"Ei koskaan enää vapaaksi" - Ikuinen elinkautinen Suomeen?

[Don Salamanca]

Meksikon malli olisi hyvä Suomeen eli roimat pidennykset tuomioihin. Rikollisuus lähtisi rankkaan laskuun. Siinä moni jengiläinen ottaisi loparit, jos pitäisi istua 60 vuotta yhtä tuomiota ennen ehdonalaiseen pääsyä ja tekijöitä alkaisi olla lähes mahdotonta löytää.

[Josey Wales]

Meksikon malli olisi hyvä Suomeen eli roimat pidennykset tuomioihin. Rikollisuus lähtisi rankkaan laskuun. Siinä moni jengiläinen ottaisi loparit, jos pitäisi istua 60 vuotta yhtä tuomiota ennen ehdonalaiseen pääsyä ja tekijöitä alkaisi olla lähes mahdotonta löytää.

Tuo malli pitäisi kyllä tänne saada! Kyllä lähtisi Suomen rikollisuus laskuun, kun täällä sentään ei kuole kukaan nälkään eli rikoksia ei ole pakko tehdä. Uskallan väittää että rikollisuus romahtaisi todella isosti Suomessa tälläisellä ratkaisulla!

[Silli]

OIkeusministeri Antti Häkkänen haluaa selvittää mahdollisuudet elinkautisen vankeusrangaistuksen tiukentamiseen. Häkkänen kertoi näkemyksistään Lännen Median haastattelussa, joka on kuitenkin maksumuurin takana. Jos joku saa sen käsiinsä, niin olisi mukava saada se tähän ketjuun. Alla on YLE:n juttu aihetta koskien.

Rikosoikeuden professorit varauksellisia: Ministeri Häkkäsen heitto ikuisesta elinkautisvankeudesta istuu huonosti Suomeen

Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) pohdiskelut elinkautistuomioiden koventamisesta arveluttavat rikosoikeuden professoreita. Ikuiset, todelliset elinkautiset istuvat mannereurooppalaiseen oikeuskulttuurin huonosti.

Oikeusministeri Antti Häkkänen haluaa selvittää mahdollisuudet elinkautisen vankeusrangaistuksen tiukentamiseen.

Häkkänen pohdiskelee, tulisiko ainakin kaikkein julmimpien rikosten – kuten terrorismirikosten – osalta voida tuomita siihen syyllistynyt aitoon, ikuiseen vankeuteen loppuelämäksi. Asia on nyt virkamiesselvittelyssä.

Virkamiesharkinnassa on myös se, pitäisikö korottaa rajaa, jolloin elinkautisvanki voi ensimmäisen kerran hakea päästämistä ehdonalaiseen vapauteen. Nykyisin elinkautisvanki voi hakea vapautusta Helsingin hovioikeudelta suoritettuaan rangaistustaan 12 vuotta.

Häkkänen kertoi näkemyksistään Lännen Median haastattelussa.

Nuotio: Amerikan ja Britannian malli ei ole viisas malli Suomelle

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ei keksi amerikkalaistyylisestä – ja Britanniassakin tutusta – todellisesta, koko loppuelämän kestävästä elinkautisrangaistuksesta paljoakaan hyvää sanottavaa.

– Meillä Euroopassakin Britanniassa on tilanteita, joissa jo tuomioistuin päättää, että se elinkautinen tuomio kestää ihan kirjaimellisesti loppuelämän.

– Suomalainen tuomioistuin taas ei ota elinkautistuomiota langettaessaan kantaa siihen, kuinka pitkä se vankeusrangaistus sitten käytännössä lopulta on.

Nuotio muistuttaa, että käsitys vankeusrangaistuksen luonteesta poikkeaa huomattavasti maailman eri kolkilla.

– Vierastan demonisointia. Suomessa johtavana ajatuksena on se, että vaikka ihminen olisi tehnyt kuinka pahoja rikoksia tahansa niin ainakin joskus hänen on mahdollista vapautua vankeudesta.

