MURHA.INFO

Järkyttävä välikohtaus sairaalassa: Nainen viilsi hoitajaa yllättäen leipäveitsellä kaulaan - ”väärä kohde”, nainen totesi taltuttamisen jälkeen

55-vuotias naispotilas yllätti miessairaanhoitajan. Hän viilsi tietokoneen ääressä istunutta hoitajaa veitsellä kaulaan.

Hoitaja sai järkyttävän hyökkäyksen johdosta akuutin stressireaktion ja joutui neljäksi viikoksi sairauslomalle.

Raivopäinen nainen käytti hoitajan kimppuun hyökätessään voimaa. Sairaanhoitajan piti panna vastaan kaikin voimin, sillä veitsi heilui edelleen hänen kasvojensa edessä.

Hoitaja painoi potilaan lattiaa vasten. Veistä hän ei saanut naiselta kuitenkaan omin avuin pois.

Viereisessä huoneessa ollut lääkäri tuli hoitajan avuksi. Lääkäri painoi jalallaan naisen veitsikäden lattiaa vasten.

Paikalle rynnisti seuraavaksi vartija. Hän sai lieviä voimakeinoja käyttäen naisen hellittämään otteensa veitsestä.

Nainen raudoitettiin ja pantiin sitten lepositeisiin.

Sairaanhoitaja sai kaulaansa pinnallisen yhdeksän senttiä pitkän haavan. Hoitaja desinfioi haavan itse.

Hoitaja sai hyökkäyksen johdosta akuutin stressireaktion ja joutui neljäksi viikoksi sairauslomalle. Hän on palannut nyt töihin, mutta tekee toistaiseksi päivävuoroja.

Soitti itselleen ambulanssin

Tapaus sattui Hyvinkään aluesairaalassa viime joulukuun 10. päivä. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen asia päätyi tapon yrityksenä helmikuussa.

Oikeudessa selvisi, että 55-vuotias nurmijärveläisnainen oli itse soittanut itselleen ambulanssin - kuten monesti aiemmin.

Ambulanssin lääkintävahtimestari-sairaanhoitajan kertoman mukaan syytetty oli matkan aikana puhunut eräästä ylilääkäristä ja uhonnut tappavansa tämän. Ambulanssimiehen kertoman mukaan sama nainen oli aiemminkin puhunut kyseisestä ylilääkäristä, jota kohtaan kantoi kaunaa.

Naisen uhriksi joutunut sairaanhoitaja kertoi oikeudelle, että oli kuullut naisen kovan äänen odotushuoneesta ja ”tilanteen eskaloitumisen estämiseksi” hän oli pyytänyt naisen toimenpidehuoneeseen. Hoitajan mukaan hän aikoi ennen lääkärin vastaanottoa tarkistaa potilaan somaattisen (ruumiillisen) terveystilan.

Hoitaja pyysi naisen istumaan. Tämä kysyi sairaanhoitajalta, onko hän ylilääkäri, mainiten samalla kyseisen ylilääkärin nimen.

Tunsin ”metallin kaulalla”

Sairaanhoitaja vastasi, ettei ole kyseinen ylilääkäri. Hän kertoi olevansa sairaanhoitaja, jolla on työnsä mukaisesti sairaanhoitajan asu yllään sekä nimikyltti rinnassa.

Keskusteluun puuttuu tässä vaiheessa viereisessä huoneessa ollut mieslääkäri, joka totesi naiselle, ettei kyseinen ylilääkäri ole töissä Hyvinkään aluesairaalassa.

Keskustelu loppui siihen. Hoitaja puhallutti naisen. Tämä puhalsi alkometriin 1.6 promillen lukeman.

Hoitaja rullasi työtuolillaan tietokoneen ääreen ja alkoi kirjata tulosta. Silmäkulmassaan hoitaja näki vilahduksen. Hän oletti naisen ottavan hänestä kuristus/karhunpainiotteen.

