MURHA.INFO

stalkkeri kirjoitti:No enpä paljoa kadehdi Heidin kohtaloa.
Juuri aloittanut poliisihommat ja äiti kuollut kun sattui tämä tragedia.
Moni olisi voinut antaa periksi jo 200 operaation aikana.

Eikös äitensä ole apuna ollut hoitojen aikana tai niin ainakin ymmärtänyt, olisiko isä kuollut? No, oli äiti tai isä niin rankka kevät oli tuo 2012 ja tulevien vuosien vastoinkäymiset. Jostain luin että kroppa ei kestäisi raskautta joten olisiko siinä ollut syy kun ukko lähti, toki myös leikelty kehokaan mikään kiihottavin ole.

On se niin rajua.
Heidi oli oikeinkin viehättävän näköinen (valokuvissa) & oma miehensä ei kyennyt käsittelee asioita että Heidi muuttui nyt pysyvästi vaan polki pakoon.
Näinhän tää parinvaihto nykyään tapahtuu.
Ei kestetä mitään ongelmia vaan juostaan mallejen ja adonisten perään heti kun omassa suhteessa alkaa ongelmat.
Kyllä me ihmiset ollaan paskoja elukoita !

En ollutkaan huomannut tätä keskusteluketjua aikaisemmin, mutta olen seurannut lehdistä tämän Hyvinkään ammuskelussa vatsaan loukkaantuneen poliisikokelaan kuulumisia. Kyyneleet ovat tulleet silmiin monta kertaa, kun on saanut lukea koskettavia juttuja toipilasajan ikävistä vastoinkäymisistä.

Ihailen tämän nuoren naisen taistelutahtoa ja kiitän, että hän on jaksanut kertoa meille koettelemuksistaan ja unelmistaan. Toivon, että tämä nuori nainen saa poliisiopintonsa valmiiksi ja pääsee vielä jonain päivänä tekemään töitä poliisina. Tsemppiä unelmien toteuttamiseen!

Tackleberry kirjoitti:

Madeline_Poel kirjoitti:

Olinko eka kirjoitti:"En vaan ymmärrä tätä jatkuvaa lehtien palstoilla ruikuttamista, Heidi kun voi kuitenkin varmasti palata kenttätyöstä joihinkin muihin poliisin töihin, jos vain terveys toivottavasti kestää."
Niin, Heidihän oli harjoittelijana kyseiseen aikaan. En tiedä oliko varustus Suomen valtiolta mutta onhan noita juttuja kun virassaolevat joutuvat ostamaan omat suojatarvikkeet.

"monilla taviksellakin on ollut paljon paljon pahempi kohtalo ja eivät he sitä jatkuvasti ruikuta netissä ja lehtien palstoilla." Kerro nyt vähän esimerkkejä.
Noilla leikkausmäärillä ja yli 3 vuotta sairaalassa, sen takia että joku hihhuli häviää painimatsin ihan taviskaverille.
Toivottavasti heebo miettii tekoaan vankeuden jälkeen ilman lääkitystä suljetulla ikuisesti.

No melkein joka päivä iltapulujen sivuilta löytyy surullisia tarinoita, itseppähän he ovat juttunsa sinne kirjottaneet mutta tarkoitukseni oli sanoa että ei se jatkuva julkisuudessa paistattelu (ainakaan) poliisille ole ihan ok .

Pikkuveljelläni on erittäinen harvinainen ja vaikea sairaus, leikkauksia on tehty lähemmäs 50 kpl., ja ihan lapsesta asti. Silti ei ruikuta missään iltalehden palstoilla kokemuksistaan.
Mihinkään fyysiseen työhön ei pysty ikinä, mutta luki itsensä insinööriksi kuitenkin.

En vaan ymmärrä tätä julkisuuden hakua...

Voi kauhea, kun taas on joku pahoittanut mielensä.

Se, että koko ajan revitään otsikoita, ei tarkoita että kyseinen henkilö on koko ajan itse sinne julkisuuteen tunkemassa (ja vaikka olisikin, niin en tajua miksi siitä pitää nillittää).

Kai sitä nyt saa haastattelupyyntöihin vastata myöntävästi. Miten se on sulta pois? Ja nehän repii otsikoita tuon poliisin omista blogipostauksistakin. Eikö hän sitten saisi pitää omaa blogiakaan ettei vaan Madeline pahoita mieltään?

