Raimo Tuomainen, Helsinki 1990
-
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 17102
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
Raimo Tuomainen, Helsinki 1990
Perjantaina 6.4.1990 löydettiin asunnostaan, osoitteessa Mannerheimintie 43, surmattuna yksinään asunut 36-vuotias ravintolapäällikkö Raimo Olavi Tuomainen.
Tuomainen oli surmattu torstain vastaisena yönä. Hänen tiedettiin olleen myöhään keskiviikkoiltana 4. huhtikuuta hotelli Inter-Continentalin Ambassador Club -ravintolassa, mutta tämän jälkeen hänestä ei ole havaintoja.
Surmaajaa ei tähän päivään mennessä liene tavoitettu. Helsingin seudulla jäi 90-luvulla selvittämättä 11 henkirikosta. Tämä on yksi niistä.
Lähdeaineisto HS arkisto (8.4.1990 ja 2.7.2001)
Näistä ravintola-alalla työskentelevien miesten surmista saisi jo melkoisen opuksen...
Tuomainen oli surmattu torstain vastaisena yönä. Hänen tiedettiin olleen myöhään keskiviikkoiltana 4. huhtikuuta hotelli Inter-Continentalin Ambassador Club -ravintolassa, mutta tämän jälkeen hänestä ei ole havaintoja.
Surmaajaa ei tähän päivään mennessä liene tavoitettu. Helsingin seudulla jäi 90-luvulla selvittämättä 11 henkirikosta. Tämä on yksi niistä.
Lähdeaineisto HS arkisto (8.4.1990 ja 2.7.2001)
Näistä ravintola-alalla työskentelevien miesten surmista saisi jo melkoisen opuksen...
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
Poliisi-tv:n erikoisjaksossa käsiteltiin homoseksuaaleihin kohdistuneita rikoksia ja siinä jaksossa puhuttiin selvittämättömien osalta pelkästään kahdesta muusta vanhemmasta Helsingissä sattuneesta jutusta. Mitään viittausta tähän juttuun ei kuitenkaan ollut ainakaan siinä yhteydessä.
EuroJR kirjoitti:Kuuluiko tämä niihin ns. viinurisurmiin? Lyhyen ajan sisällä sai surmansa moni viinuri Suomessa. Poliisi on alusta asti kiistänyt sarjamurhaajan mahdollisuuden. Mainittakoon, että viinurit taisivat kaikki olla g-miehiä.
-
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3334
- Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
- Paikkakunta: Costa del Crime
Jep. En nyt etsimällä hae mitään salaliittoteoriaa tai sarjamurhaajaa. Viittan kuitenkin kintaalla poliisin vakuutteluille. Niiden mukaanhan meillä ei Suomessa ole koskaan ollut sarjamurhaajaa ja aina kun joku kadonnut löytyy kuolleena, "tapahtumaan ei näytä liittyvän rikosta". Eipä ollut Nakarikaan näköjään mikään vaarallinen herra, kunhan nyt on vaan 3 tappanut. Eipä ollut Tsherobylin tapauksessakaan "mitään aihetta huoleen"...vasikka kirjoitti:Poliisi-tv:n erikoisjaksossa käsiteltiin homoseksuaaleihin kohdistuneita rikoksia ja siinä jaksossa puhuttiin selvittämättömien osalta pelkästään kahdesta muusta vanhemmasta Helsingissä sattuneesta jutusta. Mitään viittausta tähän juttuun ei kuitenkaan ollut ainakaan siinä yhteydessä.
EuroJR kirjoitti:Kuuluiko tämä niihin ns. viinurisurmiin? Lyhyen ajan sisällä sai surmansa moni viinuri Suomessa. Poliisi on alusta asti kiistänyt sarjamurhaajan mahdollisuuden. Mainittakoon, että viinurit taisivat kaikki olla g-miehiä.
-
- Vähänniinkuharrastaja
- Viestit: 96
- Liittynyt: Ke Maalis 12, 2008 12:53 am
- Paikkakunta: satakunta
niimpä mullakin työkaveri josta tiedetään aivan yleisesti mutta tiedän (yleisen tiedon) vääräksi .auta armias kun väittää vastoin yleistä tietoa saa itsekin leiman otsaanchantal kirjoitti:Hei. Näin tässä uutena kirjoitan, mutta haluan vain kertoa, että Tuomainen oli ymmärtääkseni homoseksuaali. Joskus nuorena olin silloin tällöin samassa paikassa tarjoilijana ja asia oli yleisesti tiedossa.
