Suomen poliisin komentoketju käräjillä - yhdelle sakkoja

[holmesin haamu]

Huomauttaisin, että Airiston Helmikin sai tapahtua kaikessa rauhassa poliisiylijohtaja Mikko Paateron valvovan nenän alla.

Airiston Helmen tapauksesta tiedettiin vuosia sitten ja kokoomuksen ministerit puolustivat yleisesti maakauppoja venäläisille. Ei ollut siis poliittista tahtoa ja halua puuttua asiaan, vaikka siitä tiedettiin. Kaikkia yksityiskohtia ei tiedetä.

[holmesin haamu]

Samaan aikaan poliisi vaatii itselleen yhä laajempia valtuuksia. Pelottavaa.

Joo, mutta vielä pelottavampaa on se, että iso osa kansasta olisi muitta mutkitta antamassa poliisille ja muillekin viranomaisille reippaasti enemmän valtuuksia. Meillähän on varmaankin koko maailman suurinta luottamusta nauttiva poliisi. Suomalaista ei haittaa tippaakaan elää valvottuna, seurattuna ja oikeuksiltaan rajoitettuna - sellaisen kyseenalaistaminenhan se vasta epäilyttävä piirre olisikin! Ehkä vastapainoksi saadaan yksi keskivakava rikos selvitettyä vähän aiempaa nopeammin.

Uusi tiedustelulaki meni läpi, kun yksikään valtamedia ja puolue ei halunnut nostaa sitä julkisuuteen. Kansan mielipide olisi voinut olla muuten erilaisempi.

Mitä tulee sisäministeri Mykkäsen lausuntoihin, niin ei haittaa ollenkaan se jos ns. oikeiden rikosten kuten murtojen ja murhien tutkinta venyy, koska resurssit on laitettu tärkeämpään eli epämääräisen vihapuheen hallintaan. Vihapuhe ei ole luonut vielä kymmenen vuoden aikana yhtäkään uhria, mutta ehkäpä jonakin päivänä... Sitä varten on onneksi valtavat resurssit. Ja jos ei vihapuhetta muuten löydy niin poliisit etsivät sitä omatoimisesti netistä.

[holmesin haamu]

totesit poliisin nauttivan suurta luottamusta; se ihan oikeasti hyvä asia, liian helposti samastetaan.

Luottamus kuitenkin - näin ajattelen - syntyy siitä miten nopeasti se " järkkäri " partio on paikalla kun sitä kansalainen tarvitsee.

Se vieläpä näkyvin poliisin toiminta kun eihän kukaan tiedä mitä jonkin laitoksen sisällä tapahtuu tai ei tapahdu - järjestyspoliisi paljolti sen hankitun luottamuksen takana, ei niinkään tutkijat.

Yleinen luottamus viranomaisiin on erittäin hyvä asia.

Harvoin tavikset joutuvat tekemisiin poliisin kanssa. Mitä enemmän vaino kohdistuu tavallisiin kansalaisiin tai poliisi ei saa selvitettyä oikeita rikoksia ja saavuttua paikalle, niin siinä mitataan todellinen poliisin luottamus.

Tälläisen erikoistapaukset miten poliisi hoitaa omaa valvontaa ja tietolähteitä on lopulta poliisin sisäinen asia ja ministeriön pitäisi valvoa sitä.

[Gagarin]

Huomauttaisin, että Airiston Helmikin sai tapahtua kaikessa rauhassa poliisiylijohtaja Mikko Paateron valvovan nenän alla.

Airiston Helmen tapauksesta tiedettiin vuosia sitten ja kokoomuksen ministerit puolustivat yleisesti maakauppoja venäläisille. Ei ollut siis poliittista tahtoa ja halua puuttua asiaan, vaikka siitä tiedettiin. Kaikkia yksityiskohtia ei tiedetä.

Kiinteistökaupat olivat täysin Suomen lain mukaisia. Miten poliisin "valvovan nenän" olisi pitänyt puuttua asiaan? Kiinteistöillä tehdyt rakennustyöt olivat täysin lain mukaisia ja lupahakemukset täyttäviä. Edelleenkin, mihin poliisi olisi voinut puuttua?

"Poliittista tahtoa" puuttua lailliseen toimintaan harrastetaan diktatuurimaissa. Oikeusvaltioissa tämän hoitavat viranomaiset ja tuomioistuimet ja niiden poloisten on noudatettava lakia, ei "poliittista tahtoa".

Sen sijaan voidaan kysyä, mikä ihmeen järki (tai "poliittinen tahto") ylipäätään muutti lainsäädännön näin vapaaksi - lainsäädännön jonka eduskunta normaalissa järjestyksessä hyväksyi? Miksi lainvalmistelussa ei tehty normaalia riskianalyysiä? Oliko kyseessä tyypillinen Euroopan hölmöläisten naiivius? Vai pelkästään tämä nykyisen oikeistovirtauksen kaikki-pitää-olla-vapaata-sääntelystä ideologia?

[holmesin haamu]

Kiinteistökaupat olivat täysin Suomen lain mukaisia. Miten poliisin "valvovan nenän" olisi pitänyt puuttua asiaan? Kiinteistöillä tehdyt rakennustyöt olivat täysin lain mukaisia ja lupahakemukset täyttäviä. Edelleenkin, mihin poliisi olisi voinut puuttua?