Nuotio sanoo, että terrorismirikokset ovat ihan omanlaisiaan rikoksia.

– Useimmiten terrorismirikokset perustuvat johonkin erityiseen motivaatioon. Niin kauan kun se terroristinen liike on olemassa ja se jakaa sen ideologiansa, liikkeen jäsen mitä ilmeisimmin on vaarallinen.

– Tilanne voi kuitenkin olla kymmenien vuosien kulutta jo ihan toinen. Sitä entistä terroristista liikettä ja ideologiaa ei ehkä enää olekaan. Aiempi terroristi käyttäytyy silloin yhteiskunnassa normaalisti kuten muutkin ihmiset.

Elinkautisvankien päästäminen ehdonalaiseen vapauteen on Nuotion mielestä sitten ihan oman erillisen pohdiskelun paikka.

Nykyinen laki elinkautisvankien päästämisestä ehdonalaiseen vapauteen on ollut voimassa syksystä 2006 alkaen. Elinkautisvankien vapauttamisesta päättää Helsingin hovioikeus.

Yhtenä vapauttamispäätöksen perusteena on kyseisestä vangista tehty vaarallisuusarvio.

– Itse olen ajatellut, että jo nykyjärjestelmäkin varmistaa sen, että vaarallista rikoksentekijää ei koskaan lasketa ehdonalaiseen vapauteen. Ehkä siinä on ollut ongelmia.

– Vaarallisuusarvion luonne on oikeudellisesti pulmallinen. Vaarallisuusarvion tekeminen on vaikeata. Se on eräänlainen ennuste. Onko oikein, että jotakuta pidetään vankilassa pelkän ennusteen perusteella?

Tolvanen: Erityisenä ongelmana ovat vangit, joita ei voi passittaa pakkohoitoon

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen edustaa samaa ajattelutapaa kuin kollegansa Kimmo Nuotio.

– Meillä on perinteisesti lähdetty siitä, että ainakin periaatteessa jokaisella pitää olla mahdollisuus päästä jossakin vaiheessa vapauteen – oli hänen tekemänsä rikos sitten kuinka julma tahansa. Ajatuksena on, että jokaisen kohdalla rangaistuksen on joskus tultava suoritetuksi.

– Amerikassa rikosoikeuskin on eräänlaista politiikkaa. Yleinen linja siellä on se, että elinkautiseen tuomittu ei ikinä pääse takaisin vapauteen. En halua sellaista mallia Suomeen.

Elinkautiseen vankeuteen tuomitun päästäminen ehdonalaiseen vapauteen on Tolvasenkin mielestä aina tiukan harkinnan paikka.

– Olen varovaisen myönteinen ajatukselle, että ehdonalaiseen vapauttamisen kynnys olisi nykyistä korkeampi. Elävässä elämässä kyse on muutamasta yksittäisestä tapauksesta vuodessa.

– Eri asia sitten on, pitäisikö vaarallisuusarvioille antaa vapauttamispäätöksen yhteydessä suurempi painoarvo kuin nykyisin. Ehkä pitäisi.

Tolvanen tietää, että Suomessakin on toisten hengelle ja terveydelle vaarallisia vankeja, jotka eivät kuitenkaan ole mielisairaanhoidon tarpeessa.

– Vankiloissa on vaarallisia henkilöitä. Erityisen pulmalliseksi tilanne tulee silloin, kun vankia ei voida vankeusrangaistuksen suorittamisen jälkeen passittaa vasten tahtoansa mielisairaalaan. Korostan kuitenkin, että tämä koskee äärimmäisen pientä vankijoukkoa.

Tolvanen huomauttaa, että nykyisenkin lain kirjaimen mukaan on mahdollista, että elinkautisvankia ei päästetä ehdonalaiseen vapauteen.

– Laki käyttää termiä ”voidaan päästää’”. Vapauttamiselle on useita kriteereitä, ja vaarallisuus on niistä yksi. Muina kriteereinä ovat muun muassa tehtyjen rikosten luonne ja vankeusajan käytös.

