Pelon korttelit

[Barrel]

Hervantaa en tosiaan uskoisi Tampereen pahimmaksi alueeksi. Multisilta ja Tesoma vie kirkkaasti voiton, ja luulisi keskustan kupeessa olevilla alueillakin olevan menoa ja meninkiä, kuten nyt Amuri, Juhannuskylä, Kaleva...Vaikka asunnot on kalliita, niin ei se tarkoita sitä, ettei niissä tai niiden välittömässä läheisyydessä vois saada puukosta tai nyrkistä

Atlantiksella valomerkin aikaan on kyllä vähän väliä tappeluita, puukotuksia ym. Ryöstöaalto samaisen kapakan lähistöllä opiskelijankadulla pari vuotta sitten, ettei siin ainakaan 100% turvallista ole humalassa hoippua. Agreed kyllä että ei Multsukaan aina mikään lintukoto ole.

[Tiina]

Päivitys:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b07f ... 6c5fa85df1

Tutkimus selvitti huono-osaisimmat kaupunginosat - onko sinun lähiösi listalla? Oulu erottui ylitse muiden

Tänään klo 18:02
Tutkimustulosten perusteella huonojen asuinalueiden työssä käyvät ovat yhtä onnettomia kuin työttömätkin.
Hervanta oli yksi Tampereen huono-osaisista lähiöistä.Hervanta oli yksi Tampereen huono-osaisista lähiöistä.
Eniten huono-osaiseksi luokiteltavia kaupunginosia on Oulussa, kun verrataan Suomen kuutta suurinta kaupunkia keskenään.

Näin kertoo Turun kaupungin hankkeena tehty tutkimus.

Nuorisotutkimuksen osaamiskeskuksen tutkija ja Turun yliopiston tohtorikoulutettava Teemu Vauhkonen on ollut tekemässä tutkimusta. Tieteellinen artikkeli on vielä tulossa myöhemmin ensi vuoden puolella, mutta lyhyempi katsaus löytyy jo Turun kaupungin sivuilta.

Kaupunginosien huono-osaisuutta tutkiessa on huomioitu kyseisten alueiden työttömyys- ja köyhyysaste sekä kouluttamattomien osuus aikuisväestöstä.

Oulussa huono-osaiseksi luokiteltavia kaupunginosia on peräti 11. Tutkimuksessa mukana ollut Jakkukylä liittyi Iin kuntaan vuoden 2018 alussa.

Toiseksi eniten niitä oli Turussa, yhteensä seitsemän. Seuraavina tulivat Tampere viiden, Helsinki neljän ja Vantaa yhden kaupunginosan voimin.

Myös Espoo oli mukana tutkimuksessa, mutta sieltä yksikään tietty lähiö ei erottunut.

Yhdistellyillä kaupunginosilla on keskenään sama postinumero.

Huono-osaisimmat kaupunginosat:

Oulu: Ylikiiminki, Yli-Ii, Jakkukylä, Martinniemi, Rusko, Rajakylä, Taskila-Toppila, Tuira, Pyykösjärvi-Puolivälinkangas, Välivainio, Kaukovainio

Turku: Kärsämäki-Urusvuori-Halinen, Jäkärlä, Varissuo, Huhkola-Lauste-Vaala, Pansio-Perno, Pahaniemi, Iso-Heikkilä

Tampere: Tesoma, Nekala, Hervanta, Peltolammi, Multisilta

Helsinki: Jakomäki, Kontula, Puotinharju, Roihupelto, Itäkeskus

Vantaa: Hakunila

Pohjana ATH-kysely
Vauhkonen painottaa, että pelkkä köyhyysaste ei ole riittävä indikaattori, eivätkä tuloerot kerro suoraan huono-osaisuudesta.

– Sen takia työttömyysaste on tärkein mittari tässä, Vauhkonen sanoo.

Yksi mittareista oli myös tyytymättömyys elämänlaatuun, joka mittaa onnettomuutta.

– Onnellisuus usein mitataan tyytyväisyydellä elämänlaatuun, mutta se heijastaisi liikaa vastaushetkisiä fiiliksiä, Vauhkonen tarkentaa.

Lisäksi onnettomuutta selitetään tutkimuksessa työttömyydellä, matalalla koulutustasolla ja toimeentulotuen asiakkuudella.

Aineistona Vauhkonen käytti THL:n tekemää aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus (ATH) -kyselyä.

Kuuteen suurimpaan kaupunkiin rajattaessa vastaajia oli yhteensä 17 748.

– Aineiston ulkopuolelta otettiin postinumerot, asuinalueiden työttömyysaste ja muut indikaattorit.