Näennäisesti toiminta saattoi olla laillista, vaikka siellä rakennettiin ties mitä satamia ja bunkkereita, ja osa alueista oli täysin tyhjillään ilman mitään toimintaa. Lopulta tilanteeseen puututtiin talousrikoksiin vedoten.

"Poliittista tahtoa" puuttua lailliseen toimintaan harrastetaan diktatuurimaissa. Oikeusvaltioissa tämän hoitavat viranomaiset ja tuomioistuimet ja niiden poloisten on noudatettava lakia, ei "poliittista tahtoa".

Jos tietyt tahot ostavat sotilaallisesti strategisia kohteita vuosikausia, niin väitän jokaisessa maassa olevan keinot siihen, että asiaan voidaan puuttua tarvittaessa milloin tahansa, jos niin halutaan. Venäjällä toimintaa ei katsottaisi näin pitkään eli reagoiko Suomen hallinto liiankin hitaasti...

[Jokienvalloittaja]

Suomella ei ole suuria luonnonvaroja kuten vaikka Norjalla, sentakia Suomen omaisuus on pitkälti intellektuellia ja koulutus tärkeää, ehkä siinä onkin ollut jotain ajatusta luoda Suomesta sellainen rikollisen rahan pyhättö kuten Sveitsi, Panama jne. tosin korkealla verotuksella. Suomen erikoisalaa ei ole pankkisalaisuus tai investoinnit vaan rahanpesun provikat.

Nyt kun ltasanomien ja Ilkka Kanervan syöttämää visiota saariston elintärkeydestä on enää vaikea lähteä valkopesemään, keskittäisin huomion Juutinrauman sillalle joka on lähellä Naton laivastoa ja jonne pääsee paitsi Tornion pohjoispuolelta myös pienistä satamista perämerellä joissa ei katuvalot pala, Ruotsin kautta. Kun huomio on siellä sillalla, hypnoosin lailla, voimme asettaa koko saariston takaisin palvelemaan rahanpesu -tavoitetta, samalla kun tyhmät ryssät tuhlaavat siellä paitsi rikollista rahaansa, myös aikaansa. 3 kärpästä yhdellä iskulla?

[Moderaattorit]

Palataan otsikon aiheeseen. Keskustelu maakaupoista ja niiden tarkoituksesta mm. Airiston Helmi-ketjussa.
-NILS-

[Silli]

Päivitetään tännekin uusia kuulumisia käräjiltä.

”Tietolähdetoiminta ei voi olla täysin ilmassa”, totesi entinen poliisi­ylijohtaja Mikko Paatero käräjä­oikeudelle – Tietolähteiden käytön pitäisi näkyä ”jossain paperin kulmassa”

Korkeita poliisipäälliköitä vastaan nostettujen syytteiden käsittely jatkui keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa.


TIETOLÄHDETOIMINTAA koskevat säännökset eivät olleet niin sekavia, että kaikki yhteistyö tietolähteiden kanssa olisi voitu jättää kirjaamatta. Kun tietolähteiden kanssa oltiin vuosien ajan yhteistyössä, heidät olisi myös pitänyt rekisteröidä.

Näin sanoi entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, kun häntä kuultiin keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa jatkuneessa oikeudenkäynnissä.

Paatero on yksi korkeista poliiseista, joille vaaditaan rangaistusta Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminnan epäselvyyksistä. Ongelmat liittyvät Jari Aarnion johtamaan huumepoliisiin, joka ei noudattanut tietolähdetoiminnasta annettuja säännöksiä.

Aarnio ja hänen alaisensa ovat vedonneet säännösten epäselvyyteen. Kun Aarnio otettiin kiinni marraskuussa 2013, Helsingin poliisilaitoksella ei ollut yhtään rekisteröityä tietolähdettä, vaikka säännösten mukaan muut kuin satunnaiset lähteet olisi pitänyt rekisteröidä.

Tietolähteen käyttö olisi myös pitänyt kirjata.

Paatero totesikin, ettei tietolähdetoiminta voi olla täysin ilmassa oleva asia, vaan ”jossain paperin kulmassa” täytyy olla tieto siitä, mitä on tehty.

ISTUNNOSSA nousi keskeiseen rooliin vuonna 2009 laadittu muistio. Muistion oli laatinut Paateron pyynnöstä silloinen hallitusneuvos, nykyinen Helsingin poliisin päällikkö Tomi Vuori. Muistion pontimena oli Helsingin huumepoliisia koskeva ensimmäinen virkarikostutkinta.

Vuori nosti esille valvonnan tehottomuuden ja tietolähdetoiminnan epäselvyydet. Vuoren mukaan poliisiyksiköt häärivät ”kohtuullisen valvonnatta”. Kaikki kulminoitui asenteisiin: mikään valvonta ei takaa lain noudattamista, jos asenteet eivät olleet kohdillaan.

Paaterolta ei oikeudessa saatu selvää vastausta siihen, miten Vuoren muistiossa mainittuja epäkohtia yritettiin korjata.

