MURHA.INFO

aga kirjoitti:

Thelea kirjoitti: Myönnän kyllä että muutenkin valvominen on jo näin 35v:nä yllättävän vaikeaa. Onnistuu, mutta vielä kymmenen vuotta sitten valvoin 70 tuntia putkeen. Ei onnistuisi enää.

Pirillä pystyy mihin vaan.

Varmasti pystyy, mutta niitä tuskin suositellaan jos on rytmihäiriöitä

Kun ei enää ymmärrä nykynuorten slangia. Kun löytää sisäisen kukkahattutätinsä. Kun heti aamusta asti sattuu johonkin paikkaan, ilman sen kummempaa syytä. Kun pitää parikymppisiä ihan muksuina.

Siitä että paikat kramppaa vähän väliä ja krapula kestää 3 vuorokautta, kun 18 vuoden iässä esim. kahden päivän ränni ei tuntunu missään ja nykyisin ei puhettakaan että vois vetästä kaks päivää viinaa....Hyi helvetti!

Varmaan olen yksi vanhimmista netissä. Erityisen hyvin muistan Cassius Clayn ottelut, niitä näytettiin suorina lähetyksinä Suomessakin yöaikaan. Monista suomalaisistakin tuli suuria Clay-faneja.

Suuri tapaus olivat ekat Sputnikit, joiden vilkkuvaa valoa seurailtiin iltaisin taivailta. Amerikkalaisten meno Kuuhun oli supertapaus.

Tokion olympialaiset 1960 - niitä katsottiin kaupan ikkunassa olleesta televisiosta. Erityisesti television tulo 1960-luvun alkupuolella Pohjois-Suomen maaseudullekin oli niitä elämän suuria asioita. Ensimmäinen televisio-ohjelma, joka on jäänyt erityisesti mieleeni, oli Paul Abrahamin operetti Viktoria ja hänen husaarinsa. Tuolloinhan televisiossa oli paljon operetteja ja esim näytelmiä ja televisiolla oli oma teatterinsakin.

1950-luvun lopulla Urkki vieraili Pyhäkoskella, ja hänen autosaattuettaan oltiin tien poskessa vilkuttamassa - huiman jännittävää.

Suuria urheilijoita noilta ajoilta, jotka ovat jääneet erityisesti ajatuksiin, olivat Eero Mäntyranta ja Veikko Kankkonen. Joissakin puistohiihdoissa olin myymässä lippuja ja pitämässä järjestystä ja noiden kahden edellä mainitun suurhiihtäjän perässä laduille ilmestyi Juha Mieto. Hän oli suorastaan pelottava näky ja tapaus, kun hän hiihti ohi. Vauhti illan valoissa käsittämätön ja koko käsittämätön. Hän oli vielä isompi, kuin Norjan tuolloinen jätti Harald Grönningen, joka oli noihin aikoihin Suomessakin myös yksi tunnetuimpia urheilijoita. Kuten myös Neuvostoliiton Pavel Koltshin.

Ja silloin tietää olevansa vanha, kun joulupukki näyttää jo nuorelta.

Ja silloin, kun alkaa muistella, eikä osaa lopettaa.

PS. Pakko vielä lisätä Pihtiputaan surmanlaukakset ja Lapuan patruunatehtaan räjähdys, kaksi erityistä, dramaattista tapahtumaa Suomen lähihistoriasta.

Siitä, kun vanhoina pitämäni aikuiset onkin itseasiassa itseäni nuorempia.....täh

Siitä, kun katselimme veljeni puolella vanhaa albumia, emmekä kumpikaan muistanut, keitä ne kuvissa olevat henkilöt olivat.

Kun naapurin Pirjon tytär tulee baarissa ennen pilkkua jaarittelemaan jotain, vaikka äskettäinhän se Pirjokin vasta käveli maha pystyssä. tosin ei vaikuta minuun millään lailla, vaikka tyttärenkin tytär tulee joskus selittämään, koska baareissa ei onneksi ole yläikään rajoituksia

Siitä kun törmäät yläasteen aikaiseen luokkatoveriisi ja hän iloitsee lapsenlapsestaan...

No, sai itsekin lapsensa nuorena (17v) mutta ei me nyt kolmikymppisinä mitään mummoikäisiä olla...

Kun et ymmärrä miten Leonorekin voi olla jo kaks vee.

Ei enää mistään hinnasta haluaisi yöpyä muualla kuin omassa sängyssä

Dejavu-kokemuksen suomalla syvällä rintaäänellä voin vilpittömin mielin yhtyä näkemykseesi

Kun vanhin lapsenlapsi täyttää 18 vuotta, pääsee ylioppilaaksi ja käy vielä autokoulua saaden sen ajokortinkin samana keväänä

Kun ei tunne julkkiksia. Ei tiedä, kuka on Mikael Gabriel, eikä ole kuullut Cheekin lauluja.
Kun ei osaa käyttää teknisiä laitteita eikä edes tiedä mitä ne ovat.
Kun tapaa ihmisiä, jotka eivät tunnu paljon itseä nuoremmilta, mutta joiden syntymävuodesta tuntuu olevan vain pari vuotta aikaa.
Kun kaikista elämän tärkeistä tapahtumista on yli 20 vuotta.
Kun tutut paikat on muutettu ja pilattu.
Kun ei tunne enää kuuluvansa tähän maailmaan.

Unhola kirjoitti:Kun ei tunne julkkiksia. Ei tiedä, kuka on Mikael Gabriel, eikä ole kuullut Cheekin lauluja.
Kun ei osaa käyttää teknisiä laitteita eikä edes tiedä mitä ne ovat.
Kun tapaa ihmisiä, jotka eivät tunnu paljon itseä nuoremmilta, mutta joiden syntymävuodesta tuntuu olevan vain pari vuotta aikaa.
Kun kaikista elämän tärkeistä tapahtumista on yli 20 vuotta.
Kun tutut paikat on muutettu ja pilattu.
Kun ei tunne enää kuuluvansa tähän maailmaan.

Jotenkin tutun kuuloista, itsekin koen samoja asioita. Mutta tuohon julkkisten tuntemiseen on kyllä hyvä lääke olemassa: 7päivää lehti. Sitä kun lukee niin oppii äkkiä tietämään kaikki maailman julkkikset.

Aamulla sängystä nouseminen vastaa nuorena tehtyä täyttä työpäivää. Ainaki hien ja säryn takia. Alle 25 vuotiaat näyttää kaikki 15 kesäisiltä.