MURHA.INFO

Minulla alkusysäyksen saattoi antaa utelias ja rikoksista kiinnostunut iso-äiti. Hän on yhäkin Alibin kestotilaaja, ollut jo vuosia. Hitto vaan , kun antaa lehdet milloin kellekkin...

Ja tietysti heti kun opin lukemaan, seurasin Avun, Seuran, Hymyn, Nyrkkipostin jne. hyviä (mehusteltuja) rikostapauksia.

OT: mummun mielipide oli Raisa Räisäsen katoamisesta, että tyttö on ryöstetty seksiorjaksi ulkomaille...
Minusta se olisi vähän mielikuvituksellista.

Itseäni on aina kiinnostanut rikosjutut ja mafia/jengi jutut. Taisi olla että googlettamisella löysin

Mahtava foorumi, ei paljoa näitä ns. "Peeloja" toisinkuin CSFI ja PeliPlaneetassa

Itse "kiinnostuin" aikanaan tasta "alasta" valitettavan Bodomin tapauksen myota - sittemmin etaannyin kunnes Bodom nousi jalleen otsikoihin.

Alibia tuli luettua paljonkin silloin joskus, nyttemmin en ole lukenut alan lehdistoa taalla enka oikeasta lukenut mitaan muutakaan pitkaan aikaan.

Taman foorumin loysin toisen foorumin kautta - surullinsen kuuluisan suomi24 henkirokset-osiosta.

Bodom-aiheisilla foorumeilla olen ollut vuosikaudet ja nain.......

Ensimmäinen kosketus rikoslehdet 80-luvulla. Siitä jatkuen kirjallisuuden parissa. Netti on viimeisin silaus, tosin kirjallisuus menee edelleen sen edelle.

Poliisi-TV:tä olen katsonut pikkutytöstä lähtien, siitä kiinnostus kai lähti. Rikosuutisia olen lukenut lehdistä heti kun opin lukemaan.
Nykyään luen Alibia ja rikoksista kertovia kirjoja jonkun verran sekä katson aiheeseen liittyviä ohjelmia.

Poliisi-TV minullakin varmaan aloitti tämän kiinnostuksen, yhteen aikaan tilasin Alibia, mutta nyt ei riitä rahat siihen. Kaikki rikosjutut on aina kiinnostaneet, en sen tarkemmin osaa sanoa, että miksi. Kuitenkin olen aika pelokas, ei tulisi ikinä liftattua ja pimeät syrjäiset tiet pelottavat. Viime marraskuussa jouduin lähtemään klo 4.15 aikoihin aamulla kävelemään, noin 2,5 km:n matkan ja kyllähän siinä sydän pamppaili ja niin nopeasti menin kuin vain ehdin. Silloin asuin vielä sellaisella alueella, jossa ei öisin ollut mitään katuvaloja, osa matkasta metsän reunassa, hautausmaa tuli ohitettua jne.

Eli tämä rikosjuttujen ahminen on ehkä tehnyt vielä varovaisemmaksi, vaikka harvinaistahan se on joutua rikoksen uhriksi edes yksin yöllä, mutta aina alitajunnassa nämä jutut kuitenkin on.

Raisa Räisänen sai intohimoni syttymään! Siis rikosasioissa Raisa oli hyvin samanlainen tyttö, kuin minä tuohon aikoihin. Kaiken lisäksi vielä samasta kaupungista.

Sain 80-luvun loppupuolella jostain käsiini Pohjolan Poliisi kertoo-kirjan..ja se olikin sitten menoa.


Tosin jo lapsena eräs katoamismysteerin sattuminen naapurissa kiehtoi mielikuvitusta ja tätä tapausta monasti pohdittiin...
mutta ratkasemattahan se jäipi...

kahvitar kirjoitti:***Kuitenkin olen aika pelokas, ei tulisi ikinä liftattua ja pimeät syrjäiset tiet pelottavat.

***Eli tämä rikosjuttujen ahminen on ehkä tehnyt vielä varovaisemmaksi, vaikka harvinaistahan se on joutua rikoksen uhriksi edes yksin yöllä, mutta aina alitajunnassa nämä jutut kuitenkin on.