Tietolähdetoiminnan epäselvyydet nousivat julkisuuteen marraskuussa 2013 Helsingin Sanomien kerrottua Aarnion johtaman huumepoliisin villistä menosta. Asiaa alettiin selvittää myös poliisihallinnon sisäisesti.

Tällöin selvisi, ettei Helsingin poliisilla ole rekisteröityjä tietolähteitä.

”Hämmästyin”, Paatero kuvaili tietoa. Hän huomautti, että Helsingin poliisilaitos on maan suurin, joten siellä olisi pitänyt olla jonkinlaista dokumentoitua tietolähdetoimintaa.

YHTÄ LAILLA Paatero kertoi ällistyneensä saadessaan tietää, että Helsingin huumepoliisilla on ollut tietolähderekisteri, mutta ryhmä ajoi sen alas ensimmäisen virkarikostutkinnan alettua vuonna 2007.

Syyttäjä nosti esiin ristiriidan Paateron puheissa. HS:n haastattelussa marraskuussa 2013 Paatero korosti tietolähteiden rekisteröinnin merkitystä ja katsoi, ettei rekisteröinti vaadi vinkkimiesten suostumusta.

Pari päivää myöhemmin silloinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd) kertoi tiedotustilaisuudessa tehneensä tutkintapyynnön Helsingin poliisin tietolähdetoiminnasta. Tässä tilaisuudessa Paatero sanoi, että rekisteröinti vaatii suostumuksen.

Paatero kertoi oikeudenkäynnissä, että joku oli sanonut hänelle näin juuri ennen tiedotustilaisuutta. Hän ei enää muistanut, kuka näin oli sanonut, mutta kyseessä oli Poliisihallituksen virkamies.

SYYTTÄJÄ kyseli myös sähköpostista, jonka Paatero oli lähettänyt Helsingin silloiselle poliisikomentajalle Jukka Riikoselle.

Paatero toimitti lokakuussa 2012 Riikoselle tuomion, joka koski erästä huumerikollista.

Helsingin huumepoliisin epäiltiin jättäneen tutkimatta miehen rikokset sen takia, että tämä oli huumepoliisin vinkkimies. Kun virkarikostutkinta huumepoliiseista alkoi, Espoon poliisi määrättiin tutkimaan miehen rikokset. Espoon poliisi selvittikin asian, ja mies sai kolmen vuoden vankeusrangaistuksen.

Paatero kehotti viestissä Riikosta lukemaan miestä koskevan tuomion.

”Tässä ei ole minun kannalta mitään ongelmaa ja luotan täysin joukkoihisi”, Paatero alusti.

Hän jatkoi halunneensa asian Riikosen tietoon, ”jos se vielä putkahtaa jostakin esille ja teillä on silloin vastaukset valmiina”.

Paatero ei tarkkaan osannut selittää oikeudessa, mihin viestittely liittyi.

PAATERO ON kiistänyt häntä vastaan nostetut syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hän painotti oikeudelle, ettei hän missään vaiheessa ole saanut tietoa siitä, että joku toimisi lainvastaisesti.

Syyttäjä kysyi, oliko Paatero kuullut Jukka Riikosen sanoneen eräässä kokouksessa, ettei Helsinki sitoudu tietolähdetoiminnasta annettuihin säännöksiin.

”On puhuttu, että Riikonen on jossain kokouksessa näin sanonut, mutta en ole kuullut tästä. Erilaisia käsityksiä on esitetty, mutta minulla on sellainen kokemus, että siitä huolimatta Poliisihallituksen määräyksiä ja ohjeita noudatetaan.”

Paatero kertoi, että kun asiaa alettiin selvittää vuonna 2013, poliisilaitoksilla näytti olevan erilaisia käytäntöjä tietolähdetoiminnassa.

”Ennen tätä ei ollut koskaan tullut esille tilannetta, että jokin poliisilaitos ei olisi noudattanut esimiesviraston tahtoa”, Paatero sanoi.

Oikeudenkäynti jatkuu perjantaina. Silloin kuultavana on keskusrikospoliisin hyllytetty päällikkö Robin Lardot.

Fakta
Poliisijohdon syytteet kytkeytyvät Aarnio-juttuun

• Syytteet koskevat epäselvyyksiä Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminnassa eli yhteistyössä alamaailman tietolähteiden kanssa.
• Jari Aarnion johtama huumepoliisi ei noudattanut tietolähdetoiminnasta annettuja säännöksiä.
• Korkeaa poliisijohtoa syytetään valvonnan laiminlyönnistä, koska he eivät puuttuneet tähän epäkohtaan.
• Syytteessä ovat muiden muassa entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Helsingin entinen poliisikomentaja Jukka Riikonen, Helsingin hyllytetty poliisipäällikkö Lasse Aapio ja keskusrikospoliisin hyllytetty poliisipäällikkö Robin Lardot.
• Syytteessä on myös Aarnio ja kaksi hänen alaistaan.
• Tutkinta alkoi Aarnion kiinnioton jälkeen marraskuussa 2013, kun silloinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd) teki tutkintapyynnön Helsingin Sanomien artikkelin jälkeen. HS:n jutussa kerrottiin huumepoliisien pelaavan tietolähteiden kanssa omilla säännöillään ilman uskottavaa valvontaa.

