Katri Tuomela ammuttiin Helsingin Kyläsaaressa 18.10.1962

[strangelove]

Helsingin Kyläsaaren teollisuusalueella tapahtui ryöstömurhaksi uskottu henkirikos 18. lokakuuta 1962. 62-vuotias liikkeenharjoittajan rouva Katri Tuomela ammuttiin kotipihaansa Lautatarhankadulla. Paikalla oli myös uhrin 68-vuotias aviomies Niilo Tuomela, joka kertoi poliisille ampujan olleen ryöstöaikeissa ollut nuori mies. Niilo Tuomela joutui sittemmin itse pääepäillyn asemaan, mutta näyttöä hänen syyllisyydestään ei ollut. Tapaus on edelleen selvittämättä ja sellaiseksi jääneekin.

Tapahtumien kulku

Katariina (Katri) ja Niilo Tuomelan omistama yritys, Rauta- ja romuliike Oy, sijaitsi Kyläsaaressa Helsingin Hermannissa osoitteessa Lautatarhankatu 39. Liiketoimintaa pariskunta harjoitti vanhaan junavaunuun rakennetusta konttorihuoneesta käsin, joka sijaitsi Kyläsaaren teollisuusalueella. Pariskunta myös asui tuossa kyseisessä osoitteessa. Kodin ja konttorin virkaa toimittaneen junavaunun vieressä muutaman metrin päässä oli puinen portti, jonka Katri Tuomela kävi tapansa mukaan joka ilta klo 20.00-20.30 välisenä aikana sulkemassa. Portti oli pieni, ja siitä mahtui kulkemaan vain jalan. Niilo Tuomela jäi sisälle lukemaan sanomalehteä, kun Katri lähti tuona torstai-iltana jälleen sulkemaan porttia - viimeisen kerran.

Pian pihalta kuului Katri Tuomelan huuto: "Herra varjelkoon, menkää pois täältä, älkää tänne tulko!"
Tällöin Niilo Tuomela riensi ovelle. Hän näki nuoren miehen, jolla oli vaalea kaulaliina kasvojensa edessä. Nuorukaisella oli kädessään pitkäpiippuinen pistooli.
Samassa muutaman metrin päässä ollut pyssymies huusi rouvalle: "rahat!" Tällöin Niilo Tuomela, joka luuli asetta leikkipyssyksi, tempaisi sisältä tuolin ja huusi ryöstäjälle: "Kyllä minä näytän sinulle rahat!".
Tässä vaiheessa nuorukainen painoi liipaisimesta osuen Katri Tuomelaan, joka vaipui oitis maahan. Pyssymies lähti laukauksen jälkeen pakoon, jolloin Niilo Tuomela kertomansa mukaan lähti hänen peräänsä. Vaimo oli tässä vaiheessa saanut sanotuksi: "Älä mene, se ampuu vielä sinuakin".
Niilo sanoi juosseensa ampujan perässä ehkä 200 metriä aina ylikäytävälle, jossa seisoi junavaunuja. Siinä vaiheessa ampuja oli päässyt tavoittamattomiin juosten Helsingin keskustan suuntaan.
Metrin päästä ammuttu Katri Tuomela oli saanut kuollettavan osuman rintaansa. Hän menehtyi pian vammoihinsa ehtimättä kertoa omista havainnoistaan kenellekään.

"Ampuja oli nuori mies"

Surma-aseeksi osoittautui tutkimuksen mukaan pitkäpiippuinen, todennäköisesti pienikaliiperinen taskuase eli tarkkuuspistooli, jossa käytetään pienoiskiväärin panoksia.
Jo seuraavana päivänä Helsingin Sanomat julkaisi epäillyn tuntomerkit, jotka perustuivat Niilo Tuomelan lausuntoihin. Ampuja oli hänen mukaansa noin 170-senttinen, vaaleahko, pukeutunut tummaan pukuun, avopäin ja kasvojen suojana vaalea huivi. Tekijän iäksi mainittiin todennäköisesti 15-20 -vuotta.

