Ammattiunelmana poliisi?

[Myran]

Joskus varhaisnuoruudessa harkitsin poliisin ammattia, mutta koska olen tällainen pätkä en olisi koskaan poliisikouluun päässyt, joten siihen ne ajatukset sitten kariutui (ja hyvä niin).

[Vanha Kettu]

Pienenä tyttönä idolini oli Vanha Kettu ja haaveilin poliisin ammatista. Olisin halunnut poliisiksi vielä vanhempanakin, mutta huono näkö oli esteenä.

[Se arvoton kansalainen]

Kukapa ei haluaisi valtion tukemaan liivijengiin? Olet aina oikeassa vaikka tekisit mitä. Saat kantaa tehokasta asetta koko ajan mukanasi ja myös käyttää sitä. Teinit ja puolustuskyvyttömät spurgut pelkäävät sinua. Tietynlaiset naiset ihailevat. Kansan enemmistö tukee järjestöäsi vaikka se tekisi mitä.

Harmi etten pääse liittymään.

[Jack the Ripper]

Halusin pienenä olla joko palomies tai sellainen rosvo, joka vie rikkailta vaan ja käyttää väkivallan sijaan viekkautta.

Steen Christessenin tapaus on hyvä psykologinen mittari:
Kuvittele aamuöisiä tapahtumia sateisella Tehtaankadulla 1997. Juokseva mies sattuu poliisipartion silmiin. Maija pysähtyy ja poliisit ottavat mieheen puhekontaktin.

Seuraavan minuutin aikana poliisimiehet menevät polvilleen partioautonsa eteen ja heitä ammutaan päähän takaapäin.

Ajattelitko vihreän tekstin kuvailemaa tapahtumaa rosvon vai poliisin näkökannalta?

[MissHolmes]

Heh heh

Christenssenin silmin....

Nytkö olenkin sitten enemmän rosvo?

[Unhola]

En ole haaveillut. Mielenkiintoista työtä varmaan, mutta vähän liiankin jännittävää.

[insomniac]

Ei ollut kyllä koskaan unelma-ammatti, kun olin pieni halusin olla ovela rosvo tai kissa. Noh, unelmat meni rikki kun en kuulemma voinutkaan ryhtyä kissaksi..

Pienenä lähinnä pelkäsin ja kammoksuin poliiseja yli kaiken.

[mr. poppeero]

Kaveriani vedätettiin nettihuutokaupassa, ja poliisi kehotti olemaan nostamatta syytettä, sillä muuten voisi jäädä tämän huijarin silmätikuksi. Hieman myöhemmin saman kaverin isä ajoi ylinopeudella tutkaan. Napsahti isot sakot muuten kunnolliselle perheen isälle. Nettihuijari taas jäi siemailemaan olutta terassille.

Minun silmiini poliisin virkamerkki ei kiillä kovin kirkkaana. Tietenkin syyttävä sormi voisi heilua enemmän lakeja säätävään osapuoleen, mutta toisinaan ihmetyttää, luoko poliisi todella turvaa.

[kaia]

Ei ole ikinä käynyt edes mielessä.

[ns_]

Eipä kiinnostanut lapsena, eikä kiinnosta nykyisinkään. Paska palkka, huonot työajat & yleensä aina saa paskaa niskaan kun saapuu paikalle.

[MerryLea]

Ei olisi minusta poliisiksi ikinä. En ole kyllä koskaan halunnutkaan... Mutta suurin syy tähän on se, että en pystyisi kohtelemaan rosvoparkoja niin kylmästi, kuin ammatti vaatisi! Minä kun ennemmin halaisin, silittäisin ja lohduttaisin näitä elämän kolhimia ihmisiä, kuin iskisin käsiraudat, vittuilisin ja veisin putkaan!

[Dr Bergmeister]

Kyllä minäkin nuorena halusin poliisiksi, ja laitoin paperit vetämään Tampereella. Kävin lääkärintarkistuksessa ja siinä löytyi sivuääni sydämestä. Kun sitten menin haastatteluun, niin sanottiin, että koska on silmälasit ja siis huono näkö, niin ei mitään mahdollisuuksia poliisiksi. Eikä minusta totta puhuen olisi siihen hommaan ollutkaan, kun sitä näin jälkeenpäin mietin.

[Tunturisusi]

Kappas vain, olin, kuten kaksi veljeäni ja serkkukin. Meilläpäin kaikki halusivat poliisiksi.

[kakkosurpo]

Ei ollut, koska en sairasta mitään tunnettua mielisairautta.

