Kolmoissurma Konnevedellä 1997
Lähetetty: Pe Joulu 13, 2013 9:00 pm
Hieman KSML'n arkistoa selaillessani osui silmiini juttusarja, jossa kerrottiin 3.1. 1997 tapahtuneesta kolmen henkilön kuolemaan johtaneesta ampumistapauksesta. Vuonna 1961 syntynyt Veijo Hänninen surmasi kolme tuttavaansa illanistujaisten päätteeksi, ampuen heidät haulikolla. Surmaaja sytytti lopuksi tapahtumapaikkana toimineen talon tuleen.
Tapahtumapaikkana oli siis Konnevesi, Pesiäissalmi.
Alla artikkelit joista käy ilmi tapahtumien kulku kaikessa karmivuudessaan. Ampujalle tuomittiin kolmoissurmasta 15 vuoden vankeustuomio.
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Konneveden surman osapuolet viettivät perisuomalaista iltaa
Vahvasti humalassa ollut ampuja ei toistaiseksi ole pystynyt muistamaan tapahtumasta juuri mitään.
Kotimaa 05.01.1997
Konneveden Pesiäissalmella perjantaina kolme kuolonuhria vaatineen surmatyön osapuolet olivat ilmeisesti kokoontuneet viettämään perisuomalaista iltaa, jossa oli nautittu alkoholia ja ainakin ampujaksi epäilty oli vahvasti humalassa. Poliisin mukaan ampuja ei vielä lauantai-iltanakaan pystynyt muistamaan tapahtuman yksityiskohtia.
Kyläilemässä ollut 35-vuotias mies ampui isännän ja kaksi vierasta Konneveden keskustasta vajaat kymmenen kilometriä Hankasalmen suuntaan sijaitsevassa Harjulan talossa. Tapahtuman osapuolet olivat ennestään keskenään tuttuja.
Ampuja soitti poliisille teostaan 19 aikaan illalla. Poliisin tultua paikalle mies linnoittautui omakotitaloon. Hän sytytti talon palamaan, mutta pelastautui palon edetessä ikkunasta ja antautui poliisille noin puoli kymmeneltä illalla. Talo ehti palaa melko pahoin.
Mies saapui illalla kyläpaikkaansa taksilla. Jonkin ajan kuluttua hän alkoi ammuskella isännän haulikolla. Poliisi ei tiedä vielä, riitelivätkö miehet ennen ampumista.
Surmansa saaneet olivat kaikki konnevetisiä. Talon isäntä oli syntynyt 1931 ja vieraana olleet miehet 1943 ja 1953.
Surmatalon keittiön pöydältä löytyi lauantaina mm. korkattu Koskenkorva-pullo, Mora-puukko, sinappituubi ja kahvipannu.
Konneveden Pesiäissalmella kolme tuttavaansa haulikolla surmannut 35-vuotias konnevetinen mies ei ole toistaiseksi pystynyt muistamaan perjantai-illan järkyttävän tapahtuman yksityiskohtia.
Poliisi ei esimerkiksi tiedä, riitelivätkö miehet ennen ampumista. Tapahtumapaikalla tehtyjen havaintojen mukaan miehet ilmeisesti olivat kokoontuneet viettämään perisuomalaiseen tapaan alkoholipitoista iltaa.
Tekohetkellä vahvasti humalassa ollutta ampujaa päästiin kuulustelemaan ensimmäisen kerran vasta lauantaina iltapäivällä, jolloin myös jutun tutkintavastuu siirtyi Äänekosken kihlakunnan poliisilta Keskusrikospoliisille. Vangitsemisoikeudenkäynti on tarkoitus pitää Äänekoskella tänään sunnuntaina.
Ampuja ilmoitti puhelimella poliisille teostaan perjantaina klo 19 aikaan illalla.
Poliisin tultua paikalle mies linnoittautui omakotitaloon, jossa hän oli surmannut kolme miestä. Piirityksen aikana hän sytytti talon palamaan, mutta pelastautui palon edetessä ikkunasta ja antautui poliisille noin puoli kymmeneltä. Omakotitalo ehti palaa melko pahoin.