Re: Ravintolapäällikön surma Helsingissä 1990
Mikä mahtaa olla tilanne tämän tapauksen osalta neljä vuotta myöhemmin? Surmaaja on edelleen teillä tietymättömillä tai onko uudemmissa Alibeissa käsitelty asiaa?Doctor Lecter kirjoitti:
Surmaajaa ei tähän päivään mennessä liene tavoitettu. Helsingin seudulla jäi 90-luvulla selvittämättä 11 henkirikosta. Tämä on yksi niistä.
Lähdeaineisto HS arkisto (8.4.1990 ja 2.7.2001)
Omaan korvaani tuo 11 selvittämätöntä henkirikosta Helsingin seudulla vuosikymmenen ajalta on hyvin pieni luku. Siihen lukuun tosin sisältyy vain ne tapaukset, jotka ovat poliisin tiedossa. Mutta tuskinpa Suomessa kuitenkaan nykypäivänä montaakaan ihmistä katoaa/kuolee, joiden poismenoa ei huomattaisi.
En tiedä, miten olennainen seikka tuo Tuomaisen seksuaalinen suuntautuminen tässä on. Jos chantalin sanoihin on uskominen, minulle tuli kyllä nopea mielleyhtymä prof. Tikan surmaan ja Tampereella oliko se v. 2002 tapahtuneeseen tarjoilijan surmaan. Kaksi samanmielistä on tavannut ja syystä tai toisesta tapaaminen on saanut väkivaltaisen lopun. Jolinkin tekemä huomio on totta.
Jotenkin veikkaisin, että uhrille jollain tasolla tuttu henkilö on teon takana. Olisiko muilla keskustelijoilla mielipidettä asiaan?
-
- Axel Foley
- Viestit: 2207
- Liittynyt: Ma Kesä 14, 2010 6:01 pm
Re: Ravintolapäällikön surma Helsingissä 1990
Viime lokakuussa Alibissa käsiteltiin homomurhia. Itselläni ei ole kyseistä lehteä nyt käsillä, mutta luin jutun. En muista, oliko Tuomaista mainittu. Selvittämättömiä henkirikoksia ja jopa tapaturmaisena pidettyä hukkumista yritettiin yhdistää homomurhien ketjuksi, jonka taustalla olisi sarjamurhaaja. Jutun alussa käsiteltiin sarjamurhaajia laajemminkin ja juuri tuossa jutussa väitettiin Haantien löytyneen eli kuten jo aikaisemmin totesimme, kyse oli huonosta journalismista.Inhorealisti kirjoitti:Mikä mahtaa olla tilanne tämän tapauksen osalta neljä vuotta myöhemmin? Surmaaja on edelleen teillä tietymättömillä tai onko uudemmissa Alibeissa käsitelty asiaa?Doctor Lecter kirjoitti:
Surmaajaa ei tähän päivään mennessä liene tavoitettu. Helsingin seudulla jäi 90-luvulla selvittämättä 11 henkirikosta. Tämä on yksi niistä.
Lähdeaineisto HS arkisto (8.4.1990 ja 2.7.2001)
Omaan korvaani tuo 11 selvittämätöntä henkirikosta Helsingin seudulla vuosikymmenen ajalta on hyvin pieni luku. Siihen lukuun tosin sisältyy vain ne tapaukset, jotka ovat poliisin tiedossa. Mutta tuskinpa Suomessa kuitenkaan nykypäivänä montaakaan ihmistä katoaa/kuolee, joiden poismenoa ei huomattaisi.
En tiedä, miten olennainen seikka tuo Tuomaisen seksuaalinen suuntautuminen tässä on. Jos chantalin sanoihin on uskominen, minulle tuli kyllä nopea mielleyhtymä prof. Tikan surmaan ja Tampereella oliko se v. 2002 tapahtuneeseen tarjoilijan surmaan. Kaksi samanmielistä on tavannut ja syystä tai toisesta tapaaminen on saanut väkivaltaisen lopun. Jolinkin tekemä huomio on totta.