Oletus oli väärä, sillä samassa hoitaja tunsi kaulallaan ”metallin” sekä ”viillon tunteen”.

Nainen oli viiltänyt hoitajaa kaulaan isokokoisella (32 senttimetrin) leipäveitsellä.

Vaikeni oikeussalissa

Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa nurmijärveläisnainen kiisti syytteen tapon yrityksestä sekä sille vaihtoehtoisen syytteen törkeästä pahoinpitelystä. Nurmijärveläisen mukaan hän on syyllistynyt korkeintaan vammantuottamukseen.

Syytetty ei halunnut puhua oikeussalissa tapahtumasta ja sen taustasta, joten oikeus turvautui hänen poliisille antamaansa kuulustelukertomukseen.

Poliisille nainen oli todennut, ettei kantanut kaunaa Hyvinkään aluesairaalan henkilökuntaa kohtaan.

Naisen mukaan hänen muistikuvansa tapahtumasta ovat heikot. Hän katsoi, ettei hän terveydentilansa johdosta ollut kyennyt minkäänlaiseen järkevään toimintaan tekohetkellä. Hän epäilee tilanteen eskaloituneen hoitajan yritettyä estää häntä.

Nurmijärveläisnaisen mukaan hän oli saattanut kokea, että häntä loukataan ja se oli laukaissut toiminnan.

Veitsi ei ollut mukana toisen vahingoittamistarkoituksessa. Veitsi oli mukana hänen itsensä vahingoittamiseksi.

Ylilääkäri todennäköinen kohde

Oikeudessa todistanut ambulanssin lääkintävahtimestari-sairaanhoitaja kertoi, ettei syytetyllä ollut mukanaan minkäänlaista laukkua tai kassia. Hänellä oli yllään yöpaita. Lääkintävahtimestari katsoi, että nainen oli kuljettanut veistä piilossa vaatteissaan tai kengässä.

Oikeudessa todisti myös sairaanhoitajan avuksi rientänyt lääkäri. Lääkäri kertoi syytetyn todenneen siinä vaiheessa, kun veitsi oli saatu pois hänen kädestään, että ”kohde oli ollut väärä”.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus toteaa tapon yritys -syytteen näytetyksi toteen.

Käräjäoikeus pitää todennäköisenä, että syytetyn tarkoituksena oli veitsellään itsensä vahingoittamisen sijasta tappaa nimeltä mainitsemaansa ylilääkäri.

Epäselväksi jäi, miksi syytetty kohdisti teon hänet vastaanottaneeseen sairaanhoitajaan.

Teko itsessään on kuitenkin äärimmäisen vakava kohdistui se kehen tahansa. Oikeus toteaa, että kaulaan suunnatun pitkäteräisen veitsen viillon varsin todennäköinen seuraus on kuolema. Se, että haava tässä tapauksessa jäi vain pinnalliseksi, johtui satunnaisista syistä ja uhrin nopeasta reagoinnista.

Ensikertalaisena pitkä tuomio

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi nurmijärveläisen Leena Tuulikki Hyödynmaan tapon yrityksestä kolmen vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistukseen.

Oikeus katsoi Hyödynmaan olleen tekohetkellä syyntakeinen eli täydessä ymmärryksessä. Hänen mielentilaansa ei tutkittu, koska hän ei itse sitä halunnut.

Hyödynmaata ei ole aiemmin rangaistukseen tuomittu. Oikeus passitti Hyödynmaan Hämeenlinnan vankilaan rangaistustaan suorittamaan.

Uhrilleen Hyödynmaan tulee korvata kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 3000 euroa, kärsimyksestä 4000 euroa sekä oikeudenkäyntikuluista 2703 euroa.

Käräjätuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Huomautus: Suomessa on useita Leena Tuulikki Hyödynmaa -nimisiä naisia. Muilla samannimisillä henkilöillä ei ole tekemistä tämän rikoksen kanssa.

