Isänpäivä Hankasalmella (1979)

[Danny-boy]

Keski-Suomessa Haaralan kylässä Hankasalmella asusti 70-luvulla kaksin aviopari Eino ja Valma Vesterinen. He olivat asuneet maaseudulla metsän ja peltojen ympäröimässä kaksikerroksisessa puutalossaan koko avioliittonsa ajan. Valma tunnettiin seudulla hyvin pidettynä sekä työteliäänä ihmisenä. Sen sijaan Einoa ihmiset hieman karttoivat. Mies oli hieman pelottavan oloinen olemukseltaan ja pienellä kylällä miehen runsas alkoholinkäyttö oli yleisesti tiedossa. Mies oli tuttu näky ajelemassa mopolla kylän raitilla ja yleensä aina "pienessä sievässä" oli pysähtynyt kuitenkin ihmisille juttelemaan.

Vesterisillä oli neljä lasta, jotka tapahtuman aikana olivat jo aikuisia. Yksi tytöistä asui Helsingissä, muut lapset Keski-Suomessa. Lähimpänä asui heidän poikansa, joka asui isovanhempiensa kanssa. Välimatkaa heillä ei ollut Haaralan kylään kuin kymmenisen kilometriä.

Siinä vaiheessa kun lapset olivat lentäneet pesästä, oli Einon ja Valman välit menneet huonommiksi. Mies oli ollut jo vuosia työkyvyttömyyseläkkeellä selkävaivojen vuoksi. Jonkinlaista lisätienestiä eläkkeen lisäksi toi kuitenkin se, että he pitivät lampaita ja lisäksi Valma työskenteli postinkantajana.

Einon alkoholinkäyttö lisääntyi, hänestä tuli aggressiivinen ja hän kohdisti sen tietysti vaimoonsa. Sen sijaan muille kyläläisille hän osasi olla ystävällinen. Vappuna 1979 Valman mitta tuli täyteen. Hän hommasi itselleen kotiapulaisen pestin Jyväskylästä ja muutti sinne. Täysin irti Einosta hän ei kuitenkaan päässyt, vaan vieraili miehensä luona miltei aina viikonloppuisin.

Sunnuntaina 11. marraskuuta 1979 Valma meni jälleen Einon luokse viettämään isänpäivää. Paikalla oli heidän poikansa, kaksi tytärtä sekä muitakin omaisia. Vieraat poistuivat Hankasalmelta iltapäivällä, mutta Valma jäi vielä Einon luo yöksi. Heidän poikansa oli tarkoitus noutaa äiti seuraavana aamuna. Pojalla oli asiaa Jyväskylään, joten äiti pääsisi asunnolleen hänen kyydissään. Maanantai-aamuna poika saapuikin, mutta äitiä ei vain näkynyt.
- Äiti lähti jo, Eino selitti.

Tiistaina poka tuli uudelleen kyselemään äitiään. Isän selitys oli sama kuin aikaisemminkin. Tämä ei pojalle enää riittänyt, vaan hän teki äidistään katoamisilmoituksen. Liikkeelle lähtivät niin Hankasalmen poliisi kuin Liikkuva Poliisi sekä keskusrikospoliisin Keski-Suomen lääninosasto. Tutkimuksia ryhtyi johtamaan komisario Seppo Pietiläinen. Rikosta epäiltiin heti tapahtuneeksi, mutta tutkimuksia haittasi juuri maahan satanut lumi. Torstaina lumi kuitenkin suli ja tutkijat löysivät talon perunakellarista Valman yllä isänpäivänä olleet vaatteet. Talon viereiseltä pellolta he löysivät sitten jo enemmän: vainajan tuhkaa sekä luunkappaleita.

Eino Vesteristä kuulusteltiin, mutta tarkkaa selvyyttä asiaan ei saatu. Vesterinen puhui asiat omalla sekavalla tavallaan:
- En ole syyllinen vaikka ehkä tein sen...