– Meillä ehdonalaiseen vapauteen päästetään useimmiten viimeistään 20 vankilavuoden jälkeen. Tuo vuosimäärä ei kuitenkaan ole kiveen hakattu. Se voisi olla toinenkin jo nykyisten pykälien perusteella.

Kimpimäki: Määräaikaistuomio saattaa olla ankarampi kuin elinkautinen

Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki kertoo olevansa hieman hämmentynyt ministeri Häkkäsen aloitteellisuudesta juuri nyt vaalien alla.

– Niin sanottu aito, ikuinen elinkautinen vankeusrangaistus on varsin vieras ajatus meikäläisessä oikeusperinteessä.

Kimpimäki kertoo, että Euroopassa on maita, jotka ovat jopa kokonaan luopuneet elinkautisista rangaistuksista ja korvanneet ne pitkillä määräaikaisilla rangaistuksilla.

– Esimerkiksi Norjassa maksimirangaistus on 20 vuoden luokkaa, mutta sitä voidaan jatkaa erillisillä päätöksillä aina viisi vuotta kerrallaan. On ajateltu, että sellainen järjestelmä kunnioittaa ihmisoikeuksia paremmin kuin elinkautinen rangaistus.

– Todellisuudessa tuo norjalainen määräaikaisrangaistus voi olla huomattavasti pidempi kuin suomalainen elinkautistuomio.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sallii elinkautiset vankeustuomiot, mutta se on samalla edellyttänyt, että vangitulla on oltava ainakin teoriassa oikeus saada rangaistuksensa pituus uudelleenarviointiin.

– Tosin esimerkiksi Britannian kohdalla voidaan perustellusti kysyä, toteutuvatko siellä ihmisoikeustuomioistuimen linjaukset, Kimpimäki pohtii.

Elinkautisesta vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen päästämisen pelisääntöjä kannattaa myös Kimpimäen mielestä pohtia.

– Vaarallisuusarvioon on syytä suhtautua jossakin määrien varoen. Sehän on ennuste. Ennusteen perusteella vangittuna pitäminen on vähintäänkin arveluttavaa.

Utriainen: Lakiin jäi aukko, jota kukaan ei osannut ennakoida

Lapin yliopiston rikosoikeuden professori emerita Terttu Utriainen sanoo, että puheet todellisesta, ikuisesta elinkautisesta vankeusrangaistuksesta ovat aavistuksen verran hataralla pohjalla.

– Mikä silloin on elinkautisen rangaistuksen oikea ja kohtuullinen pituus? Sehän riippuu tuomitun elinajasta.

– Amerikassa voidaan tuomita yli sadan vuoden rangaistuksia – ne ovat siis enemmän kuin elinkautisia.

Vaarallisten elinkautisrikollisten päästäminen ehdonalaiseen vapauteen on sekin kimurantti juttu, Utriainen kertoo.

– Pakkolaitoshan poistui vuonna 2004. Silloin ajateltiin, että ne muutamat vaaralliset yksilöt ovat sen verran poikkeavia, että he päätyvät sairaina mielisairaalaan. Niin ei ole aina käynyt.

– Suomen lainsäädännössä on nyt sellainen aukko, että henkilö voi olla vaarallinen, mutta hän ei ole mielenterveyslain tarkoittamassa mielessä sairas. Mikään viranomaistaho ei ota vastuuta tästä henkilöstä ennen kuin jotakin tapahtuu. Itsekin aikoinaan kannatin pakkolaitoksen lakkauttamista, mutta en osannut ennakoida tällaista tilannetta.

Utriainen tietää, että asetelma on erityisen hankala silloin, kun hovioikeuden kannanotto on ristiriidassa vankeinhoidon ja psykiatrien kanssa.

YLE
22.1.2019 klo 20:43
https://yle.fi/uutiset/3-10609553

[Silli]

Suomen laki täytyy pitää ajantasalla.jpg (36.01 KiB) Katsottu 3308 kertaa

Minulle tulee mieleen ainakin kaksi tilannetta, joissa todella pitkä (jopa ikuinen) vankeus voisi olla tarpeen.

