Hermanni Omenainen - Sotkamo 1893

[Hissukka]

Tämä sopisi ehkä paremmin talvipakkasille, vaan kärpäsen keskittymiskyvyllä asiat on tehtävä silloin kun ne päähän tulevat. Syksy ja omenat toivat vanhan laukkuryssän mieleen.

Tapauksesta sen verran voisi sanoa, vaikka itse teon motiivi on tuo iänikuinen ahneus eikä aihe sen kannalta ole kovin mielenkiintoinen, on lehtijuttujen piirtämä kuva tuonaikaisesta murhatutkinnasta ja oikeudenkäynneistä se kiinnostavampi osa.
Ja voihan tuota rikostakin kuvailla raa'aksi ja häikäilemättömäksi.
Laukkuryssiksi kutsuttuihin venäjänkarjalaisiin kauppiaihin kohdistettiin samanlaisia epäluuloja ja vihamielisyyttä kuin mustalaisiinkin. Panee meijän piiat, syö leivät, ryöstää hopiat ja sitärataa, tämänkaltainen ajatuskulku on nykyihmiselle tietenkin täysin käsittämätöntä.
Maanteillä ja metsätaipaleilla oli monenmoista kulkijaa joissa varmasti oli rikollistakin ainesta,
osansa vaan saivat asiallisetkin matkaajatkin.
Sinänsä kiinnostaisi onko paikallisiin kertomuksiin jäänyt jälkiä tapauksesta, esim. 'laukkuryssä etsimässä ryöstettyä omaisuuttaan ja päätään'-tyyppisiä peloittelutarinoita.

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... currPage=3

17.2.1893 Louhi

-Kadonnut laukkuryssä.
Tammikuun lopulla, kolme viikkoa sitten, oli venäjänkarjalainen Hermanni Omenainen Hallalan talossa, Sotkamon Jormaskylässä, eronnut tovereistaan ja lähtenyt yksinään hiihtämään puolen neljänneksen päässä olevaan Juuvanmäen mökkiin Korholanmäen kylällä kuppuuttamaan mökin eukolla itseään.
Kun hän ei tullutkaan sovitulle yhtymäpaikalle, Moilalan taloon, eikä häntä muuallakaan näkynyt,
ei kuulunut, kävi keskiviikkona 9 pnä t.k. Omenaisen poika isänsä katoamisesta ilmoittamassa pitäjän nimismiehelle. Tämä lähetti vanh. poliisikonstaapelin A. Tolosen pitämään poliisitutkintoa.
Selväksi kävi, että Omenainen oli Hallalasta lähtenyt talon isännän neuvomaa latua myöten hiihtämään mainittuun mökkiin, eikä ladulta näkynyt suksenjälkeä eroavaksi minnekkään päin.
Mökin väki väitti ensin jyrkästi, että siellä ei viime viikkoina ollut käynyt ketään kuppuuttamassa, vielä vähemmän venäläistä. Mutta kun saunan lattialla olleissa hampunpäistäreissä näkyi veripilkkuja, selitti kupparimuori, että olihan sentään siellä kuppuuttamassa ollut muuan henkilö, josta taas kyläläiset sanovat, että se ei tiettävästi ole siellä niin äsken käynyt. Kun kysymyksessä olevaa henkilöä itseään ei ensi kerralla tavattu kuulusteltavaksi, määrättiin maanantaina 13 pnä t.k. uusi poliisitutkinto asiasta pidettäväksi ja seutulaiset miehissä mökin ympäristöltä kadonneen jälkiä etsimään.
Tätä kirjoittaessa puuttuu uuden tutkinnon tuloksista tietoja. - Omenaisella arvelevat hänen toverinsa olleen rahoja 50 mrkan seuduille ja repussa tavaroita noin 150 mrkan arvosta.


http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... currPage=3

10.03.1893 Louhi no 29

- Venäjänkarjalaisen Herman Omenaisen murhasta epäluulon alaisena toi Sotkamon piirin nimismies Leistén t.k. 6 pnä Kajaanin kruununvankilaan 19 vuotiaan talokkaanpojan Juho Juhonp. Huotarin Sotkamon pitäjän Jormaskylästä, Parkuan talosta.
3 pnä t.k. löydettiin Omenaisen ruumis muutamalta suolta, Hallalan talon ja Juuvanmäen mökin väliltä, lumeen peitettynä. Hallalan talon pieni poika teki löydön parin näkemänsä verinokareen johdolla, jotka hän vei taskussaan taloon.
Murhan luullaan tapahtuneen päähän ampumalla ja ettei tätä nyt huomattaisi, oli murhamies, sen mukaan kun poliisitutkintojen ajoista voi päättää, käynyt t.k. 1:sen ja 3:nen päivän välillä hakkaamassa erilleen ruumiista murhatun pään, jota samoin kuin laukkuakaan ei ole löydetty.
Ilman tätä tekoa tuskin ruumistakaan olisi löydetty ennenkuin sulan tullen.


