MURHA.INFO

Ajattelin ihan mielenkiinnosta kysyä, minkälaisia silminnäkijöitä te muut olisitte?
Monissa rikos- ja katoamistapauksissa kun kaivataan näköhavaintoja autoille, ihmisille jne.

Kuinka moni teistä muistaa vaikka tänään aiemmin päivällä kaupan kassajonossa edellänne olleen henkilön ulkonäön? Tai jos teille näytettäisiin kuvaa vaikkapa vuosi sitten kadonneesta, uskotteko muistavanne, jos olisitte nähneet hänet vaikkapa viikkoa aiemmin kävelemässä työpaikkanne ohi?

Tiedän itse olevani surkea havainnoitsija. Muistan kyllä tarkasti erilaisia (turhiakin) asioita mutta esim. tänään kassajonossa edellä olleesta ihmisestä en muista edes oliko nainen vai mies, jos asiaa vaikkapa poliisi minulta kysyisi!
Vaikka seuraan uutisia kadonneista henkilöistä, olisivat vaikka kaikki Suomen kadonneet kävellä tänään huomiota herättämättä ohitseni, en välttämättä olisi tajunnut.

Toki "erikoiset" tapaukset jäävät mieleeni. Jos nyt (ihan esimerkkinä) pihaamme kaartaisi auto, jonka kuljettaja pyytäisi vaikkapa apua autonsa kanssa, muistaisin toki tilanteen mutta en satavarmasti henkilön paidan väriä, ellei olisi vaikka pinkki...

Ainakin itse olisin luultavasti huono silminnäkijä...

Ihan tätä samaa asiaa olen ihmetellyt, että miten silminnäkijät muistavat asioita niinkin hyvin kuin muistavat. En minä muista millainen paita jollakin vieraalla ihmisellä oli päällä, paitsi ehkä sitten jos olen ajatellut "onpa harvinaisen komea paita" tms.

Olisin huono, näin pahoinpitelyn, arkipäivä n klo 20,30 valoisassa illassa ja seuraavana päivänä en kyllä olisi muistanut pahoinpideltyä, saati niitä kolmea neljää pojankoltiaista jotka sen tekivät. Juuri muistan tapahtumien kulun ja loppuosan mutta en sitä kuka löi ja ketä.

Olen huomannut omaavani hyvän kasvomuistin. Eli jos olen kerran jonkun nassun nähnyt, niin muistan oitis siitä yksityiskohdat ja jos näen saman henkilön uudestaan pitkänkin ajan päästä, niin muistan hänet joskus aiemmin nähneeni.
Mutta autojen muistamisessa ja kuvailussa olen aivan surkea. Osittain kai johtuu siitä, että en ole autoista kiinnostunut muuta kuin käyttömielessä.
Myöskään ihmisten vaatetus ei jää kovin mieleen, jos ei ole jotenkin erikoinen tai huomattavan musta tai värikäs.

Luulisin siis olevani hyvä silminnäkijä naamataulun osalta.

Olisin suorastaan surkea. En näe ikinä mitään, mitä muut näkee ihan normaalisti. Näkökyky on kuitenkin erinomainen.

Tietyissä asioissa tai tapauksissa olisin täysin sokea ja kuuro. Luottaisin tämän Suomi nimisen valtion poliisien ylivertaisuuteen selvittää asiat jo palkkansa vuoksi.

Joissakin tapauksissa käyttäisin tätä poliisien erästä auton rekisteritunnusta, LUU-5:sta, ja toivoisin samalla että silminnäkijät olisivat yhtä kuuroja ja sokeita kun itse olisin vastaavassa tilanteessa.

Kakkosurpon kanssa samoilla linjoilla.

Riippuu ehkä vähän tilanteesta. Joissakin epäoudoissa olosuhteissa saattaa jäädä vaikka mitä mieleen - kun taas ihan arkisessa, joka päiväisessä tilanteessa ei jää mitään mieleen.

Valitettavasti olisin huono silminnäkijä. Olen lähes aina ajatuksissani. Lisäksi muistini on huono.