Poliisi tutki kaikki Helsingin alueen tiedetyt pienikaliiperiset pistoolit, mutta yhdestäkään ei löytynyt merkkejä, jotka olisivat viitanneet tähän rikokseen.

Tappaja jäi tuntomerkkien julkaisemisesta huolimatta tavoittamattomiin, mutta poliisi uskoi, että hän oli kätkeytynyt Helsingin keskustaan. Helsinkiläiset romukauppiaat keräsivät yhteisvoimin 100 000 markan palkkiosumman, joka luovutettaisiin ratkaisevan vihjeen antajalle.

Myös aviomiestä epäiltiin - tuloksetta

Poliisi selvitti myös mahdollisuutta aviomiehen osallisuudesta tekoon. Tutkijoiden mukaan luodin lentoradan puolesta tämä vaihtoehto olisi sopinut kuvaan. Rikospaikalla olivat todistettavasti vain uhri ja tämän aviomies. Kolmannesta osapuolesta on olemassa vain Niilo Tuomelan kertomus. Näyttöä Niilo Tuomelan osallisuudesta ei tutkimuksissa kuitenkaan löydetty. Hän kuoli marraskuussa 1974.

Veikö Niilo Tuomela totuuden mukanaan hautaan? Mutta mitä syytä hänellä olisi ollut tappaa vaimonsa? Jos tekijä taas oli ulkopuolinen ja tekohetkellä todellakin parikymppinen, saattaa hän hyvinkin olla vielä elossa. Toisaalta epäsäännöllinen elämä saattoi viedä hänet ennenaikaiseen hautaan, mikäli hän jatkoi kulkuaan rikollisella polulla. Katuiko hän tekoaan, jäikö se vaivaamaan hänen mieltään? Vastausta ei tiedetä. Tapaus on edelleen ratkaisematta.

[kallesanteri]

Mitähän Niilo toimitti vaimonsa kuoleman jälkeen? Elikö leskenä elämänsä loppuun vai löytyikö uutta naista ja jos niin kuinka nopeaan?

Asunto ei liene ollut kovinkaan kummoinen: vanha junanvaunu jossa firman konttoori ja kämppä. Halpaa ja käytännöllistä, ehkä, mutta lienee ollut aika ankeaa, ainakin nykystandardien mukaan. Jatkoiko Niilo eloaan junanvaunussa?

Olikohan heillä lapsia?

Eli vain kysymyksiä tulee mieleeni.

[anneli1]

Kui tää on mennyt ihan ohi, ainakin multa? Vähän julkisuutta saanut tapaus, mutta aika erikoinen Suomen oloissa siksi että uhri on ammuttu, ei puukotettu, kuten tavallisempaa.

Ihan ensiksi tulee mieleen että mitä ihmeen rahoja noin vaatimattomalta vaikuttavalla puulakilla olisi voinut olla (konttori ja asunto vanhassa junavaunussa) vai oliko tekijällä vaan tieto esim kyseisen päivän kassavarannosta?

Tapahtuma-aika on lokakuun 10. päivä klo 20-20.30 eli pimeäähän silloin on jo ollut, enkä usko paikka kovin hyvin ulkovalaistuksi, joten ihmeen hyvät tuntomerkit oli hra Tuomela osannut antaa.

Ei taidettu kyseisen tapauksen tutkintaan hirveesti ruutia polttaa, kysesssähän ei ollut nuori nainen. Sen ajan lehdistöhän oikein hehkutti nuoriin neitokaisiin kohdistuneita henkirikoksia, ne myivät lehtiä.

