäistä ei esimerkiksi Venäjältä.
Aaltolan mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Saksassa esiin nousseet epäilyt ovat oikeastaan tehneet vaalien häirinnän hankalammaksi.
– Immuniteetti on kasvanut. Ihmiset ovat valpastuneet ja ja medialukutaito on kehittynyt, Aaltola sanoo.
– Vaalihäirinnän työkalupakki ei toimi enää yhtä tehokkaasti. Huolena on keksitäänkö uusia niksejä, joita emme vielä tajuakaan.
”Suomella liikkumatilaa”
Vaikka maailma on muuttunut pelottavaksi ja arvaamattomaksi, kaikki ei ole Suomen kannalta huonosti.
– Suomen liikkumatila on tällä hetkellä historiallisen hyvä. Suomi pitää yllä hyviä suhteita Venäjään ja samalla on Nato-optio. Näiden kahden välissä Suomella on maksimaalinen liikkumatila. Natoon liittymiseen ei ole mitään pakottavaa tarvetta tällä hetkellä. Itse asiassa se saattaisi supistaa liikkumatilaa, Aaltola sanoo.
–Elämme kasvavan hapuilevan valtapolitiikan maailmassa, sanoo Mika Aaltola. (KUVA: SEPPO SOLMELA / IS)
Aaltolan mukaan sodan kynnys Euroopassa on korkea, joten suurvaltakamppailua käydään toisin keinoin. Hän mainitsee kirjassa ”Airiston helmen” kaltaiset tapaukset. Kyse ei ole siitä, että esimerkiksi Airistolle olisi rakennettu Venäjän salaista sotilastukikohtaa, vaan epäilty rahan pesu olisi sinänsä huolestuttava asia Suomen kannatta.
– Rahapesuverkostot ovat monikärkiohjuksia.
Halvaantunut Yhdysvallat, yliyrittävä Venäjä
Paitsi ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja, Mika Aaltola on Tallinnan yliopiston professori ja Tampereen yliopiston dosentti. Yhdysvaltojen seuraaminen kuuluu hänen erikoisaloihinsa. Hänestä on selvää, että se pysyy suurimpana sotilasmahtina.
– Mutta tapa, jolla Yhdysvallat käyttää sotilaallista voimaansa ja muuta valtaansa ei tällä hetkellä ole kauhean strategista ja ohjattua. Sisäinen kamppailu halvaannuttaa maan ulkopolitiikkaa, Aaltola sanoo.
Yhdysvaltoja taloudellisesti ja sotilaallisesti heikommalla Venäjällä on ”ylivenymisen uhka”, kun se tavoittelee uudestaan suurvallan asemaa. Tämä voi heikentää taloutta. Siksi Euroopan ei tarvitse panna koko turvallisuuspoliittista ajatteluaan uusiksi.
– Venäjä ei ole Neuvostoliiton veroinen geopoliittinen haastaja