Ei Madeline pahoittanut mieltään, en vaan hoksannut että Heidi pitää blogia ja jostainhan ne jutut on sinne iltapuluihin väsättävä.
Mutta liika on liikaa, taidanpa itsekin alkaa kirjoittelemaan blogia omasta ja veljeni elämästä .

Kyllä mä ainakin katkeroituisin jos elämä olisi juuri reilassa ja sitten joku "painin hävinnyt" melkein päättää elämäni.
Kaikki meni. Työ, terveys ja puolisko.
Sen lisäksi saa olla 1.5v sairaalahoidossa ja kärsiä jatkuvia kipuja.
Veikkaan että on käynyt mielessä että harmi kun ei osunut tappavasti.
Käveleeköhän Heidi enää koskaan ?

stalkkeri kirjoitti:On se niin rajua.
Heidi oli oikeinkin viehättävän näköinen (valokuvissa) & oma miehensä ei kyennyt käsittelee asioita että Heidi muuttui nyt pysyvästi vaan polki pakoon.
Näinhän tää parinvaihto nykyään tapahtuu.
Ei kestetä mitään ongelmia vaan juostaan mallejen ja adonisten perään heti kun omassa suhteessa alkaa ongelmat.
Kyllä me ihmiset ollaan paskoja elukoita !

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta muistelen niin, että mies ja Foxell olivat tavanneet ihan vähän aikaa ennen ammuskelua. Moni saattaisi ajatella, että uusi suhde ei kestä tuollaista traumaa. Hän pysyi mukana vaikeina aikoina, vaikka pari ei ehtinyt kauaa seurustella ennen Hiltusen raukkamaisia tekoja. Jostain syystä nyt myöhemmin on tullut ero vuosi sitten (ennen leukemian toteamista?). En kyllä lähtisi nyt heittelemään väitteitä siitä, että mies olisi "paska elukka", koska ei ole enää Foxellin kanssa. Emme tiedä, mikä suhteen päätti, joten on turha sen takia menettää hermojaan.

Madeline_Poel kirjoitti:

Olinko eka kirjoitti:"En vaan ymmärrä tätä jatkuvaa lehtien palstoilla ruikuttamista, Heidi kun voi kuitenkin varmasti palata kenttätyöstä joihinkin muihin poliisin töihin, jos vain terveys toivottavasti kestää."
Niin, Heidihän oli harjoittelijana kyseiseen aikaan. En tiedä oliko varustus Suomen valtiolta mutta onhan noita juttuja kun virassaolevat joutuvat ostamaan omat suojatarvikkeet.

"monilla taviksellakin on ollut paljon paljon pahempi kohtalo ja eivät he sitä jatkuvasti ruikuta netissä ja lehtien palstoilla." Kerro nyt vähän esimerkkejä.
Noilla leikkausmäärillä ja yli 3 vuotta sairaalassa, sen takia että joku hihhuli häviää painimatsin ihan taviskaverille.
Toivottavasti heebo miettii tekoaan vankeuden jälkeen ilman lääkitystä suljetulla ikuisesti.

No melkein joka päivä iltapulujen sivuilta löytyy surullisia tarinoita, itseppähän he ovat juttunsa sinne kirjottaneet mutta tarkoitukseni oli sanoa että ei se jatkuva julkisuudessa paistattelu (ainakaan) poliisille ole ihan ok .

Pikkuveljelläni on erittäinen harvinainen ja vaikea sairaus, leikkauksia on tehty lähemmäs 50 kpl., ja ihan lapsesta asti. Silti ei ruikuta missään iltalehden palstoilla kokemuksistaan.
Mihinkään fyysiseen työhön ei pysty ikinä, mutta luki itsensä insinööriksi kuitenkin.

En vaan ymmärrä tätä julkisuuden hakua...

Onko poliisi jotenkin eriasia kuin me tavikset? Tottakai siinä ammatissa on isot riskit että jotain pahaa voi tapahtua ja jokainen ihan itse ammatin myös valitsee, mutta pitäiskö asioista olla sitten ihan hiljaa? Enkä kyllä itse ole huomannut että ois jatkuvasti julkisuudessa ja "ruikuttais". Kyllähän ihmisiä oikeasti kiinnostaa mitä hänelle kuuluu ja jos ei kiinnosta niin juttuja ei ole mikään pakko lukea.

Heidi Foxellin ampumahaava on edelleen auki - nyt edessä on erittäin vaarallinen leikkaus: ”Mulla voi lähteä henki koska tahansa”

Hyvinkään ampujan kohteeksi joutunut Heidi Foxell on saanut tänä vuonna jo neljä verenmyrkytystä. Siksi edessä on hyvin vaativa vatsaleikkaus.

