L'amourha kirjoitti:Projektin sakemannit taisivat liueta uusiin haasteisiin, toivottavasti käärivät hyvät fyrkat tuosta.
Nestownin kotisivuilla
http://www.nestown.org on ollut aika hiljaista, viimeisin uutinen yli 6 vuoden takaa.
Luulen ymmärtäväni veli L´amourhan skeptisyyttä, sillä seuraan itsekin tätä Buranestin projektia sekä kiinnostuksen että epäuskon vallassa. En tiedä, miksei noita Nestown.org-sivuja ole päivitetty vuosiin. Minustakin se langettaa projektille oudon varjon näin Euroopasta katsottuna. Äkkiseltään voisikin ajatella, ettei Buranestissa ole tapahtunut mitään, mutta tarkemmin asiaa tonkimalla löytää netistäkin aika paljon uudempaakin tietoa. Se täytyy lisäksi oikaista, että Nestown-projektin alkuryhmässä ei ole ollut kuin kai yksi sakemanni vaiko peräti pari. Sveitsiläiset ovat olleet valkonaamojen suurin kansalaisuusryhmä, minkä lisäksi koko ajan projektissa on ollut mukana paljon etiopialaisia.
Persons
Founding members and members of the steering committee:
Marc Angélil, Prof. Dr. ETHZ, Architect, Zurich
Philippe Block, Prof. Dr. ETHZ, Structural Engineer, Zurich
Fasil Giorghis, Lecturer EiABC/AAU, Architect, Addis Ababa; Vice President
Dieter Läpple, Prof.em Dr. HCU- Hamburg, Hamburg
Franz Oswald, Prof. em ETHZ, Bern; President
Monika Oswald, Bern
Peter Schenker, Architect, Bern; Vice President
Benjamin Stähli, Architect/New Town Coordinator, Bahir Dar; Auditor
Roland Walthert, Dr. Ing., Wettingen
Zegeye Cherenet, Lecturer EiABC/AAU, Architect, Addis Ababa/Hamburg; Webmaster
Lähde: http://www.nestown.org/content/organisation/persons
Useista Euroopan maista on kuitenkin käynyt Buranestissa ja projektin kanssa Etiopiassa työskentelevän Bahir Darin yliopistossa ryhmiä ja yksittäisiäkin ihmisiä projektin etenemistä katsomassa. Saksasta on käynyt ainakin rakennusalan ja kehitysyhteistyön ammattilaisia. Näiden vierailijoiden nettiin kirjoittamista raporteista ja kuvista itsekin olen saanut eniten tietoa projektin etenemisen vaiheista.
Tietääkseni jo Nestown-hankkeen alkuvaiheessa suuria kysymyksiä olivat, mistä tulevien maalaiskaupunkien väki saa elantonsa sekä erilaiset ekologiaan liittyvät kysymykset (vesi, likavesi, jätehuolto, saniteettiasiat jne.). Nämä ihan samat kysymyksethän koskettavat sekä nykyisissä maaseutualueille usein äärimmäisen alkeellisesti eläviä ihmisiä, joiden kodit ovat usein käytännössä savikuoppia. Toki osalla on ihan fiksujakin asumuksia, mutta köyhimmät asuvat todella surkeissa oloissa ja heitä on paljon. Ja kun Etiopian väestönkasvu on ollut niin uskomattoman rajua, on selvää, että kaikkialla missä näitä ihmisiä asuu, luonnosta kalutaan kaikki mikä irtoaa, ihmiset tekevät tarpeitaan minne sattuu, jättävät kuolleita eläimiä minne sattuu, hautaavat kuolleita ihmisiä sinne tänne jne. Tautien leviämisen riskit ovat suuria kuten myös kaikki muut ongelmat (eroosio, puiden katoaminen, tautien leviäminen, vesien saastuminen jne.).
Eli Nestown-projektilla oli jo alussa valtavasti ongelmia, joihin yritettiin etsiä ratkaisua. Etiopian hallitus puolestaan on kovan paineen alla ja he haluavat nopeaa sekä suurta ratkaisua. Heidän puoleltaan on asetettu tavoitteeksi perustaa nopeahkolla aikataululla 8000 Nestown-maaseutukaupunkia, minkä he ovat ajatelleet olevan mahdollista mallikaupungin tekemällä ja sen jälkeen sitä ideaa monistamalla.