[Doctor Lecter]

Hakijoita kait on, mutta yhä vähemmän heitä ketkä sinne pääsee:

Poliisikouluun ei saada enää riittävästi hyviä hakijoita – Useimpien sisäänpääsy kaatuu tähän samaan virheeseen

Suomea voi pian uhata poliisipula, ellei alalle saada nopeasti lisää opiskelijoita. Hakijoita kouluun on tuhansia, mutta poliisivoimiin kelpuutettavia pyrkijöitä ei. ”Osa ei edes kokeile etukäteen omaa suorituskykyään”, sanoo opintoasiainpäällikkö Jyrki Haapala.

Poliisiammattikorkeakoulun opiskelupaikkoja on jouduttu jättämään tyhjiksi jo neljänä vuotena peräkkäin, koska suurin osa hakijoista ei täytä alan vaatimuksia.

Esimerkiksi tänä vuonna aloituspaikkoja olisi ollut viime vuosien tapaan 400, mutta sopivia opiskelijoita löytyi vain 255. Monen hakijan matka tyssää soveltuvuuskokeisiin.

”Niissä selvitetään esimerkiksi hakijan tasapainoisuutta, ongelmanratkaisu- ja yhteistyökykyä, vuorovaikutustaitoja, kykyä ottaa vastuuta sekä ohjata erilaisia tilanteita ”, Poliisiammattikorkeakoulun opintoasiainpäällikkö Jyrki Haapala sanoo.

Hänen mukaansa pääsykokeen eri vaiheet on pyritty luomaan niin, että ne peilaisivat poliisin työn todellisuutta.

”Tarkoitus on, että pääsykokeet läpäissyt hakija kykenee selviytymään sekä vaativista poliisiopinnoista että toimimisesta itse ammatissa”, Haapala sanoo ja jatkaa: ”Myös sillä on väliä, onko motivaatio hakea koko kouluun otettu jostain tv-sarjasta vai onko hakijalla ymmärrystä siitä, mitä työ oikeasti pitää sisällään.”

Haapalan mukaan joskus esiin nousee muutakin hälyttävää.

”Haku voi kaatua myös haastatteluun, jos hakijasta tulee esiin esimerkiksi narsistisia piirteitä tai ongelmanratkaisuvalmiudet eivät riitä poliisina toimimiseen”, Haapala kuvaa.

Myös ensimmäisen vaiheen fyysisissä kokeissa putoaa aina se noin sata hakijaa.

”Kyllä se hämmästyttää, koska sivuillemme on väännetty ihan rautalangasta, mitä siellä tullaan testaamaan ja millaiset suoritukset testeistä vaaditaan, mutta osa ei edes kokeile etukäteen omaa suorituskykyään”, Haapala toteaa.

Hakijoiden pahin moka onkin Haapalan mukaan juuri valmentautumisen puute.

”Suosittelen kaikille, jotka meille haluavat, pitkäjänteistä valmistautumista pääsykokeisiin, koska pelkkä hyvä fyysinen kunto ei todellakaan riitä sisäänpääsyyn”, Haapala alleviivaa.

Poliisihallitus pyytänyt selvitystä
Ongelma on myös Poliisihallituksen tiedossa, ja viranomaiset selvittävät parhaillaan, mitä sille voisi tehdä.

”Seikkaperäisemmät keskustelut Poliisiammattikorkeakoulun kanssa on aloitettu, koska opinnot aloittaneiden opiskelijoiden määrä on ollut laskeva ja poikkeaa nykyisin huomattavasti aloituspaikkamäärästä”, Poliisihallituksen neuvottelupäällikkö Minna Gråsten sanoo.

Hänen mukaansa työnjako on se, että Poliisihallitus päättää aloituspaikkojen määrän ja Poliisiammattikorkeakoulu puolestaan sisäänpääsykriteerit.

”Tietenkin seuraamme taajaan myös Poliisihallituksessa, miten hyvin opiskelijatavoite saadaan täytettyä”, Gråsten sanoo.

Hän lisää, että Poliisiammattikorkeakoulu on saanut tehtäväkseen analysoida, mistä viime vuosien negatiivinen suuntaus mahtaa johtua. Tämä työ on Gråstenin mukaan vielä kesken.

Haapala sanoo, että asiaa pohditaan koululla koko ajan, mutta varsinaista faktatietoa on vielä vähän. ”Emme koulullakaan suoraan tiedä, mistä tämä johtuu. Tulevatko ihmiset sitten heikommin valmistautuneina, koska sisäänpääsykriteerit ovat pysyneet viime vuodet täysin samoina”, Haapala sanoo.

MITÄ?

