Radovan Karadzic pidätetty - ja tuomittu

[Aizerbaidzan]

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200808 ... 9_ul.shtml

Asiantuntijat: Karadzic panee show'n pystyyn oikeudessa
1.8.2008 14:47

Sotarikoksista epäillyn serbijohtajan uskotaan yrittävän nolata Yhdysvallat.

Eilen ensimmäistä kertaa YK:n kansainvälisen sotarikostuomioistuimen eteen Haagissa joutunut serbijohtaja Radovan Karadzic aikoo esittää oikeudessa poliittista show'ta, uskovat asiantuntijat.

Amsterdamin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Jann Kleffner arvelee, että sotarikoksista ja rikoksista ihmiskuntaa vastaan syytetty Karadzic aikoo esittää väitteitä, joiden mukaan teki Bosnian sodan loppuvaiheessa Yhdysvaltain neuvottelijan Richard Holbrooken kanssa salaisen sopimuksen. Karadzic on väittänyt, että sopimus antoi hänelle oikeuden elää vapaana syytteistä, koska hän vetäytyi paikaltaan Bosnian serbien johdosta.

Holbrooke on kiistänyt Karadzicin väitteet sopimuksesta. Hän on kuitenkin myöntänyt, että oli virhe, ettei Karadzicia pidätetty, vaikka tämä eli kaksi vuotta etsintäkuulutettuna bosnialaisessa Palen kaupungissa ennen kuin katosi maan alle.

- Hän puhuu tulevissa oikeudenkäynneissä paljon sopimuksesta. Mikäli hän ei voi todistaa sen olemassaoloa, se ei vaikuta mitenkään oikeusprosessiin. Karadzic haluaa pelastaa kunniansa serbialaisten silmissä. Hän haluaa esittää oikeudenkäynnin epäoikeudenmukaisena ja itsensä rauhanpuolustajana, Klefner sanoi uutistoimisto AFP:lle.

Myös kansainvälisen sotarikostuomioistuimen toimintaa tutkinut Pierre Hazan uskoo, että Karadzic yrittää muuttaa oikeudenkäynnin poliittiseksi farssiksi.

- Hän ei pysty puolustamaan itseään juridiikan näkökulmasta, Hazan kommentoi AFP:lle Karadzicin päätöstä edustaa itse itseään oikeudessa.

Karadzicilla on eilisen oikeusistunnon jälkeen 30 päivää aikaa miettiä, myöntääkö vai kiistääkö syyllisyytensä. Hän palaa seuraavan kerran oikeuden eteen 29. elokuuta.

ANTTI HONKAMAA
[email protected]

[Aizerbaidzan]

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkom ... id=1564696

Karadzic syyttää mediaa "noitavainosta"
02.08.2008 06:35

Eilen oikeuden eteen Haagissa tuotu Radovan Karadzic pelkää, ettei tule saamaan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä - median mustamaalauksen takia.

Karadzic syyttää tiedotusvälineitä "noitavainoista" nelisivuisessa asiakirjassa, jonka sotarikostuomioistuin julkisti eilen.

Suurin osa sen tekstipinta-alasta kuluu Bosnian sodan amerikkalaisneuvottelijan Richard Holbrooken mollaamiseen. Karadzic on useaan otteeseen sanonut tehneensä sodan lopussa sopimuksen Holbrooken kanssa siitä, ettei häntä aseteta syytteeseen, jos hän vetäytyy julkisuudesta.

Dokumentissa Karadzic toistaa pitkälti samoja asioita Holbrookesta. Holbrooke on leimannut Karadzicin väitteet julkisuudessa valheiksi. Eilen myös neuvotteluissa mukana ollut Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt tyrmäsi väitteen.

- Mitään sellaista sopimusta ei ole koskaan ollut olemassa, Bildt kertoi Ruotsin radiolle.

Bildt toimi 1990-luvulla EU:n lähettämänä välittäjänä Balkanin konfliktissa.

IS

[Doctor Lecter]

Kuka sen tekee ensin ja milloin saamme Radovanin new-age ajan ("luontaistuotelääkärin") facen avattareen

Keikarimaisesti ja ylimielisesti aikoinaan esiintynyt RK on hänkin näemmä hieman vanhettunut. Mikä oli parranajon jälkeen todistettavissa.