1) Ensinnäkin tulee mieleen juuri tällaiset Lapin yliopiston rikosoikeuden professori emerita Terttu Utriaisenkin esiin nostamat ympäristölle ja muille ihmisille vaaralliset rikolliset, jotka eivät täytä mielenterveyslain pakkohoidollisia kriteereitä. Esimerkkinä tulee mieleen tämä sarjakuristaja Michael Penttilä (ent. Lindholm, ent. Pentholm), joka on kerta toisensa jälkeen syyllistynyt henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin henkirikoksia mukaan lukien. Tällaisen superpitkän (jopa ikuisen) vankeusrangaistuksen tarkoituksena olisi suojella muita ihmisiä vaaralliselta rikolliselta.

2) Toisekseen tulee mieleen sellaiset henkilöt, jotka syyllistyvät koviin rikoksiin toimiessaan yhteiskuntamme haavoittuvuuden ja oikeudenkäytön kannalta merkittävissä asemissa. Tällaisia asemia olisivat mm. presidentin, ministereiden, valtakunnan syyttäjän, syyttäjänvirastojen päälliköiden, tuomareiden, puolustusvoimien johdon, poliisipäällystön ja tärkeimpien virastojen ja laitosten (esim. maahanmuuttovirasto, THL, Valvira) johtajien tehtävät. Myös rikoksen tulisi olla merkittävä, eli ylinopeussakosta ei elinkautista tietenkään pääministerillekään luettaisi. Kyseeseen tulisivat mm. maanpetosrikokset, terrorismirikokset, todella vakavat virkarikokset yms. Tällaisen superpitkän (jopa ikuisen) vankeusrangaistuksen tarkoituksena olisi toimia pelotteena kyseenomaista rikosta suunnittelevalle ja myös osoittaa, että kyseenomaisia - ehkä korvaamatonta haittaa maallemme ja kansallemme aiheuttaneita - rikoksia joutuu sovittamaan jopa loppuelämänsä ajan.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio höpötteli tuossa yllä olevassa haastattelussaan, että terroristien liike tai ideologia on jo vaikkapa kymmenen vuoden vankeuden jälkeen saattanut kadota. Mutta entäs jos ei olekaan kadonnut? Tai entäpäs, jos ideologiana onkin ollut yksinkertaisesti kansainvälinen kovan luokan rikollisuus? Toiminnalla on saattanut olla poliittisia tarkoitusperiä ja politiikkahan ei kai koskaan kuole, vaikka poliittiset tilanteet ja valtasuhteet muuttuvatkin. Tai entäs, jos tarkoituksena on yksinkertaisesti ollut vain jättimäisten omaisuuksien tekeminen? Tai jonkun muun tahon (esim. Suomelle energiaa myyvän itäisen naapurimaan) etujen ajaminen?

Terrorismirikoksia miettiessä tulee siis miettiä myös Suomen sisällä toimivien kantasuomalaisten puuhasteluita:

Terrorismi on rikollisuutta, jonka tarkoituksena on pelotella vakavasti väestöä, pakottaa aiheettomasti viranomaiset tai kansainvälinen järjestö johonkin tekoon tai pidättymään jostakin teosta tai horjuttaa vakavasti jonkin maan tai kansainvälisen järjestön poliittisia, perustuslaillisia, taloudellisia tai sosiaalisia perusrakenteita tai tuhota ne. Rikoslakiin otetuilla erityisesti terrorismirikoksia koskevilla säännöksillä on pyritty parantamaan ja selventämään viranomaisten mahdollisuuksia torjua terrorismia. Terrorismirikoksia ovat esimerkiksi koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten, terrorismin rahoittaminen sekä terroristiryhmän toiminnan edistäminen.

[CSI]

On nää kyllä aika sähläreitä nää meidän oikeusoppineet.