Poliisin mukaan mies saapui illalla kyläpaikkaansa taksilla. Jonkin ajan kuluttua hän oli alkanut ammuskella isännän haulikolla. Omaa asetta hänellä ei ollut mukana.
Tekijä on poliisin tuttu
Ampuja on ennestään poliisin tuttu Konnevedellä viime kesänä sattuneesta pistoolikahakasta. Jutun oikeuskäsittely Äänekosken käräjäoikeudessa on kesken. Juttua tutkittiin tapon yrityksenä.
Perjantainen surmatyö tapahtui Pesiäissalmella Konneveden keskustasta vajaat 10 kilometriä Hankasalmen suuntaan.
Turmassa kuolivat Harjulan talossa yksin asunut vuonna 1931 syntynyt metsuri Matti Liimatainen sekä 2—3 kilometrin päässä Rinteenmäen kylässä asuneet vuonna 1953 syntynyt Taito Tuttavainen ja vuonna 1943 syntynyt Veijo Liimatainen. Surmatut olivat poikamiehiä.
Ampujaksi epäilty vuonna 1961 syntynyt Veijo Hänninen asuu Konneveden keskustassa. Hän oli kalastusta ja jonkin verran myös metsästystä harrastaneen Matti Liimataisen kalakaveri. Naapureiden kertoman mukaan miehet oli nähty yhdessä kalassa mm. syksyllä.
Liekit leimahtivat puiden yläpuolelle
Harjulan talon lähin naapuri on pitäjänneuvos, maanviljelijä ja tunnettu kunnallispoliitikko Ahti Savolainen. Hänen luonaan poliisi kävi puoli yhdeksän aikaan illalla antamassa ohjeet, ettei ketään saa laskea sisälle. Myös valot piti sammuttaa.
Kello 21.15 pienen metsäsaarekkeen takana maantien toisella puolella olevasta naapuritalosta leimahtivat liekit puiden latvojen yläpuolelle. Liekit madaltuivat nopeasti, ja varttitunnin kuluttua Harjulaan saapui Konneveden palokunta.
— Surkea ja täysin käsittämätön tapaus tämä on tälle kauniille kylälle. Asuttuja taloja on enää puolenkymmentä, ja nyt niistä vähistäkin taas yksi autioitui. Sekin ihmetyttää, ettei surmatuista kukaan ehtinyt väliin tai päässyt talosta pois, kun Matilla oli tiettävästi vain yksipiippuinen haulikko, Savolainen pohti.
Hänen mukaansa surmatyön uhrit olivat kaikki pystyviä ja oikein mukavia miehiä, jotka kävivät auttelemassa naapureitaan. Kuorma-autostaan kesällä luopunut Veijo Liimatainen toi Savolaisen Puustellin pihaankin monet hiekkakuormat.
Metsuri auttoi puunkaadossa
Matti Liimataisen ja Ahti Savolaisen kesänaapuri Ahti Peltonen Jyväskylästä luki tapauksesta lauantaiaamun Keskisuomalaisesta.
— Syntymävuosista heti arvasin, keistä on kysymys, hän kertoi.
Peltosen kesäpaikalla taitavaksi metsuriksi tiedetty Matti Liimatainen kävi auttamassa suurten puiden kaadossa ja polttopuiden teossa. Naapurukset tunsivat toisensa jo 1960-luvulta, jolloin Matti Liimatainen muutti kyläkunnalle.
— Matti oli hyvin rauhallinen mies ja toimi kesäpaikkamme talonvahtina silloin, kun emme itse olleet paikalla. Hän piti venettä meidän valkamassamme ja toi silloin tällöin kaloja syötäväksi, Ahti Peltonen muistelee.
Veijo Liimataisen Peltonen muistaa erityisesti huhtikuussa 1992 69-tiellä Laukaan Äijälässä sattuneesta viiden nuoren tytön hengen vaatineesta kolarista.
Mökiltään Jyväskylään palaamassa ollut Peltonen sattui kolaripaikalle ensimmäisenä. Veijo Liimatainen oli matkustajana Suolahteen matkalla olleessa taksissa, jonka kaistalle kivijärveläissyntyisten, Hankasalmelle rippikoululeirille menossa olleiden nuorten pikku-Datsun poikkeuksellisen huonossa kelissä luisui.
