Mielentilatutkimus ja syyntakeettomuus yleensä

[McCall]

Hämeen Sanomat 23.2.2022 06:00 Tomi Kangasniemi

Mielentilatutkimusten määrä on puolittunut, psykoottiset yhä useammin vankilaan – Hannu Lauerma: "Syyntakeettomuutta pelätään rikollispiireissä"

Vakavasta rikoksesta epäillyn syyntakeettomuus selviää mielentilatutkimuksessa. Se voi johtaa loppuelämän kestävään pakkohoitoon.

Kuvateksti:
Syyntakeettomuus edellyttää yleensä kroonista psykoottista sairautta, jonka hoidossa korostuvat harhoja kurissa pitävät lääkkeet.

Rikostuomiouutisoinnissa esiintyvät usein termit täyttä ymmärrystä vailla ja syyntakeinen, mutta mitä ne oikein tarkoittavat?

Psykiatrisen vankisairaalan asiantuntijaylilääkäri Hannu Lauerma kertoo, että täyttä ymmärrystä vailla -termin käytöstä on luovuttu. Käytössä ovat syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen ja syyntakeeton.

Kun rikoksen tekijä todetaan mielentilatutkimuksessa syyntakeettomaksi tekoonsa, syynä on lähes poikkeuksetta pitkäkestoinen mielisairaus. Joissakin tapauksissa syyntakeettomuuden voi aiheuttaa myös dementia.

– Usein näkee kirjoitettavan, että joku jätettiin syyntakeettomana tuomitsematta rikoksesta. Se voidaan tulkita väärin, sillä vaikka oikeus ei tällaisessa tapauksessa anna tuomiota, on edessä silti pitkäkestoinen vapaudenmenetys, Turun yliopistollisen keskussairaalan oikeuspsykiatrian ylilääkärinäkin toimiva Lauerma huomauttaa.

Rikokseen syyllistynyt diagnosoidaan harvoin alentuneesti syyntakeiseksi. Luokitusta on käytetty, kun henkilö on rikoksen tehdessään ollut tilapäisesti psykoosissa ja käyttäytynyt täysin luonteelleen poikkeavalla tavalla. Vaihtoehtoisesti hän on voinut olla pitkäkestoisesti tilassa, joka on lähellä psykoosia.

– Vuoteen 2004 asti tuomio lyhentyi tällaisissa tapauksissa automaattisesti neljänneksellä ja tekijöistä käytettiin ilmaisua varttihullu.

Syyntakeettomaksi todettua rikoksentekijää odottaa tahdosta riippumaton, kuntouttava hoito yleensä joko Kuopion Niuvanniemen tai Vanhan Vaasan sairaalassa.

– Syyntakeettomuutta pelätään rikollispiireissä, koska hoito kestää vuosia ja joissain tapauksissa jopa loppuelämän. Syyntakeinen vanki taas vapautuu, kun päivät on lusittu – oli hän sitten kuinka vaarallinen tahansa, Lauerma sanoo.

Lauerman mukaan syyntakeettomaksi todettu henkilö on hyvin tarkan valvonnan alla. Kun potilaan vointi kohenee ja hän ymmärtää psykoosin hoitamisen merkityksen, hänen vapauksiaan lisätään vähitellen.

Ensimmäinen askel saattaa olla yhteinen kalastusretki veneellä hoitajan kanssa. Tämä on perusteltua, koska veneestä on vaikea paeta.

Seuraava askel on vapaa kävely hoitajan kanssa sairaala-alueella. Vapauksia lisätään hoidon edetessä, kunnes potilas voi päästä parin päivän kotilomalle.

Vuosia kestäneen hoidon jälkeen on yleensä mahdollista aloittaa vapauttamisprosessi, josta päätöksen tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Edellytyksenä on, että potilas on oireeton ainakin silloin, kun hän käyttää harhoja kurissa pitäviä lääkkeitä.

Lääkehoitona kroonisten psykoottisten sairauksien hoidossa käytetään useimmiten klotsapiinia. Lääkkeen mahdolliset haittavaikutukset edellyttävät kuitenkin tiivistä seurantaa.

Hannu Lauerma muistuttaa, että huumeiden aiheuttama psykoosi ei alenna syyntakeisuutta rikokseen.

