" Lääkintälaitteen vaaratilanneilmoitus 24.4.2019:
Kriittisesti sairas potilas siirrettiin Peijaksen päivystyspoliklinikalta Töölön tapaturma-asemalle.
Mukaan annettiin Apottijärjestelmästä tulostettu siirtoraportti.
Matkan aikana potilaan tila heikkeni edelleen.
Hänet vietiin Töölössä suoraan leikkaussaliin.
Vastaanottavan yksikön henkilökunnalla oli erittäin suuria vaikeuksia selvittää siirtoraportista olennaisia hoitotietoja
(siirtoa edeltävä vointi lähettävässä yksikössä, saadut lääkkeet jne.)
koska siirtoraportti sisältää paljon epäolennaista informaatiota, eikä tulosteen ulkoasu ole saavutettava eikä selkeä.
Tapahtumaketju johti potilaan menehtymiseen."
Syvä huoli Apotista
Uudellamaalla on edessä historiallinen siirtymä uuteen potilastietojärjestelmään. Runsaan vuoden käyttö yhdessä sairaalassa johti yli 50 vaaratilanteeseen, yksi tapahtumaketjuista päättyi potilaan kuolemaan.
MAALISKUUN 10. päivänä 2019 Töölön tapaturma-asemalla Helsingissä syntyi pahin mahdollinen vaaratilanne. Se merkittiin koodilla D ilmoitukseen, jonka Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) teki alaa valvovalle viranomaiselle Valviralle.
Merkintä D tarkoittaa, että potilas kuoli.
Vaaratilanteen aiheuttajaksi merkittiin uusi potilas- ja asiakastietojärjestelmä Apotti.
TULEVANA lauantaina 1. helmikuuta sama valtava tietojärjestelmä on määrä ottaa käyttöön lukuisissa Husin sairaaloissa. Kyse on Husin historian suurimmasta operaatiosta ja mullistuksesta koko sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Aluksi tietojärjestelmä laajenee esimerkiksi Jorvin sairaalaan Espoossa ja Naistenklinikalle Helsingissä. Toukokuussa on Meilahden sairaala-alueen vuoro. Helsingin Meilahdessa sijaitsee Uudenmaan ja myös koko Suomen tärkein sairaalakeskittymä.
Apotin hankala käytettävyys on jo tuottanut monenlaista tuskaa Peijaksen sairaalassa Vantaalla. Marraskuussa 2018 tapahtuneen ensimmäisen käyttöönoton jälkeen Valviraan on lähtenyt yhteensä 54 ilmoitusta Apotista juontuvista vaaratilanteista.
Kuolemaa lukuun ottamatta muut tapaukset ovat olleet läheltä piti -tilanteita. Vaaratilanteista ilmoittaminen on lakisääteinen velvollisuus.
Mitä jos ongelmat kertautuvat, kun Apotin käyttö leviää? Näkymää voi hakea Tanskasta.
Kööpenhaminan suuralueella ja Själlannissa on nelisen vuotta käytetty saman yhdysvaltalaisen toimittajan Epicin potilastietojärjestelmää.
Tanskassa tilannetta on kuvattu katastrofiksi.
PEIJAKSESSA ortopedi ja varaluottamusmies Timo Sirola on laskenut, paljonko Apotti varastaa aikaa rutiinityössä eli tietojen kirjaamisessa leikkauksen jälkeen.
Ennen meni vartti, nyt puoli tuntia.
Sirola sanoo edelleen päivittäin joutuvansa opettelemaan Apotin käyttöä. Häntä hirvittää, mitä käy potilasturvallisuudelle, kun Apotti tulee myös kiireisimpiä hätätilanteita hoitaviin päivystyksiin ja osastoille.
”Pelottaa ajatella, miten se pian toimii Meilahdessa teho-osastolla”, Sirola sanoo.
HS on haastatellut yhteensä viittä Peijaksen ammattilaista tai Husin hallinnon työntekijää. Asian arkaluontoisuuden takia vain osa heistä esiintyy artikkelissa nimellään. Haastatellut osaajat kuvaavat Apottia vaikeaksi, oudon sekavaksi, vanhanaikaiseksi.
”Se tuntuu syvältä suolta, johon edelleen hukkuu. Varsinkin alkukuukausina piti valita, hoitaako potilasta vai tietokonetta”, kuvailee hoitaja.
Koska valinta on aina potilas, henkilökunta on venyttänyt työvuorojaan, uupunut ja turhautunut. Silti potilaita pystytään hoitamaan vähemmän kuin ennen.
MAALISKUUSSA 2019 Peijaksessa hoidettiin kriittisesti sairasta potilasta. Huhtikuussa Valviralle toimitetusta vaaratilanneilmoituksesta on luettavissa, että potilas siirrettiin Peijaksen päivystyspoliklinikalta Helsingin Töölöön.