Konneveden surmatyön tapahtumapaikka, Pesiäissalmella oleva Harjulan talo tuhoutui pahoin ampujan sytyttämässä tulipalossa.
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Ampuja passitettiin mielentilatutkimukseen
Konneveden kolmoissurmasta epäilty mielentilatutkimukseen
Ampuja yritti puolitoista viikkoa ennen surmatyötä hakeutua psykiatriseen sairaalaan. Sairaalan vaatima lähete jäi kuitenkin hakematta.
Kotimaa 04.02.1997
Äänekosken käräjäoikeus määräsi Konnevedellä 3. tammikuuta tapahtuneesta kolmoissurmasta epäillyn Veijo Olavi Hännisen mielentilatutkimukseen ja pidettäväksi edelleen vangittuna. Syyttäjä vaatii vuonna 1961 syntyneelle Hänniselle rangaistusta kolmesta taposta, tuhotyöstä sekä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Pesiäissalmella Harjulan talossa kuolivat vuonna 1931 syntynyt Matti Liimatainen sekä hänen vieraansa vuonna 1943 syntynyt Veijo Liimatainen ja vuonna 1953 syntynyt Taito Tuttavainen. Heitä kutakin oli ammuttu kerran haulikolla lähietäisyydeltä päähän. Oikeuslääketieteellisten lausuntojen mukaan uhrit menehtyvät välittömästi.
Vastaaja myönsi syytekohdat tuhotyötä lukuunottamatta oikeiksi. Poliisin piirityksen aikana tapahtunut talon sytyttäminen ei vastaajan puolustuksen mielestä täytä tuhotyön tunnusmerkistöä. Puolustuksen mukaan sytyttäminen pitäisi luokitella vahingonteoksi, koska siitä ei aiheutunut yleistä vaaraa. Uhrien oikeudenomistajat vaativat Hänniseltä hautaus-ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista sekä yhteissummaltaan satoihin tuhansiin markkoihin nousevia korvauksia henkisistä kärsimyksistä. Myös tulipalossa tuhoutuneesta alivakuutetusta talosta esitettiin vakuutuskorvauksen ylittävistä vahingoista korvausvaatimus.
Asianomistajista yhden uhrin veli vaati lisäksi syytetyn tuomitsemista murhasta.
Syytetyn oman kertomuksen mukaan hän oli surmapäivän aamuna tavannut Taito Tuttavaisen Konneveden matkahuollossa, josta he olivat lähteneet yhteisellä kyydillä Matti Liimataisen asunnolle. Paikalla oli asunnon haltijan lisäksi Veijo Liimatainen.
Jonkin ajan kuluttua syytetty lähti hakemaan lisää viinaa muiden jäädessä asunnolle. Syytetyn palattua hänen kyyditsijänsä poistui noin klo 17.30, ja taloon jääneet jatkoivat ryypiskelyä.
— Jossain vaiheessa hain haulikon kammarin kaapista ja menin sen kanssa liiteriin ampuakseni itseni. Itsemurhaa olin hautonut jo pitempään. Luonto ei kuitenkaan riittänyt, vaan tulin sisälle ja jatkoin ryyppäämistä, Hänninen kertoi.
Kavereidensa surmaamisen syytä hän ei osannut kertoa.
— Minulla on sellainen muistikuva, että Tuttavaisen ammuin ensin lonkalta tähtäämättä. Seuraavista laukauksista minulla ei ole tarkkaa muistikuvaa, Hänninen totesi.
Todistajana kuultu rikosylikonstaapeli Heikki Häyrinen Konnevedeltä oli illan aikana kolmesti puhelinyhteydessä kiihtyneessä tilassa olleeseen Hänniseen.
— Iltalenkiltä palattuani minua odotti kotona soittopyyntö, johon vastasin kello 19.28 ja sain kenttäjohtajalta alustavat tiedot tapahtumasta. Puhelujen aikana yritin rauhoitella Veijoa ja pyysin, että hän jättäisi ampuma-aseet sisälle ja lähtisi kävelemään poliiseja vastaan tielle. Viimeinen puhelu katkesi klo 20.18, Häyrinen kertoi.