Lauerma.jpg (135.02 KiB) Katsottu 3193 kertaa

Siviiliin päästyään potilas useimmiten muuttaa valvottuun hoitokotiin. Sielläkin hän on ensin valvonta-ajalla, ja hänen edellytetään ottavan lääkkeensä ja pitäytyvän päihteistä.

Lauerman mukaan syyntakeettomana tuomittujen määrä on vuosien saatossa pysynyt suunnilleen samana. Sen sijaan mielentilatutkimusten teettäminen on ratkaisevasti vähentynyt.

Rikoksesta syytetyn asianajaja pyytää harvoin mielentilatutkimusta. Tähän vaikuttaa todennäköisesti se, että mahdollinen alentunut syyntakeisuus lyhentää harvoin tuomiota.

Lauerman mukaan mielentilatutkimusten vähentyminen voi olla osasyy sille, että psykoottisia henkilöitä päätyy todennetusti vankilaan aiempaa enemmän.

– Tämä on suuri rasite vankeinhoidolle. Harhaisen mielisairaan istuttaminen pitkän tuomion ajan vankilassa on kaikille epäedullinen ratkaisu. Vankeja hoitava psykiatrinen vankisairaala on tarkoitettu vain lyhytkestoiseen akuuttien tilojen hoitoon.


Osa viettää sairaalassa loppu­elämänsä

Kuopion Niuvanniemessä on noin 160 mielentilatutkimuksen perusteella hoitoon päätynyttä potilasta.

Niuvanniemen sairaalan johtava lääkäri Kari Ojala kertoo, että keskimäärin tällainen potilas viettää sairaalassa 7–8 vuotta.

Aluksi tärkeintä on lääkehoito ja hyvän vuorovaikutussuhteen luominen.

– On tärkeää saada psykoosisairauden aiheuttamat ajatushäiriöt hallintaan, ja lääkehoito vähentää väkivaltariskiä.

Usein potilaalla on psykoosin rinnalla päihdeongelma, joka pitää hoitaa.

– Hoitoajat ovat pitkiä, joten on tärkeää myös pitää huolta potilaan sosiaalisesta verkostosta.

Ojalan mukaan suurin osa potilaista vastaa hoitoon ja heidän liikkumisvapauttaan voidaan asteittain lisätä.

– Meillä on vain pieni määrä potilaita, jotka eivät vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestävien hoitojen jälkeen voi liikkua sairaala-alueen ulkopuolella itsenäisesti.

Joidenkin potilaiden kohdalla riski syyllistyä väkivaltaisiin rikoksiin säilyy. Sama henkilö voi päätyä mielentilatutkimukseen useammankin kerran.

Ojala kertoo itsekin tehneensä mielentilatutkimuksen henkilölle, jolle tutkimus oli tehty aiemmin jo kahdesti.


Huumeiden aiheuttama psykoosi ei alenna syyntakeisuutta

Mielentilatutkimuksen tekeminen edellyttää yleensä vakavaa väkivaltarikosta. Valtaosa mielentilatutkimuksista tehdään Kuopion Niuvanniemen sairaalassa ja Vanhan Vaasan sairaalassa.

Viime vuonna Niuvanniemessä tehtiin 56 ja Vaasassa 30 mielentilatutkimusta. Määrä on pudonnut vuosien varrella roimasti, sillä vielä vuonna 2005 tutkimuksia tehtiin Suomessa parisataa.

Mielentilatutkimus kestää pari kuukautta, ja tutkimustiimiin kuuluvat sosiaalityöntekijä, psykologi ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri.

Tutkimuksessa aivoista otetaan magneettikuva ja selvitetään, onko aivojen rakenteessa poikkeamia. Kehon mahdolliset arvet ja tatuoinnit käydään läpi, sillä ne kertovat osaltaan henkilön elämänkulusta ja arvoista.

Tutkittavalle tehdään myös täydellinen lääkärintarkastus ja otetaan veri- ja virtsanäytteet.

– Virtsanäytteistä katsotaan muun muassa huumejäämiä ja verestä anabolisten steroidien käytön jälkitiloja. Huumeiden aiheuttama psykoosihan ei alenna syyntakeisuutta, Hannu Lauerma toteaa.

Mielentilatutkimukseen kuuluu myös tutkittavan henkilön tarkkailu kahden kuukauden ajan ympärivuorokautisesti. Kaikki henkilön tekemiset kirjataan tarkasti ylös.

Mielentilatutkimuksen lausunnon oikeellisuuden tarkastavat kaksi oikeuspsykiatria, kunnan siviilipsykiatri ja lakimies.

