Tummensin kohdan, jota nyt kommentoin.damfin kirjoitti:Minä kuulun myös siihen -60 luvulla syntyneiden ikäluokkaan ja olen saanut lapsena selkääni ja tukkapöllyä tehtyäni jotain todella älytöntä ja sellaista minkä tekemisestä oli kielletty.
Asiasta en ole kokenut jäljeenpäin mitään traumoja tai ikäviä muistoja vaan muistan sen rakkautena ja opetuksena siitä että vanhempia on syytä totella.
Minun mielestäni tämä nykyinen sanallinen kasvatus on usein paljon pahempaa ja traumoja jättävää väkivaltaa kuin esimerkiksi se kielletty tukkapölly, koska ilkeät sanat syöpyvät lapsen mieleen paljon pahemmin kuin aiheesta saatu tukistus.
Omia kokemuksiakin aiheesta on, isältäni sain joskus ihan aiheesta selkäsaunan ja tukkapöllyä ja silti muistan isäni rakastavana ja lapsiaan kunniottavana isänä, kun taas äitini ei ikinä kurittanut tukistamalla tai fyysisesti mutta hän osasi sanoa hyvinkin ilkeästi ja siitä on jäänyt mieleen muistoja jotka eivät varmaan unohdu ikinä, vaikka aikaa on kulunut 40 vuotta.
Eli itse olen sitä mieltä että tämä nykyisin hyväksytty "ei sinusta ikinä mihinkään ole" tyylinen henkinen kuritus jättää lapselle paljon pahemmat traumat ja uhman kuin selkeä aiheesta annettu tukkapölly.
Eihän se nyt ihan niin mene, että jos ei harjoita fyysistä väkivaltaa, niin sitten harjoittaa henkistä väkivalaa ja se olisi ok Ei noista kumpikaan ole oikea kasvatuksen muoto. "Sanallinen" kasvatus ei tarkoita syyttelyä, vähättelyä, ilkeitä sanoja, vaan vaikeiden tilanteiden sanoittamista lapselle, puhumista ja ongelmanratkaisua ilman, että ketään tarvitsee satuttaa. Henkistä väkivaltaa käyttää varmasti siinä tilanteessa ne ihmiset, kun omat keskustelu- ja ongelmanratkaisutaidot ovat vajaat, ja silloin ainoa toimintamalli on huutaa, syytellä, lytätä, toiset käyttävät vastaavassa tilanteessa väkivaltaa, kun muuta ei osata. Ne jotka osaavat puhua ja pysyä rauhallisina, käyttävät keskustelun keinoja tilanteiden selvittämiseen.
Vielä edelleen kysyn, että niiden mielestä, kenestä lapsen tukistaminen/lyöminen/eristäminen/luunapit/ym on ok, niin hyväksyttekö saman omalta puolisolta tai esimerkiksi pomolta, kun ei mennyt niin kuin olisi pitänyt?