Minusta on hyvä, että tätä Buranest-mallikaupunkia on nyt vatuloitu vuosi kaupalla. Buranestiin muurattiin peruskivi itse asiassa jo vuonna 2010
!!! Moni jo silloin varmasti arvasi, että projekti ei valmistu yhtäkkiä, mutta tuskin monikaan uskoi homman venyvän näin pitkäksi. Käsittääkseni ensimmäiset asukkaat muuttivat Buranestiin vuonna 2017. Tällä hetkellä kaupungissa asuu jo kymmeniä perheitä ja muun muassa koulu on jo toiminnassa. Osa ensimmäisistä asukkaista on perustanut "kauppoja" (sanoisin niitä mieluummin myyntikojuiksi) läheisen ison maantien varteen. Uusia taloja on alkanut valmistua entistä nopeammassa tahdissa.
Mikä tässä nyt sitten on vienyt niin paljon aikaa? Ongelmia on ollut suurinpiirtein kaikilla eri tasoilla ja todella monissa yksityiskohdissa. Ensinnäkin Etiopian hallinnon taholta on toivottu nopeaa muutosta ja kattavaa ratkaisua maan asutusongelmiin. He eivät ole kuitenkaan osanneet omalta osaltaan olla viemässä projektia eteenpäin asioita ennakoiden ja helpottaen, vaan monen monta kertaa on hallinnon ja lakienkin osalta törmätty ns. umpikujiin. Näitä umpikujia on sitten ratkottu yhdessä, mutta se on vienyt runsaasti aikaa. Toisaalta on saatu aikaan muun muassa uusia lakeja, jotka tulevat helpottamaan uusien Nestown-kaupunkien rakentamista. Buranest on todellakin ollut monella tavalla ns. pahan onnen pilottihanke, mutta nyt tilanne vaikuttaa jo todella hyvältä.
- Buranestin lapsia vilvoittelemassa.jpg (56.47 KiB) Katsottu 2283 kertaa
Yksi suurimmista ongelmista Buranestin osalta oli, että paikalliset ihmiset, joiden joukosta toivottiin löytyvän Buranest-kaupungin uudet asukkaat, suhtautuivat hankkeeseen todella epäuskoisesti. Suurin ongelma oli, etteivät ihmiset luottaneet siihen, että heillä todellakin olisi "oikea oikeus" siihen maahan, jota heidät ohjattiin viljelemään ja jonne heitä ohjattiin rakentamaan talonsa. Etiopiassa valtio omistaa kaikki maat, mutta yksityiset voivat hankkia maankäyttöoikeuksia, jotka periytyvät jälkeläisille. Näistä maankäyttöoikeuksista ei kuitenkaan ole aimmin ollut kunnon rekistereitä, joten lukuisia kiistoja maankäyttöoikeuksista on ollut ja ajoittain valtio on myös pakkolunastanut maita näiden haltijoilta esimerkiksi tarvittuaan lisämaata kaupunkien laajentumisen vuoksi. Näiden syiden vuoksi etiopialaiset suhtautuivat Buranest-hankkeeseen erittäin epäluuloisesti ja pitivät sitä huijausyrityksenä. Maan historiaan kuuluu myös jonkin verran väestön pakkosiirtoja, jotka myös varjostivat Nestown-hanketta. Merkittävin ratkaisu tähän ongelmaa on ollut maankäyttöoikeusrekisterin luominen, mistä jo kerroinkin aiemmassa viestissäni. Alueet ilmakuvattiin ja itse asiassa suomalaiset olivat luomassa sähköistä tietokantaa, jolla ihmisten omistusoikeudet saatiin kestävällä tavalla rekisteröityä ja ihmiset saattoivat käydä omin silmin katsomassa oman plänttinsä kuvan sekä nähdä oman nimensä rekisterissä.
Yksi suurimmista vaikeuksista on ollut myös se, että tässä tehdään töitä lähes pelkästään luku-, kirjoitus- ja laskutaidottomien ihmisten kanssa. Heidän kuitenkin täytyisi itse rakentaa talonsa (ryhmätyönä kuitenkin), heidän täytyy perustaa viljelmänsä, heidän täytyy ottaa lainaa talojensa rakentamiseen jne. Nämä ihmiset ovat ymmärrettävästi olleet erittäin epäluuloisia, minkä lisäksi heillä ei ole ollut useinkaan mitään kokemusta esimerkiksi rakennustöistä. Lähinnä viljelyä he ovat osanneet ennestään, mutta mm. Buranestin tapauksessa he ovat joutuneet viljelyssäkin tutustumaan uusiin kasveihin ja työtapoihin. Valtaosa oppimisesta on tapahtunut työtä tekemällä eli voitaisiin puhua eräänlaisesta oppisopimuskoulutuksesta, mutta hankkeen vetäjätkin ovat yllättyneet siitä, miten paljon on täytynyt järjestää myös kokouksia ja teoreettista koulutusta, jotta ihmiset on saatu luottamaan ja sitoutumaan hankkeeseen. Buranestiin jo muuttaneille sekä muuttoa valmisteleville ihmisille on täytynyt järjestää mm. opetusta taloustiedosta, osuuskuntatoiminnasta ja yrittäjyydestä.