Jotenkin veikkaisin, että uhrille jollain tasolla tuttu henkilö on teon takana. Olisiko muilla keskustelijoilla mielipidettä asiaan?
-
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 17102
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
Re: Ravintolapäällikön surma Helsingissä 1990
Tuomaisen väkivaltaista kuolemaa käsiteltiin Rikospostin numerossa 7/1991:
Tapauksesta puhuminen on jollain tapaa "helpompaa" kun on uhrista kuva ja muutakin tietoa kuin nuo HS:n iänikuiset perusuutiset.
Artikkelissa puhutaan myös Heikki Helasvuon murhasta ja siitä on oma osio osoitteessa http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=15&t=41
Tapauksesta puhuminen on jollain tapaa "helpompaa" kun on uhrista kuva ja muutakin tietoa kuin nuo HS:n iänikuiset perusuutiset.
Artikkelissa puhutaan myös Heikki Helasvuon murhasta ja siitä on oma osio osoitteessa http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=15&t=41
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
Re: Ravintolapäällikön surma Helsingissä 1990
Mul tuli mieleen heti Per Sjödahl http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=15&t=4001 ja Pasi Aaltonen http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=15&t=206 , enkä usko että olis sattumaa että ravintola-alalla työskentelvät homomiehet kuoleskelee itekseen baari-illan jälkeen. Etenkin Pasi Aaltosen ja Per Sjödahlin tapauksissa on huomattavia yhtäläisyyksiä.
-
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 17102
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
Re: Ravintolapäällikön surma Helsingissä 1990
Aikansa ajankuvaus alleviivattuna liittyen Raimo Tuomaisen viimeisen iltaan: "Hotel Inter-Continental on paikka mihin tavallisilla maalaisjunteilla ei ole asiaa. Paikassa pesivät kansainväliset liikemiehet ja palikkapuhelimia kantavat huippujupit".
Raimo Tuomainen tunsi jo työpaikkansa takia tämän ravintolan pelisäännöt. Ambassador-baari oli hänen kantapaikkansa. Tuona iltana ei juttu- eikä muutakaan seuraa löytynyt, joten Tuomainen päätti poistua lähellä sijaitsevaan kotiinsa. "Ravintolan vahtimestarit muistavat hyvin lyhyehkön ja siististi pukeutuneen ammattitoverinsa lähdön. Erotessa heitettiin muutama sana ja luvattiin taas tavata samoissa merkeissä".
Surmaajan lisäksi viimeinen kuka näki hänet elossa, oli öinen tupakanpummaaja, jolle Tuomainen savukkeen antoi. Ja jatkoi matkaansa.
Jonkun hän kohtasi ja tuo joku lähti kanssaan Tuomaisen asunnolle. "Joku samassa rapussa asunut oli kuullut liikkumisen ääniä". Oliko niin, että öinen vieras käsitti väärin Tuomaisen tarjouksen mahdollisesta yösijasta? "Kuului ähinää ja kolinaa, kunnes yhtäkkiä kaikki hiljeni. Sitten kolahti Tuomaisen asunnon ovi ja tuntematon vieras poistui yön pimeyteen".
Seuraavana päivänä kummasteltiin Tuomaisen poissaoloa. Hän ei vastannut puhelimeen, ei ovikellon soittoon. No jopas, tuumasivat työkaverit. Perjantaina 6.4. asuntoon mentiin talonmiehen avaimilla... "Taas samanlainen juttu, tokaisivat paikalle tulleet rikospoliisin miehet". Tuomainen ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen suuntautumisensa vuoksi surmattu mies.
"Raimo Olavi Tuomainen oli 174 senttiä pitkä ja painoi 56 kiloa. Hänellä oli ruskeat hiukset, leukaparta ja viikset. Yllään hänellä oli vaalea kauluspaita, ruskeat suorat housut, vaalea pitkä takki ja ruskeat kävelykengät".
Kursivoitu teksti Rikosposti 6/1990
Raimo-nimisiä homoja on siis surmattu neljä! Kantanen 1983, Suvistola 1987, Liukkonen, 1988 ja Tuomainen 1990. Kahden ensiksi mainitun surmaajat saatiin kiinni. Kumpikin tuomituista sanoi syyksi "kun se alkoi homostella" tms. Uhrit olivat pyytäneet tulevat surmaajansa asuntoihinsa. Olen joskus aiemmin pohtinut, että mikä on ollut kutsujien ja kutsuttujen tarkoitus? Raimot olivat halunneet tuntea miehen rakkauden. Se on selvä.