[strangelove]

Kun aikoinaan kuulin/luin tästä tapauksesta ensi kertaa, ensimmäinen ajatukseni oli, että ulkopuolinen tekijä tuskin eksyi paikalle sattumalta. Hän joko tiesi tai ainakin oletti, että pariskunnan romuliikkeen tiloissa oli rahaa. Jotenkin tuo vain tuntui sellaiselta paikalta, johon kukaan ryöstäjä ei osu ihan sattumalta. Ja olisiko kukaan sattumalta seudulla pyörinyt varas valinnut rahaa etsiessään ryöstäkohteekseen ilmeisen vaatimattoman oloista romuliikettä? Tekijä asui mielestäni lähellä tai ainakin tunsi Kyläsaaren kulmat hyvin. Tästä kertoo myös aika, jolloin teko tehtiin - juuri silloin, kun pariskunta oli lopettelemassa siltä päivältä.

Yhtä mahdollinen vaihtoehto on tietysti aviomiehen osuus, koska ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta vastaan puhuvia seikkojakin on. Yksi on juuri se kysymys, olisiko ryöstäjä iskenyt romuliikkeeseen? Lopulta teosta on jäänyt kertomaan vain aviomies, eikä tutkimuksissa ainakaan voitu poissulkea hänen osuuttaan.

Valitettavasti tietoa on saatavilla hyvin vähän. Muistan lukeneeni tästä yhden ainoan lehtijutun, muuten tapauksesta on ollut vain lyhyitä mainintoja rikoshistoriallisissa kirjoissa ja jutuissa. Näin ollen arvoitukseksi jää, oliko pariskunta varakas, missä kunnossa heidän parisuhteensa oli, hyötyikö mies vaimonsa kuolemasta, jne.

[Peräkylän Maigret]

Pienellä alueella lyhyen ajan sisään kolme selvittämätöntä henkirikosta: tämä romuliikkeen tapaus,Pirkko Ryhänen ja Peksujeff. Nuo tienoot olivatkin hämäräperäisiä seutuja tuolloin ja vielä pitkään sen jälkeenkin.

Olikohan ruutisavukokeet jo tuolloin poliisilla käytössä ? Sillähän olisi pystytty eliminoiman aviomiehen osuus.

Kyllä tuo aivan mahdollinen ryöstökohde on. Syrjäisellä paikkaa sijaitseva. Ja romukauppialla oli yllättävän paljon käteisvaroja koska pisneksen luonne vaati sitä ja rahaliikennehän oli luonnollisesti aivan toista tuohon aikaan. Romukauppa oli osaavalle henkilölle hyvä rahantekokeino metallien markkinahintojen heiluessa ja elettiinhän kaikenmoisen sääntelyn aikaa vielä tuolloin.

Ja on tuo firma voinut olla hyvinkin tekijän tiedossa. Tekijä on voinut olla joku alamaailman pikkunilkki joka on tiennyt paikan koska on saattanut käydä siellä kauppaamassa jotain varastettua metallitavaraa tms. aiemmin.

[kallesanteri]

Jaa, tostahan tulee kulunneksi 51v ihan kohta. Aika vanha tekijä on jos vielä täällä dallailee.

Ja tosiaan, romuliikkeillä on tehty miljoonia. Tosin tästä romarista ei ole mitään havaintoja. Vieläköhän tuon romarin tulostietoja on jossakin virastossa? Jospa sieltä löytyisi jotakin. Verottaja? PRH? Vai mikä taho lieneekään tuolloin asiaa käsitellyt.

[Peräkylän Maigret]

Noilla seuduilla oli useita eri romuliikkeitä tuolloin. Tämä käy ilmi esim. linkin takaa olevasta Hgin kaupungin asiakirjasta vuodelta 1941 jossa luetellaan noita vuokrasopimuksia. En löytänyt mitään juttuun sopivaa mutta mielenkiintoista historiaa kuitenkin