Mielentilatutkimus jättää Lauerman mukaan hyvin vähän epäilyä tutkittavan psyykkisestä terveydestä.

– Kun teemme arkielämässä johtopäätöksiä ihmisestä, se on kuin katsoisimme vuorta yhdestä suunnasta hetken. Tässä se vuori kierretään ympäri, ja siitä otetaan ilmakuva ja maaperänäytteet.

Ongelmia syyntakeisuuden arvioinnissa aiheuttaa Lauerman mukaan lähinnä rikoksen tekohetki. Jos teosta on kulunut aikaa, teon syy voi olla muu kuin psykoottinen sairaus.

Psykoottinen henkilö voi tehdä rikoksen myös rationaalisista motiiveista, mutta se on harvinaista.

https://www.hameensanomat.fi/teema/miel ... n-2460416/

[Papa Legba]

Lauerma tietää oikeuspsykiatriasta suhteellisen paljon. Muissa asioissa se on melkoinen untamo vastoin omaa käsitystään.

[tokkaukko]

Lauerma tietää oikeuspsykiatriasta suhteellisen paljon. Muissa asioissa se on melkoinen untamo vastoin omaa käsitystään.

Miksi sen pitäs muita asioita kommentoida kun työasioitaan kun muuta ei kysytä? Tai miksi pitäis tietää kaikesta kaikki jos ei edes kiinnosta? Sinäkin tiedät jotain mutta olet melkoisen tyhmä raketti tieteessä.Suorastaan ääliö.
Koomista sanoa Lauermasta ja hänen työstä vielä että " tietää suhteellisen paljon".
Että semmosta,vain suhteellisen paljon.

[Papa Legba]

Lauerma tietää oikeuspsykiatriasta suhteellisen paljon. Muissa asioissa se on melkoinen untamo vastoin omaa käsitystään.

Miksi sen pitäs muita asioita kommentoida kun työasioitaan kun muuta ei kysytä? Tai miksi pitäis tietää kaikesta kaikki jos ei edes kiinnosta? Sinäkin tiedät jotain mutta olet melkoisen tyhmä raketti tieteessä.Suorastaan ääliö.
Koomista sanoa Lauermasta ja hänen työstä vielä että " tietää suhteellisen paljon".
Että semmosta,vain suhteellisen paljon.

Joo, ei se Lauerma oikeuspsykiatriastakaan paljoakaan tiedä. Muuten se on varsinainen besserwisser ja herkkähipiäinen sellainen. Ihme pullistelija mutta muuten mukava mies.

[Kurpa]

Oli Lauermasta muuten mitä mieltä vaan niin uskoisin että on oikeassa. Olen itse ollut vapauteni menettäneenä sekä vankilassa että suljetulla psykiatrisella osastolla. Kyllä minua ainakin ahdisti/vitutti/pelotti paljon enemmän määrättömän pitkään jatkuva vapauden menetys jälkimmäisessä, kun aina vaan siirretään "vapautumista" esim 3kk tai 6kk kerralla. Sitten toisaalta jos tietää että käkkiminen loppuu aikataulunsa mukaisesti, voi asiaan suhtautua eri tavalla.

[Yöllinen kulkija]

ei se Lauerma oikeuspsykiatriastakaan paljoakaan tiedä.

Kyseessä on jatkuvasti kehittyvä ala, jota Hannu itseasiassa kehittää. Nykyisen rikollisenmielen hoitomuotoja nauretaan vuonna 2230. Sille ei mahda mitään. Ihmisen primitiivinen luonne tosin tottelee yhtä hoitomallia varsin tehokkaasti ja se on kumipamppu. Suomessa ei ole raipparangaistusta, vaikka juurikin rikollisten fyysisellä kurittamisella päästäisiinkin parempiin ennaltaehkäisylukemiin. Myös seksuaalisävytteinen häpeärangaistus olisi tarpeellinen. Peräaukko unisexruumiinontelona voisi olla kohdealue, jota vangeilta tulisi venyttää.

[Sapster]

Joo, ei se Lauerma oikeuspsykiatriastakaan paljoakaan tiedä. Muuten se on varsinainen besserwisser ja herkkähipiäinen sellainen. Ihme pullistelija mutta muuten mukava mies.