- Korostan, että tuohon aikaan homona oleminen ei ollut "in", eikä siihen kuulunut juhlimista yökerhoissa sekä hilpeää kikatusta salamavalojen loisteessa Seiskan toimittajalle.
Voi olla, että kukaan vieraista ei edes ajatellut että isäntä onkin "niitä miehiä" ja pelkkä ehdotus yhteisestä hetkestä vuoteessa on saanut täysin käsittämättömän vastareaktion. Suvaitsevana ihmisenä minun on vaikea ymmärtää, että tuo reaktio on tappaminen. Kuoliaaksi hakkaaminen, kuristaminen. Tai jotain. Luulisi, että kohtelias kieltäytyminen "ei kiitos, en halua" riittäisi ja vieras poistuisi asunnosta. Vaan ei. Mikä saa miehessä aikaan noin voimakkaan reaktion homon ehdotuksesta? Epävarmuus omasta suuntautumisesta, vai superheterouteen perustuva homokammous? Ehkä vieraat miettivät että onko minussa jotain miestä kiihottavaa? Neitimäinen olemus vai maskuliinisuus?
Olettivatko vieraat, että joku tarjoaa hyvää hyvyyttään ja laupeuttaan juuri tapaamalleen miehelle yösijan. Paikan missä voisi peseytyä ja ehken jopa nauttia hiukopalaa ja alkkoholia noin vaan? Vai oliko näillä vierailla alunperinkin tarkoitus ryöstää illan isäntä? "Onpa jurrissa, lähden mukaan, kohta se sammuu, vien rahat ja muutakin. Samalla saan ryypyt".
Olen pariin otteeseen minfossakin tuumaillut oliko myös tämä vuonna 1977 tehty ns. lakanaköysisurma samaa sarjaa. En tiedä tekijää, en motiivia. Mutta uhri oli viinuri. Raimo hänkin?
Mikä on syynä siihen, että ns. homomurhat loppuivat? Homoseksuaalisuuden "hyväksyminen" voisi olla yksi syy. Homon ei enää tarvitse epätoivoisesti etsiä seuraa kaduilta ja pyytää tuntemattomia ihmisiä kotiinsa. Tai mistä sen tietää, tunsiko esim. Tuomainen surmaajansa. Nyt on ns. menopaikkoja mistä voi hakea seuraa vastapuolen tietäen mistä näissä "paiväkahveissa" tai "yösijan tarjoamisessa on kyse". Helsingissä on jopa homosauna, joten ei tarvitse yksin olla. Ja se on hyvä se.
Tai eiväthän ne loppuneet... Me muistamme veroprofessori Kari Tikan surman vuodelta 2006. Nuoret mamu-taustaiset miehet kyttäsivät ryöstettävää homobaarissa ja päästyään uhrin asuntoon hakkasivat hänet huvikseen kuoliaaksi. Tekijät selvisivät 11 vuoden tuomioistaan (tai ainakin toinen heistä) runsaalla kolmella vuodella.
- Tähän voisi tokaista ironisesti; homoa ei saa tappaa - mutta siitä saa vain kolmisen vuotta! Ihan paskaa tälläiset "tuomiot".
Raimo Tuomainen tunsi jo työpaikkansa takia tämän ravintolan pelisäännöt. Ambassador-baari oli hänen kantapaikkansa. Tuona iltana ei juttu- eikä muutakaan seuraa löytynyt, joten Tuomainen päätti poistua lähellä sijaitsevaan kotiinsa. "Ravintolan vahtimestarit muistavat hyvin lyhyehkön ja siististi pukeutuneen ammattitoverinsa lähdön. Erotessa heitettiin muutama sana ja luvattiin taas tavata samoissa merkeissä".
Surmaajan lisäksi viimeinen kuka näki hänet elossa, oli öinen tupakanpummaaja, jolle Tuomainen savukkeen antoi. Ja jatkoi matkaansa.