URSA kirjoitti:Vaikuttaa juoppohulluuskohtaukselta. Viime vuosien uutisten mukaan terveydenhoitohenkilökunnan työ on vaikeutunut viime vuosina väkivaltaisten ja sekavien asiakkaiden yleistyessä.

Mistä ketjun aloittaja keksi "kaulan katkomisyrityksen."

sörsse kirjoitti:Mistä nämä potilaat tulee 1.6 promillen känniin sairaalassa? Onko suuremmissa sairaaloissa Alkon pieni itsepalvelukioski?

dazu kirjoitti:Jos uhri ei olisi ollut sairaanhoitohenkilökuntaan kuuluva, eikä teko tapahtunut sairaalan tiloissa, niin nämä samat lääkärit olisivat väittäneet haavaa itseaiheutetuksi ja soittaneet poliisille, että täällä on taas yksi työstä pinnaaja, joka täytyisi hakea takaisin töihin. Lisäksi uhrille oltaisiin kokeiltu kaikki mahdolliset masennuslääkkeet läpi.

Huomautus: Suomessa on useita Leena Tuulikki Hyödynmaa -nimisiä naisia. Muilla samannimisillä henkilöillä ei ole tekemistä tämän rikoksen kanssa.

Oikeus katsoi Hyödynmaan olleen tekohetkellä syyntakeinen eli täydessä ymmärryksessä. Hänen mielentilaansa ei tutkittu, koska hän ei itse sitä halunnut.

Hyödynmaata ei ole aiemmin rangaistukseen tuomittu. Oikeus passitti Hyödynmaan Hämeenlinnan vankilaan rangaistustaan suorittamaan.

DemlaMinfo kirjoitti:Sekin on vähän tulkinnanvaraista, että toimiiko täysissä järjissään oleva ihminen noin, olettaisin, että ei, mutta oikeus on todennut toisin.

Oikeudessa selvisi, että 55-vuotias nurmijärveläisnainen oli itse soittanut itselleen ambulanssin - kuten monesti aiemmin.

Ambulanssin lääkintävahtimestari-sairaanhoitajan kertoman mukaan syytetty oli matkan aikana puhunut eräästä ylilääkäristä ja uhonnut tappavansa tämän. Ambulanssimiehen kertoman mukaan sama nainen oli aiemminkin puhunut kyseisestä ylilääkäristä, jota kohtaan kantoi kaunaa.

Veitsi ei ollut mukana toisen vahingoittamistarkoituksessa. Veitsi oli mukana hänen itsensä vahingoittamiseksi.

Oikeudessa todistanut ambulanssin lääkintävahtimestari-sairaanhoitaja kertoi, ettei syytetyllä ollut mukanaan minkäänlaista laukkua tai kassia. Hänellä oli yllään yöpaita. Lääkintävahtimestari katsoi, että nainen oli kuljettanut veistä piilossa vaatteissaan tai kengässä.

Kissankello kirjoitti:
Harmi, että oikeus on joutunut täysjärkisenä tämän tuomitsemaan, sillä tässä on nyt mielestäni potentiaalisesti mielisairas ihminen päätynyt sairaalan sijaan vankilaan (tiennyt jollain tasolla sen ehkä itsekin ja siksi kieltäytynyt mielentilatutkimuksesta). Minusta mielentilatutkimuksen pitäisi olla oikeuden harkinnalla pakollinen. Ei ole aikaisemmin rikoksesta tuomittu eli jollei käriksen tuomio muutu, niin tulee pääsemään 3 v 4 kk tuomiostaan puolikkaalla, ja on jo reilun vuoden päästä (kivitalosta ensin avotaloon ja siitä koevapauteen) siviilissä uudelleen heilumassa. Muiden ihmisten kannalta mieleltään sairas ja harhainen on yhtä vaarallinen kuin juoppohulluuskohtauksia saava "terve" päihteidenkäyttäjäkin.