Tätä kaikkea testataan
Poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeet järjestetään kahdessa osassa.
* Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa hakija suorittaa fyysisen testin, kirjallisen kokeen sekä osan psykologisista testeistä.
* Toisessa vaiheessa hakija suorittaa loput psykologiset testit, yksilö- ja ryhmätehtäviä sekä henkilökohtaisen haastattelun.
* Kokeen toiseen vaiheeseen kutsutaan tietty määrä hakijoita aiemmin saatujen pisteiden osoittamassa paremmuusjärjestyksessä.
* Lisäksi valintaprosessiin kuuluvat terveystarkastus, huumausainetestaus, Suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys ja uimataidon todistaminen.

Lähde: Poliisiammattikorkeakoulu

Valmennuskurssivalmentaja: Kuin työhaastattelu
Entinen poliisi, nykyinen yrittäjä ja valmennuskurssivalmentaja Klaus Kajula seurasi alkuun vierestä, kuinka tutut kaverit joutuivat hakemaan Poliisikouluun monta kertaa, eivätkä päässeet sisään välttämättä silloinkaan.

”He joutuivat ennen päsykokeita palkkaamaan itselleen äidinkielenopettajaa ja personal traineria”, Kajula kuvaa.

Nykyisin hänen yrityksensä Poliisivalmennus tarjoaa hakijoille valmennuskursseja, jotka voivat auttaa hakijaa pääsemään sisään Poliisiammattikorkeakouluun.

”Kursseilla keskitytään erityisesti kahteen sellaiseen osa-alueeseen, joihin voi kaikkein eniten itse vaikuttaa: kirjalliseen kokeeseen ja fyysiseen testiin. Pyrimme valmentamaan hakijoita myös soveltuvuustesteihin ja ohjeistamaan niihin, vaikka ihmisen psyykeeseen ei voikaan juuri vaikuttaa”, Kajula sanoo.

Haastatteluosiossa kaksi kokenutta poliisia esittää hakijalle kysymyksiä ja havainnoi tätä ja tämän reaktioita ja ajattelutapoja.

”Hyvin paljon voi tulla samantyyppisiä kysymyksiä kuin jos hakisi mitä vain muutakin työtä. Hakijan on pystyttävä vakuuttamaan pöydän toisella puolen istuvat haastattelijat ihan kuin työhaastattelussakin, että on oikeasti sopiva juuri tähän työhön ja tehtävään”, Kajula alleviivaa.

Hänen mukaansa poliisiksi pyrkivän on ymmärrettävä myös koko alan erityisyys. ”Poliisin ammattihan on täysin poikkeuksellinen, siinä muun muassa puututaan ihmisten perusoikeuksiin, joten hakijan on tiedostettava jo etukäteen esimerkiksi se, että kaikkien toimien on perustuttava aina lakiin”, Kujala sanoo.

Pahin moka: Ei oteta vakavasti eikä valmistauduta
Kajula osaa heti vastata, kun häneltä kysyy yhtä pahinta virhettä, johon useimmat hakijat sortuvat. ”Valmistautumisen taso ei usein riitä, eli ei suhtauduta pääsykokeeseen tarpeeksi vakavasti. Mennään esimerkiksi fyysiseen testiin siten, ettei ole testattu etukäteen sen osakokeita”, Kajula toteaa.

Seuraavat pääsykokeet Tampereella järjestetään tammikuussa. Niihin osallistuu yli sata Poliisivalmennuksen asiakasta.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000009231656.html
2.12.2022 9:15

Pahin moka: Ei oteta vakavasti eikä valmistauduta

Totta. Vaikea ottaa poliisia vakavasti...

Kuvat mm. YLE.

monikulttuurinen_ja_poliittinen_poliisi.jpg (86.03 KiB) Katsottu 1007 kertaa

Kuvat netin syövereistä.

poliiseja_mielipiteineen.jpg (327.42 KiB) Katsottu 1007 kertaa

...ja sitten vielä kummastellaan miksei kukaan tahdo mukaan tälläiseen porukkaan...
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Poliisikouluun ei löydy riittävästi hyviä hakijoita, mutta poliisipulasta on turha puhua – viime elokuussa yli sata poliisia oli vailla koulutustaan vastaavaa työtä

Jos poliisikouluun otettaisiin aloituspaikkamäärän mukainen 400 opiskelijaa, poliisien määrä kasvaisi nykyisestä. Se vaatisi myös poliisin rahoituksen kasvattamista, jotta kaikille riittäisi töitä.

Poliisikoulussa opintoihin sisältyy myös rikospaikkatutkintaa. Kengänjälkien tutkinta oli oppitunnin aiheena tässä kuvassa, joka otettiin 27.2.2015.

jäljillä.jpg (70.67 KiB) Katsottu 1007 kertaa

Poliisiammattikorkeakoulun opiskelupaikkoja on jouduttu jättämään tyhjiksi jo neljänä vuotena peräkkäin, koska suurin osa hakijoista ei täytä alan vaatimuksia. Esimerkiksi tänä vuonna aloituspaikkoja olisi ollut viime vuosien tapaan 400, mutta sopivia opiskelijoita löytyi vain 255.