http://www.hel.fi/static/tieke/digitoid ... 941_68.pdf

Romuliike Edv. Rahikaisen anomuksesta saada vuokrata tontti Kyläsaaren täytemaalta; ja rakennusmestari E. Tulkin ano-muksesta saada vuokrata alue korttelista n:o 178. Helmikuun 18 p:nä Helsingin Puhelinyhdistyksen ja Sörnäisten Romukauppa oy:n anomuk-sista saada vuokrata alueita Kyläsaaren täytemaalta; sekä Metalli- ja Villa-teollisuus oy:n ja Suomen Kaapelitehdas oy:n anomuksista saada vuokrata tontti n:o 15 korttelista n:o 178. Maaliskuun 11 p:nä Oy. Airam ab:n ano-muksesta saada ostaa tontti Herttoniemestä; Helsingin Romuvarasto nimi-sen toiminimen anomuksesta saada vuokrata alue Kyläsaaren täytemaalta; rautatiekirjuri S. V. Laakson anomuks

[kallesanteri]

Kyselyni PRH:lle tuotti nollan. Heillä ei ole mitään tietoa Rauta- ja romuliike Oy:stä.

[Medborgare]

PRH siivoaa rekisteristään toimimattomat firmat aika-ajoin.
Lieneekö mitään historiallista tietokantaa olemassakaan?

Kansallisarkisto?

[krais]

Olisikohan heillä ollut firman puhelinta? Pitäisi etsiä vanha puhelinluettelo ja tarkistaa.

[Norrelo]

Miten muistankin joskus aiemmin lukeneeni täältä minfosta vastaavanlaisesta tapauksesta, missä 18v nuorukainen yrittänyt ryöstää romukauppiaan lopulta puukottaen tämän hengiltä. Kyläsaaressa/sompasaaressa myös se. Voi olla, että olen lukenut tästä tapauksesta jostain muualta ja sotken yhden tapauksen kahdeksi.

[Peräkylän Maigret]

Miten muistankin joskus aiemmin lukeneeni täältä minfosta vastaavanlaisesta tapauksesta, missä 18v nuorukainen yrittänyt ryöstää romukauppiaan lopulta puukottaen tämän hengiltä. Kyläsaaressa/sompasaaressa myös se. Voi olla, että olen lukenut tästä tapauksesta jostain muualta ja sotken yhden tapauksen kahdeksi.

On täällä ollut aikaisemmin tuo sama tapaus. Liekö hävinnyt bittiavaruuteen tai arkiston kätköihin.

Jutussa oli valokuviakin.

[krais]

Laitetaanpas tähän ketjuun Peksujeffin ketjussa olevat Ratto-artikkelin kuvat, jotka on Valdovas ansiokkaasti sinne aikoinaan tuonut:

[Norrelo]

Liekö tästä olemassa jostain lisää kuvia ja tietoa siitä, että missä Lautatarhankatu 39 sijaitsi silloin. Seutu on muuttunut niin paljon, että teiden linjaukset ja katujen numeroinnitkin taitaa olla nykyään toisenlaisia. Vilkuilin 50-luvun karttaa ja nykyistä, niin paljon on muuttunut.

[Chikatilo]

Liekö tästä olemassa jostain lisää kuvia ja tietoa siitä, että missä Lautatarhankatu 39 sijaitsi silloin. Seutu on muuttunut niin paljon, että teiden linjaukset ja katujen numeroinnitkin taitaa olla nykyään toisenlaisia. Vilkuilin 50-luvun karttaa ja nykyistä, niin paljon on muuttunut.

Taitaa osoite mennä Agroksenmäen paikkeille, lähelle nykyistä Hermannin Rantatien Nestettä, siinä Vanhan Talvitien risteyksessä. Meren puolella tietä, ihan rannassa. (Nythän siinä on ennen rantaa 400 metriä muualta tuotua jätemaata, jonka mukana kohta rakennettavat soininvaaran citytornit aikanaan vajoavat Itämereen.)

Siitähän kulki tuohon aikaan rautatie, joten vanha junanvaunu konttorina on ollut luonteva ratkaisu. Paikka on kyllä mielestäni enemmän Verkko- kuin Kyläsaarta, mutta olenkin ehta olkikuukkeli.