Postinumeroalueiden koot kuitenkin vaihtelevat, ja moneen postinumeroalueeseen sisältyy sekä hyväosaisuutta että huono-osaisuutta.

Yllättävä tieto
Tutkimustuloksista käy ilmi tieto, jota voidaan pitää jokseenkin yllättävänä.

Hyvä työllisyystilanne ei nimittäin aina tarkoita onnellisempaa suhtautumista elämään.

Tutkimuksen mukaan asuinalueen työttömyysaste ei Suomessa vaikuta työttömien onnettomuuteen mutta lisää työssä käyvien onnettomuutta. Kaikkein huono-osaisimmilla asuinalueilla työttömät ja työssä käyvät kokevat onnettomuutta yhtä usein, tutkimuksessa kerrotaan.

– Huono-osaisilla asuinalueilla työssä käyvät eivät ehkä ole yhtä tyytyväisiä työhönsä kuin hyvillä asuinalueilla työssä käyvät, Vauhkonen lisää.

Teemu Vauhkosen mukaan Helsingissä on onnistuttu ehkäisemään alueellista eriarvoisuutta esimerkiksi Oulua ja Turkua paremmin. Kuvassa on Kontulan metroasema.Teemu Vauhkosen mukaan Helsingissä on onnistuttu ehkäisemään alueellista eriarvoisuutta esimerkiksi Oulua ja Turkua paremmin. Kuvassa on Kontulan metroasema.
Teemu Vauhkosen mukaan Helsingissä on onnistuttu ehkäisemään alueellista eriarvoisuutta esimerkiksi Oulua ja Turkua paremmin. Kuvassa on Kontulan metroasema. AOP
Tulos voi myös selittyä ainakin osittain niin kutsutulla tartuntavaikutuksella.

– Yhdysvalloissa on tehty vastaavia tutkimuksia yksilöiden sosiaalisista verkostoista. Jos yksilön ympärillä on onnellisia ihmisiä, niin yksilön todennäköisyys tulla onnellisemmaksi on suurempi.

Vanhemmilta lapsille
Tutkimus osoittaa, että huono-osaisuudella on ylisukupolveutuvia vaikutuksia.

Vanhempien koulupudokkuus, työttömyys ja toimeentulotuen asiakkuus nostavat lasten todennäköisyyttä huono-osaisuudelle aikuisiällä.

Esimerkiksi vanhempien tuloköyhyys ei yksistään riitä ennustamaan huono-osaisuutta, mutta vanhempien koulupudokkuus, työttömyys ja toimeentulotulotuen asiakkuus lisää lasten todennäköisyyttä kokea vastaavaa huono-osaisuutta omassa aikuisuudessaan. Kaikilla aikuisen kolmella indikaattorilla on siis itsenäinen yhteys lapsen vastaavaan huono-osaisuuteen omassa aikuisuudessa.

Koulupudokkuuden ylisukupolveutumista voidaan tutkimuksen mukaan selittää esimerkiksi sillä, että vanhemmilta välittyy lapsille asenteita ja arvoja, jotka eivät tue opiskelua.

Lisäksi toimeentulotuen asiakkuus periytyy tutkimuksen mukaan vanhemmilta lapsille vahvemmin kuin muu huono-osaisuus.

Ei yhteyttä white flight -ilmiöön
Vauhkonen ei ota kantaa siihen, miksi juuri Oulu erottuu muista suurista kaupungeista.

– Toki Helsingissä on pystytty selvästi paremmin ehkäisemään alueellista eriarvoisuutta kuin Turussa ja Oulussa, hän lisää.

Sama todetaan tutkimuksen johtopäätöksissä. Tutkimustulosten perusteella kaupunkisuunnittelulla sekä maa- ja asuntopolitiikalla kannattaa pyrkiä alueellisen eriytymisen ehkäisemiseen.

Vauhkonen haluaa myös nostaa esille huomion liittyen niin sanottuun white flight -ilmiöön. Suomeksi puhutaan usein valkoisten pako -ilmiöstä, joka tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajien osuuden kasvaessa kantaväestö muuttaa pois asuinalueelta.

– Jos ajatellaan työssä käyvien onnettomuuden kasvua huonoilla asuinalueilla, se ei näytä liittyvän maahanmuuttajien osuuteen asuinalueella. Asuinalueen korkean työttömyysasteen ja työssä käyvien onnettomuuden välinen yhteys pätee myös niillä alueilla, joissa maahanmuuttajien osuus ei ole kovin korkea.

– Ainakaan tämän tutkimuksen mukaan onnettomuuden lisääntyminen huono-osaisemmilla asuinalueilla ei näytä liittyvän maahanmuuttajien korkeaan osuuteen asuinalueella.

