Putin lupailee kasvua, mutta talouskasvu junnaa paikoillaan – Miksi Venäjän talous ei uudistu?
Venäjän talous kasvaa hitaasti. Yle kysyi asiantuntijoilta, miksei Venäjä uudistu, vaikka lääkkeet talouden virkistämiseksi tiedetään.
Venäjän presidentti
Vladimir Putin antoi viime toukokuussa uuden virkakautensa aluksi käskyn Venäjän hallitukselle: maan talous pitää saada kasvamaan aiempaa nopeammin. Putin haluaa Venäjästä maailman viidenneksi suurimman talouden.
Todellisuus on juhlapuheita karumpi.
Suuria kasvupyrähdyksiä ei Venäjän taloudessa ole näköpiirissä. Keskipalkka on pieni, eivätkä kansalaisten käytettävissä olevat tulot juuri nouse.
– Nykyisillä talouden rakenteilla Venäjän talous voi kasvaa sellaista puolentoista prosentin vauhtia, toteaa vanhempi neuvonantaja
Laura Solanko Suomen Pankista.
Solanko on erikoistunut Venäjän talouteen ja talouspolitiikkaan ja työskentelee Suomen Pankissa Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa Bofitissa. Solanko on analysoimassa Venäjän talouden tilannetta keskiviikon A-studiossa klo 21.05 alkaen.
Kysyimme häneltä ja kahdelta muulta asiantuntijalta, miten Venäjä saisi taloutensa virkistymään.
Lääkkeinä vankempi oikeusvaltio ja parempi omaisuuden suoja
Ulkopoliittisen instituutin Venäjään erikoistunut vanhempi tutkija
Jussi Lassila toteaa, että Venäjällä kyllä tiedetään, mitä taloudelle pitäisi tehdä.
– Sinänsä hallinnossa kyllä puhutaan oikeista asioista. Työn tuottavuus, oikeusvaltion kehittäminen, korruption poistaminen ja talouden rakenteen monipuolistaminen ovat hyviä tavoitteita, Lassila sanoo.
– Venäjällä on nyt havaittavissa tympääntymistä tekojen ja tavoitteiden väliseen juopaan, hän jatkaa.
Suomen Pankin Laura Solanko on samoilla linjoilla.
– Puhutaan isoista uudistuksista, kuten oikeuslaitoksen riippumattomuus, yksityisomaisuuden suoja tai valtion rooli sääntelijänä ja yritysten omistajana, Solanko kertoo.
– Ei voi nimetä mitään yhtä asiaa, jolla asiat muuttuisivat. Nämä ovat isoja kokonaisuuksia.
Tahtoa uudistuksiin ei löydy
Hannu Kyyhkynen toimii Kaupan liitossa Venäjän markkinoiden asiantuntijana. Hän muistuttaa, että maailmanmarkkinat voivat luoda Venäjälle painetta uudistua.
– Epätodennäköistä se on, mutta jos kauppapolitiikassa esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina pääsevät yhteisymmärrykseen, niin se luo paineita Venäjälle, Kyyhkynen toteaa.
– Venäjä on myös riippuvainen energiatuloista. Nykyisellä öljyn hinnalla kyetään kasvuun, mutta jos se laskee, ei jää oikein muita mahdollisuuksia kuin avautua, Hannu Kyyhkynen pohtii.
Suurempia muutoksia kaikki kolme asiantuntijaa pitävät silti epätodennäköisinä.
– Tällaiset uudistukset olisivat vaikeita missä tahansa maassa. Venäjällä poliittinen johto keskittyy oman asemansa ja vaalimenestyksensä varmistamiseen, Laura Solanko sanoo.
– Poliittinen tahto puuttuu ja näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että sitä löytyisi. Uudistukset leikkaavat aina jonkun etuja, hän jatkaa.
Sisäinen paine ratkaisee
Viime vuonna Venäjällä nähtiin suuria mielenosoituksia, kun hallitus nosti maan eläkeikää. Tyytymättömyys heijastui myös maan aluevaaleihin.
– Eläkeuudistus oli siinä mielessä käänne, ettei Putin enää säilynyt koskemattomana, Jussi Lassila kertoo.
– Jos hallinnon politiikka on enemmän tulipalojen sammuttamista, niin uudistuminen on yhä vaikeampaa, hän jatkaa.
Joka tapauksessa maan sisäinen paine ja Venäjän poliittinen ja taloudellinen eliitti ovat uudistuksissa avainasemassa.
– Jos taloudellinen eliitti näkee, että heidän asemansa varmistaminen olisi helpointa tekemällä uudistuksia, niin ne voivat toteutua, Laura Solanko pohtii.
YLE
16.1.2019 klo 20:17
https://yle.fi/uutiset/3-10600118