[Luupää]

http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?t ... :0:0:0:0:0:

Todistajatkin joutuvat koville Haagin sotatuomioistuimessa

Haagin sotatuomioistuin jakaa kivuliaan hitaasti oikeutta Jugoslavian sotarikoksista. Toimittaja Marita Vihervuorikin päätyi todistamaan sotarikolliseksi epäiltyä miestä vastaan 14 vuotta sen jälkeen, kun oli haastatellut tätä alueen perintösotia käsittelevää kirjaansa varten. Todistajien löytäminen on hankalaa, sillä he pelkäävät edelleen henkensä puolesta.

Jouduin Haagiin todistajaksi. Kaikki alkoi kirjastani Tervetuloa Helvettiin, jonka eräs suomalainen Haagissa tutkijana toiminut poliisimies sattui lukemaan.

Hän otti yhteyttä kesällä 2001 ja lupasi laittaa kollegansa asialle, koska hänen oma Haagin pestinsä oli ohitse.

Lokakuussa kaksi henkilöä, hollantilainen poliisi ja amerikkalainen tutkija, saapuikin Wieniin kuulustelemaan minua kahden päivän ajaksi. Tehtiin pitkä protokolla. Tehtäväkseni kerrottiin todistaa Bosnian kroaattien asevoimien poliittista johtajaa, Jadranko Prlicia vastaan. Olin haastatellut häntä juuri hyökkäyksen aikoihin.

Hertsegovinan kroaatit hyökkäsivät 16.4.1993 viiden aikaan aamulla Länsi-Hertsegovinassa ja Keski-Bosniassa puolustuskyvyttömiin bosniakkikyliin ja tappoivat naiset, lapset ja vanhukset. Miehet olivat rintamalla taistelemassa serbejä vastaan.

Jo haastattelussa Prlic selitti, että ylilyöntejä oli tapahtunut kurittomien paikallisten komentajien takia. YK:n turvallisuusneuvoston edustajat olivat nimittäin tulossa tutustumaan raaimpaan yksittäistapaukseen, Ahmicin kylän verilöylyyn.

Todellisuudessa kysymyksessä oli suunniteltu hyökkäys Bosnian jakamiseksi. Franjo Tudjmanin sormien epäillään olleen pelissä. Hertsegovinan puolella korkein pukari oli Mate Boban, mutta hän kuoli heti sodan päätyttyä. Kuolema oli hämärä, ja epäillään, ettei suuri päällikkö Zagrebissa tarvinnut todistajia. Prlic on siten korkein vastuullinen Hertsegovinan puolella.

Varmaa ei joutumiseni Haagiin ollut. Siitä päättäisi syyttäjä. Eikä vuosiin mitään tapahtunut. Oletin, ettei minua tarvita. Kunnes kesällä 2007 sain tiedon, että minua sittenkin tullaan tarvitsemaan Haagin todistaja-aitioon.

Muistaako ihminen yli vuosikymmenen takaisia tapahtumia? Henkiin jäänyt uhri kyllä, vaikka aivojen puolustusmekanismi pyrkii hautaamaan järkytykset. Useimpien ulkopuolisten muisti muistuttanee Emmental-juustoa. Lehtinaisena minulla oli apuna muistiinpanot ja alkuperäiset juttukäsikirjoitukset.


Todistaja on numero

Todistajat haetaan lentokentältä koneeseen johtavan putken suulta. Tuntomerkkinä on luku. Todistajilla ei ole nimeä. Hotellin aulassa avustaja antaa uuden numerosarjan ja kehottaa olemaan mainitsematta nimeä kenellekään. Hotellikaan ei sinänsä ollut Haagissa, vaan läheisessä Scheveningenin kylpyläkaupungissa.

Kysyin, onko monta todistajaa surmattu.

- Ei monta. Mutta en sano, ettei niin olisi lainkaan tapahtunut, kuului lohdullinen vastaus.

Yleinen syyttäjä oli kotoisin Etelä-Afrikasta. Hän piti valmistavan istunnon, joka kesti aamukymmenestä iltaseitsemään, vaikka oli sunnuntai. Istunnon syy oli tapahtumien verestäminen, sillä Bosnian kroaattiasevoimien hyökkäyksestä bosniakkikyliin oli kulunut reilusti yli 14 vuotta.