Susanna Reinboth / HS
31.10.2018 klo 8:00, päivitetty 31.10.2018 klo 15:54
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005882562.html

PS. Ylläolevasta linkistä pääsee lukemaan myös Susanna Reinbothin live-seurannan käräjäsalista. Siinä on sen verran tekstiä, etten viitsinyt sitä tänne kopioida.

[Silli]

Viime aikoina on ainakin minulta jäänyt rästiin paljon mielenkiintoisia mediajuttuja myös näihin rikosjuttuihin liittyen. Tätä poliisijohdon käräjäkäsittelyä olen yrittänyt seurata, mutta aika vähän siitä on juttuja näkynyt keskeisimpien medioiden otsikoissa tai lööpeissä. Ihmettelin mm. MTV:n vaikenemista aihepiirin osalta, mutta kun menin MTV:n sivuille juttuja haeskelemaan, niin sieltähän löytyi tosi paljon mm. aihetta käsitteleviä videoklippejä. Jarkko Sipilä tämän tapauksen parissa on Maikkarilla hommia paiskinut ja kun muutaman klipin katsoin, niin uskallan suositella niitä muillekin. Sieltä löytyy vastauksia peruskysymyksiin ja syvemmälle menevää pohdintaa. Lyhimmät klipit kestävät alle minuutin ja pisin, jonka nyt huomasin, kesti melkein 20 minuuttia. Eli valinnanvaraa on. Niitä on mukava kuunnella esim. kotitöiden tai muun puuhastelun lomassa

Esimmerkiksi tästä linkistä pääsee MTV:n juttuihin: https://www.mtvuutiset.fi/aihe/poliisin ... et/7079820

Tästä poliisijohdon vyyhdistä kiinnostuneille suosittelen myös Keisari Aarnio Talk Show:n jaksoja 11 ja 12, koska niissä käsitellään tietolähdetoimintaa ja erityisesti Helsingin huumepoliisin tietolähdetoimintaa. Kyseisissä jaksoissa on haastateltavana mm. Aarnion entinen alainen Juha-Matti Kemppinen, joka kertoo tietolähdetoiminnasta hyvinkin käytännönläheisesti. Kemppinen on nykyään jo eläkkeellä. Ruutu:un täytyy kirjautua, mutta nuo ohjelmat voi katsoa vaikka ilmaisen kokeilujakson avulla, vaikkei muuten haluaisi Ruutu:un tai Aarnio-vyyhtiin sen enempää tutustua.

Eläköitynyt huumepoliisi Juha-Matti Kemppinen - Keisari Aarnio Talk Show (2).jpg (67.78 KiB) Katsottu 2750 kertaa

Ps. Kiitoksia rikostoimittajille, joilla vaikuttaisi olevan tällä hetkellä aika paljon hommia varsinkin näiden superpitkien oikeuskäsittelyiden takia. Jarkko Sipilä totesikin Keisari Aarnio Talk Show:n rikosjournalismia käsitelleessä jaksossa, ettei Maikkarilla ole resursseja lähettää toimittajia istumaan joka saliin (viittasi esim. Aarnio-vyyhdin käsittelyyn hovissa). Sipilä kertoi istuneensa Aarnio-vyyhdin vuoksi käräjäoikeudessa jopa 130 istuntopäivänä Huhhuh! Heidänhän on jollain ajalla kirjoitettava ne lehtijututkin ja/tai tehtävä videoklipit, joiden lisäksi on kaikki taustatyö. Toki kussakin isommassa mediassa on tiimi hommia paiskimassa, mutta eivät ne mitään suurensuuria työryhmiä ole. Siispä kiitoksia, että yritätte jakaa huomiotanne ja resurssejanne eri keisseille. Täytyy lähettää kiitoksia myös ex-rikostoimittaja Riku Rantalalle, joka omalla panoksellaan Talk Show:n avulla tarjosi lisätietoa useamman käynnissä olevan vyyhdin ymmärtämiseen.

[Doctor Lecter]

Oikeus hylkäsi kaikki syytteet poliisijohdon virkarikosjutussa: ”Tietolähteiden rekisteröimiseen ja käytön kirjaamiseen ei ollut laillista menettelytapaa”

Hyllytetyt Helsingin poliisin päällikkö Lasse Aapio ja keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot palaavat hoitamaan virkaansa.

Eläkkeellä oleva poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Helsingin poliisilaitoksen eläkkeellä oleva poliisikomentaja Jukka Riikonen, Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Lasse Aapio ja Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio. (KUVA: RIO GANDARA / HS, JUHANI NIIRANEN / HS, ESA SYVÄKURU / HS, MIKKO STIG / LEHTIKUVA)

komentoketju.jpg (66.2 KiB) Katsottu 2295 kertaa

HELSINGIN käräjäoikeus on hylännyt kaikki syytteet korkean poliisijohdon virkarikosjutussa. Syytteet kaatuivat siihen, että syyteaikana ei ollut valtakunnallista tietolähderekisteriä.

”Täten tietolähteiden rekisteröimiseen ja niiden käytön kirjaamiseen ei ollut tekoaikana olemassa laillista menettelytapaa”, käräjäoikeus totesi. Kukaan vastaajista ei siten ole rikkonut virkavelvollisuuksiaan syytteissä väitetyin tavoin.