Toisena todistajana kuullun poliisin, ylikonstaapeli Antti Mäenpuron mukaan Hänninen ampui poliisin saavuttua paikalle useita laukauksia. Lopuksi talo syttyi räjähdysmäisesti tuleen ja Hänninen kapusi vaatteet tulessa ikkunasta ulos, jolloin Mäenpuro syöksyi häneen kiinni ja sammutti vaatteet hangessa kierittelemällä.
Syytetyn holhooja, Konneveden virkaholhooja Osmo Mäkäräinen kertoi, että syytetty pyrki joulun aatonaattona hoitoon Sisä-Suomen sairaalaan.
— Ilmeisesti sairaala olisi vaatinut lähetteen, jota Hänninen ei kuitenkaan hakenut terveyskeskuksesta, Mäkäräinen totesi.
Hänninen on määrätty mielentilatutkimukseen myös Konnevedellä 14.7.1996 sattuneesta tapon yrityksenä tutkitusta pistooliammuskelusta. Tuolloin Hänninen oli tunkeutunut erään pariskunnan makuuhuoneeseen ja osoittanut sängyssä ollutta miestä tuttavaltaan anastamallaan pistoolilla. Makuulla ollut ehti tarttua asetta pidelleeseen käteen. Syntyneessä kamppailussa ase laukesi kahdesti, mutta henkilövahinkoja ei sattunut.
Myös viikko ennen kesällä sattunutta ammuskelua Hänninen oli pyytänyt päästä hoitoon. Tapauksen jälkeen hän oli seitsemän viikkoa psykiatrisessa sairaalahoidossa.
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Kolmoissurmaaja sai 15 vuoden vankeustuomion
Pesiäissalmen kolmoissurmasta
tuomittiin 15 vuotta vankeutta
Veijo Hännisen saama tuomio on pisin Suomessa määräaikaisena langetettavista rangaistuksista.
Kotimaa 14.05.1997
Veijo Hännisen tekemät kolme tappoa ja useat muut rikokset toivat 15 linnavuoden tuomion Äänekosken käräjäoikeudessa. Hänninen tappoi haulikolla Konnevedellä tammikuussa kolme miestä omakotitaloon ja sytytti lopuksi talon palamaan.
Kolmoissurman lisäksi Hänninen tuomittiin mm. kotirauhan rikkomisesta ja kolmesta laittomasta uhkauksesta. Hän varasti viime heinäkuussa tuttavaltaan tarkkuuspistoolin, ja uhkaili sillä kolmea eri miestä. Yksi näistä oli kotonaan nukkumassa Hännisen tullessa aseineen osoittelemaan.
Hännisen tilillä on lisäksi varkaus, liikennerikkomuksia ja ampuma-aserikos.
Oikeus totesi Veijo Hännisen olleen täydessä ymmärryksessä tekojaan tehdessään. Puolustus vetosi Hännisen kypsymättömään persoonallisuuteen ja alkoholismiin ja esitti tuomitsemista täyttä ymmärrystä vailla olevana.
Käräjäoikeuden langettama tuomio on pisin mahdollinen määräaikainen vankeusrangaistus. Hänninen istuu tuomiotaan Kuopiossa.
Konneveden Pesiäissalmella 3. tammikuuta kolme tuttavaansa haulikolla ampunut eläkeläinen Veijo Olavi Hänninen tuomittiin Äänekosken käräjäoikeudessa kolmesta taposta ja useista muista rikoksista yhteensä 15 vuodeksi vankeuteen.
Hännisen saama tuomio on pisin, mikä Suomessa voidaan määräaikaisena langettaa. Rikoslain mukaan yhdestä teosta määräaikainen rangaistus on enintään 12 vuotta. Yhteistä rangaistusta määrättäessä rangaistus voi kuitenkin olla 15 vuotta.
Käräjäoikeus katsoi terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mielentilalausuntoon perustuen, että vuonna 1961 syntynyt Hänninen oli surmat tehdessään täydessä ymmärryksessä.
Mielentilalausunnon mukaan Hänninen on syyntakeisuuden osalta rajatapaus.