Sain käyttööni kuusi vuotta aikaisemmin tehdyn kuulustelupöytäkirjan sekä huonokuntoiselta nauhalta kirjoitetun Prlic-haastattelun. Minulla ei haastatellessa ollut nauhuria, sen oli Serbian salainen poliisi ammoin rikkonut, mutta tein usein haastatteluja yhdessä saksalaisen toimittaja Erich Rathfelderin kanssa. Nauha oli häneltä. Minä tein vain suomenkieliset muistiinpanot, nekin kuulustelun jälkeen kadonneet, koska en enää uskonut Haagin reissuun.

Oikeussalissa istui kolme tuomaria, ranskalainen, sveitsiläinen ja unkarilainen. Toisella puolella olivat syyttäjäviranomaiset, heitä vastapäätä puolustus ja sen selän takana taustalla syytetyt. Kaiken tämän välissä keskipisteenä oli todistajan aitio, jonne minut johdettiin.

Toisena päivänä tuomareita oli neljä. Joukkoon liittyi afrikkalainen.


Amerikkalainen järjestelmä

Oikeudenkäynti itsessään oli kuin amerikkalaisesta sarjaelokuvasta. Istunto alkaa amerikkalaisella valalla kaikkine totuuksineen ja koko totuuksineen.

Ensin syyttäjä käy todistajan kimppuun. Koska olin syyttäjän todistaja, asia oli huolellisesti valmisteltu.

Oikeuspäivä kestää viisi tuntia, ensimmäisenä päivänä kello 14.00-19.00. Koko sen ajan istuin todistajanaitiossa ja vastasin syyttäjän kysymyksiin. Välistä myös ranskalainen ylituomari tahtoi tietää jotakin. Prlicin asianajaja vastasi parhaansa mukaan keskeytyksistä.

Välissä oli kaksi lyhyttä taukoa. Ne vietin todistajahuoneessa avustajan seurassa, sillä kontaktit muuhun maailmaan oli kielletty. Avustaja saattoi myös vessaan.

Toisena päivänä istunto alkoi kello 9.00 ja vuorossa oli Prlicin puolustusasianajajan ristikuulustelu. Hänen tavoitteensa oli tehdä todistaja epäuskottavaksi ja jos mahdollista, saada tämä murtumaan. Eräs jatkuvasti vaihtuvista avustajistani kertoi, että moni todistus oli päättynyt syyttäjäviranomaisten kannalta täyteen katastrofiin.

- Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat uhritodistajat, muistot ovat liian kipeitä, hän sanoi.

Puolustusasianajaja ei kysellyt samasta aihepiiristä kuin syyttäjä. Hän pyrki yllätyshyökkäykseen.

Niinpä jouduin vastaamaan bosniakkikenraali Mehmed Alagicin tekemisistä, olin nimittäin haastatellut samoihin aikoihin myös häntä ja sain kuulla, kuinka kroaatit jälleen kerran olivat pelastaneet kristikunnan fundamentalismin vaaralta. Alagicin joukot muka vilisivät arabisotureita.


Todistaja syytettynä

Todistajan täytyy todistaa. Mutta jotenkin minusta alkoi tuntua, että olin syytetty ja vastasin koko Bosnian politiikasta. Äkkiä Alagicin fundamentalismin jauhaminen loppui kuin kanan lento, kun kerroin, että joimme hänen kanssaan slivovicia. Siihen asti Prlicin asianajaja oli vaatinut lisäpäivää ”näin tärkeän todistajan ollessa kysymyksessä”, mutta sekin loppui.

Jos siis ei taisteltukaan fundamentalismia vastaan, niin ainakin kroaatit olivat toimineet itsepuolustuksessa. Missään tapauksessa kysymys ei ollut suurpolitiikasta, jonka etninen puhdistus tallasi alleen viattomat siviilit. Päinvastoin, kaikki syytetyt olivat äkkiä suuria bosniakkien auttajia ja hyväntekijöitä.

Vasta oikeusosuuteni päätyttyä tapasin syyttäjän uudelleen. Hän oli tyytyväinen, ja väitti, että olin pitänyt hyvin pintani Prlicin amerikkalaista tähtiasianajajaa vastaan.