Tietolähdetoiminnasta säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005, ja laissa oli maininta valtakunnallisesta tietolähderekisteristä. Sitä ei kuitenkaan syytteen tekoaikana ollut.

Sisäministeriö tiedotti heti päätöksen jälkeen, että Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio ja keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot palaavat hoitamaan tehtäviään. Molemmat ovat olleet virasta pidätettyä syytteiden nostamisen jälkeen.

TIETOLÄHDETOIMINTA ei kuitenkaan ollut kunnossa Helsingin poliisilaitoksella.

Oikeuden mukaan Helsingin poliisilaitoksella ei vuosina 2008–2013 ollut yhtään rekisteröityä tietolähdettä. Laitos kuitenkin käytti tietolähteitä, jotka olisi pitänyt hyväksyä ja rekisteröidä. Laitos ei siis noudattanut asiasta annettuja säännöksiä, oikeus tiivisti.

Tietolähteiden rekisteröinti ei oikeuden mukaan vaatinut tietolähteen suostumusta, toisin kuin osa syytetyistä väitti. Vuoden 2005 jälkeen tietolähteiden henkilötietojen käsittely johtui rekisterinpitäjälle laissa säädetystä velvoitteesta.

Helsingissä oli muutenkin omat, vapaat käytännöt tietolähteiden kanssa.

”Tietolähteiden käytön, eli muun muassa tietolähteiden tapaamisten ja muun yhteydenpidon kirjaaminen, on todistelun perusteella ollut HPL:ssä [Helsingin poliisilaitoksessa] vaihtelevaa: osa poliiseista piti omaa kirjanpitoaan tapaamisista ja osa taas ei pitänyt yhteydenpidon dokumentointia lainkaan tärkeänä”, oikeus summasi.

Helsingin poliisissa ei käytetty myöskään käsittelypareja eli kahta tapaajaa, vaan tietolähteitä tavattiin yleensä yksin.

Sen takia käräjäoikeus katsoi tulleen näytetyksi, ettei Helsingin poliisin tietolähdetoiminnassa ole syytteiden tekoaikoina noudatettu tietolähdetoiminnan järjestämistä ja toteuttamista koskevia velvoittavia säännöksiä ja määräyksiä. Näitä ovat poliisilaki, tiedonhankinta-asetus ja vuoden 2013 annettu salaisia pakkokeinoja koskeva määräys eli niin sanotun Salpa-määräys.

Se olisi tullut velvoittavaksi vasta, jos Poliisihallitus olisi ensin antanut poliisilaitokselle erillisen määräyksen sen noudattamisesta.

Sen sijaan vuonna 2013 annettu Salpa-määräys oli sitova kaikissa poliisilaitoksissa, ja tietolähdetoiminta olisi pitänyt järjestää määräysten mukaisesti.

HELSINGIN poliisin tietolähdetoiminnan osalta nimenomaisia virkavelvollisuuksia oli kahdeksasta vastaajasta vain silloisella poliisikomentajalla Jukka Riikosella sekä huumerikosyksikössä työskennelleillä rikostarkastajalla Petri Rainialalla ja rikosylikonstaapelilla.

Oikeuden mukaan Riikonen vastasi tietolähdetoiminnan järjestämisestä, ja rikostarkastaja puolestaan tietolähdetoiminnan toteuttamisesta. Myös rikosylikonstaapelilla oli nimenomainen, vaikkakin huomattavasti vähäisempi vastuuasema tietolähdetoiminnan toteuttamisessa.

Kaikkien osalta rikosvastuu kuitenkin kariutui valtakunnallisen rekisterin puuttumiseen.

Esimerkiksi Riikonen ei voinut määrätä tai ohjeistaa laitoksen menettelyä tietolähdetoiminnassa säännösten ja määräysten mukaiseksi, koska lain mukaista rekisteriä tietolähteiden rekisteröinnille ja käytön kirjaamiselle ei tekoaikana ollut olemassa, oikeus totesi.

Todistajien mukaan Helsingin poliisi suhtautui nihkeästi valtakunnalliseen rekisteriin, ja se oli yksi syy hankkeen viivästymiselle.

APULAISPOLIISIPÄÄLLIKKÖNÄ toimineella Lasse Aapiolla ja huumerikosyksikön päälliköllä Jari Aarniolla ei sen sijaan ollut nimenomaisia virkavelvollisuuksia tietolähdetoiminnan järjestämisen tai toteuttamisen osalta, oikeus jatkoi.

Oikeuden mukaan tuli näytetyksi, että Aarnio oli poistanut tietolähteet rekistereistä vuonna 2007 tai 2008. Poistaminen tapahtui siis ennen syytteen tekoaikaa eikä sitä voida lukea hänelle syyksi virkavelvollisuuden rikkomisena.

Oikeus huomautti, että Poliisihallituksen laillisuusvalvonta ei puuttunut Helsingin poliisilaitoksen menettelyyn eikä raportoinut tietolähdetoimintaan liittyvistä ongelmista Poliisihallituksen ylijohdolle. Helsingin poliisin virheellinen menettely tuli kuitenkin laillisuusvalvonnan tietoon loppuvuodesta 2012, oikeus jatkoi.