Aiheesta uutisoi ensimmäisenä MTV.

[wretch]

Hampuusi otti sanojaan takaisin. Kertoo varmasti tarkkaavaiselle lukijalle minkälaisissa olosuhteissa maassamme tehdään tutkimusta

Uusi tutkimus nosti Oulun kärkeen huono-osaisimpien asuinalueiden listalla – kaupunki hermostui, tutkija pyysi anteeksi

Harmistusta ja ihmetystä aiheuttaneista tuloksista on keskustelu maanantaina laajasti työntekijöiden ja myös luottamushenkilöiden kesken Oulussa.
Ilta-Sanomat uutisoi aiemmin uudesta tutkimuksesta, joka listasi Suomen suurimpien kaupunkien huono-osaisimmat asuinalueet. Kärjessä on Oulu.

Tutkimuksesta käy ilmi, että Oulussa suhteellisesti huono-osaisempia asuinalueita on 11. Niitä ovat Kaukovainio, Tuira, Taskila-Toppila, Välivainio, Pyykkösjärvi-Puolivälikangas, Rajakylä, Rusko, Martinniemi, Yli-Ii, Jakkukylä ja Ylikiiminki.

Tutkimuksessa mukana ollut Jakkukylä tosin liittyi Iin kuntaan vuoden 2018 alussa.

Tutkimuksessa käytettiin mittareina alueen köyhyysastetta, kouluttamattomien osuutta aikuisväestöstä ja työttömyysastetta.

Kaupunki: Oululaiset pahoittavat mielensä – tutkija pyysi anteeksi
Oulun kaupungin kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru kertoo monien oululaisten pahoittaneen mielensä listan kärkipaikasta. Harmistusta ja ihmetystä aiheuttaneista tuloksista on keskustelu maanantaina laajasti työntekijöiden ja myös luottamushenkilöiden kesken.

– Meidän kaikki luottamusmiehetkään eivät tunnista käytävää keskustelua ja ovat huolissaan. Jotkut ovat itsekin alueilla asuvia, eivätkä he koe asuinaluettaan huonoksi.

Myös Ala-Siuru asuu yhdellä listan kaupunginosista.

– En koe olevani huono-osainen millään tavalla. Tutkimus leimaa joidenkin alueiden kaikki asukkaat kohtuuttomasti.

Ala-Siuru kertoo keskustelleensa aiheesta tutkimusta mukana tekemässä olleen Nuorisotutkimuksen osaamiskeskuksen tutkija ja Turun yliopiston tohtorikoulutettava Teemu Vauhkosen kanssa.

– Tutkija kertoi minulle, ettei Oulu sinänsä poikkea kokonaiskuvasta. Hän on pahoitellut meille.

Tutkija: ”Ei voida puhua suoraan huono-osaisista, vaan huono-osaisemmista”
Myös Vauhkonen itse halusi maanantaina korostaa IS:n haastattelussa, ettei tutkimuksen perusteella voida sanoa, että asiat olisivat Oulussa huonommin kuin muissa isoissa kaupungeissa. Vauhkosen mukaan tutkimuksen pääteemana ei ollut korostaa huono-osaisimpia kaupunkeja.

– Tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella asuinalueiden huono-osaisuuden mittareiden yhteyttä onnettomuuteen. Siinä on tarkasteltu, onko asuinalueiden ominaisuuksilla yhteyksiä hyvinvoinnin puutteeseen eli onnettomuuteen.

– Ei voida puhua suoraan huono-osaisista, vaan huono-osaisemmista. Asuinalueita on vertailtu postinumerotasolla. Postinumeroalueet ovat hyvin eri kokoisia, ja alueelliset indikaattorit ovat aina karkeita, Vauhkonen painottaa.

Vauhkonen itse ei halua pohtia tarkempia syitä siihen, miksi Oulu on listan kärjessä.

”Alueilla asuu tavallisia ihmisiä”
Ala-Siuru kritisoi postinumeroiden käyttämistä tutkimuksessa postinumeroalueiden laajuuden ja erilaisuuden vuoksi.

– Esimerkiksi Toppila-Taskilan postinumero sisältää Toppilan kaupunginosan, ja siihen kuluva Toppilansalmen alue esimerkiksi rakentuu laadukkaaksi asuinalueeksi, jota ei leimaa nytkään mitenkään huono-osaisuus.

Ala-Siurun mielestä tutkimus antaa ehkä liian yksipuolisen kuvan alueiden elämästä.

