Pakkoruotsi

[kakkosurpo]

Huomaan erään kirjoittelijan edelleen kolisuttelevan tyhjiä tynnyreitään pakko Ruotisn puolesta.
Väitän esim. tuohon Ruotsalaiseen rikoskirjallisuuteen viitaten, että Venäjän rikoskirjallisuus on 100% laajempi kuin Ruotsin vastaava, ja ennenkaikkea mielenkiintoisempi. Ruotisn rikoskirjallisuus on lähes yhtä mielenkiintoista kuin heidän sotakirjallisuus viimeisen 200 vuoden ajalta.
Mutta onko niin että kirjoittelijalla olisi pitänyt olla koulussa lukuaineena pakko Venäjä jotta voisi arvostaa ja lukea niitä kirjoja?
Kyseinen kirjoittelija suorastaan aliarvioi ihmisten lukutaidon. Että kylttejä lukiessaan tarvitsee Ruotsin kielen taitoa??? Ihanko oikeasti? Entäpä matkailu sitten? Onko Suomeen saatava pakko Espanja jotta osaamme lukea Kanarian saarilla kylttejä? Tai pakko Afgaani, jotta voimme mennä auttamaan Afganistalaisia tai ottamaan heitä vastaan täällä heidän omalla kotikielellään?
Kirjoittelija lienee hyvin vahvasti Ruotsalais taustainen henkilö josta huokuu kantaväestön halventaminen. En pidä kyseisen kirjoitajan tyylistä tässä asiassa pätkääkään. Hänestä paistaa ylimielisyys yli kaiken.
Joillekin on vaikeaa hyväksyä oman edustamansa syntymälahjana saamansa erikoisaseman menettäminen.
Vääjämättä tämäkin yhteiskunta tulee muuttamaan koulutusjärjestelmänsä tarkoituksenmukaisemmaksi. Valinnaisena Ruotsin opiskelu tulee rajautumaan vain ja ainoastaan näiden synnynnäisesti erityisasemassa olleiden lajiksi.
Ketkä haluaa oikeasti menestyä esim. kaupallisella alalla keskittyvät niihin kieliin mitkä ovat elinehtoja kohdemaassa. Ruotsin kanssa meillä on nykyään marginaalinen kauppasuhde, varsinkin viennin osalta.
Eikä tulevaisuudessa ole enää mikään kieli pakko sanan alla, vaan valinnaisina. Se vie vielä hiukan aikaa mutta tulee toteutumaan. Se päivä antaa pohjaa Suomen nousulle viennin suhteen tulevaisuudessa. Vai onko perimmäinen pelko siinä että suomenruotsalaisten rahavalta, mikä täällä edelleen vaikuttaa, saattaa alkaa murenemaan, jos uusia kielitaitoisia henkilöitä alkaa tekemään innovatiivisia juttuja jolla luovat toisenlaisen pohjan viennin kautta.

[J.Maybrick]

^Ehkä kakkosurpo viittaa minuun?

Väitän esim. tuohon Ruotsalaiseen rikoskirjallisuuteen viitaten, että Venäjän rikoskirjallisuus on 100% laajempi kuin Ruotsin vastaava, ja ennenkaikkea mielenkiintoisempi. Ruotisn rikoskirjallisuus on lähes yhtä mielenkiintoista kuin heidän sotakirjallisuus viimeisen 200 vuoden ajalta.

Olen samalla kannalla, enkä ole muuta sanonutkaan. Taisin mainita, että ruotsalainen rikoskirjallisuus on omasta mielestäni puisevaa, koska siinä on liikaa yhteiskuntakriittisyyttä noin yleensä. Sen sijaan mielikirjailijani on ruotsalainen, mutta hän ei ole dekkarintekijä. Sen sijaan rikosaiheiset nettisivut ovat ruotsinkielisillä kiinnostavia...

Onko Suomeen saatava pakko Espanja jotta osaamme lukea Kanarian saarilla kylttejä?

En osaa sanoa. En ole käynyt Kanarialla enkä aio koskaan sinne mennä. Riippuu varmaan harrastuksista, tarviiko alkukielen selostuksia. Itse kyllä niitä kaipaan. Jo mainitsemistani syistä.

Kyseinen kirjoittelija suorastaan aliarvioi ihmisten lukutaidon.

En ainakaan minä aliarvioi ihmisten lukutaitoa, tiedän että se on heikko, eli käsitys siitä on realistinen. Puhumattakaan kirjoitustaidosta. Kielten nimet kirjoitetaan suomessa pienellä kirjaimella lauseen sisällä, toisin kuin monissa kielissä.

muokattu, tarkennus: kehuin ruotsinkielisiä rikoksista kertovia dokumenttikirjoja hyviksi, en kehunut ruotsalaisia dekkareita.