Lausunnossa hänen arvioitiin olleen täydessä ymmärryksessä myös syyllistyessään 14. heinäkuuta 1996 Konnevedellä pistoolilla tehtyihin laittomiin uhkauksiin, koska selvänä ollessaan hän pystyy kontrolloimaan itseään.
Hännisen puolustus esitti hänen tuomitsemistaan täyttä ymmärrystä vailla olevana. Puolustuskin vetosi mielentilalausuntoon, jonka mukaan Hänninen on persoonallisuudeltaan kypsymätön ja heikkolahjainen sekä vaikeasti alkoholisoitunut. Puolustuksen mielestä erityisesti tammikuun tekojen mielettömyys osoitti, ettei Hänninen ollut surmia tehdessään täydessä ymmärryksessä.
Pesiäissalmen tapahtumista Hänninen tuomittiin kolmen tapon lisäksi törkeästä vahingonteosta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Surmattuaan talon haltijan ja kaksi vierasta yksipiippuisella haulikolla hän sytytti talon palamaan ja vastusti pidättämään tulleita poliiseja ampumalla ikkunoista useita laukauksia.
Kesäkuussa 1996 Hänninen syyllistyi ajoneuvon luvattomaan käyttöönottoon, rattijuopumukseen ja ajokortitta ajoon.
Heinäkuussa samana vuonna Hänninen varasti konnevetiseltä tuttavaltaan tarkkuuspistoolin ja noin sata siihen sopivaa patruunaa.
Hänninen uhkasi pistoolilla ensin kahta konnevetistä miestä. Myöhemmin samana iltana hän tunkeutui erään pariskunnan makuuhuoneeseen osoittaen aseella sängyssä ollutta miestä. Makuulla ollut ehti tarttua asetta pidelleeseen käteen. Syntyneessä kamppailussa ase laukesi kahdesti, mutta henkilövahinkoja ei sattunut.
Pistoolikahakoista Hännisen syyksi luettiin varkaus, kolme laitonta uhkausta, kotirauhan rikkominen sekä ampuma-aserikos.
Hänninen ja hänen kanssaan pistoolista kamppaillut jyväskyläläinen 51-vuotias mies ovat riidoissa keskenään.
Jyväskyläläinen on määrätty mielentilatutkimukseen Jyväskylän Ristikivessä helmikuussa tapahtuneesta vaajakoskelaisen 31-vuotiaan naisen ampumisesta.
Käräjäoikeus hylkäsi Pesiässalmen uhrien omaisten korvausvaatimukset henkisistä kärsimyksistä.
Oikeudenkäynti- ja hautauskuluja sekä muita korvauksia Veijo Hänninen määrättiin maksamaan yli 160 000 markkaa. Äänekosken käräjäoikeus passitti hänet kärsimään 15 vuoden vankeustuomiota Kuopion lääninvankilaan.
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Toivottavasti noista kolmesta ylläolevasta artikkelista tuli tämän murheellisen tapahtumasarjan kulku jokseenkin esille, perisuomalaiseen tyyliin alkoholinhuuruinen illanvietto koitui jälleen kolmen henkilön hengenmenoksi.
Mitäköhän mahtanee tälle ampujalle, (Hänniselle) tänä päivänä kuulua, lieneekö yhä hengissä.
Tapahtumapaikkana oli siis Konnevesi, Pesiäissalmi.
Alla artikkelit joista käy ilmi tapahtumien kulku kaikessa karmivuudessaan. Ampujalle tuomittiin kolmoissurmasta 15 vuoden vankeustuomio.
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Konneveden surman osapuolet viettivät perisuomalaista iltaa
Vahvasti humalassa ollut ampuja ei toistaiseksi ole pystynyt muistamaan tapahtumasta juuri mitään.
Kotimaa 05.01.1997
Konneveden Pesiäissalmella perjantaina kolme kuolonuhria vaatineen surmatyön osapuolet olivat ilmeisesti kokoontuneet viettämään perisuomalaista iltaa, jossa oli nautittu alkoholia ja ainakin ampujaksi epäilty oli vahvasti humalassa. Poliisin mukaan ampuja ei vielä lauantai-iltanakaan pystynyt muistamaan tapahtuman yksityiskohtia.