Sen sijaan ei ollut näyttöä siitä, että silloiset poliisiylijohtaja Mikko Paatero, poliisijohtaja Robin Lardot tai Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja olisivat tienneet, että Helsingin poliisilaitos menetteli tietolähdetoiminnassaan virheellisesti.

Helsingin poliisin johdon tietoon puutteet tulivat viimeistään lokakuussa 2012, kun laitokselle tehtiin Poliisihallituksen laillisuusvalvontatarkastus.

Vastuuketju syytteen aikana 2009 - 2013

vastuuketju.jpg (70.9 KiB) Katsottu 2295 kertaa

Fakta
*Poliisijohdon syytteet kytkeytyvät Aarnio-juttuun
*Syytteet koskivat epäselvyyksiä Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminnassa eli yhteistyössä alamaailman tietolähteiden kanssa.
*Jari Aarnion johtama huumepoliisi ei noudattanut tietolähdetoiminnasta annettuja säännöksiä.
*Korkeaa poliisijohtoa syytettiin valvonnan laiminlyönnistä, koska he eivät puuttuneet tähän epäkohtaan.
*Syytteessä olivat muiden muassa entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Helsingin entinen poliisikomentaja Jukka Riikonen, Helsingin hyllytetty poliisipäällikkö Lasse Aapio ja keskusrikospoliisin hyllytetty poliisipäällikkö Robin Lardot.
*Syytteessä oli myös Aarnio ja kaksi hänen alaistaan.
*Tutkinta alkoi Aarnion kiinnioton jälkeen marraskuussa 2013, kun silloinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd) teki tutkintapyynnön Helsingin Sanomien artikkelin jälkeen. HS:n jutussa kerrottiin huumepoliisien pelaavan tietolähteiden kanssa omilla säännöillään ilman uskottavaa valvontaa.
*Kaikki syytteet hylättiin keskiviikkona.

Helsingin Sanomat
20.6. 2:00

Syyttäjällä onkin aikasmoinen savotta saada selvyys miksi pitäisi valittaa hoviin. Ei nyt esillä olleilla spekseillä muutes onnistu.

[L'amourha]

Poliisipomojen virkarikosjuttu hoviin – oikeus myönsi jatkokäsittelyluvan

Julkaistu: 12.9. 9:23 , Päivitetty: 12.9. 9:51

Syyttäjien mukaan käräjäoikeus tulkitsi virkavastuuta virheellisesti.
HELSINGIN HOVIOIKEUS on myöntänyt valtakunnansyyttäjälle jatkokäsittelyluvan poliisijohtajien virkarikosjutussa. Käräjäoikeus hylkäsi aiemmin kaikki syytteet. Hovioikeuteen tarvitaan jatkokäsittelylupa silloin, kun käräjäoikeuden tuomio on lievempi kuin kahdeksan kuukautta vankeutta.

Jutussa on kysymys Helsingin poliisilaitoksen tietolähteiden rekisteröinnistä ja poliisien virkatoimien valvonnan epäillyistä laiminlyönneistä.

Helsingin poliisilla oli 2000-luvun alusta ollut rekisteri, johon kirjattiin poliisin käyttämiä tietolähteitä – esimerkiksi rikollisissa piireissä liikkuvia henkilöitä, jotka antoivat poliisille vinkkitietoa alamaailman tapahtumista.

Käräjäoikeus katsoi, että huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio tuhosi tietolähderekisterin vuosien 2007–2008 aikana. Tämä oli syyttäjien mukaan laitonta. Syyttäjien mukaan tällaista valvomatonta ja dokumentoimatonta poliisitoimintaa ei voi oikeusvaltiossa olla.

Oikeuden mukaan poliisilla ei ollut laillista tapaa pitää rekisteriä
Käräjäoikeus katsoi, että poliisilaitoksella toimittiin vastoin säännöksiä ja määräyksiä, sillä laitoksella ei ollut vuosina 2008–2013 yhtään tietolähdettä rekisterissään. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan esimiesvalvonta petti Hän haki virkarikostuomiota sekä Aarniolle, kahdelle hänen alaiselleen että katsomalleen komentoketjulle aina entiseen poliisiylijohtajaan Mikko Paateroon asti.

Kaikki kahdeksan syytettyä kiistivät rikokset ja käräjäoikeus päätyi syytettyjen kannalle. Sen tulkinnan mukaan laki edellytti, että vinkkaajat rekisteröidään valtakunnalliseen rekisteriin, jota ei ollut olemassa.

– On selvää, ettei paikallista (poliisilaitoskohtaista) rekisteriä saanut perustaa, eikä sellaisen käyttäminen ollut sallittua, oikeus totesi.

Koska tietolähteiden rekisteröintiin ei ollut käräjäoikeuden mukaan laillista tapaa, rekisteröimättömyyteen perustuvat syytteet kaatuivat kuin korttitalo.

Syyttäjä: virkavastuuta tulkittu virheellisesti
Toinen jutussa valtakunnansyyttäjää edustavista syyttäjistä, Harri Tiesmaa, arvosteli käräjäoikeuden ratkaisua STT:lle kesällä kovasanaisesti. Hänen mukaansa oikeus tulkitsi virheellisesti, mitä virkavastuu on.