Vaikea tehtävä

Sotarikosoikeuden tehtävä on vaikea. Se tuntuu myös turhalta, mutta sitä se ei ole. Kuolleita ei saa henkiin, mutta jos tavaksi muodostuu sotarikollisten vetäminen vastuuseen teoistaan, vaikutus voi olla ennaltaehkäisevä.

Entisessä Jugoslaviassa tapahtui hirveitä sotarikoksia toisen maailmansodan aikaan. Uhrit ja tekijät olivat suunnilleen samat kuin perintösodassa.

Tito kuitenkin veti vahvan villapeitteen kaiken päälle. Virallisen tulkinnan mukaan oli vain yksi syyllinen, saksalaiset. Muitten teot haudattiin poliittisista syistä. Vastaperustettua uutta Jugoslaviaa ei haluttu rasittaa likapyykillä.

Rankaisematon rikos johtaa uuteen. Titon kommunismi ei synnyttänyt uutta eteläslaavilaisten veljien valtakuntaa. Eri kansojen vihanpito jatkui pinnan alla ja pulpahti verisesti esille, kun keinotekoisen valtion liitokset alkoivat natista.

Tulevassa oikeudenkäynnissä päätähdeksi nouseva Radovan Karadzic aloitti sotarikollisen uransa keväällä 1992. Silloin veri valui Focan, Prijedorin ja Visegradin seuduilla. Kaikki nämä entiset bosniakkikaupungit ovat nyt Serbian tasavallassa. Viimeinen suuri verilöyly oli Srebrenica. Myös se on serbitasavallassa. Etninen puhdistus siis palkittiin, mutta etniset puhdistajat joutuvat vastaamaan teoistaan.

Ruumiita tehtiin roppakaupalla. Erityisesti siviilejä surmattiin etnisen puhdistuksen nimissä. Mutta syyllisien tuomitseminen on vaikeaa. Aikaa on kulunut liikaa, oikeus jauhaa verkkaisesti.

Todistajien kutsuminen on hankalaa. Puolentoista vuosikymmenen takaisia tapahtumia on vaikea muistaa ja todistajat pelkäävät. Vihanpito ei ole lakannut.

Kaikkein pahimmista pukareista enää Bosnian asevoimien komentaja Ratko Mladic on vielä vapaalla jalalla, ja häntä suojelee Serbian armeija. Kuolema taas esti Serbian ja Kroatian presidenttien Slobodan Milosevicin ja Franjo Tudjmanin tuomitsemisen.

Karadzic joutuu kuitenkin tililleen teoistaan. Miehellä ei ole puutetta rahasta, hän pystyy palkkaamaan parhaat asianajajat. Aikomuksestaan huolimatta hän psykiatrina tuskin itse ryhtyy puolustajakseen kuten lakimies Milosevic, joka teki Haagin oikeudenkäynnistä farssin. Mutta jo tämä ilmoitus kertoo, että väriä on odotettavissa myös tähän oikeudenkäyntiin.


MARITA VIHERVUORI, Haag

[Aizerbaidzan]

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkom ... id=1565810

Suojeliko CIA Radovan Karadzicia?
05.08.2008 09:27

Serbialainen sanomalehti Blic väittää, että sotarikoksista epäilty Radovan Karadzic eli ennen pidätystään CIA:n suojeluksessa, kunnes hän rikkoi CIA:n kanssa tekemänsä sopimuksen ehtoja.

Artikkeli väittää CIA:n kuunnelleen Karadzicin puhelun, joka paljasti hänen olleen vanhan puolueensa kokouksessa. CIA oli edellyttänyt, että Karadzic ei osallistu millään tavoin politiikkaan.

The Independent kertoo Blicin saaneen tietonsa yhdysvaltalaiselta tiedustelulähteeltä.

Karadzic väitti torstaina Haagin kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa, että hänellä oli sopimus amerikkalaisen rauhanneuvottelujen johtajan Richard Holbrooken kanssa. Holbrooke on kiistänyt Karadzicin väitteet.

IS

[Aizerbaidzan]

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200808 ... 0_ul.shtml

Karadzic Haagin tuomioistuimen eteen
28.8.2008 12:40

Bosnian serbien entinen johtaja Radovan Karadzic joutuu Haagin sotarikostuomioistuimen eteen perjantaina. Hän aikoo puolustaa itse itseään.