Kyläilemässä ollut 35-vuotias mies ampui isännän ja kaksi vierasta Konneveden keskustasta vajaat kymmenen kilometriä Hankasalmen suuntaan sijaitsevassa Harjulan talossa. Tapahtuman osapuolet olivat ennestään keskenään tuttuja.
Ampuja soitti poliisille teostaan 19 aikaan illalla. Poliisin tultua paikalle mies linnoittautui omakotitaloon. Hän sytytti talon palamaan, mutta pelastautui palon edetessä ikkunasta ja antautui poliisille noin puoli kymmeneltä illalla. Talo ehti palaa melko pahoin.
Mies saapui illalla kyläpaikkaansa taksilla. Jonkin ajan kuluttua hän alkoi ammuskella isännän haulikolla. Poliisi ei tiedä vielä, riitelivätkö miehet ennen ampumista.
Surmansa saaneet olivat kaikki konnevetisiä. Talon isäntä oli syntynyt 1931 ja vieraana olleet miehet 1943 ja 1953.
Surmatalon keittiön pöydältä löytyi lauantaina mm. korkattu Koskenkorva-pullo, Mora-puukko, sinappituubi ja kahvipannu.
Konneveden Pesiäissalmella kolme tuttavaansa haulikolla surmannut 35-vuotias konnevetinen mies ei ole toistaiseksi pystynyt muistamaan perjantai-illan järkyttävän tapahtuman yksityiskohtia.
Poliisi ei esimerkiksi tiedä, riitelivätkö miehet ennen ampumista. Tapahtumapaikalla tehtyjen havaintojen mukaan miehet ilmeisesti olivat kokoontuneet viettämään perisuomalaiseen tapaan alkoholipitoista iltaa.
Tekohetkellä vahvasti humalassa ollutta ampujaa päästiin kuulustelemaan ensimmäisen kerran vasta lauantaina iltapäivällä, jolloin myös jutun tutkintavastuu siirtyi Äänekosken kihlakunnan poliisilta Keskusrikospoliisille. Vangitsemisoikeudenkäynti on tarkoitus pitää Äänekoskella tänään sunnuntaina.
Ampuja ilmoitti puhelimella poliisille teostaan perjantaina klo 19 aikaan illalla.
Poliisin tultua paikalle mies linnoittautui omakotitaloon, jossa hän oli surmannut kolme miestä. Piirityksen aikana hän sytytti talon palamaan, mutta pelastautui palon edetessä ikkunasta ja antautui poliisille noin puoli kymmeneltä. Omakotitalo ehti palaa melko pahoin.
Poliisin mukaan mies saapui illalla kyläpaikkaansa taksilla. Jonkin ajan kuluttua hän oli alkanut ammuskella isännän haulikolla. Omaa asetta hänellä ei ollut mukana.
Tekijä on poliisin tuttu
Ampuja on ennestään poliisin tuttu Konnevedellä viime kesänä sattuneesta pistoolikahakasta. Jutun oikeuskäsittely Äänekosken käräjäoikeudessa on kesken. Juttua tutkittiin tapon yrityksenä.
Perjantainen surmatyö tapahtui Pesiäissalmella Konneveden keskustasta vajaat 10 kilometriä Hankasalmen suuntaan.
Turmassa kuolivat Harjulan talossa yksin asunut vuonna 1931 syntynyt metsuri Matti Liimatainen sekä 2—3 kilometrin päässä Rinteenmäen kylässä asuneet vuonna 1953 syntynyt Taito Tuttavainen ja vuonna 1943 syntynyt Veijo Liimatainen. Surmatut olivat poikamiehiä.
Ampujaksi epäilty vuonna 1961 syntynyt Veijo Hänninen asuu Konneveden keskustassa. Hän oli kalastusta ja jonkin verran myös metsästystä harrastaneen Matti Liimataisen kalakaveri. Naapureiden kertoman mukaan miehet oli nähty yhdessä kalassa mm. syksyllä.