http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... currPage=2

15.03.1893 Louhi no 31

- Epäluulonalaisena Venäjänkarjalaisen kulkukauppiaan Hermanni Omenaisen murhaamisesta on, kuten jo ennen mainittu, Sotkamon nimismies J.E. Leistén maanantaina 6 pnä t.k. vanginnut ja Kajaanin kruununvankilaan passittanut talollisenpojan Juho Huotarin.
Jo ennen murhatun päättömän ruumiin löytymistä 3 pnä t.k. oli pidetyissä kuulusteluissa saatu selville, että Huotari, joka on tunnettu tarkaksi pyssymieheksi, oli Paavon päivänä 25 p. viime tammikuuta, jolloin Omenainen katosi, nähty pyssyinensä hiihtelemästä niillä seuduin metsässä.
Ensin Huotari kielsi pyssynsä olleen muassaan sinä päivänä, mutta kun viisi miestä, joitten luona tervaksenhakkuupaikalla hän silloin oli käynyt, todistivat toisin, myönsi hän muistinsa ehkä pettäneen. Kadonnut laukkuryssä oli muuten ollut edellistä yötä Huotarin kotona Parkuan talossa ja lukenut siinä rahojaan. Aamulla oli hän lähtenyt naapuritaloon, Hallalaan, aikoen sieltä mennä kuppuuttamaan Juuvanmäen mökkiin.
Näin olisi siis H:lla ollut tieto siitä, minnepäin O. meni ja mitä hänellä oli. Mutta kun ei mitään muuta raskauttavaa saatu selkoon, jäi asia toistaiseksi sikseen.
Löydettiin sitten perjantaina 3 pnä t.k. kadonneen ruumis, mutta - päättömänä. Tämä seikka vahvisti epäluulot siitä, että O. oli päähän ampumalla tapettu, varsinkin kun ruumiissa ei näkyviä väkivallanmerkkejä huomattu. Rahat ja reppu oli vaan pois otettu. Pää oli nähtävästi myöhemmin kirveellä poishakattu ruumiin jo jäätyneenä ollessa. Lumessa ympärillä löydettiin jäätyneitä lihansirpaleita ja pari kertaa oli lyöty vääräänkin hartioille. Että tämä teko oli aivan vasta, arvattavasti löytöpäivän edellisenä yönä, tehty näkyi paikalle tuovista ja sieltä poisvievistä vereksistä suksenjäljistä. Näitä kun seurattiin näyttivät ne sekä tulevan että lopullisesti päättyvän Parkuan taloon. Virstottain oli kyllä mutkia hiihdetty, puronvarsia kuljettu ja ajoteitä, mutta missä ei latua itseään näkynyt, ilmoittivat sompasauvan jäljet siitä suksimiehen menneen.
Kun sitten mainittuna päivänä pidettiin taas uusi poliisitutkinto, tuli ilmi, että 10:ttä käydessä tammikuun 25 pn aamulla oli kuulunut metsästä laukaus, josta kaksi vierastamiestä otti valalleen, että se oli Huotarin pyssyn ääni. H:lla oli näet takaapäin ladattava luodikko, jollaista ei koko seudulla kellään muulla ollut niin että tottunut äänestä sen voi muista pyssyistä erottaa.
Huotarilla on viime aikoina nähty runsaallaisesti rahoja, joita oli näytellytkin kertoen saaneensa 50 markan palkinnon sporttiklubin viimekesäisessä kilpa-ammunnassa.
Varma kuitenkin on, että hän ei sanomalehdissä tammikuulla julkaistun luettelon mukaan palkinnonsaaneista ole saanut penninkään palkintoa.
Vaikka Huotari kivenkovaan väitti olevansa syytön, oli kuitenkin näin ilmisaatujen raskauttavain asianhaarain nojalla täysi syy korjata hänet varmaan talteen.
Epäluulonalainen on vasta 19 vuoden vanha ja arvossa pidettyjen vanhempain lapsia.
Hänellä kuuluu olevan morsiankin, eräs talon tyttö.