Töölön tapaturma-asemalle lähetettiin myös Apotista tulostettu siirtoraportti. Asiakirjasta oli määrä nähdä nopeasti olennaiset hoitotiedot.
Matkalla potilaan tila heikkeni. Hänet vietiin Husin kuvauksen mukaan suoraan leikkaussaliin.
On jo käynyt ilmeiseksi, että Apotin käyttöönotto vaikeuttaa sairaalan kykyä hoitaa potilaita. Esimerkkejä eriasteisten potilasriskien todentumisesta on sekä Peijaksesta että Tanskasta.
Hus on laskenut kuluvan vuoden talousarviotaan varten, paljonko tietojärjestelmän vaihto saa vaikuttaa tuottavuuteen tulevissa käyttöönotoissa.
Etukäteen suunnitellut hoidot ovat parhaissa esimerkkisairaaloissa olleet lamassa neljä viikkoa. Jollei loppuvuonna kiritä, tämä tarkoittaisi vuodessa kahden prosentin kuoppaa tuottavuuteen.
Hätätapaukset pitäisi pystyä hoitamaan koko ajan. Myös paljon henkilökunnan koulutusta ja sijaisjärjestelyjä tarvitaan.
Miten todennäköistä siis on, että vain kahden prosentin notkahdukseen jäädään?
PEIJAKSESSA ei tähän mennessä ole kulunut neljää viikkoa vaan neljätoista kuukautta. Tuottavuuden lasku on ollut vuodessa kuusi prosenttia, arvioi Husin johtava ylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Peijaksen alentunut kyky hoitaa potilaita olisi Husin johdon mukaan pystytty korvaamaan hoitamalla potilaita enemmän muissa sairaaloissa.
Johdon keskusteluja tunteva Husin työntekijä kuvaa, kuinka suurta käyttöönottoa valmisteltiin esimerkiksi viime kesänä.
Jonoja on erikoisaloilla painettu lyhyiksi, jotta tilanne olisi mahdollisimman hyvä ennen Apotin tuloa. Peijaksessa puitiin jo viime keväänä, kenen työaikaa käytetään potilaiden tietojen kirjaamiseen Apottiin.
Husin johto päätti, että henkilöstön lomat perutaan tänä keväänä. Viime kesänä sitä ei tosin vielä haluttu kertoa työntekijöille.
TANSKASSA on siis käytössä Apotin kanssa samankaltainen potilastietojärjestelmä, Sundhedsplatform. Se otettiin käyttöön Kööpenhaminan ja Själlannin alueilla vuosina 2016–2017.
Järjestelmän raju arvostelu on Tanskassa jatkunut siitä lähtien.
Tilannetta on seurannut läheltä Syddansk universitetin terveystaloustieteen professori Jes Søgaard. Varhain oli Søgaardin mukaan nähtävissä, että juuri käytettävyydessä sekä yhteensopivuudessa muihin terveydenhuollon järjestelmiin olisi edessä ongelmia.
Hankintapäätös perustui Søgaardin mukaan naiiveihin ja ylioptimistisiin arvauksiin. Saatavilla ollutta tutkimustietoa ei huomioitu.
”Käyttöönotto oli Tanskan valvontaviranomaisenkin mukaan harrastelijamaista ja ylimielistä”, Søgaard sanoo.
Ensimmäisenä käyttövuonna henkilöstöä kiellettiin Tanskassa tiukasti puhumasta ongelmista. Sitten paine kasvoi liikaa, eikä tilannetta enää voinut kuitata sillä, etteivät lääkärit vain hallitsisi teknologiaa.
Tanskan tilanne oli tiedossa myös Husin johdossa.
”TÄMÄ on katastrofi”, uutisoi Tanskan yleisradioyhtiö DR marraskuussa. Kaksi kolmesta Sundhedsplatformia käyttävästä lääkäristä kertoi kyselyssä olevansa tyytymätön tai hyvin tyytymätön työkaluunsa.
Sundhedsplatformin vaikeudet näyttävät myös DR:n mukaan samankaltaisilta kuin Peijaksen työntekijöiden kertomukset. Mutkikasta järjestelmää on vaikea käyttää. Ohjelma kysyy samoja tietoja useaan kertaan. Järjestelmä hidastaa työtä.
”Ohjelman näkymät ovat musertavia, ja klikkauksia on paljon”, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Jørgen Bansler Kööpenhaminan yliopistosta.
Tanskassa lääkärit kertovat virheistä lääkityksessä ja potilastutkimuksissa. Osa heistä raportoi pystyvänsä paperityön takia hoitamaan nyt vähemmän potilaita.
KUITENKIN Apotti sekä sen tanskalaisvastine toimivat pääosin kuten niiden on suunniteltukin toimivan. Peijaksessa ei ole juuri ollut toimintahäiriöitä.