Surmatapa ei täysin selvinnyt sekään. Se oli kuitenkin selvää, että surmaamisen jälkeen Eino Vesterinen oli leikannut vaimonsa ruumiin kappaleiksi, polttanut ne leivinuunissa ja sirotellut pellolle. Kuulusteluissa Vesterinen oli ollut rauhallienn eikä ollut tehnyt pidätysvaiheessakaan pienintäkään vastarintaa.

Pienen paikkakunnan asukkaille oli valtaisa järkytys heidän saatuaan kuulla, millä tavalla heidän kaikkien tuntema Valma Vesterinen oli tästä maailmasta lähtenyt. Yöunet katosivat monilta pitkäksi aikaa ja ihmiset tunsivat vilunväreitä kolkon surmatalon ohi kulkiessaan.

(lähde: Nykyposti 1/1980)

[LeathaFace]

Menee vähän aiheesta ohi, mutta missähän päin tuo talo mahtaa sijaita? Onko lähellä kirkonkylää vai jossain kauempana? Hankasalmella tulee vietettyä jonkin verran aikaa, joten olisi jännää käydä tuota pällistelemässä, jos kyseinen talo on vielä pystyssä.

[Hopalong Cassidy]

Muistaakseni Aseman kylällä Tervalammella tämä tapahtui. Vesterinenhän hukuttautui tapauksen jälkeen. Kettingillä polkupyörä kiinni ja hyppäs jokeen.

[Scythe]

Jatkan Danny-boyn alustusta siltä osin, mitä 12/1980 Alibista löytyy. Valma Vesterisen surmasta tulee väistämättä mieleen Uunimurha, sen verran näissä molemmissa jutuissa on samanlaisia piirteitä.

Eino Vesterinen kielsi loppuun saakka surmanneensa vaimonsa, jutun otsikko Alibissa kuuluikin:


"Uskon että vaimo vielä palaa"

Valma ja Eino Vesterinen menivät naimisiin v. 1952. He omistivat Hankasalmen aseman lähellä Haarala-nimisen tilan, jossa oli maata 4,5 hehtaaria. Lisäksi he omistivat Haaralan yhteydessä olevan Suojoki-nimisen tilan, joka oli pinta-alaltaan 15 hehtaaria. Kyseessä oli siis varsin tyypillinen pienviljelijätila.

Kuten edellä tuli ilmi, Valma Vesterinen muutti vappuna 1979 Jyväskylään. Eino Vesterinen kertoi poliisikuulustelussa nähneensä vaimonsa seuraavan kerran vasta kahden ja puolen kuukauden kuluttua pojan vihkiäisissä. Hän kertoi saaneensa samalla kuulla, että vaimo asui Jyväskylässä.

- En osaa sanoa, onko meillä vaimon kanssa ollut huonot välit. Eivät ne tietysti oikein hyvätkään olleet, mutta ei oikein huonotkaan. Vaimo lähti pois ilmoittamatta minne.

- Vihkiäisten jälkeen syyspuolella vaimo kävi sitten Jyväskylästä kotona muutamia kertoja. Sain tietää hänen olevan töissä Jyväskylässä.

Eino Vesterinen pidätettiin 13.11.1979 epäiltynä vaimonsa surmaamisesta. Sitä ennen heidän poikansa oli tehnyt äidistään katoamisilmoituksen. Valma Vesterinen oli mennyt Jyväskylästä kotiinsa isänpäiväksi. Sinne kokoontui myös muita perheen jäseniä. Pojan oli tarkoitus hakea äitinsä seuraavana aamuna Hankasalmelta ja viedä tämä Jyväskylään, mutta Haaralassa isä oli sanonut äidin jo lähteneen.

Tiistaiaamuna ilmoitettiin Valman tyttärelle, ettei Valma ollut saapunut lainkaan työpaikalleen. Sisarukset sopivat keskenään, että poika menisi uudelleen kysymään äitiään isänsä luota ja jollei häntä sieltä vieläkään tavattaisi, tekisi hän katoamisilmoituksen. Näin myös tapahtui. Poika teki katoamisilmoituksen puhelimitse ja toi isänsä mukanaan omaan asuntoonsa.