Professoritason ihminen (Terttu Utriainen) ja sitten harkinta ja osaaminen on tätä tasoa:

Terttu Utriainen:"– Suomen lainsäädännössä on nyt sellainen aukko, että henkilö voi olla vaarallinen, mutta hän ei ole mielenterveyslain tarkoittamassa mielessä sairas. Mikään viranomaistaho ei ota vastuuta tästä henkilöstä ennen kuin jotakin tapahtuu. Itsekin aikoinaan kannatin pakkolaitoksen lakkauttamista, mutta en osannut ennakoida tällaista tilannetta."

No millähän perusteella nämä tumpelot sitten osaavat nyt sanoa, että oikeasti elinkautinen tuomio on huono ratkaisu? Ettei vain menisi taas pieleen arvailut?

Eikä ketään pidetä vankilassa ennusteen perusteella. Ihan rikoksen johdosta siellä ollaan. Käsitesekoilua professoritason ihmisillä...FACEPALM.

[Siporex]

https://www.verkkouutiset.fi/lm-jotkut- ... sa-saakka/

Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle pysyvästi vaarallisten henkilöiden joukko on pieni.

Eri tahojen arvioiden perusteella heitä on noin 5–20 henkilöä, sanoo Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma Lännen Medialle.

– Heidät täytyisi voida pitää vankeudessa tai valvotuissa oloissa siviilissä ainakin korkeaan vanhuuteen saakka. En näe hassumpana, että tätä mahdollisuutta kehitettäisiin, hän toteaa muun muassa Turun Sanomien julkaisemassa jutussa.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi Lännen Medialle tiistaina käynnistäneensä valmistelun elinkautisen vankeuden tiukentamiseksi.

Nykyisellään Helsingin hovioikeus vapauttaa myös riskihenkilöiksi arvioituja elinkautisvankeja.

– Noin neljänneksellä elinkautisvangeista riski arvioidaan korkeaksi. Puolella väkivallan riski on keskitasoa, ja lopulla neljänneksellä matala, Lauerma sanoo.

Riskihenkilöitä ja erittäin vaarallisiksi arvioituja henkilöitä yhdistävät henkirikokset tai muut vakavat väkivaltarikokset.

– Lähes kaikki ovat syyllistyneet henkirikokseen. Henkirikosta ei välttämättä ole tuomittu murhana, mutta kolme tappoa on ankarampi vaaran merkki kuin yksi murha. Henkirikoksen toistuminen on merkki siitä, että tekijä on hyvin suurella todennäköisyydellä hyvin vaarallinen, Lauerma sanoo.

Hän arvostelee murhan ja tapon rajaa häilyväiseksi nykyisessä oikeuskäytännössä.

– Mikä teko tuomitaan tappona ja mikä murhana, raja on huomattavan epämääräinen. Tästä huolimatta seuraamuksissa on massiivinen ero. Pidän kohtuuttomana, että vaikeatulkintainen jako tappoihin ja murhiin sanelee kymmenen vuoden eron vankeuden pituudessa. Näiden välissä pitäisi olla myös jokin vaihtoehto, Lauerma toteaa.

Lauerma muistuttaa, että nykyinenkin elinkautinen on pitkä aika miettiä tekemisiään ja siinä ajassa monen vangin elämässä ehtii tapahtua hyvin paljon myönteistä kehitystä.

– Ikä tekee myös paljon, moni rauhoittuu vanhetessaan. Eivät kaikki, jotkut muuttuvat väkivaltaisemmiksi, ja sellaiset henkilöt pitäisi pystyä sulkemaan vankiloihin vanhuuteensa saakka, ellei sitten turvallista sijoitusta siviilistä löydy, hän sanoo.

tästä asiasta haluaisin herättää keskustelua....

[Siporex]

omakohtaisesti kyllä vahvasti epäilen että tulee menemään niin pitkään tämän aikaansaamiseen jotta jo arvioidut vaaralliset uusijat ovat kerenneet vapautumaan ja murhaamaan ainakin kerran ellei jopa toisenki...