L'amourha kirjoitti:

Kissankello kirjoitti:
Harmi, että oikeus on joutunut täysjärkisenä tämän tuomitsemaan, sillä tässä on nyt mielestäni potentiaalisesti mielisairas ihminen päätynyt sairaalan sijaan vankilaan (tiennyt jollain tasolla sen ehkä itsekin ja siksi kieltäytynyt mielentilatutkimuksesta). Minusta mielentilatutkimuksen pitäisi olla oikeuden harkinnalla pakollinen. Ei ole aikaisemmin rikoksesta tuomittu eli jollei käriksen tuomio muutu, niin tulee pääsemään 3 v 4 kk tuomiostaan puolikkaalla, ja on jo reilun vuoden päästä (kivitalosta ensin avotaloon ja siitä koevapauteen) siviilissä uudelleen heilumassa. Muiden ihmisten kannalta mieleltään sairas ja harhainen on yhtä vaarallinen kuin juoppohulluuskohtauksia saava "terve" päihteidenkäyttäjäkin.

Oikeushan voi määrätä miekkariin ilman vastaajan pyyntöä/suostumusta, lievemmissä tapauksissa tästä yleensä luovutaan jottei oikeusprosessi venyisi kohtuuttomasti. Tässä on kuitenkin ollut tapon yritys, tuomiokin kuitenkin useampi vuosi, joten hieman ihmetyttää tämä. Varmaan olisi ollut vastaajankin etu jos olisi tutkimuksiin määrätty.

Uutiset | Kotimaan uutiset

Ruumiin paloitelleen mielentila tutkitaan - IL selvitti: näin tutkimus tehdään, monet yrittävät viimeiseen asti välttää joutumasta tutkimukseen

Tänään klo 8:55

Kokenut oikeuspsykiatri kertoo, että monet syytetyt yrittävät kaikin keinoin välttää tutkimukseen joutumista.

* Käräjätuomari päättää mielentilatutkimuksista yksin, mutta voi pyytää ratkaisunsa tueksi vankilalääkärin lausunnon.
* Kokeneen oikeuspsykiatrin mukaan tuomarit käyttävät tätä mahdollisuutta harvoin.
* Mielentilatutkimusten määrä on vähentynyt rajusti reilussa kymmenessä vuodessa.


Tuomioistuimet määräävät rikoksesta syytetyn mielentilatutkimukseen entistä harvemmin.

Oikeuspsykiatri Alo Jüriloo kertoo, että aiemmin henkirikoksesta syytetyt määrättiin mielentilatutkimukseen lähes automaattisesti.

Nykyisin mielentilatutkimusta ei välttämättä aina tehdä, vaikka rikosnimike olisi murha.

– Tämä on monessa mielessä harmillista. Siinä on se riski, että syyntakeeton, psyykkisesti sairas henkirikoksen tekijä voi joutua vankilaan, hän sanoo.

Mielentilatutkimuksia tehtiin 200 vielä vuonna 2005, kun viime vuonna luku oli enää 83.

Korkeimmillaan mielentilatutkimusten määrä oli 1980-luvun loppupuolella, jolloin se oli enimmillään jopa yli 300.

Jüriloon mukaan kyse on tiukentuneesta linjasta. Jüriloo on työskennellyt psykiatrisen vankisairaalan Vantaan yksikön ylilääkärinä. Hän on tällä hetkellä virkavapaalla tehtävästään.

– Tuomarit kokevat, että kynnys on noussut mielentilatutkimuksen osalta. He kokevat, että heillä pitäisi olla jotain sellaista tietoa, joka erityisesti puoltaa tutkimuksen myöntämistä.

Viime aikoina julkisuudessa on käsitelty muutamia tapauksia, joissa henkirikoksesta epäilty on määrätty mielentilatutkimukseen.

...

Asiantuntija-arvioita harvoin

Jüriloo sanoo, että tuomarit pyytävät erittäin harvoin asiantuntija-arvioin päätöksensä tueksi.