– Tuomiossa lähdetään siitä, että jos kuvittelet, että joku toinen tekee asialle jotain tai tietää jotakin, niin sinun ei tarvitse tehdä mitään, Tiesmaa sanoi.

– Me olemme sitä mieltä, ettei riitä että kuvittelee asioiden olevan kunnossa, vaan pitää tietää miten ne ovat. Nämä ovat aika simppeleitä asioita meidän mielestämme, Tiesmaa sanoi.

Syytettyinä jutussa olivat käräjäoikeudessa Aarnio, Helsingin entinen poliisikomentaja Jukka Riikonen, keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot, poliisipäällikkö Lasse Aapio, entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja ja Aarnion alaisena toiminut rikostarkastaja Petri Rainiala sekä rikosylikonstaapelina toiminut Aarnion alainen.

STT
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006235854.html

[TobiasW]

Toivottavasti syyttäjien valitus menestyy. Tuolla käräjäoikeuden logiikalla minkä tahansa uuden lain tai asetuksen tarkoitus voitaisiin käytännössä tehdä tyhjäksi toimeenpanoa lykkäilemällä ja keinotekoisella vastuun pallottelulla yhdeltä taholta toiselle. Lain soveltaminen kirjaimellisesti lopputuloksesta välittämättä kuuluu ehkä johonkin sharia-järjestelmään, mutta ei moderniin oikeusvaltioon, varsinkaan silloin, jos tulkinta johtaa lain tarkoituksen kanssa täysin vastakkaiseen lopputulokseen. Ei pidä unohtaa perustuslain 106 ja 107 §:iä!

[Doctor Lecter]

Poliisipomojen virkarikosjuttu hoviin – oikeus myönsi jatkokäsittelyluvan

Julkaistu: 12.9. 9:23 , Päivitetty: 12.9. 9:51

Syyttäjien mukaan käräjäoikeus tulkitsi virkavastuuta virheellisesti.
HELSINGIN HOVIOIKEUS on myöntänyt valtakunnansyyttäjälle jatkokäsittelyluvan poliisijohtajien virkarikosjutussa. Käräjäoikeus hylkäsi aiemmin kaikki syytteet. Hovioikeuteen tarvitaan jatkokäsittelylupa silloin, kun käräjäoikeuden tuomio on lievempi kuin kahdeksan kuukautta vankeutta.
...
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006235854.html

Joo, siis maailman vähiten korruptoituneen valtion poliisijohdon jupakka meni siis hoviin ja sieltä annettiin päätös muutama päivä sitten:

Hovioikeus: Ylin poliisijohto ei syyllistynyt rikoksiin Suomen suurimmassa poliisirikosjutussa – Helsingin ex-päällikölle sakkoja

Helsingin hovioikeuden mukaan Helsingin poliisilaitoksella meneteltiin lainvastaisesti kun tietolähteitä ei rekisteröity.

Helsingin hovioikeus on hylännyt ylimmän poliisijohdon syytteet Suomen laajimmassa poliisirikosjutussa.

Syyttäjä vaati ehdollisia vankeusrangaistuksia tai vähintään sakkoja usealle nykyiselle tai entiselle poliisijohtajalle virkarikoksista.

Syytteestä vapautettiin entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot ja Helsingin poliisilaitoksen nykyinen päällikkö Lasse Aapio.

Myös Poliisihallituksen rikollisuuden torjunnan vastuualueen esimiehen ja Helsingin poliisilaitoksen rikosylikonstaapelin syyte hylättiin.

Sen sijaan Helsingin poliisilaitoksen entinen komentaja Jukka Riikonen ja Helsingin huumepoliisin rikostarkastaja tuomittin virkarikoksista sakkoihin.

Hovioikeuden mukaan myös Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio syyllistyi virkarikokseen. Oikeus katsoi, että Aarnion aiemmin muista rikoksista saamat tuomiot ovat hänelle riittävä rangaistus.

Lardot toimi syyteaikana Poliisihallituksen rikostorjuntayksikön päällikkönä ja Aapio Helsingin apulaispoliisipäällikkönä.

Hovioikeus: Estettä tietolähteiden rekisteröinnille ei ollut
Hovioikeus arvioi tuomiossaan, olivatko poliisimiehet syyllistyneet virkarikokseen sen vuoksi, että Helsingin poliisilaitoksessa ei ollut syytteiden tekoaikoina rekisteröityjä tietolähteitä.

Hovioikeus katsoi samoin kuin Helsingin käräjäoikeus aiemmin, että Helsingin poliisilaitos käytti tietolähteitä, mutta laitoksessa ei ollut noudatettu sääntelyn edellyttämää tietolähteiden hyväksymistä, rekisteröimistä ja tietojen kirjaamista.

Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että syytteiden mukaisina tekoaikoina ei ollut oikeudellista tai käytännön estettä tietolähdetietojen rekisteröimiselle. Syytteitä ei siten tullut käräjäoikeuden katsomin tavoin hylätä.

Riikonen laiminlöi valvonnan laitoksella
Jupakassa on kyse tavasta, jolla Helsingin huumepoliisi toimi alamaailman tietolähteiden kanssa vuosina 2008–2013.

Hovioikeus katsoi, että Jukka Riikonen laiminlöi Helsingin poliisipäällikkönä velvollisuutensa valvoa laitoksen tietolähdetoimintaa.