Peesi. Mulla ihan sama, mieskin on sanonut useaan otteeseen että vähentäisin varsinkin crimelibraryn selausta. Tosiaan se vaikuttaa munkin hermoihin, kotipihalla tupakallakin jo jännittää välillä. Mies lähti tänä aamuna viikoksi tenolle, saa nähdä kuin heikkopäiseksi tulen sillä aikaa. Asutaan korvessa keskellä ei mitään, tuskin tänne kukaan osaa tulla...eikö niin?

Liftaamaan en lähtisi enää nykypäivänä missään tapauksessa. Sen verti on tullut itsesuojeluvaistoa huimuuden tilalle.

itse löysin tänne, kun googletin sarjamurhaajia ja kadonneita olin selannut jo vaikka kuinka kauan ennen sitä. en tiedä mikä tässä viehättää, mutta paremmin saan aikani kulumaan kuin telkkarin ääressä.

Itse innostuin parisen vuotta ennen Nissen pidätystä Bodomista ja sitä kautta alkoi muutkin tapauksen kiinnostaa.

Bombay kirjoitti:Itse innostuin parisen vuotta ennen Nissen pidätystä Bodomista ja sitä kautta alkoi muutkin tapauksen kiinnostaa.

Siis innostuit pari vuotta ennen Nils Gustafssonin pidätystä? Miten se mahtoi käydä? Minä puolestani näin lomalla käydessäni Hesarin, jossa oli kokosivun juttu NGn pidätyksestä 2004 ja siinä jutussa oli tosi kiinnostava kuva, jota en ole sen koomin nähnyt. Kuvassa rouva Gustafsson on etualalla ja kuva on otettu silloin kun poika pääsi sairaalasta.

Olen niin vanha, että muistan Kyllikki Saaren ja Tulilahden tapaukset ja joskus käteeni sattui poistomyynnissä Jermon kirja Murha ei vanhene koskaan...

skoone kirjoitti:

Bombay kirjoitti:Itse innostuin parisen vuotta ennen Nissen pidätystä Bodomista ja sitä kautta alkoi muutkin tapauksen kiinnostaa.

Siis innostuit pari vuotta ennen Nils Gustafssonin pidätystä? Miten se mahtoi käydä?..

Muistelen, että n. 1-2 vuotta ennen pidätystä löysin Klakin palstan ja sitä kautta kiinnostuin Bodomista, en muista enää miten palstalle eksyin mutta kyllä se ainakin oli ennen pidätystä.

Ei kykene muistamaan mistä tämä on lähtöisin, mutta nyt kun sitä miettii niin lähtösysäys voisi olla lapsuudesta (70-luvulta) lehtien (Hymy?) kirjoittelut Bodomista, Tulilahdelta ja Kyllikki Saaresta. Hieman hirvitti mennä ekaa kertaa muksuna telttaan nukkumaan kahdestaan kaverin kanssa kun oli Bodom juttuja lueskellut.

Tiedä sitten mikä vaikutus sillä oli kun alta kymmenvuotiaalle lyötiin PPK käteen. Muistan että hirvitti jotkut kuvat kyseisessä opuksessa.

Kakarana muistan kohistun mm. lähiseudun tapauksista. Ei 70-ja 80-luvulla joka päivä lehdissä ollut mainintaa henkirikoksista, kuten nykyään (vai aikako kultaa muistot??)

isäni lainasi kaveriltaan PPK-kirjoja, ja pitihän niitä ensin salaa kurkistella, kun joku makasi kirves päässä mattojen keskellä. se kauhistutti ja kiehtoi yhtäaikaa. sitten tilasin Alibin muutamaksi vuodeksi, kunnes sitä uudistettiin ja siitä meni maku.

nyt taas seuraan rikoksia iltapäivälehdistä, suomi24:n osiosta henkirikokset ja sitä kautta tämän löysin. nykyään tilaan itselleni PPK-kirjoja, vaikkei ne enää tuo samoja viboja kuin lapsena. aikako lienee senkin tehnyt??