– Martinniemi, Jakkukylä ja Yli-Kiiminki ovat maaseutumaisia alueita, eivät lähiöitä. Niitä ei oikein voi verrata samaan kategoriaan.

Ala-Siuru harmittelee erityisesti sitä, että monien isojen postinumeroalueiden asukkaita on leimattu vähäosaisemmiksi.

– Näille alueilla eletään vakiintunutta ja rauhallista elämää. Alueilla asuu tavallisia ihmisiä, joista osa on vähätuloisempia ja osa työttömiä. Niukkaa on, mutta tavallista elämää, Ala-Siuru jatkaa.

Ala-Siuru muistuttaa, että joillakin esiin nostetuissa alueissa puolestaan paljon opiskelijoita ja työttömiä, mikä on voinut vaikuttaa tuloksiin.

”Ei voida kieltää sitä, että meillä on Oulussakin tiettyjä ”taskuja”
Vauhkosen tutkimus valmistuu ensi vuonna, jolloin sitä voidaan arvioida kokonaisuudessaan. Katsauksessa raportoitava kaksivuotinen hanke koostui neljästä osatutkimuksesta ja se toteutettiin vuosina 2015–2016. Aineistona on käytetty THL:n keräämää ATH-kyselyä.

– Yhden tutkimuksen perusteella ei välttämättä voida katsoa koko maailmaa tai esimerkiksi Oulun kaupungin asukkaiden elämää. Tietysti ei voida kieltää sitä, että meillä on Oulussakin tiettyjä ”taskuja”, joihin on kasaantunut vuokra-asuntoja. On myös joitakin muitakin indikaattoreita, jotka ovat alueen asukkaiden hyvinvoinnin haasteina, Ala-Siuru pohtii.

Myös Oulun työttömyysprosentti on edelleen korkea, 10,8 prosenttia.

Ala-Siuru haluaisi verrata listausta aiempiin tutkimuksiin. Hän kertoo, etteivät esimerkiksi poliisitilastot kerro kaikkien esiin nostettujen alueiden huono-osaisuudesta, osasta kyllä.

– Kyseinen tutkimus on tehty klusterianalyysillä. Meillä on tehty erilaisia asukastyytyväisyyskyselyitä. Vaikka nämä ihmiset jonkun mittarin mukaan luokitellaan huono-osaisiksi, ei jotenkin näyttäydy, että he olisivat välttämättä kaikki huono-osaisia. Usein huononkin maineen saaneella asuinalueella ihmiset ovat suhteellisen tyytyväisiä muun muassa asumiseensa.

Ala-Siuru myös muistuttaa, että Oulu oli vuonna 2015 mukana EU:n tutkimuksessa, jossa oli elämänlaatua koskeva kysymys. Tuon Eurobarometrin mukaan 96 prosenttia oululaisista kertoi tuolloin olevansa tyytyväisiä elämäänsä.

– Tällaisten tutkimuksia täydentämään tarvitaan myös syvempää asukkaiden kokemuksiin perustuvaa tutkimusta ja paikallistuntemustakin.

https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000005935510.html

[Tabula Rasa]

Yhdistellyillä kaupunginosilla on keskenään sama postinumero.

Huono-osaisimmat kaupunginosat:

Oulu: Ylikiiminki, Yli-Ii, Jakkukylä, Martinniemi, Rusko, Rajakylä, Taskila-Toppila, Tuira, Pyykösjärvi-Puolivälinkangas, Välivainio, Kaukovainio

Turku: Kärsämäki-Urusvuori-Halinen, Jäkärlä, Varissuo, Huhkola-Lauste-Vaala, Pansio-Perno, Pahaniemi, Iso-Heikkilä

Tampere: Tesoma, Nekala, Hervanta, Peltolammi, Multisilta

Helsinki: Jakomäki, Kontula, Puotinharju, Roihupelto, Itäkeskus

Vantaa: Hakunila

Postinumeroalueiden koot kuitenkin vaihtelevat, ja moneen postinumeroalueeseen sisältyy sekä hyväosaisuutta että huono-osaisuutta.

Lainausta lyhennetty ja tummennukset omiani.

Juu niin totta, itsekin minulla on pahamaineinen postinumero, koska asun yhdistettyjen lähiöiden postinumerossa, jota ko.kylän "parkettipuoleksikin" leikillisesti sanotaan.

Iltaisin katselen ikkunasta kaunista luontoa ja rauhaa, täällä on niin hiljaista, että hyvä jos yksittäisen koiranulkoiluttajan kohtaa. Ihmiset tervehtivät toisiaan ja käyttäytyvät muutenkin sivistyneesti. Eilen mietin, että niin lähellä mutta silti niin kaukana siitä...