Vallanhimoiset impotentit yleensä on. En minä ainakaan yhtään pahastuisi, jos hän vähän useammin olisi oikeassa väitteissään. Näkeehän tuosta jo naamasta ettei kaikki ole ihan kohdallaan, taitaa itseänsäkin vähän hävettää millaisella sonnalla itsensä elättää. Ja muutenkin tuo että pseudo-tieteilijä tunkee itsensä aina lehtien palstoille ja muualle kehumaan itseään ja oman pseudo-tieteensä laadukkuutta on jossain naurettavan ja säälittävän välimaastossa.

[Sienisalaatti]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009149680.html

Tällainen on mielentilatutkimus – ylilääkäri paljastaa seikan, joka häntä aina hämmästyttää

Kolmekymmentä vuotta Niuvanniemen sairaalassa työskennellyt ylilääkäri Tero Hallikainen on tehnyt uransa varrella lukuisia mielentilatutkimuksia. Hallikainen kertoo, miten ihmisen mielentila oikeusprosessissa tutkitaan.

Heini Särkkä
8.12. 18:43
KUN kuhmolaisen asuinalueen pihapiiristä löytyi naisen ruumis, raa’asta murhasta epäilty mies määrättiin mielentilatutkimukseen. Sen tarkoitus on selvittää, oliko hän henkirikoksen tehdessään syyntakeeton.

Käytäntö on tuttu monista henkirikosten oikeusprosesseista. Mutta mitä mielentilatutkimuksessa oikeastaan tapahtuu?

Mielentila­tutkimus tehdään useimmiten joko Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa tai Vanhan Vaasan sairaalassa. Kun tutkimus on valmis, sairaala lähettää lausunnon Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka antaa oman lausuntonsa. Lopuksi molemmat lausunnot lähetetään tuomioistuimen punnittavaksi.

Useimmiten oikeus yhtyy lääkärin ja THL:n kannanottoon, sillä kannanotot eivät välttämättä poikkea toisistaan.

– On joitakin tapauksia, joissa THL on toista mieltä. Oikeus päättää, kääntyykö se lääkärien kannalle, jotka näkivät ja tutkivat potilaan vai lautakunnan, joka katsoo korkealla ammattitaidolla, mutta toimistosta asiaa, Niuvanniemen sairaalan ylilääkäri ja mielentilatutkimusten konkari Tero Hallikainen kertoo.

Mielentilatutkimus kestää kaksi kuukautta, mutta esimerkiksi viime vuonna tutkimukset kestivät keskimäärin muutaman päivän pidempään. Tutkimukselle saa tarvittaessa viikon tai kaksi jatkoaikaa. Jatkoajalle on usein tarve, jotta lääkkeiden vaikutus lakkaa. Siihen voi kuitenkin mennä kuukausia.

– Suurin osa ihmisistä tulee tutkimukseen vankilasta. Jos heillä on psykoosioireita, heitä on lääkitty, jotta heidän kanssa pärjätään Turun psykiatrisessa vankisairaalassa. Moni joutuu odottamaan mielentilatutkimukseen pääsyä kuukausia, Hallikainen kuvailee.

YLEENSÄ vaikeasti psykoosisairaan oireilu alkaa jollain tavalla näkyä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lääkitys on lopetettu.

– Mielentilatutkimuksen alussa teon aikaan sairas ihminen voikin vaikuttaa lääkityksestä johtuen terveeltä, mutta oireet lisääntyvät viikkojen kuluessa.

TUTKIMUKSESSA psykologit haastattelevat potilasta ja tekevät potilaalle muun muassa testejä, joissa selvitetään persoonallisuuden rakennetta. Neuropsykologi tutkii potilaan mahdolliset neuropsykiatriset ongelmat, kuten dementoivat sairaudet sekä neuropsykiatriset ongelmat, kuten ADHD:n, autismin ja Aspergerin oireyhtymän. Sosiaalityöntekijä tekee tutkittavalle elämäkertakartoituksen lapsuudesta nykyhetkeen.

– Hän selvittää, mitä on tapahtunut asianomaisen, tutkittavan kertoman mukaan.

Sairaala kerää tutkittavan elämästä niin paljon taustatietoa kuin mahdollista: potilaskertomukset synnytyssairaalasta nykyhetkeen saakka. Lisäksi kerätään neuvolakortit, kouluterveydenhuollon kirjaukset ja muut oleelliset tiedot.