Hankasalmen poliisi aloitti Valma Vesterisen etsinnät, mutta tuloksetta. Torstaina, 15.11. joukko KRP:n tutkijoita lähti paikallispoliisin avuksi etsiskelyihin. Tutkijat suuntasivat Haaralaan. Mukaan oppaaksi otettiin Vesteristen tytär.

_ _ _ _ _ _

Pihaan päästyään tytär meni noutamaan talon avainta pihakellarin oven takaa maton alta. Tällöin todettiin, että kellarin oven eteen oli jostakin syystä tippunut seinän verhoustiiliä. Tiilet olivat vastasataneen lumen alla. Tiilet raivattiin pois ja valelukossa ollut ovi avattiin. Kun tytär meni ottamaan avainta oven takaa, ei sitä sieltä löytynyt. Samalla tytär ilmoitti, että kellarissa oli ollut tulipalo sen jälkeen, kun hän oli siellä edellisenä sunnuntaina käynyt. Kellarissa oli voimakas savun haju, mutta palopesäkettä ei löytynyt.

Palon selvittämiseksi kellaria ryhdyttiin raivaamaan ja tutkimaan tarkemmin. Kellarin pohjaa kaivettaessa löytyi maan alta palojätettä, jota tutkittaessa löytyi mm. palaneita ja verisiä vaateriekaleita. Tytär tunnisti riekaleiden olevan peräsin äitinsä vaatteista.

Kellarista tehtyjen löydösten jälkeen paikalle hälytettiin heti illalla lumisateen uhatessa lisää poliiseja etsimään ruumista. Samoihin aikoihin Eino Vesterinen pidätettiin poikansa luota.

Seuraavana päivänä tehtiin tarkempi tutkimus tilan päärakennuksessa. Leivinuunia tutkittaessa todettiin, että uunin pohja oli puhdistettu. Uunista löytyi kuitenkin pieniä luunsiruja ja hormistoon johtavan aukon suusta löytyi myös ihmisruumiin jätteitä. Myös pellolta löytyi alue, jossa vanhan ja uuden lumen välissä erottui tuhkaa. Tuhkan seasta löytyi runsaasti pieniä luunsiruja. Oikeuslääkäri kävi paikalla katsomassa jäännöksiä ja totesi sirujen olevan luujäännöksiä eri kohdilta ihmisen ruumista.

_ _ _ _ _ _

Eino Vesterinen kertoi poliisikuulustelussa:

- Tytär lähti Jyväskylään sunnuntai-iltana joskus kello 16.00 maissa. Hänen lähdettyään jäin vaimon kanssa kahden. Kävin sänkyyn pitkälleni ja vaimo jäi siinä jotain touhuamaan.

- En siinä loikoillessani seurannut mitä hän oikein touhusi. Jonkin ajan kuluttua kun vaimoa ei näkynyt, riisuin oikein päältäni ja kävin nukkumaan. En nähnyt vaimoni poistumista ja en oikein tiennytkään, onko hän johonkin lähtenyt. Arvelin hänen olevan jossakin, vaikka yläkerrassa. En kiinnittänyt hänen poissaoloonsa huomiota. Hän ei ole yleensä lähdöistään kertonut.

- Kun häntä ei sen koommin näkynyt arvelin hänen lähteneen ja menin nukkumaan. Minä nukuin yön sisällä liikkumatta mihinkään.

- Ensimmäisen kerran kävin ulkona aamusella ja näin, että kotona ei ole ketään. Menin sitten takaisin petille ja jatkoin loikoilemista. Loikoilin petillä aamupäivään ja vielä iltapäiväänkin. Poika pyörähti kotona aamupäivällä kysymässä äitiään, että joko tämä on lähdössä Jyväskylään. Sanoin pojalle: "Ei sitä täällä ole. Se on kai mennyt jo".

- Seuraavana päivänä poika tuli jälleen kyselemään äitiään. Häneltä kuulin, että vaimo ei ole tullut työpaikalleen. Eilen poliisit kävivät minut hakemassa. Heiltä sain kuulla, että minua epäillään vaimoni surmaamisesta.

- Minusta tämä poliisien epäilys on aivan kauhea. Minä en ole vaimoani tappanut. Vaimo poistui silloin sunnuntai-iltana vähin äänin, kuten olen kertonut.