Karadzicia syytetään muun muassa kansanmurhasta, kansanmurhassa avustamisesta, murhista, siviilien vainosta ja pakkosiirroista Jugoslavian sodan aikana. Häntä pidetään osallisena esimerkiksi Srebrenican verilöylyyn, jossa tuhansia muslimeja tapettiin vuonna 1995.

Karadzic otettiin kiinni viime kuussa pakoiltuaan viranomaisia yli kymmenen vuotta. Hän eli valehenkilöllisyyden ja jättimäisen parran suojassa ja harjoitti ammatikseen vaihtoehtoista lääketiedettä.

Karadzic on tärkein Haagiin joutunut sotarikossyytetty Jugoslavian entisen presidentin Slobodan Milosevicin ohella. Serbikenraali Ratko Mladic on vielä vapaana.

Milosevic tosin kuoli selliinsä toissa vuonna ennen kuin hänet ehdittiin tuomita. Tuomioistuin voi siten tällä kertaa pyrkiä nopeampaan käsittelyyn, mutta joka tapauksessa oikeudenkäynnistä tulee pitkä.

STT

[Aizerbaidzan]

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200808 ... 4_ul.shtml

Karadzic leimasi Haagin tuomioistuimen Naton kätyriksi
29.8.2008 19:26

Bosnian serbien entinen johtaja Radovan Karadzic kieltäytyi perjantaina vastaamasta syytteisiin Haagin sotarikostuomioistuimessa.

Tuomari joutui lopulta kirjaamaan Karadzicin puolesta vastauksen "syytön" kaikkiaan yhteentoista syytekohtaan, jotka vaihtelivat kansanmurhasta vainoon. Tämä tulkitaan automaattisesti syytetyn kannaksi, mikäli hän ei itse vastaa mitään.

Itse itseään edustanut Karadzic piti syytteitä väärin muotoiltuina ja halusi lisää aikaa ja resursseja niiden korjaamiseen. Punaiseen kravattiin ja pukuun sonnustautunut serbijohtaja toisti moneen kertaan, että Haagin tuomioistuin on vain sotilasliitto Naton juoni, jolla hänet yritetään tuhota.

Karadzicia syytetään osallisuudesta muun muassa Srebrenican verilöylyyn Bosnian sodan aikana, jossa tapettiin tuhansia muslimeja vuonna 1995.

Hänet otettiin kiinni viime kuussa hänen pakoiltuaan viranomaisia yli kymmenen vuotta. Hän oli elänyt rauhassa Balkanilla valehenkilöllisyyden ja jättimäisen parran suojassa ja harjoittanut ammatikseen vaihtoehtoista lääketiedettä.

Varsinainen oikeudenkäynti myöhemmin

Toistaiseksi Karadzicin kanssa käydään vasta alustavia kuulemisia. Varsinainen oikeudenkäynti käynnistyy kuukausien kuluttua ja voi kestää jopa vuosia.

On kuitenkin arvioitu, että tuomioistuin yrittäisi pitää tapauksen tutkimisessa mahdollisimman kovaa kiirettä, etenkin kun tuomioistuimen koko toimikausi on katkolla jo kahden vuoden kuluttua.

Jugoslavian entinen presidentti Slobodan Milosevic ehti kuolla Haagin selliin kaksi vuotta sitten ennen kuin oikeudenkäynti häntä vastaan saatiin päätökseen. Karadzic on Milosevicin ohella tärkein oikeuteen saatu sotarikosepäilty, eikä Haagilla ole varaa epäonnistua myös hänen kanssaan.

Milosevicin oikeudenkäyntiä arvosteltiin liian laajaksi, sillä tapaukseen liitettiin jopa satoja todistajia. Kriitikkojen mukaan tuomioistuimen olisi pitänyt mieluummin keskittyä vakavimpiin syytteisiin.

STT

[Aizerbaidzan]

Entinen Bosnian serbijohtaja Radovan Karadzic on esiintynyt todistajana YK:n sotarikostuomioistuimessa Haagissa.

Karadzic puolusti entistä liittolaistaan, serbiparlamentin puhemiestä Momcilo Krajisnikiä, kertoi yleisradioyhtiö BBC verkkosivuillaan torstaina.

Krajisnikiä uhkaa 27 vuoden vankilatuomio osallisuudesta kansamurhaan.