[TiiaStiina]

Minusta Ruatti ja PakkoRuatti ainakin olisi syytä kirjoittaa isolla jotta ei unohdu suomenRuattalaisille kuuluva asema ja sen mukainen kohtelu. Onhan se hieno saavutus että 5 %:n vähemmistö saa neuvoteltua itselleen sellaisen etuuden, että loppuosa väestöstä opiskelee heidän kielensä sen sijaan että he itse opettelisivat pärjäämään valtakielellä, vaikka maailman hemmotelluimman vähemmistön asema kuuluu sille jo syntyperän perusteella, eikä asiasta pitäisi enää joutua vänkäämään.

Ruattinkielisille on kiintiöt korkea-asteen opetuksessa. Opiskelemaan pääsee näin ollen vähemmälläkin osaamisella. Valtakunnan huippuvirat eivät tulisi muuten täytetyiksi, supisuomalaiset tollot eivät niissä nimittäin pärjäisi. Etuasema on paikallaan myös kun otetaan huomioon se vaivannäkö, joka suomenRuattalaisten esi-isille aikoinaan aiheutui heidän joutuessaan siirtymään suomesta Ruattin kieleen, kun aateliin tai valtaporvaristoon nousseiden suomenkielisten oli Ruattinkiälistyttävä nopeasti erottuakseen rahvaasta.

Esi-isien vaivannäkö on palkittava, ja vaikka siirtyminen suomesta Ruattiin kävi heiltä käden käänteessä, ei voida olettaa, että sama onnistuisi toisin päin. Ruattinkielisten on sitä paitsi saatava keskittyä rauhassa asemansa vaalimiseen jo ihan siksikin että asema on kerran saavutettu.

Suomenkielisen luku- ja kirjoitustaidottoman enemmistön aika taas ei ole niin arvokasta etteikö heiltä voisi vaatia PakkoRuattia.

[TiiaStiina]

Vinkki: rahvaasta voi nykyään erottua vaikka kannattamalla PakkoRuattia, ei tarvi olla Ruattalaistaustainenkaan.

Edit lisäys: lisäksi suomenRuÅttalainen eliitti tarvitaan korvaamaan Suomesta puuttuva Hovi.

[J.Maybrick]

^ Sinäpä sen sanoit.

[...]Onhan se hieno saavutus että 5 %:n vähemmistö saa neuvoteltua itselleen sellaisen etuuden, että loppuosa väestöstä opiskelee heidän kielensä sen sijaan että he itse opettelisivat pärjäämään valtakielellä,[...]

Mistähän tämä johtuu...

[TiiaStiina]

Suomen kilpailukykyä ajatellen se ei ole kestävä tilanne.

[J.Maybrick]

Suomen ruotsinkielisen vähemmistön kilpailukyky on aina ollut ja on yhä vieläkin erittäin hyvä, lähes kaikilla elämän alueilla. Kun ne lisäksi elävät niin vanhoiksi, ehtivät jättää jälkensä moneen asiaan

[TiiaStiina]

Ostin kerran asunnon taloyhtiöstä, jossa isännöitsijänä oli ruotsinkielinen henkilö. Välittäjä ei tiennyt kaikkea, ja paikalle kutsuttiin isännöitsijä. Kaikki tapahtui suomeksi, eikä tullut mieleenkään pyytää isännöitsijää sanomaan "samma på svenska". Pikkuhiljaa alkoi paljastua, että hänen väärät sananvalintansa olivat saaneet aikaan useita väärinkäsityksiä. Paperilla kaikki oli oikein, mutta kaikki ei ole aina paperilla.

Noinkin tärkeässä asemassa olevan olettaisi hallitsevan sen ainoan työkielensä. Siihen pitäisi voida luottaa.

Ihmettelen suuruudenhullua tavoitetta kouluttaa kaikista suomalaisista ruotsin taitoisia, vaikka ei ole varaa opettaa edes pienelle ruotsinkieliselle vähemmistölle maan valtakieltä hyvin, edes sitä työkseen käyttäville. Osa tietysti osaakin, mutta se ei riitä.

Ruotsin tärkeyttä liioittelemalla Suomessa myös torjutaan osaavaa ulkomaista työvoimaa. Toisinaan ei riitä että ulkomaalainen osaa täydellisesti suomen ja useita maailmankieliä, vaaditaan lisäksi yliarvostettua ruotsin taitoa. On tietysti paljon niitäkin jotka eivät osaa edes suomea.

[Unhola]

Kannatan pakkoruotsia. Siitä on enemmän hyötyä ja iloa kuin monesta muusta pakollisesta oppiaineesta. Varmaan tämä yleinen pakkoruotsin vastaisuus johtuu siitä, että monella suomalaisella on aivan vääristynyt kuva Ruotsin ja Suomen yhteisestä historiasta.
Sitä paitsi ruotsi on helppo kieli.

[J.Maybrick]

On helppo havaita, että esim. monien yläkoululaisten ruotsinvastaisuus on kotoa opittu asenne. Tuon ikäiset paljastavat tahtomattaan, kuin peilissä, kotonaan vallitsevat asenteet eri asioissa. He eivät kypsymättömyyttään ymmärrä, että tämä mielipide ei aina olekaan heidän oma, punnittu mielipiteensä vaan kotoa tuotu.