- Yksi Buranestin talo lähestulkoon valmiina. Tämä saattaa olla toinen koetaloista, jotka rakennettiin yhdessä projektin vetäjien kanssa uusia rakennustapoja opetellen sekä rakennustaitoja tuleville buranestilaisille opettaen.jpg (41.54 KiB) Katsottu 2283 kertaa
Toinen suuri ongelma on ollut ihmisten toimeentulo. Heidän on nimittäin täytynyt hankkia elantoa perheelleen koko rakennusprojektin ajan. Kaikenlainen rakennus- ja opiskelutoiminta on ollut poissa heidän aiemmasta työajastaan. Useimmilla on kuitenkin kotieläimiä ja viljelyksiä hoidettavanaan, kotityöt tehtävänä jne. Tulevien asukkaiden ns. entisten töiden (=elannon hankkiminen) olemassaolo onkin hidastanut projektia huomattavan paljon, kuten sekin että väkeä on ollut vaikea saada innostumaan ja sitoutumaan Buranestiin täysin. Nämä ongelmat olivat suurimmillaan ensimmäisinä vuosina, kunnes tutkijatkin tajusivat, että Buranestiin täytyy ennen taloja rakentaa yhteisviljelmät, joista uudet asukkaat alkavat saada elantoa jo ennen Buranestiin muuttamista. Mangopuuviljelmän istuttamisesta on nyt jo 5-6 vuotta ja puiden hyvää menestymistä pidetään yhtenä hankkeen onnistumisen kannalta tärkeimmistä yksityiskohdista. Koko ajan on pidetty tärkeänä, että Buranestin tulevat asukkaat rakentavat kaupunkiaan pääosin itse ja yhdessä. Toki heillä on ulkopuolisia ohjaajia, opettajia sekä asiantuntijoita mukana koko ajan. Koska Etiopiassa viljelijöillä ei usein kuivan kauden aikana ole töitä kuin eläinten hoidossa, osa väestä vapautui aina kuiviksi kausiksi rakennustöihin. Heille maksettiinkin pientä palkkaa mm. Buranestin teiden ja koetalojen rakennustöistä, jotta heidän ei ollut pakko etsiä muita töitä.
- Osa Buranestin kastelujärjestelmästä, jonka avulla toivotaan saatavan useampi sato vuodessa sadekaudella säilöön otettavan veden avulla.jpg (53.75 KiB) Katsottu 2283 kertaa
Kolmas suuri ongelma oli uusien rakennustapojen ja muiden vastaavien ongelmien ratkaiseminen. Etiopiassa on toki rakennettu aiemminkin sekä maalaiskyliä että kaupunkeja, mutta Nestown-kaupunkien kaltaisista rakennusprojekteista ei ollut kokemusta. Koko ajan on haluttu toimia mahdollisimman ekologisesti ja myös kulut on täytynyt pitää pieninä, koska taloja rakennetaan rutiköyhille ihmisille. Rakennusaineena on käytetty mm. eukalyptuspuuta sekä savitiiliä, joita on voitu valmistaa lähiseudun materiaaleista. Tämä valinta on kuitenkin edellyttänyt paljon uuden oppimista niin Buranestin tulevilta asukkailta kuin asiantuntijoiltakin.
Neljäs suuri ongelma on ollut kommunikaatio ja yhteisymmärrys sekä projektin vetäjien ja tulevien Buranestilaisten välillä sekä myös tulevien buranestilaisten välillä. Monta kertaa projektin aikana buranestilaiset ovat olleet puhuessaan samaa mieltä projektin vetäjien kanssa, mutta käytännössä tehneet hommat eri tavalla. Apuna yhteisymmärryksen luomisessa on käytetty mm. näiden amhara-heimoon kuuluvien buranestilaisten luottamuksen omaavaa koptikristillistä pappia
Tämä alleviivaa sitä, mikä on etukäteen kyllä oikeasti tiedettiinkin, että erilaiset heimo-, kieli- ja uskontoasiat ovat merkittäviä asioita uusia kaupunkeja perustettaessa.