– Jos henkilö antaa luvan, kyselemme omaisilta, millainen ihminen on. Jopa keski-ikäisiltä ihmisiltä yleensä löytyy opettaja, joka muistaa oppilaansa. On hämmästyttävää, miten paljon opettajat ainakin ennen vanhaan muistivat oppilaistaan.

Lisäksi sairaala pyytää työnantajalta tiedot, jos potilas antaa luvan. Viranomaisilta sairaala saa tiedot myös ilman potilaan lupaa: esimerkiksi miehiltä saa usein tiedon siitä, onko heidät vaikkapa vapautettu asepalveluksesta jostakin syystä.

– Sitten tietenkin pyydämme lastensuojelupaperit, jos ihminen on ollut lastensuojelutoimenpiteiden kohteena nuoresta pitäen.

Lisäksi mielentilatutkimuksessa otetaan huomioon esitutkintapöytäkirjat ja tiedot siitä, onko ihminen ollut tekohetkellä päihtynyt. Samoin sairaala katsoo oikeuden asiakirjat ja aiemmat lääkärinlausunnot ja vankilan terveydenhuollon asiakirjat.

MYÖS sairaalan psykiatri tekee potilaasta perusteellisen psykiatrisen tutkimuksen.

– Psykiatrit keskustelevat ihmisen kanssa siitä, millaista hänen elämänsä on ollut ja millaisena hän itseään pitää. Pikkuhiljaa mennään kohti sitä, mitä tapahtui, kun joutui poliisin kanssa tekemisiin, syytteeseen ja mielentilatutkimukseen.

Mielentilatutkimuksessa ihmistä seurataan suljetulla osastolla vuorokauden ympäri. Tutkimukseen kuluva aika vähennetään tuomiosta.

[Sienisalaatti]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ffaf ... 396db183b6

Voiko psykiatri huijata mielentila­tutkimuksessa? Asiantuntija vastaa

Joonas Alanne
[email protected]
Torstai 22.12.2022 klo 7:00
Oikeuspsykiatri Alo Jüriloo sanoo, että Ullanlinnan henkirikos on järkyttänyt varmasti koko ammattikuntaa. Henkirikoksesta epäillään psykiatrian erikoislääkärinä työskennellyttä miestä, joka käsitteli väitöskirjassaan rikollismielen piirteitä.

– Hänen väitöskirjatutkimuksensa herätti aikoinaan paljon kansainvälistäkin huomiota. Siinä käsiteltiin isoja kysymyksiä, muistelee Jüriloo.

Väitöskirjassa esitettyjen arvioiden perusteella väkivaltaisuudesta puolet johtuu perimästä ja puolet ympäristön vaikutuksista. Jüriloo kommentoi väitöskirjassa esitettyjä väitteitä varovaisen ammatillisesti.

– Jos meillä on perimään liittyvää tutkimusnäyttöä, mikä perimässä voi altistaa ihmisiä impulsiiviselle väkivaltaisuudelle, niin sillähän olisi valtavan suuri merkitys. Mutta sen osuuden määritteleminen, mikä on loppujen lopuksi perimän osuus kaikkeen ihmisen käyttäytymiseen ja valintoihin, ei ole lainkaan helppo kysymys, koska ympäristön vaikutus on niin suuri ja ihminen voi myös itse tehdä valintoja.

Huijaaminen todella vaikeaa
Vaikka taposta epäilty ei toiminutkaan oikeuspsykiatrina, on hänen osaamisensa herättänyt keskustelua siitä, voisiko psykologian ammattilainen halutessaan huijata mielentilatutkimuksessa.

Henkirikosten tekijöiden mielentila selvitetään mielentilatutkimuksessa. Jüriloon mukaan tällainen hypoteettinen tilanne ei kuitenkaan kuulosta realistiselta.

– Tämä menee ehkä enemmän elokuvatasolle. Voimme luoda tällaisen fantasian ihmisestä, joka on kuin Hannibal Lecter, mutta oikeassa elämässä tällaista ei ole.

Psykiatri Hannibal Lecter on kirjoista ja elokuvista tuttu nerokas sarjamurhaajahahmo.

Jüriloon mukaan suomalainen mielentilatutkimus on maailman paras. Tutkimuksen tekeminen kestää kaksi kuukautta ja siihen voidaan hakea tarvittaessa jopa jatko-aikaa.