Karadzic ei kuitenkaan suostunut ristikuulusteluun, koska sanoi sen heikentävän omaa puolustustaan. Karadzicin asianajajan mukaan kuulustelun ainoa tarkoitus olisi ollut lypsää hänen päämieheltään varomattomia vastauksia, joita olisi myöhemmin voitu käyttää häntä vastaan.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200811 ... 4_ul.shtml

[Damien]

Ratko Mladic, sotarikoksista etsitty serbikenraali, on viettänyt vuosikausia mukavaa elämää ystäviensä ja perheenjäsentensä kanssa.

Sellaisen kuvan saa sarajevolaisen TV Federacijen keskiviikkona julkaisemista videonauhoista.

Nauhoilla hyväntuulisen oloinen Mladic laulaa serbialaisia kansanlauluja, tanssii hääjuhlissa ja ottaa ystäviä vastaan kotonaan Belgradissa.

Eräällä nauhalla Mladic istuskelee rauhallisen näköisellä maatilalla ja hymyilee kameralle.

Televisiokanavan mukaan taustalla näkyvät rakennukset ovat Serbian armeijan parakkeja.

TV Federacije väittää, että videoista tuorein on peräisin vuodelta 2008.

Serbialaiset viranomaiset ilmoittivat, että tuorein videonauha on vuodelta 2001.

Kanava ei paljastanut, mistä se on saanut videonauhat haltuunsa.

Serbialaisviranomaisten mukaan kyse on materiaalista, joka takavarikoitiin viime vuoden joulukuussa Mladicin Belgradin-kodista ja toimitettiin Haagin sotarikostuomioistuimeen.

Srebrenican verilöylystä vastannut Ratko Mladic on pakoillut kansainvälistä oikeutta vuosikaudet.

Häntä syytetään sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Bosnian sodassa 1992-1995.

Radovan Karadzicin, Bosnian entisen serbijohtajan, pidätyksen jälkeen Mladic on etsityin Balkanin sotarikollinen.

Mladicia ja Karadzicia molempia syytetään 8 000 muslimimiehen tappamisesta Srebrenicassa 1995.

[Aizerbaidzan]

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kar ... 5248712417

Karadžić joutuu pian oikeuden eteen

21.8.2009 22:37

Sotarikosoikeudenkäynti entistä Bosnian serbijohtajaa Radovan Karadžićia vastaan saattaa alkaa pian.

Oikeusjutun esikäsittelyä valvova tuomari Iain Bonomy on antanut ymmärtää, että valmistelut on saatu päätökseen.

"Olen sitä mieltä, että juttu on nyt valmis oikeudenkäyntiin ja aion jättää tämän lausunnon tuomioistuimen presidentille", Bonomy sanoi torstaina.

Karadžićia syytetään kansanmurhasta ja sotarikoksista Bosnian sodan aikana 1992–1995. Hänen sanotaan olevan vastuussa muun muassa Srebrenican joukkomurhasta, jossa tapettiin julmasti 8 000 ihmistä.

Karadžić vastaa teoistaan Haagin Jugoslavia-tuomioistuimessa Hollannissa. Hänet on nähty oikeuden edessä jo useamman kerran esikäsittelyn aikana.

Tuomari Bonomyn lausunto vauhdittanee varsinaisen oikeuskäsittelyn aloittamista. Mitään päivämäärää ei ole annettu julkisuuteen, mutta oikeudenkäynti voi arvioiden mukaan alkaa jopa muutaman viikon päästä.

Syyttäjä on pyytänyt neljän viikon valmistautumisaikaa siitä lukien, kun alkamispäivämäärä ilmoitetaan.

Vuosia viranomaisia pakoillut Karadžić saatiin kiinni vuosi sitten heinäkuussa. Parrakas, valeidentiteetin taakse kätkeytynyt karkuri oli elellyt rauhallista elämää vaihtoehtotohtorina Serbian pääkaungissa Belgradissa.

Heti ensimmäisessä esikäsittelyssä Karadžić ilmoitti edustavansa itse itseään oikeudessa ja sanoi, että hänen tukenaan on suuri "näkymätön liittolainen". Sotarikollisen taustajoukot ovat kuitenkin kasvaneet varsin näkyväksi kymmenien lakimiesten armeijaksi, kertoo nettisivusto BalkanInsight.