- Uskon, että vaimo vielä palaa ja että hän on vain matkustanut jonnekin tai sitten saanut uuden työpaikan jostakin. Hän on voinut mennä sukulaisiinkin. Mahdollisuuksia on niin monia.

- Minusta jo tällainen epäilyskin on hirvittävä. Minä olen varmasti syytön.

Oikeuskäsittely Eino Vesteristä vastaan kesti lähes vuoden. Suurimman osan ajasta vei Vesterisen mielentilatutkimus ja lausunto asiassa saatiin oikeudelle vasta 20.8.1980. Lääkintöhallituksen lausunnon mukaan Vesterinen oli ollut teot tehdessään täyttä ymmärrystä vailla, mutta syytetty ei ollut mielisairaslain 34 §:ssä tarkoitetun mielisairaalahoidon tarpeessa ja siksi hänet oli viipymättä siirrettävä takaisin vankilaan.

Eino Vesterinen tuomittiin 13.10.1980 täyttä ymmärrystä vailla tehdystä vaimonsa taposta 7 vuodeksi vankeuteen. Vesterisen todettiin surmanneen vaimonsa Valman ja paloitelleen ruumiin, polttaneen sen ja sen jälkeen levitelleen tuhkan pellolle. Ruumiin silpomisesta ja hävittämisestä ei annettu minkäänlaista tuomiota. (?!) Vesterinen ei tunnustanut oikeuskäsittelyn missään vaiheessa syyllisyyttään, vaikka näyttö syyllisyydestä oli aukoton. Ei edes siinä vaiheessa, kun poliisi kantoi miehen silmien alle tämän vaimon maalliset jäännökset kolmen litran lasipurkissa.

- En minä voi mitään tunnustaa, kun en ole mitään tehnytkään, sanoi hän vielä oikeudelle samana päivänä, jolloin hänen tuomionsa luettiin.

Lähde: Alibi 12 /1980

[rosamarine]

No johan on aikamoinen juttu. Tosin muistan lukeneeni tämän jutun aiemminkin, en vaan muista, oliko alibi vai tämä foorumi. Kieltämättä yhtäläisyyksiä uunisurmaan, kusipää äijä ja ehkä alistunut vaimo, vaikkakin tässä tapauksessa vaimo oli älynnyt lähteä...ei vaan lähtenyt riittävän pitkälle.

Eiköhän Eino- pappa Vesterinen ollut sen verran juoppohulluuden partaalla, että varmaan itse uskoikin jollain tasolla syyttömyyteensä, tai vaikkei uskonut, niin ei mitään muistanut.

Hankasalmihan on jossain Jyväskylän tietämillä?

[Kakira]

No johan on aikamoinen juttu. Tosin muistan lukeneeni tämän jutun aiemminkin, en vaan muista, oliko alibi vai tämä foorumi. Kieltämättä yhtäläisyyksiä uunisurmaan, kusipää äijä ja ehkä alistunut vaimo, vaikkakin tässä tapauksessa vaimo oli älynnyt lähteä...ei vaan lähtenyt riittävän pitkälle.

Eiköhän Eino- pappa Vesterinen ollut sen verran juoppohulluuden partaalla, että varmaan itse uskoikin jollain tasolla syyttömyyteensä, tai vaikkei uskonut, niin ei mitään muistanut.

Hankasalmihan on jossain Jyväskylän tietämillä?

Taisi tosiaan olla miehellä jo mielenterveys sitä luokkaa että ei enää niillä vähäisillä aivosoluillaan mitkä alkoholilla oli niitannut. muistanut vaimoansa tappaneen...

Jep, Jyväskylän lähellähän se

[rosamarine]

Juu, näissä tämänkaltaisissa rikoksissa on aina jotenkin ikävä kaiku. Ensin puoliso on osaltaan ehkä "uhrautunutkin" olemaan sekopää-puolisonsa kanssa vanhuuteen asti ja kasvattanut lapsensa isoksi ym. Ja mikä on sitten kiitos kaikesta tästä paapomisesta ja muusta? no nirri pois, eikä juoppohulluMies edes muista sitä

[Örkyman]

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 65&lang=fi

Haarala näkyy tuossa ylempänä!