Tuomarin olisi mahdollista pyytää päätöksensä tueksi lausunto vankilalääkäriltä, mutta Jüriloon mukaan he käyttävät tätä mahdollisuutta erittäin harvoin. Tämä on hänen mukaansa harmillista, koska yhteydenotto vankilalääkäriin voisi auttaa kohdentamaan mielentilatutkimukset oikeille henkilöille.

– Olen monet kerrat yrittänyt ehdottaa, että olisi todella hyvä, jos tuomari ottaisi yhteyttä vankilalääkäriin, joka on vangin tavannut. Vankilapoliklinikalla kaikki vangit kuitenkin tutkitaan. Vankilalääkäri ei kuitenkaan voi antaa oikeudelle lausuntoa ilman lupaa.

Mielentilatutkimusta voi pyytää sekä syyttäjä että syytetty. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin aina tuomari. Tuomari voi myös päättää mielentilatutkimukseen määräämisestä ilman, että syytetty tai syyttäjä sitä pyytää.

– Kun henkirikokset ovat Suomessa niin harvinaisia ja tuomareita on toisaalta paljon, tuomarille tulee hyvin harvoin sellainen tilanne, että joutuu päättämään mielentilatutkimukseen määräämisestä. Suurimmalla osalla tuomareista on siis aika vähän kokemusta näistä asioista.

Mielentilatutkimukseen määrätään joskus harvoin myös seksuaalirikoksista ja jopa talousrikoksista syytettyjä. Väkivaltarikokset ovat oikeuspsykiatreille keskeisiä.

Moni piilottelee sairautta

Jüriloo kertoo, että monet rikoksesta syytetyt yrittävät kaikin keinoin välttää tutkimukseen joutumista. Tämä johtuu siitä, että vankilatuomiot ovat Suomessa sen verran lyhyitä, että on todennäköistä, että tahdosta riippumattomassa hoidossa joutuisi olemaan kauemmin kuin vankilassa.

Lisäksi alentuneesti syyntakeisen kategoriaa käytetään nykyisin todella vähän. Aiemmin syytetty sai neljänneksen pienemmän tuomion alentuneesti syyntakeisena. Kun linja on koventunut, vangit pyrkivät mielentilatutkimukseen entistä harvemmin.

Keskimääräinen aika tahdosta riippumattomassa hoidossa vankilan sairaalassa on noin 8-9 vuotta, mutta hoidon kestoa ei voi arvioida etukäteen. Hoitojakso voi kestää muutaman vuoden tai koko loppuelämän.

– Olen itsekin kirjoittanut muutamalle tutkintavangille lausunnon mielentilatutkimuksen tarpeesta, mutta moni jättää sen käyttämättä, koska he tajuavat, että voivat joutua vaikka yhdeksäksi vuodeksi hoitoon. Tuomarilla ei siis välttämättä ole kaikkea informaatiota, jos syytetty ei halua kaikkea kertoa. Moni jättää pimentoon esimerkiksi sen, että on ollut aiemmin psykiatrisessa hoidossa.

Löydetään hyvin

Jüriloo kuitenkin huomauttaa, että syyntakeettomiksi todettujen määrä on pysynyt vuodesta toiseen suunnilleen samana, vaikka mielentilatutkimusten määrä on vähentynyt.

– Se tarkoittaa sitä, että syyntakeettomat kuitenkin kohtuullisen hyvin edelleen löydetään.

Jüriloo lisää, että suurta vahinkoa ei yleensä myöskään aiheudu, vaikka psyykkisesti sairas joutuisi vankilaan.

– Vankilassa saa hoitoa ja lääkityksen ja on mahdollista osallistua voinnin mukaan toimintaan. Ihminen voidaan aina sijoittaa sellaiselle osastolle, jossa hän saa enemmän tukea. Jos on äärimmäisen sairas eikä pärjää vankilassakaan, tuomio voidaan keskeyttää ja vanki siirtää hoitoon.