Etiopiassa elää yli sata kansallisuutta, joista suurimmat ovat oromot (n. 35 %) ja amharat (n. 27 %). Nykyisin hallitsevassa asemassa olevan heimon tigren jäseniä on noin kuusi prosenttia. Etiopiassa puhutaan jopa 85 kieltä. Vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan 33,9 prosenttia etiopialaisista on muslimeja. Kristittyjä on noin 62,7 prosenttia (43,5 % koko väestöstä kuuluu Etiopian ortodoksiseen kirkkoon, jonka katsotaan olevan orientaalinen kirkko; 18,5 % protestanttisiin kirkkoihin ja 0,7 % roomalaiskatoliseen kirkkoon). Perinteisiä afrikkalaisia uskontoja harjoittaa 2,7 prosenttia; muihin uskontokuntiin kuuluvia tai uskonnottomia on 0,7 prosenttia.
Lähde: Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Etiopia#V%C3%A4est%C3%B6
Olen monen monta kertaa ajatellut, että onneksi tähän Buranestin kaupungin perustamiseen on valittu kai aika lailla pelkästään sellaista väkejä, jotka ovat a) amhara-heimon jäseniä, b) puhuvat amharan kieltä ja c) ovat koptikristittyjä. En usko, että muuten kaupunki ikinä nousisi pystyyn ja alkaisi toimia. Buranestiin on jo saatu asukkaita ja toimintaa, mutta tämä tosiasia on erittäin oleellinen niiden kaupunkien osalta, joita Nestown-hankkeen kautta pitäisi syntyä - jopa 8000(!!!) kappaletta. Kuinka ihmeessä kyliä saadaan muodostettua sellaisille alueille, joissa elää useampaan eri heimoon, uskontoon tai kieliryhmään kuuluvia? Voisi ajatella, että kun tällaisen maalaiskaupungin koko kasvaa sinne 15000-20000 asukkaaseen, ihmiset haluavat kaupunkiinsa myös sen kirkon tai moskeijan, mistä tulleekin ongelma, jos kylässä asuu esim. kolmen eri kirkkokunnan kristittyjä sekä lisäksi muslimeja. Kieli vaikuttaa myös kyläläisten yhteistoimintaan ja esimerkiksi päiväkodissa & koulun alaluokilla käytettävään kieleen.
L'amourha kirjoitti:No, kehitys kehittyy hitaasti. Ainakin Sillin postaaman Spiegelin artikkelin Birhan Abegaz rakentaa alueelle lukaaliaan luottavaisena.
Liitetiedosto buranest .jpg ei ole enää saatavilla
Kehitys todellakin etenee hitaasti!!! Olen monen monta kertaa Buranestista lukiessani ajatellut, ettei tästä tule mitään. Kuitenkin yhtä usein olen arvostanut, että projektin vetäjät tuntuvat huomioivan paikallisten ihmisten tarpeita ja kuuntelevan heidän huoliaan kunnolla. Vaikuttaa siltä, että projektin vetäjät ja maaseutukaupunkien kehittäjät todella miettivät Nestown-kaupunkien kehittämistä koko maan osalta eikä vain keskitytä yhteen Buranestiin. Minusta vaikuttaa siltä, että he varovat tekemästä virheitä, mikä on osaltaan hidastanut Buranestin syntymistä. Käsittääkseni viimeisen parin vuoden aikana Buranestin kehittäminen on saanut uutta vauhtia ja kaupunkiin jo muuttaneet ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, joskin alkuvaikeuksiakin on ollut. He ovat esimerkiksi valittaneet siitä, ettei lupauksista huolimatta puhdas vesi tule vielä asuntoon sisälle asti, vaan se täytyy hakea kaupungin yhteiskaivolta. Tosi asiassa useimmat heistä joutuivat entisissä asuinpaikoissaan hakemaan veden 1-3 kilometrin päästä eli tilanne on muuttunut paljonkin heidän osaltaan, mutta on sekin totta, etteivät he heti muuttovaiheessa saaneet vettä taloonsa asti.
Into kehittää näitä kaupunkeja vaikuttaa olevan kova. Hiljattain joku yksityinen rahoittaja ilmaisi haluavansa olla perustamassa kolmeatoista uutta Nestown-kaupunkia ja mitä pikemmin sitä parempi.