Hovioikeuden mukaan hän ollut toteuttanut tietolähdetoiminnan valvonnan osalta sellaisia järjestelyjä, jotka olisivat mahdollistaneet tietolähteiden käytön kokonaistilanteen seurannan ja hallinnan sekä raportoinnin.

Oikeus ei pitänyt tekoa tahallisena ja Riikonen tuomittiin 50 päiväsakon rangaistukseen.

Jari Aarnion puolestaan olisi pitänyt esimiehenä huolehtia, että huumerikosyksikön yleisimmin käyttämät tietolähteet rekisteröidään.

Aarnio ei myöskään puuttunut alaistensa virheisiin tietolähteiden käytön kirjaamisessa. Tämän vuoksi toiminnan valvonta oli vaikeutunut. Oikeus katsoi myös hänen toimineen huolimattomasti.

Valtakunnansyyttäjä: Kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on tyytyväinen päätökseen Helsingin poliisilaitosta koskevilta osin.
– Olen tyytyväinen siihen, että hovioikeudessa on nyt vahvistettu se, että Helsingin poliisilaitoksella on tosiaan menetelty lainvastaisesti tietolähdetoiminnan järjestämisessä. Mielestäni Helsingin poliisilaitoksen osalta perustelut ovat asialliset ja hyväksyttävät.

Sen sijaan silloisia Poliisihallituksen vastuuhenkilöitä koskevilta osin Toiviainen aikoo perehtyä päätökseen tarkoin.

Oikeus hylkäsi Paateron ja Lardotin sekä rikollisuuden torjunnan vastuualueen esimiehen syytteet, koska syyttäjä ei kyennyt näyttämään, että he olivat tietoisia lainvastaisuuksista.

Toiviainen ei vielä osaa sanoa, tuleeko hän hakemaan valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

Toiviaisen mielestä vuosia kestänyt rikostutkinta ja massiiviset oikeudenkäynnit ovat olleet perusteltuja.
– Hovioikeuskin on tuomiossaan todennut, että kysymys on yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta ja poliisitoiminnan sisällä hyvin merkittävästä asiasta. Joten tässä on ollut erittäin iso selvittämisintressi.
– Mielestäni on ollut perusteltua, kuinka tässä on toimittu. Tietysti aikaa on kulunut paljon.

Entinen poliisiylijohtaja on helpottunut
Keskusrikospoliisin päällikkönä vuodesta 2013 lähtien työskennellyt Robin Lardot arvostelee syyttäjän menettelyä.
– Kun tutkinnanjohtaja oli sitä mieltä, että ei ollut rikosta, kun käräjoikeus oli sitä mieltä ja kun hovioikeus oli sitä mieltä, että ei ollut rikosta minun osaltani, niin tarvittiinko tähän tällainen kolmevuotinen prosessi?
...

Entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero on helpottunut syytteen hylkäämisestä.
– Suurin tunnelma on helpottava. Olin prosessissa lähes neljä vuotta. Tämä asia on ollut minulla mielessä joka päivä, joka yö. Jokainen voi miettiä, minkälaista aikaa tämä on ollut. Sen kanssa on pitänyt vaan pärjätä.
...

Aarnio aikoo valittaa korkeimpaan oikeuteen
Jari Aarnio aikoo hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, kertoo Aarniota avustava asianajaja Mikko Ruuttunen.
...

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet kesäkuussa 2019.

Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että kukaan syytteessä olleista ei ollut rikkonut virkavelvollisuuttaan, koska syyteaikana ei ollut valtakunnallista tietolähderekisteriä.

Tutkinta tietolähteiden käyttöön liittyvistä virkarikosepäilyistä alkoi marraskuussa 2013 kun sisäministerinä toiminut Päivi Räsänen (kd.) teki tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjänvirastolle.

Koko uutinen täällä: YLE
12.3.2021 10:17 Päivitetty 12.3.2021 17:43

Toiviaisen mielestä vuosia kestänyt rikostutkinta ja massiiviset oikeudenkäynnit ovat olleet perusteltuja

Mutta silloin kun on kyse terroristisessa tarkoituksessa tehdysitä rikoksista, niin samainen Toiviainen katsoo, että ei ole aihetta viedä tapauksia oikeuteen/eteenpäin, vaikka muissa pohjoismaissa näin on tehty.
- Suomessa asia ei antanut aihetta, mutta Tanskassa sama mies sai samoista rikoksista neljä vuotta.

Samainen Toiviainen on ottanut myös entisen sisäministerin kiusattavakseen vuosien takaisista Raamatun tekstien tulkinnoista, joten siitä voi helposti päätellä miten vakavasti otettava henkilö Toiviainen lopulta on.
- Ja kenen puolella ketä vastaan.

Räsänen teki itse aikoinaan tutkintapyynnön - ollen nyt itse tutkinnan kohteena. Piiri pieni pyörii.

HS:n uutisessa tuosta KKO:hon valittamisesta sanottiin, että...

Todennäköisesti hovioikeuden näkemys jää lopulliseksi totuudeksi, koska pelkän näyttöerimielisyyden takia korkeimpaan oikeuteen tuskin on asiaa.