Ongelmat liittyvätkin järjestelmien logiikkaan.
Apotin keskeinen idea on rakenteiseksi kirjaamiseksi nimetty toimintatapa. Ei siis niinkään kirjoiteta vapaata tekstiä vaan valitaan valmiista vaihtoehdoista, eli välilehtiä ja valikkoja on massoittain.
Potilastietojen siirrossa Apotista esimerkiksi Kelan ylläpitämään Kanta-palveluun on ollut vaikeuksia. Peijaksessa haastatellut työntekijät ovat huolissaan myös siitä, että sairaalan sisälläkin tiedot näkyvät eri tavalla eri yksiköissä.
Olennaista on vaikea erottaa, eikä henkilökunta voi olla varma, että esimerkiksi leikkaussalista osastolle siirtyvän potilaan tiedoista huomataan kaikki olennainen. Tiedon siirtymistä on alettu varmistella puhelimitse tai käymällä paikalla.
Kuvaavan esimerkin Apotin mutkikkuudesta antaa luottamusmies Eeva-Maija Nieminen.
”Merkitsen esimerkiksi Apottiin, että potilaalla ei ole allergioita. Sitten minun pitää erikseen klikata, että olen tarkastanut, että potilaalla ei ole allergioita.”
Peijaksen anestesialääkäri ja Apotti-tukihenkilö Henrik Vuorisalo sanoo, että järjestelmässä hiertävät eniten juuri ne asiat, joiden vuoksi Apotti on valittu.
”Vahvuuksien piti olla kirjausten tekemisen yksinkertaisuus, tiedon siirto helposti yksiköstä toiseen ja mahdollisuus koota helposti tilastoja ja raportteja. Nämä eivät toimi.”
ON mahdotonta saada käyttöön it-järjestelmää, joka miellyttäisi kaikkia. Näin vastaa tanskalaiseen kritiikkiin Kööpenhaminan alueen terveydenhoidosta vastaava konsernijohtaja Svend Hartling.
Hänestä arki sujuu ja potilaat hoidetaan ajallaan. Onhan Sundhedsplatform suuri ja siksi aluksi hankala käyttää. Kitkassa on Hartlingin mukaan kuitenkin kyse myös johtajuudesta sekä järjestelmässä olevista ”typeryyksistä”.
Järjestelmä sinänsä on Hartlingin mukaan turvallinen. Se esimerkiksi varoittaa lääkeannoksen vaikuttaessa liian suurelta.
Vastaavan seikan Apotista tuo esiin luottamusmies Nieminen. Se lisää turvallisuutta vuodeosastolla, koska ohjelma vaatii hoitajaa tarkistamaan entistä huolellisemmin, että potilas saa oikeat lääkkeet.
Mutta samalla myös Apotin pahin aikarosvo on Niemisen mielestä lääkejärjestelmä. Se on kömpelö, koska esimerkiksi annostuksen muuttuessa pitää tehdä uusi resepti. Järjestelmä ei muuten tunnista annoksen vaihtumista.
PEIJAKSESSA 10. maaliskuuta 2019 alkanut vaaratilanne kärjistyi kohtalokkaasti Töölössä. Siellä potilaan olennaisia hoitotietoja oli Husin kuvauksen mukaan ”erittäin suuria vaikeuksia selvittää”.
Henkilökunta ei nopeasti löytänyt esimerkiksi tietoja potilaan siirtoa edeltävästä voinnista tai merkintöjä tämän saamista lääkkeistä.
Vaikeudet johtuivat siitä, että ”siirtoraportti sisältää paljon epäolennaista informaatiota, eikä tulosteen ulkoasu ole saavutettava eikä selkeä”.
”Tapahtumaketju johti potilaan menehtymiseen”, Hus ilmoitti.
KÄYTTÖÖNOTON jälkeen Apottia on korjattu. Husin johto vakuuttaa, etteivät Peijaksen kokoiset vaikeudet toistu uusissa käyttöönotoissa.
Peijaksessa on yhä tarvetta lisäkoulutukselle ja -tuelle, ja muissa yksiköissä käyttöönottoa edeltävää koulutusta on lisätty.
Kehittämisjohtaja Visa Honkanen kuvaa Apotin vaatimaa opettelua metsätalouden termein.
”Ennen on tehty töitä pokasahalla ja nyt saadaan käyttöön tehokkaampi moottorisaha. Jos sahaa ei osaa käynnistää, se on vain painavampi työkalu”, hän sanoo.
”Peijaksen opit on otettu tosissaan, joten kone käy täysillä ison käyttöönoton jälkeen jo maaliskuussa. Ellei jossain käy, muut sairaalat voivat tasata kuormaa”, johtajaylilääkäri Mäkijärvi sanoo.