Kevan eläköitymisennusteen mukaan nykyisistä poliiseista noin 800 eli 21 prosenttia sekä komisarioista ja ylikonstaapeleista 1 775 eli 41 prosenttia on jäämässä eläkkeelle vuoteen 2031 mennessä.

”Eläkkeelle siirtyminen ja muu poistuma on suhteellisen vakaata. Korostan sitä, että viime vuosien aloituspaikkamäärä 400 on meidän toimintahistoriassamme korkea sisäänottomäärä”, koulutusjohtaja Petri Alkiora Poliisiammattikorkeakoulusta toteaa.

Nykyvahvuus 7 500
Alkioran mukaan tänä vuonna sisäänotetuilla 255 uudella opiskelijalla pystytään säilyttämään nykyinen poliisimäärä. Poliisivoimien nykyinen vahvuus ja Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan kirjattu luku on 7 500.

”Tämä oleminen on vähän turbulenttia. Koko ajan puhutaan siitä, mikä on riittävä poliisien määrän taso Suomessa. Sisäisen turvallisuuden selonteossa vuodelta 2021 tavoitteeksi nostettiin 8 200 poliisia. Viime vuosikymmenellä taas oli tehostamisohjelma, jossa poliisien määrää vähennettiin.”

Jos sisään otettaisiin aloituspaikkamäärän mukainen 400 opiskelijaa, poliisien määrä kasvaisi nykyisestä. ”Se vaatisi myös poliisin budjetin vastaavaa korottamista. Kuten tiedetään, rahoituksen lisääminen ei ole helppo tie. Kevään eduskuntavaalien jälkeen uusi hallitus joutuu hallitusohjelmassaan ottamaan kantaa asiaan.”

Vailla poliisityötä
Poliisiammattikorkeakoulun tietojen mukaan tutkinnon suorittaneista poliiseista 109 oli vailla poliisityötä viime elokuun lopulla. ”Ihmiset eivät välttämättä ole halukkaita siirtymään työn perässä eri puolille Suomea. Työtä pitäisi löytyä sopivalta etäisyydeltä, että kysyntä kohtaisi tarjonnan.”

Koulutettaisiinko poliiseja siis työttömäksi, jos sisään otettaisiin joka vuosi 400 uutta opiskelijaa? ”Tammikuussa 2015 meillä oli 200 silloisen tutkinnon suorittanutta vailla poliisityötä ja vastavalmistuneet osoittivat mieltään Kolmen sepän patsaalla Helsingissä. Tämä on ollut jatkuvaa aaltoliikettä.”

Alkioran mukaan on toivottavaa, että poliisin vahvuus olisi vakaa ja toimintamalli ennustettava, eikä jatkuvaa kiihdyttämistä ja jarruttamista. ”Tämä heijastuu heti myös opiskelijoiden hakeutumiseen alalle. Poliisikouluun hakeudutaan varta vasten eikä olla mukana yhteishaussa. Tähän koulutukseen pyritään, jotta poliisin ammattiin päästään. Motivaatio on korkealla.”

Jos valmistunut ei noin vuoden kuluessa valmistumisestaan työllisty poliisin virkaan, on Alkioran mukaan suuri riski, että hänet menetetään muuhun työtehtävään.

Puolet tulee paikalle
Poliisikouluun pyrki tänä vuonna peräti 5 469 hakijaa, mutta seulan läpäisi vain alle viisi prosenttia. ”Siinä vaiheessa, kun kutsumme ihmisiä tänne pääsykokeisiin, vain puolet tulee paikalle. Voi olla, että jonkin etuuden säilymisen kannalta täytyy esittää aktiivista ja hakeutua eri oppilaitoksiin. Ehkä mekin kärsimme tästä ilmiöstä.”

Poliisiammattikorkeakoulu on kuitenkin halunnut pitää vakaasti kiinni valintakriteereistä. ”Emme ole ehdoin tahdoin täyttäneet opiskelupaikkaa, jos hakija ei ole antanut riittävää näyttöä valintamenettelyssä.”

Fyysisissä testeissä suoriutumiselle on minimivaatimukset. ”Jos niitä ei saavuta, valintakoe päättyy siihen.”

Lisäksi tulevat kirjallinen essee, haastattelut sekä psykologiset testit ja muu soveltuvuuden arviointi. Niistä kaikista pitää saada riittävästi pisteitä, jotta opiskelupaikka heltiää.

Aamulehti
2.12.2022 15:13