Heidi Foxell loukkaantui hengenvaarallisesti, kun häntä ammuttiin hirvikiväärillä vatsaan kesken poliisitutkintoon liittyvän työharjoittelun Hyvinkäällä toukokuussa 2012. Tästä alkoi leikkaus- ja sairaalakierre: Foxell on joutunut käymään läpi yli 50 leikkausta ja viettämään lähes neljä vuotta sairaala- ja laitoshoidossa.

Lisäksi hän sairastui leukemiaan eli verisyöpään toukokuussa 2016. Foxell on kuin ihmeen kaupalla selvinnyt koettelemuksistaan ja asuu nyt omassa kodissa Vantaalla koiransa Noxin kanssa.

Tähystyksen yhteydessä tapahtunut hoitovirhe vei Foxellilta kävelykyvyn, eikä kävelyssä ole juurikaan tapahtunut edistystä moneen vuoteen. Siksi Foxellin oli tarkoitus aloittaa syyskuussa kuukauden intensiivinen kuntoutusjakso kuntoutuskeskuksessa.

Suunnitelma kuitenkin kariutui, sillä Foxell sai vain päivää ennen kuntoutusjakson alkua verenmyrkytyksen. Hän meni niin heikkoon kuntoon, että kuntoutus oli pakko siirtää myöhemmälle. Kyseessä oli jo neljäs verenmyrkytys tänä vuonna.
– Vatsan haava on auki koko ajan, niin sieltä bakteerit pääsevät helposti vereen, Foxell sanoo Iltalehdelle.
”Tajusin elämän arvon”

Kohta, johon Foxellia ammuttiin, ei ole vieläkään umpeutunut, vaikka ampumisesta on jo kuusi vuotta. Foxellilla on tulossa syksyn aikana todella suuri vatsaleikkaus, jossa pyritään saamaan haava umpeen. Lääkärit eivät ole aiemmin suositelleet vaarallisen ja riskialttiin leikkauksen tekemistä.
– Verenmyrkytyksiä on tullut niin paljon, että nyt on pakko tehdä jotain asialle, tämä ei ole enää turvallista. Se on ihan superiso ja vaikea leikkaus, Foxell toteaa.

Maaliskuussa Foxellin saama verenmyrkytys oli niin vakava, että lääkärit pitivät ihmeenä, että hän selvisi.

Kyseisen verenmyrkytyksen jälkeen Foxell teki testamentin.
– Silloin sain käsityksen siitä, että se on aika pienestä kiinni, että mulla voi lähteä henki ihan koska tahansa näiden verenmyrkytysten takia. Ehkä tajusin sen elämän arvon, että jokainen päivä on lahja varsinkin minulle, eikä koskaan tiedä, mitä tapahtuu.

Vaikka Foxell on ollut lukuisia kertoja aiemminkin ollut hengenvaarassa, aikaisemmin testamentin tekeminen ei ole käynyt mielessä.
– Aikaisemmin ei ole ollut sellaista fiilistä. Olen vain ajatellut, että kyllä tämä tästä, kun aikaisemminkin on selvinnyt. Kun se tuli niin yhtäkkiä ja aika varoittamatta, tajusin, että ei tämä taistelu olekaan vielä ohi.

Foxell oli jo menossa kyseiseen vaativaan vatsaleikkaukseen vastoin lääkärin suositusta keväällä 2016. Ennen leikkausta otetusta verenkuvasta kuitenkin paljastui, että Foxell sairastaa akuuttia leukemiaa, joten leikkauksen sijaan Foxell kiidätettiin syöpähoitoihin.

Paluu opintoihin ja töihin

Foxellilla jäi ampumisessa loukkaantumisen vuoksi poliisiopinnot kesken. Hän yritti palata opintojen pariin juuri ennen leukemiadiagnoosin saamista. Opinnot vaihtuivat kuitenkin jälleen taisteluun elämästä.

Tämän vuoden heinäkuussa Foxell, 30, palasi jälleen opintojen pariin.
– Se tässä ärsyttää, kun just on päässyt hyvään opiskeluvauhtiin ja on paljon energisempi ja pirteämpi ja haluan viedä opiskelua eteenpäin. Nyt taas tulee sellainen, ettei tiedä yhtään, kuinka kauan leikkauksesta kestää toipua.