Jonkun hän kohtasi ja tuo joku lähti kanssaan Tuomaisen asunnolle. "Joku samassa rapussa asunut oli kuullut liikkumisen ääniä". Oliko niin, että öinen vieras käsitti väärin Tuomaisen tarjouksen mahdollisesta yösijasta? "Kuului ähinää ja kolinaa, kunnes yhtäkkiä kaikki hiljeni. Sitten kolahti Tuomaisen asunnon ovi ja tuntematon vieras poistui yön pimeyteen".
Seuraavana päivänä kummasteltiin Tuomaisen poissaoloa. Hän ei vastannut puhelimeen, ei ovikellon soittoon. No jopas, tuumasivat työkaverit. Perjantaina 6.4. asuntoon mentiin talonmiehen avaimilla... "Taas samanlainen juttu, tokaisivat paikalle tulleet rikospoliisin miehet". Tuomainen ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen suuntautumisensa vuoksi surmattu mies.
"Raimo Olavi Tuomainen oli 174 senttiä pitkä ja painoi 56 kiloa. Hänellä oli ruskeat hiukset, leukaparta ja viikset. Yllään hänellä oli vaalea kauluspaita, ruskeat suorat housut, vaalea pitkä takki ja ruskeat kävelykengät".
Kursivoitu teksti Rikosposti 6/1990
Raimo-nimisiä homoja on siis surmattu neljä! Kantanen 1983, Suvistola 1987, Liukkonen, 1988 ja Tuomainen 1990. Kahden ensiksi mainitun surmaajat saatiin kiinni. Kumpikin tuomituista sanoi syyksi "kun se alkoi homostella" tms. Uhrit olivat pyytäneet tulevat surmaajansa asuntoihinsa. Olen joskus aiemmin pohtinut, että mikä on ollut kutsujien ja kutsuttujen tarkoitus? Raimot olivat halunneet tuntea miehen rakkauden. Se on selvä.
- Korostan, että tuohon aikaan homona oleminen ei ollut "in", eikä siihen kuulunut juhlimista yökerhoissa sekä hilpeää kikatusta salamavalojen loisteessa Seiskan toimittajalle.
Voi olla, että kukaan vieraista ei edes ajatellut että isäntä onkin "niitä miehiä" ja pelkkä ehdotus yhteisestä hetkestä vuoteessa on saanut täysin käsittämättömän vastareaktion. Suvaitsevana ihmisenä minun on vaikea ymmärtää, että tuo reaktio on tappaminen. Kuoliaaksi hakkaaminen, kuristaminen. Tai jotain. Luulisi, että kohtelias kieltäytyminen "ei kiitos, en halua" riittäisi ja vieras poistuisi asunnosta. Vaan ei. Mikä saa miehessä aikaan noin voimakkaan reaktion homon ehdotuksesta? Epävarmuus omasta suuntautumisesta, vai superheterouteen perustuva homokammous? Ehkä vieraat miettivät että onko minussa jotain miestä kiihottavaa? Neitimäinen olemus vai maskuliinisuus?
Olettivatko vieraat, että joku tarjoaa hyvää hyvyyttään ja laupeuttaan juuri tapaamalleen miehelle yösijan. Paikan missä voisi peseytyä ja ehken jopa nauttia hiukopalaa ja alkkoholia noin vaan? Vai oliko näillä vierailla alunperinkin tarkoitus ryöstää illan isäntä? "Onpa jurrissa, lähden mukaan, kohta se sammuu, vien rahat ja muutakin. Samalla saan ryypyt".
Olen pariin otteeseen minfossakin tuumaillut oliko myös tämä vuonna 1977 tehty ns. lakanaköysisurma samaa sarjaa. En tiedä tekijää, en motiivia. Mutta uhri oli viinuri. Raimo hänkin?
Mikä on syynä siihen, että ns. homomurhat loppuivat? Homoseksuaalisuuden "hyväksyminen" voisi olla yksi syy. Homon ei enää tarvitse epätoivoisesti etsiä seuraa kaduilta ja pyytää tuntemattomia ihmisiä kotiinsa. Tai mistä sen tietää, tunsiko esim. Tuomainen surmaajansa. Nyt on ns. menopaikkoja mistä voi hakea seuraa vastapuolen tietäen mistä näissä "paiväkahveissa" tai "yösijan tarjoamisessa on kyse". Helsingissä on jopa homosauna, joten ei tarvitse yksin olla. Ja se on hyvä se.