Nimim. kotona ruotsinvastaisen propagandan uhriksi joutunut, myöhemmin pitkän ja kivuliaan toipumisen kokenut

[TiiaStiina]

Nykynuorilla on niin hyvät tiedot maailmasta etteivät he ole aivopestävissä pakkoruotsin kannattajiksi.

Nuoret eivät käy koulua palvoakseen jotain mennyttä vaan voidakseen elää nykymaailmassa.

Ruotsi on niin helppo kieli, että jos sitä on opiskeltava, yksi vuosi riittäisi aivan hyvin useimmille. Toinen vaihtoehto on, että ruotsin opiskelu siirrettäisiin kokonaan eläkeikään, sinne se sopii paremmin.

[J.Maybrick]

Nykynuorilla on todella huonot tiedot maailmasta, voin väittää tietäväni mistä puhun. Näppäilemällä he voisivat saada tietoa, mutta se ei kiinnosta. Koska heillä on ylipäänsä huonot tiedot ja taidot, he ovat ylipuhuttavissa vastustamaan ruotsia. Menneisyydellä ei niin väliä, nyky-Suomessa tarvitaan ruotsia monessa paikassa. En ole ainut tälläkään palstalla kirjoittelevista, jolla ei olisi nykyistä duunia ilman ruotsin kielen riittävää taitoa.

[TiiaStiina]

Nuoret tietävät sen OLEELLISEN asian että he ovat syntyneet aivan eri maailmaan kuin vanhempansa.

Lahjakkaana ihmisenä varmasti säilyttäisit duunisi, vaikka ruotsikeskeisyydestä siirryttäisiin avarakatseisempaan meininkiin.

Voisit ehkä itsekin ottaa käyttöön ne monet piilevät kykysi, joille ei ole tällä hetkellä käyttöä. Nykyinen kielitaitosi ei katoaisi mihinkään, eikä ruotsin opiskelua kiellettäisi halukkailta. Kokemus voisi jopa virkistää - myös sinua.

[Aizerbaidzan]

Koulujen opetussuunnitelmia uudistetaan valtakunnallisesti. Muutokset astuvat voimaan 1. elokuuta 2016.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan pakollisen A-kielen, joka useimmilla on englanti, opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta kuten nytkin.

Sen sijaan pakollinen B-kieli eli ruotsi alkaa uuden tuntijaon mukaan jo kuudennella luokalla nykyisen seitsemännen luokan sijaan.

Vapaaehtoista A-kieltä voi opiskella neljänneltä vuosiluokalta alkaen, ja vapaaehtoisen B2–kielen opiskelun voi aloittaa kahdeksannella luokalla.

Helsingissä kaupungin opetusvirasto kerää vanhemmilta mielipiteitä koulun kieliohjelmasta sekä toiveita lähikoulussa opetettavista kielissä. Vastauksia hyödynnetään koulu- ja aluekohtaista kieliohjelmaa tehtäessä. Kysely löytyy huoltajien ja koulun sähköisestä viestivälineestä Wilmasta.

- -

Lähde: Helsingin Uutiset

[Aizerbaidzan]

http://www.hs.fi/politiikka/a1425612176562

Eduskunta kaatoi kansalaisaloitteen
pakkoruotsia vastaan – alueelliset
kokeilut kuitenkin selvitetään

6.3.2015 13:47
Olli Pohjanpalo

Eduskunta hylkäsi perjantaina kansalaisaloitteen, jossa esitettiin ruotsin kielen opiskelua vapaaehtoiseksi kaikilla koulutusasteilla. Äänestysluvut olivat 134-48. Näin eduskunnan enemmistö yhtyi sivistysvaliokunnan esitykseen.

Kansalaisaloitetta kannattivat kaikki perussuomalaiset sekä Muutos 2011 –puolueen James Hirvisaari. Myös muutama keskustalainen ja sosiaalidemokraatti äänesti aloitteen puolesta sekä yksittäinen edustaja vihreistä, kokoomuksesta ja vasemmistosta.

Sen sijaan eduskunta hyväksyi perjantaina edustaja Pauli Kiurun (kok) tekemän ja Mirja Vehkaperän (kesk) kannattaman ehdotuksen, joka edellyttää hallitusta selvittämään lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa ruotsin kielen opiskelua.

Äänestys päättyi niukasti 93–89. Poissa oli 17 edustajaa.

Hyväksytty lausuma siis kannattaa alueellisia, opiskelijan omaan valintaan perustuvia kielikokeiluja.

"Ruotsin valinnaisuudella lisättäisiin mahdollisuuksia vastata yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän kielellisiin haasteisiin", lausuman esittäjät perustelivat vastalauseessaan sivistysvaliokunnassa.

"Kokeilut antaisivat osaltaan arvokasta tietoa ja perusteita edellä esitetylle laajalle kielipoliittiselle selvitykselle. Kokeilun avulla voitaisiin lisätä juuri sellaisten kielten opiskelua, joista on nuorelle alueen elinkeinoelämän tarpeista arvioiden todellista hyötyä muun muassa työllistymisessä."