[Inhorealisti]

Muistaakseni Aseman kylällä Tervalammella tämä tapahtui. Vesterinenhän hukuttautui tapauksen jälkeen. Kettingillä polkupyörä kiinni ja hyppäs jokeen.

Kuten Scythe totesi, Uunisurmahan tästä tulee monella tapaa mieleen.

Kysyisin Hopalongilta tuosta hukuttautumisesta: oikeuskäsittely kesti vuoden ja tuomio oli 7 vuotta. Ei Eino aivan tapauksen jälkeen hukuttautunut vai milloin hän sinun muistisi mukaan vei hengen itseltään? Ei sillä että asialla olisi mitään väliä, kunhan kiinnostaa noin yleisesti. Turhan tyly isänpäivä joka tapauksessa...

[Mind Over Matter]

Muistaakseni Aseman kylällä Tervalammella tämä tapahtui. Vesterinenhän hukuttautui tapauksen jälkeen. Kettingillä polkupyörä kiinni ja hyppäs jokeen.

Kuten Scythe totesi, Uunisurmahan tästä tulee monella tapaa mieleen.

Kysyisin Hopalongilta tuosta hukuttautumisesta: oikeuskäsittely kesti vuoden ja tuomio oli 7 vuotta. Ei Eino aivan tapauksen jälkeen hukuttautunut vai milloin hän sinun muistisi mukaan vei hengen itseltään? Ei sillä että asialla olisi mitään väliä, kunhan kiinnostaa noin yleisesti. Turhan tyly isänpäivä joka tapauksessa...

Ei kai se polkupyöräkään oikein painoksi riittä...

[vempele]

Lapsena tuli paljon pyörittyä Hankasalmella ja vieläkin osa sukulaisista asuu siellä. Nyt kuulin asiasta ensimäistä kertaa, täytyy ottaa puheeksi kun seuraavan kerran sielläpäin pyörii ja vähän kysellä kylän miehiltä tapahtumasta.

[Hopalong Cassidy]

Kysyisin Hopalongilta tuosta hukuttautumisesta: oikeuskäsittely kesti vuoden ja tuomio oli 7 vuotta. Ei Eino aivan tapauksen jälkeen hukuttautunut vai milloin hän sinun muistisi mukaan vei hengen itseltään? Ei sillä että asialla olisi mitään väliä, kunhan kiinnostaa noin yleisesti. Turhan tyly isänpäivä joka tapauksessa...

Ei ollut polkupyörä vaan sitoi itsensä mopoon kiinni ja ajoi jokeen. Tämä tapahtui kesäkuun alussa 1984. Jos tuomio oli 7 vuotta, niin istui vaan puolet.

[kurko74]

Tunnen tapauksen. Perhetuttuja. Eino hukuttautui tervajokeen, sama joki jonka yli mentiin talolle mentäessä. Eino ja Valma haudattu samaan hautaan Hankasalmen hautausmaalle.

[Doctor Lecter]

Tämä henkirikos on uusimmassa Aliibissa (7(23) sivuilla 44-47.

Lehtiuutinen Helsingin Sanomat 18.11.1979.

Hankasalmen_Haaralassa.jpg (250.43 KiB) Katsottu 1423 kertaa

Hankasalmen_maakellari.jpg (249.08 KiB) Katsottu 1423 kertaa

Hankasalmen_Eino.jpg (80.86 KiB) Katsottu 1423 kertaa

Rakennukset lienevät jo hävitetty. Sen mitä street viewillä ajelin tuolla alueella (aiempana ketjussa oleva mainio karttapaikka viitteenä), niin viihtyisän ja elinvoimaisen näköistä aluetta. Lähellä (ketjussakin mainittua) Tervajokea on punainen mökki ja niillä main tuo Vesterisen talo lienee ollut. Punaisen mökin ulkoasu ei täsmää vuoden -79 kuvissa olleeseen taloon.

Alibin tilaus kätevästi täältä