Olen työskennellyt alalla, jossa kannattaa pitää silmänsä auki. Nykyisin työskentelen alalla, jossa kannattaa havainnoida sanatonta viestintää .
Tapana on pistää merkille vastaantulevia autoja (väri, merkki, malli), omituisissa paikoissa parkissa olevia autoja ja sitä onko niissä porukkaa sisällä vai ei, jne.
Samoin vahingossa tulee tutkailtua ihmisiä julkisissa kulkuvälineissä - silloin harvoin kun niitä käytän. Kaupan kassajonossa seisojia. Nuorisoporukoita (kuinka monta, noin ikäluokkaa, onko reppuja lakkeja yms). Ryhmädynamiikkaa ylipäätään.
Koiranulkoiluttajia, ovat kellon orjia

Vainoharhainenhan sitä näyttää olevan kun tuota ylläolevaa lukee

Kassajonoista tulikin mieleen, että toiset yksityiskohdat on erittäin hyvin muistissa, vaikka paikkana kassajono. Ite joskus 15 -vuotiaana olin käymässä kaupassa, kassalle jonottamaan ja yhtäkkiä joku humalainen 50-60 -vuotias mies tulee taakse ja hivuttautui koko ajan lähemmäs. Minä sitten rupesin hivuttautumaan kauemmas takana olevasta eli lähemmäs edessä olevaa nuorta miestä. Muuta ei jääny mieleen, mutta edessä olevalla miehellä oli W tatuoituna niskaan, saattoi olla jopa hiukan punertava

Silminäkijänä selvännäkijä, siis ihan meediotasolla. Kaikki tuntomerkit ja kasvonpiirteet menisivät siis päin persettä, vaikka varmasti olisin parempi kuin se Pekka "kyömynokkaiset arabit vasaroivat minut" Kataja -vihasilmä, kun uskaltaisin kertoa rehellisesti, mitä näin tai en nähnyt/ymmärtänyt näkemääni.

Kerran näin miehen, jonka yhtä tuntomerkkiä en unohda, mutta tämä ei ollut mikään rikos, vaan erikoinen näky muuten. Miehen hiukset eivät enää kasvaneet ja tällä noin 50-vuotiaalla miehellä oli tatuoituna omatekoisen näköinen kyrpä ylös takaraivoon. Asia tosi, taisin olla tuolloin Jkl:ssä, kun tuon yksilön näin, ihan hieno kuva ottaa päähän.

MissYou kirjoitti: ↑Ti Maalis 13, 2018 5:27 pm ... Joissakin epäoudoissa olosuhteissa saattaa jäädä vaikka mitä mieleen - kun taas ihan arkisessa, joka päiväisessä tilanteessa ei jää mitään mieleen.

"epäouto" = ei outo = tavallinen, siis arkinen/jokapäiväinen?

Kuten sanottu niin riippuuu tilanteesta, oudot tilanteet henkilöt ja autot jää mieleen, teityt naamat, olemukset, eleet ja katseet.
Noin muutenkin on tapana ulkona kulkiessa olla hereillä, niin aistien kuin henkisesti.

Jos joku tilanteessa herättää kiinnostuksen, muistan vuosienkin jälkeen vaikka tuulensuunnan, montako metriä etäisyyttä mihinkin, vaikka mihin suuntaan kiinnostava henkilö katsoi puhuessaan, miten kädet olivat. Oliko poikkeavaa kasvillisuutta (vanha kaivon/lähteen paikka). Osaisin kuvailla hajua esimerkiksi kolmen ainesosan yhdistelmänä. Osaisin kuvailla minkä vuosikymmenen tyyliä joku esine oli. Voisin ohjata toisen henkilön paikalle puheella vaikka korttelin-kahden päästä.
Kasvomuisti melko hyvä mutta nimimuisti olematon. Vaatteet myös siinä ja siinä, paitsi jos vahvistavat jotenkin epäilyä ja siksi painan mieleen. Autoista en osaisi sanoa kuin värin ja sitäkin epäröisin esimerkiksi vuorokaudenajan takia. Jos nyt merkkiä (kuviota, koristetta)rauhassa katsoisin jostakin syystä, niin ehkä sitten onnistaisi, viimeistään jos vaihtoehtoja näytettäisiin (sama vaatteissa).
Tämä kaikki tarkkailu alkanut vissiin jäljestäjien ihailusta ja vaarallisissa tilanteissa olemisen historiasta.