Jatkuu jahka vatsanväänteet ja vitutus taukoaa...

[tutkija-matti]

hyvä mielenkiintoinen juttu!lisää odotellessa.

[Indrid Cold]

Omenaisella arvelevat hänen toverinsa olleen rahoja 50 mrkan seuduille ja repussa tavaroita noin 150 mrkan arvosta.

Minkähänlaisia summia nuo ovat nykyrahassa?

[Dr Bergmeister]

Mielenkiintoinen kertomus, täytyy sanoa. Laita ihmeessä lisää tekstiä tulemaan, toivottavasti mahakivut ja vitutus pian paranevat

[Jimt]

Yksi markka on vastannut noin 4-5 euroa. Toisaalta Suomen bruttokansantuote henkeä kohti on pari kymmentä kertaa suurempi nykyään, joten markan suhteellinen arvo ja ostovoima on ollut aivan toista luokkaa. Merkittävä omaisuus Omenaisella on joka tapauksessa ollut mukanaan.

[aimo]

Huomenta asiasta kiinnostuneille.
Syntymäkotini on tuo Hallalan talo,josta Omenainen on aikanaan lähtenyt hiihtämään kohti Juuvanmäen taloa, kuitenkin perille koskaan pääsemättä.Kertomukseni tiedot perustuvat lapsuudessani kuulemiin tarinoihin,joita kertoi tapahtuunesta 1906 syntynyt setäni ja 1914 syntynyt isäni. Tämän lisäksi olen saanut lukea Omenaisen murhasta lehtileikkeen joskus vuoden 1998-1999 paikkeilla. Noihin aikoihin kesiään vielä Juuvanmäellä viettävällä Juuvanmäen vanhalla emännällä oli "Wanha" sen ajan koukerokirjaimin kirjoitettu vaikeasti luettava lehtileike tallella, jossa tarina oli kerrottu niin todentuntuisesti ja jännittävästi kuin olisi itse ollut tapahtumissa mukana.Tarina poikkesi näistä louhi-lehden artikkeleista mielestäni huomattavasti. Melko suurella varmuudella uskallan sanoa, jotta lehtileike olisi ollut Helsinginsanomista, harmittaa kun asia jäi vain luku-asteelle eikä tullut edes pyydettyä leikettä senverran lainaksi, jotta olisi saanut sen kopioitua. Mitenkähän tuo olisi vaikea selvittää löytyisikö lehdestä artikkelia, olisi monelle mielenkiintoista luettavaa ja aina muistellessa tulee muutoksia alkuperäiseen. Jos jotakuta asia kiinnostaa niin mikäli on aikaa niin selvittäisi onko vielä saatavana kopioa uutisesta,on oikeasti mielenkiintoinen juttu.
Nyt pitää lähteä töihin ,jatkan taas kun aikaa on.

[rokka]

Eli Huotari tuomittiin?

[L'amourha]

Saatetaan juttu tuomiolle saakka.
Terentj Melentjevin henki pakeni ruumiista Juho Huotarin suosiollisella avustuksella, tuomio kuulosti kovin Hammurabilaiselta. Melentjev, eli meikäläisittäin Herman Omenainen, oli surmatyön jatkoissa menettänyt päänsä, joten samaa kohtelua toivottiin surmaajalleen.

Vaasan hovioikeus vahvisti Sotkamon kihlakunnanoikeuden 31.7.1893 antaman tuomion:

15.12.1893 Louhi Juho Jaakko Huotari hovin tuomio.jpg (92.43 KiB) Katsottu 4232 kertaa

Huotari ei toki omastaan tohtinut luopua, joten senaattiin piti valitusta rustata.
Keisarillinen Majesteetti sattui olemaan suotuisalla tuulella, Juholle koitti hieman pitempi työrupeama. Mahtoikohan päästä oikein Siperiaan saakka.

13.05.1894 Oulun Ilmoituslehti Juho Huotarin armahduspäätös.jpg (74.66 KiB) Katsottu 4232 kertaa

Hallitsijan päätöksestä kertovassa uutisessa nimet ovat saaneet hieman uutta asua, oululaiset ovat vähän sellaisia.

[PoliisimestariSisu]

Eipä ihme ettei kuolemantuomiota pistetty käytäntöön.

"Kuolemanrangaistus Suomessa oli voimassa varsin kauan, joskaan sitä ei pantu vuoden 1825 jälkeen toimeen muulloin kuin sodan tai poikkeustilan aikana"