Karadžićia avustaa yli kolmekymmentä kansainvälistä ja balkanilaista lakimiestä, oikeusasiantuntijaa ja -harjoittelijaa. Seitsemän heistä on tuomioistuimen palkkaamia, mutta loput väittävät työskentelevänsä pro bono eli ilman korvausta.

Taustajoukot ovat yrittäneet viivyttää varsinaisen oikeudenkäynnin alkamista lähettämällä satoja vetoomuksia.

[Aizerbaidzan]

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kar ... 5250286608

Karadzicin sotarikosoikeudenkäyntiä lykättiin heti alkuunsa

26.10.2009 6:43 | Päivitetty: 26.10.2009 11:06

HS–STT–AFP
VALERIE KUYPERS / AP

Bosnian entisen serbijohtajan Radovan Karadzicin sotarikosoikeudenkäyntiä lykättiin heti alkuunsa, koska Karadzic ei ilmaantunut paikalle.

Karadzic boikotoi oikeudenkäyntiä, koska hän ei ole mielestään saanut tarpeeksi aikaa valmistautua puolustukseensa. Oikeus päätti lykätä käsittelyä huomiseen.

Ennen kuin oikeudenkäynnin piti alkaa, mielenosoittajat vaativat Haagissa kansainvälisen sotarikostuomioistuimen edessä Karadzicia tuomiolle ja toista Bosnian sodan rikoksista epäiltyä serbiä Ratko Mladicia kiinni otettavaksi.

Karadzic pidätettiin Serbian pääkaupungissa Belgradissa heinäkuussa 2008.

Mielenosoittajien joukossa on huivipäisiä naisia, ilmeisesti Bosnian muslimeja ja Srebrenican joukkomurhan uhrien omaisia, joiden kantamissa kylteissä Karadzicia syytetään ”joukkomurhaajaksi”.

Bosnian sodassa Srebrenican muslimit olivat serbien saartamina, ja 7. heinäkuuta 1995 serbit iskivät kaupunkiin Mladicin johdolla ja surmasivat 8 000 muslimia, enimmäkseen miehiä ja poikia.

Karadzicia vastaan on nostettu 11 syytettä sotarikoksista, kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Bosnian sodassa vuosina 1992–1995.

Oikeudenkäynnin odotetaan kestävän ainakin kaksi vuotta.

[CCC]

Tämä koko Karadzicin oikeuskäsittely on oikeusmurha. Miksihän muun muassa Holbrooke ei ole oikeudessa? Niin eihän USA edes tunnusta koko istuinta silloin, kun omat perseet olisi tulessa.

[Aizerbaidzan]

Viimeinkin Karadzicille luettiin tuomio: 40 vuotta vankeutta.

Tynkäuutinen (lisätietoa varmasti päivitetään pian): MTV

[PR-67]

Kartsa pitäisi laskea heti vapaalle. Nyt Eurooppa tarvitsee häntä!

[Aizerbaidzan]

40 vuoden tuomio kiristyi elinkautiseksi.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e48 ... a5850c5e07

Kansanmurhaajan tuomio koveni: Karadžićille elinkautinen

Tänään klo 16:12 (muokattu klo 16:18)

YK-tuomioistuin Haagissa on langettanut Radovan Karadžićille, 73, elinkautisen muun muassa kansanmurhasta. Tuomio liittyy Jugoslavian hajoamissotaan Bosniassa.

Karadžić tuomittiin kolme vuotta sitten 40 vuoden vankeuteen. Hänen katsottiin olleen vastuussa muun muassa Srebrenican vuoden 1995 joukkomurhasta, jossa noin 8 000 muslimimiestä ja -poikaa surmattiin.

Tuomiosta valitettiin ja sen seurauksena oikeus päätyi koventamaan Karadžićin rangaistusta. Tuomioistuimen mielestä aiemmin langetettu tuomio oli liian lievä, ottaen huomioon syytetyn rikosten raskaus ja hänen vastuunsa laajuus. Karadžić oli itse vaatinut tuomionsa kumoamista.

Karadžić oli Bosnian Serbitasavallan presidentti 1992-1996. Hän painui sodan jälkeen maan alle ja hänet saatiin kiinni vasta vuonna 2008.