Foxell on myös tehnyt muutaman tunnin työpäiviä Vantaan poliisiasemalla kahtena päivänä viikossa. Työ on rikosilmoitusten esikäsittelyä, mikä ei ole kentälle paloa kokevan Foxellin unelmatehtävä. Hän on silti onnellinen, että on päässyt töihin.

Poliisiksi valmistuminen ja poliisina työskentely on yhä Foxellin suurin unelma. Hän päätti jo 6-vuotiaana haluavansa poliisiksi.
– On mahtavaa olla taas omieni parissa. Toivon, että pystyisin tekemään jatkossakin töitä tutkinnassa. Olen halunnut poliisiksi niin pitkään. Aion vielä sen unelman saavuttaa, Foxell sanoo päättäväisesti.

Teemu Potapoffin Heidi Foxellin elämästä kirjoittama Luodinkestävä-kirja ilmestyy torstaina.[/i]

Iltalehti
17.10.2018 5:56

Linkki kirjan esittelysivulle: https://www.docendo.fi/luodinkestava-he ... apoff.html

^Kiitos kirjavinkistä, pitänee kirjoittaa joulupukille, josko toisi tuon Luodinkestävän.

Joskus kävin lukemassa Foxellin blogiakin, lieneekö vielä kirjoitellut sinne...
Eipä ollut enää bloggailuja, mutta Instagrammissa näyttäisi olevan rapiat 8800 seuraajaa.

Uutisten mukaan Foxell joutuu aamulla jälkeen isoon ja vaaralliseen leikkaukseen, koska kyljen verisuoniproteesi on tulehtunut. Juuri 23. päivä Itä-Uudenmaan poliisilaitos tiedotti Foxellin jatkavan harjoittelua ensi vuonna heillä, mutta nyt hänelle tuli taas terveyden kanssa vastoinkäymisiä.

Jossain lehdessä (HS?) oli juuri laaja juttu Foxellin pelastaneesta traumakirurgista. Siis pelastaneesta, kukaan muu maan päällä ei olisi voinut häntä pelastaa. Myöhemmin heitä yhdisti yli 50 leikkausta. Foxell oli blogissaan kutsunut häntä taikurilääkäriksi.

Tämä kirurgi oli myös organisoimassa 2004 tapaninpäivän tsunamin uhrien hakemista improvisoidulla lääkärilentokoneella.

Jos jollain on viitseliäisyyttä, voi linkittää, luulöenkyllä että on HS:n maksumuurin takana.

Juttu "Puukko-Arskasta" kuvineen oli Ilta-Sanomissa.

Kuinkahan on Heidin leikkaus sujunut? Käsittääkseni torstaina oli viimeisin iso operaatio.

WillPower kirjoitti:Kuinkahan on Heidin leikkaus sujunut? Käsittääkseni torstaina oli viimeisin iso operaatio.

Iltalehden tietojen mukaan leikkaus oli tarkoitus suorittaa Meilahden sairaalassa viime perjantaina. En ole nähnyt missään tietoa, miten leikkaus on mahdollisesti sujunut, mutta onnistuessaankin ottaa leikkauksesta toipuminen oman aikansa. Toivottavasti kaikki on mennyt niin hyvin kuin suinkin on mahdollista.

Luin viikonlopun aikana kirjan "Luodinkestävä - Heidin tarina", jonka onnistuin saamaan lainaan kirjastosta. Olen kiitollinen, että Heidi on jaksanut kirjoittaa omia tuntemuksiaan ja koettelemuksiaan kirjan muotoon, jonka hän on halunnut jakaa myös meille täysin tuntemattomille sivusta Hyvinkään ampumistragediaa ja sen vaikutuksia seuranneille.

Uskon, että Heidi on saanut voimaa kirjan kirjoittamisesta ja ehkä selkeyttä omiin ajatuksiinsa siitä kaikesta, mikä muutti hänen elämäänsä hänen loukkaannuttuaan luodista Hyvinkäällä 26.5.2012. Minusta kirja tuo hyvin esiin sen, kuinka tärkeitä itse kullekin ovat hyvät välit läheisiin, toimivat ystävyyssuhteet, elämän merkityksellisyys sekä yhteiskunnan toimivuus ja apu sitä tarvittaessa. Yhteistyöllä monet asiat hoituvat ja haastavia asioitakin pystytään viemään menestyksellisesti eteenpäin.

Toivon Heidille ja hänen läheisilleen paljon voimia ja valoa tulevaisuuteen.

Naisten kirja siis, mutta se oli ilmeistäkin. Kyynel poskella voi lukea.