– Se tehdään pitkän kaavan mukaan, ja sitä tekee tiimi. Ei siis yksittäinen henkilö työparinsa kanssa, kuten monissa maissa. Mukana ovat psykiatriset sairaanhoitajat ja koko osasto, jolla on psyykkisesti sairaita ihmisiä, eli potilaita. Se tuo todella hyvin esille, onko ihminen oikeasti psyykkisesti sairas eli siis syyntakeeton.

Mielentila tekoaikana
Jüriloon mukaan on todella vaikea ajatella, että näyttelijä kykenisi mielentilatutkimuksen aikana pysymään roolissaan useiden kuukausien ajan useiden eri henkilöiden kanssa. Mahdollisuus siihen, että ihminen kykenisi simuloimaan jotain psyykkistä häiriötä näin pitkään on minimaalisen pieni.

Tutkimuksessa ei myöskään varsinaisesti haeta vastauksia siihen, mikä on rikoksesta syytetyn mielentila tutkimuksen aikana vaan mikä se oli teon hetkellä.

– Mielentilalla tutkimuksen aikana on merkitystä siinä tapauksessa, jos joudutaan arvioimaan, onko henkilö syyntakeettomuuden lisäksi myös jatkossa tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa jatkossa, kertoo Jüriloo.

– Ensisijaisesti syyntakeisuutta arvioidaan sen teon aikana. Siinä on valtavan suuri merkitys tiedolla, jota henkilöstä saadaan ennen tekoa: Mitä on tapahtunut, miten siihen on päädytty ja mitä on ymmärretty sen aikana.

[kuolemanrangaistus]

Ovatko mielentilatutkimuksen tulokset miksi välillä mediassa esillä ja toisinaan taas ei? Joidenkin murhaajien diagnoosit, esim. persoonallisuushäiriöt, mainitaan ja toisten ei? Tiedän ihmisen, jolla on todettu persoonallisuushäiriö ja tätä ei julkisesti mainita missään vaikka hänen tekemästään rikoksesta on uutisoitu.

[Sienisalaatti]

Ovatko mielentilatutkimuksen tulokset miksi välillä mediassa esillä ja toisinaan taas ei? Joidenkin murhaajien diagnoosit, esim. persoonallisuushäiriöt, mainitaan ja toisten ei? Tiedän ihmisen, jolla on todettu persoonallisuushäiriö ja tätä ei julkisesti mainita missään vaikka hänen tekemästään rikoksesta on uutisoitu.

Ainakaan mtt:n suorittaneen yksikön puolelta ei mitään tällaista julkaista, koska terveystiedot ovat salassapidettäviä tietoja. On sitten asia erikseen, mitä kautta diagnoosit uutisiin päätyy. Julkista on vain se, että on jätetty tuomitsematta rangaistukseen, ja on määrätty tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon. Edes sairaala (eli pääasiassa NS tai VVS) ei periaatteessa ole julkista tietoa, vaikka se tieto uutisiin usein päätyykin.

[Kulmasohva]

Olis hieno kuulla ihmisiltä jotka oikeesti tietää tästä kuten Clarence tai muilta, kuinka helppoa on ns. "huijata" ittensä hulluks esimerkiks murhan jälkeen.

[Sienisalaatti]

Olis hieno kuulla ihmisiltä jotka oikeesti tietää tästä kuten Clarence tai muilta, kuinka helppoa on ns. "huijata" ittensä hulluks esimerkiks murhan jälkeen.

Missään nimessä helppoa se ei ole, eikä siitä olisi henkirikoksen tekijälle mitään merkittävää etuakaan.

[Kulmasohva]

Olis hieno kuulla ihmisiltä jotka oikeesti tietää tästä kuten Clarence tai muilta, kuinka helppoa on ns. "huijata" ittensä hulluks esimerkiks murhan jälkeen.

Missään nimessä helppoa se ei ole, eikä siitä olisi henkirikoksen tekijälle mitään merkittävää etuakaan.

Eikös siitä se etu olis että ns. "pääsee" vankimielisairaalaan joista on vapauduttu jopa nopeemmin kun mitä tuomio olis jos myöntäis teon? Ja en siis tiedä ite sen takia kysyn, onko noi vankimielisairaalat ns pahempia paikkoja kun ite vankila?

[Kulmasohva]

Mulla ei siis ole mitään tietoo enkä väitä että olis, tiedän vaan että jengi on huudellu että jos saa "ison kakun" ni "kannattaa esittää hullua", noihin huutoihin yritän saada oikeeta tietoo täältä.