Alkukuukausina sattuneet vaaratilanteet on Mäkijärven mukaan käyty tarkasti läpi. Hän kiistää, että Apotti olisi johtanut kuolemantapaukseen.
Mäkijärvi ei arvioi HS:n hallussa olevaa, Husin omaa kuvausta Apotin vaikeaselkoisuudesta ja tapahtumaketjun johtamisesta potilaan kuolemaan.
”En voi ottaa kantaa yksittäistapaukseen. Kaikki vakavat vaaratilanteet ja varsinkin kuolemantapaukset käydään läpi eikä yhdessäkään ole todettu, että Apotista olisi johtunut kuolemantapaus”, Mäkijärvi sanoo.
Tanskan kokemuksiin Apottia ei Mäkijärven mielestä kannata verrata. Suomessa on hänen mukaansa toimittu käyttöönotossa aivan eri tavalla.
Peijaksen haastateltavat uskovat, ettei tilanne lisäkoulutuksen ja korjausten vuoksi toistu yhtä epätoivoisena muissa Husin sairaaloissa. He näkevät Apotissa myös paljon mahdollisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi helpompaan viestin lähettämiseen muille ammattilaisille, viestintäportaali Maisaan tai valmiisiin pohjiin, joilla järjestelmään erittäin hyvin perehtynyt voi helpottaa työtään.
Osa tosin miettii, olisiko alun perin voitu valita vähemmän opettelua vaativa järjestelmä.
”Kun Apottia on nyt käytetty vuosi, se vaikuttaa järkyttävän kalliilta ollakseen käytettävyydeltään niin huono ohjelma”, Sirola sanoo.
KUOLEMAAN johtanut tapahtumaketju käsiteltiin Husissa 17. huhtikuuta moniammatillisessa kokouksessa korkean riskiluokan vaaratapahtumana.
Yleisellä tasolla johtajaylilääkäri Mäkijärvi sanoo, että sellaisissa vakavat tapaukset käsitellään.
”Itsekin olen todennut julkisuudessa, että kun Apotti otettiin Peijaksessa käyttöön, alkuvaiheessa tuli esiin muutamia toimintoja, jotka eivät olleet optimaalisia. On tehty muutoksia, ja nyt kun käyttöönotto laajenee, se ei ole sama Apotti kuin silloin Peijaksessa”, Mäkijärvi sanoo.
Muut 53 Apottia koskevaa ilmoitusta Valviralle ovat olleet vähäisempiä.
Valvira on neuvotellut Peijaksen kanssa Apotista vuodessa kertyneistä kokemuksista. Käytettävyyteen liittyviä kömpelyyksiä on Valviraan tulleiden ilmoitusten perusteella silti edelleen.
”Käyttö tuntuu työläältä. Siihen liittyy todellisia ongelmia, ja läheltä piti -tapaukset tulee ottaa huomioon”, sanoo Valviran yli-insinööri Antti Härkönen.
ONKO Apottia vastaava potilastietojärjestelmä tehostanut työtä Tanskassa? Ei ainakaan vielä.
Kööpenhaminan alueen Hartling ja professori Søgaard viittaavat Tanskan terveysministeriön eri tilastoihin arvioidessaan Sundhedsplatformin vaikutuksia.
Uusi järjestelmä ei tilastojen mukaan ole aiheuttanut suurta notkahdusta mutta ei tehokkuuden kasvuakaan. Tavoite oli Søgaardin mukaan kuitenkin saada vuosittain noin sata miljoonaa euroa säästöjä. Ei ole saatu.
”Päättäjät sanoivat myös, että potilasturvallisuus kasvaisi ja että lääkäreiden tyytyväisyys nousisi, mutta päinvastoin on käynyt”, Søgaard sanoo.
Tanska ei koskaan saa järjestelmästään toimivaa, arvioi professori Bansler. Siksi kannattaisi hänestä harkita toista potilastietojärjestelmää, vaikka vaihtaminen olisi vaikeaa ja kallista.
Bansler ei ole yksin.
Viime vuoden alussa usea johtava poliitikko avautui Berlingske-lehdelle tyytymättömyydestään. Vaikutusvaltaisin heistä oli silloinen pääministeri Lars Løkke Rasmussen.
Tanskassa olisi Rasmussenin mukaan hyvä olla yksi yhteinen terveydenhuollon it-järjestelmä. Mutta Sundhedsplatform ei tulisi kyseeseen ”kaiken sen aiheuttaman sählingin” jälkeen.
”Tehty mikä tehty, mutta se ei ollut viisasta”, Rasmussen sanoi.
- apottiaikataulu.jpg (135.28 KiB) Katsottu 3948 kertaa
Julkaistu: 30.1. 2:00 , Päivitetty: 30.1. 6:15