[tj_eme]

Uusia tulee kuitenkin koko ajan. Vaaralliset ihmiset eivät lopu odottamalla. Oikea elinkautinen olisi tervetullut uudsitus ja todellakin se koskisi vain hyvin pientä osaa Suomessa olevista ihmisistä. Häkkänen tosin lupaili sitä vain terroristeille ja sehän ei riitä, ellei sitten aleta kutsumaan terroristeiksi moninkertaisia murhaajia.

[NorthernDarkness]

Hän arvostelee murhan ja tapon rajaa häilyväiseksi nykyisessä oikeuskäytännössä.

– Mikä teko tuomitaan tappona ja mikä murhana, raja on huomattavan epämääräinen. Tästä huolimatta seuraamuksissa on massiivinen ero. Pidän kohtuuttomana, että vaikeatulkintainen jako tappoihin ja murhiin sanelee kymmenen vuoden eron vankeuden pituudessa. Näiden välissä pitäisi olla myös jokin vaihtoehto, Lauerma toteaa.

Tästä oon itsekkin maininnut miltei aina kun on ollut keskustelua aiheesta.Tuon murhan ja tapon rajan tuntuu nimenomaan hämärtävän se että "erityistä raakutta käyttäen" on todella häilyvä määritelmä.Ja nimenomaan olen sanonut sitä että murhasta pitäisi olla paljon helpompi tuomita kuin nykyisin,TAI vastaavasti lisätä vuosia tappotuomioihin ja/tai ottaa henkirikostuomioista yleisesti ekakertalaisuus-alennus pois.Varsinkin kun kyseessä on alaikäinen ekakertalainen niin henkirikoksesta istutaan vain noin 2 vuotta mikä ei varmasti käy kenenkään (ei ainakaan minun) oikeustajuun.Minusta siinä vain suoraan sanotaa tekijälle että "muistappa sitte että toista ei kannata enää tappaa" ja se vähentää ensimmäisen uhrin ihmisarvon mielestäni miltei nollille.Rainer Koiviston tapaus Vaasasta on tästä malliesimerkki ja juttu löytyy tältäkin foorumilta.

[DemlaMinfo]

Ihminen joka tappaa useammin kuin kerran voitaisiin lopettaa. Koirat lopetetaan jo yhdestä hyökkäyksestä ihmistä kohtaan useimmiten.

[ReissuLasse]

Jos heitä on tuo 5 - 20, niin mikä heissä on niin upeaa ja ainutlaatuista että yhteiskunnan täytyy noin pientä joukkoa pitää keskuudessaan, olkoon sitten vapaana tai vangittuna.
Vaikka siinä joukossa sitten menisi joku väärälläkin perusteella niin muuta jengiä on jäljellä vielä monta miljoonaa.

[Silli]

Elinkautisen pidentämisestä on käyty keskustelua jo aiemminkin omassa ketjussa, jossa on ajankohtaisesti myös tätä Häkkäsen ulostuloa ehditty hieman puida. Vaikka asia on Häkkäsen esille ottamana ajankohtainen, se on samalla myös eräänlainen ikuisuusaihe. Kyseinen ketju siis löytyy Vapaa keskustelu -alueelta:

https://www.murha.info/phpbb2/viewtopic ... 9&start=45

[Jack the Ripper]

Lauerman lista: Kertokaa ketkä nykyään elävät henkilöt kuuluisivat tuohon parinkymmenen joukkoon? Ilmiselvästi Butti ja Michael-Maria mutta keitä muita?

[Davy Jones]

Nakari Tommi,Kankaanpää Petri,Nedo,karvonen Arto,Räty Pasi ja kaikki sellaset jotka ovat uusineet henkirikoksen. Ei koskaan vapaaksi.

[NorthernDarkness]

Veikkaan ja toivon että Esa Åkerlund ja Pasi Räty istuvat nykyisiä tuomioitaan todella kauon.Siinä ainakin on Pentholmin ohella semmoset jätkät että jos päästä vapaaksi niin joku kuolee ihan varmuudella.