Tai eiväthän ne loppuneet... Me muistamme veroprofessori Kari Tikan surman vuodelta 2006. Nuoret mamu-taustaiset miehet kyttäsivät ryöstettävää homobaarissa ja päästyään uhrin asuntoon hakkasivat hänet huvikseen kuoliaaksi. Tekijät selvisivät 11 vuoden tuomioistaan (tai ainakin toinen heistä) runsaalla kolmella vuodella.
- Tähän voisi tokaista ironisesti; homoa ei saa tappaa - mutta siitä saa vain kolmisen vuotta! Ihan paskaa tälläiset "tuomiot".
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
Re: Raimo Tuomainen, Helsinki 1990
Iloksemme yksi homo-Raimo on säästynyt henkirikokselta: Raimo Urmas Jääskeläinen, Monsieur Mosse. Tosin hänkin on kuollut, mutta koki luonnollisen kuoleman saaden komplikaatioita sydänleikkauksen jälkeen 1992.
Parhaina Mossen aikoina homous oli vielä melkoinen tabu (hän oli syntynyt v. 32). Siksi olen joskus yrittänyt löytää Mossen yhteyksiä näihin homokuoleman kohdanneisiin uhreihin. Etsintä on kesken...
Parhaina Mossen aikoina homous oli vielä melkoinen tabu (hän oli syntynyt v. 32). Siksi olen joskus yrittänyt löytää Mossen yhteyksiä näihin homokuoleman kohdanneisiin uhreihin. Etsintä on kesken...
-
- Harjunpää
- Viestit: 295
- Liittynyt: Pe Heinä 15, 2011 5:11 pm
Re: Raimo Tuomainen, Helsinki 1990
Vähän ot tämä "mösjöö" Jääskeläinen ja jatketaan ot: mitähän kuuluu "mösjöön" poikaystävä Pepe Kurillolle nykyään?
Joo, oikeen tuntuu joo, kyllä, hjyvää on.
-
- Vic Mackey
- Viestit: 1982
- Liittynyt: Su Heinä 29, 2012 6:25 pm
- Paikkakunta: kaakkois suomi
Re: Raimo Tuomainen, Helsinki 1990
"Kanaali" Koskinen ja T.T. Nakari eivät ole oppikirjan mukaisia sarjamurhaajia, vaan ovat edellisen tuomionsa jälkeen aina uudelleen tappaneita monikertamurhaajia(joille poliisi ei voi mitään), joten heidän tekojaan ei ole oikeudenmukaista käyttää poliisin syyllistämiseen. Oikeaoppisia sarjamurhaajia meillä taitaa tiukasti tulkiten olla vain I. Junni ja A. Nykopp-Koski, sekä M. Haapoja. "Juurikan" tapaus (5 uhria) ja Toivo Koljonen (6 uhria) on n.s. "spree-killer" juttuja
Mutta oli mulla asiaakin
Miksi näitä "viinurimurhia" ei olla koplattu tutkinnallisesti yhteen ?
En ole poliisi enkä edes yksityisetsiväkään, mutta mieleeni tuli selainen ajatus että. Henkilöiden elämänaikana tuntemien toisten ihmisten nimilistat on varmaan käyty läpi, eikä ketään yhteisesti tunnettua henkilöä ravintolaliiton tai PAM.in liittojohdon alapuolella olevalta tasolta ole löydetty. Uhrien välillä luultavasti ei ollla löydetty heidät yhteen kytkevää henkilöä. Homma muuttuisi kokonaan toiseksi jos näitä henkilöitä kytkemään toisinsa löydettäisiin joku henkilö.
Mutta oli mulla asiaakin
Miksi näitä "viinurimurhia" ei olla koplattu tutkinnallisesti yhteen ?
En ole poliisi enkä edes yksityisetsiväkään, mutta mieleeni tuli selainen ajatus että. Henkilöiden elämänaikana tuntemien toisten ihmisten nimilistat on varmaan käyty läpi, eikä ketään yhteisesti tunnettua henkilöä ravintolaliiton tai PAM.in liittojohdon alapuolella olevalta tasolta ole löydetty. Uhrien välillä luultavasti ei ollla löydetty heidät yhteen kytkevää henkilöä. Homma muuttuisi kokonaan toiseksi jos näitä henkilöitä kytkemään toisinsa löydettäisiin joku henkilö.