Liekit leimahtivat puiden yläpuolelle
Harjulan talon lähin naapuri on pitäjänneuvos, maanviljelijä ja tunnettu kunnallispoliitikko Ahti Savolainen. Hänen luonaan poliisi kävi puoli yhdeksän aikaan illalla antamassa ohjeet, ettei ketään saa laskea sisälle. Myös valot piti sammuttaa.
Kello 21.15 pienen metsäsaarekkeen takana maantien toisella puolella olevasta naapuritalosta leimahtivat liekit puiden latvojen yläpuolelle. Liekit madaltuivat nopeasti, ja varttitunnin kuluttua Harjulaan saapui Konneveden palokunta.
— Surkea ja täysin käsittämätön tapaus tämä on tälle kauniille kylälle. Asuttuja taloja on enää puolenkymmentä, ja nyt niistä vähistäkin taas yksi autioitui. Sekin ihmetyttää, ettei surmatuista kukaan ehtinyt väliin tai päässyt talosta pois, kun Matilla oli tiettävästi vain yksipiippuinen haulikko, Savolainen pohti.
Hänen mukaansa surmatyön uhrit olivat kaikki pystyviä ja oikein mukavia miehiä, jotka kävivät auttelemassa naapureitaan. Kuorma-autostaan kesällä luopunut Veijo Liimatainen toi Savolaisen Puustellin pihaankin monet hiekkakuormat.
Metsuri auttoi puunkaadossa
Matti Liimataisen ja Ahti Savolaisen kesänaapuri Ahti Peltonen Jyväskylästä luki tapauksesta lauantaiaamun Keskisuomalaisesta.
— Syntymävuosista heti arvasin, keistä on kysymys, hän kertoi.
Peltosen kesäpaikalla taitavaksi metsuriksi tiedetty Matti Liimatainen kävi auttamassa suurten puiden kaadossa ja polttopuiden teossa. Naapurukset tunsivat toisensa jo 1960-luvulta, jolloin Matti Liimatainen muutti kyläkunnalle.
— Matti oli hyvin rauhallinen mies ja toimi kesäpaikkamme talonvahtina silloin, kun emme itse olleet paikalla. Hän piti venettä meidän valkamassamme ja toi silloin tällöin kaloja syötäväksi, Ahti Peltonen muistelee.
Veijo Liimataisen Peltonen muistaa erityisesti huhtikuussa 1992 69-tiellä Laukaan Äijälässä sattuneesta viiden nuoren tytön hengen vaatineesta kolarista.
Mökiltään Jyväskylään palaamassa ollut Peltonen sattui kolaripaikalle ensimmäisenä. Veijo Liimatainen oli matkustajana Suolahteen matkalla olleessa taksissa, jonka kaistalle kivijärveläissyntyisten, Hankasalmelle rippikoululeirille menossa olleiden nuorten pikku-Datsun poikkeuksellisen huonossa kelissä luisui.
Konneveden surmatyön tapahtumapaikka, Pesiäissalmella oleva Harjulan talo tuhoutui pahoin ampujan sytyttämässä tulipalossa.
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Ampuja passitettiin mielentilatutkimukseen
Konneveden kolmoissurmasta epäilty mielentilatutkimukseen
Ampuja yritti puolitoista viikkoa ennen surmatyötä hakeutua psykiatriseen sairaalaan. Sairaalan vaatima lähete jäi kuitenkin hakematta.
Kotimaa 04.02.1997
Äänekosken käräjäoikeus määräsi Konnevedellä 3. tammikuuta tapahtuneesta kolmoissurmasta epäillyn Veijo Olavi Hännisen mielentilatutkimukseen ja pidettäväksi edelleen vangittuna. Syyttäjä vaatii vuonna 1961 syntyneelle Hänniselle rangaistusta kolmesta taposta, tuhotyöstä sekä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Pesiäissalmella Harjulan talossa kuolivat vuonna 1931 syntynyt Matti Liimatainen sekä hänen vieraansa vuonna 1943 syntynyt Veijo Liimatainen ja vuonna 1953 syntynyt Taito Tuttavainen. Heitä kutakin oli ammuttu kerran haulikolla lähietäisyydeltä päähän. Oikeuslääketieteellisten lausuntojen mukaan uhrit menehtyvät välittömästi.
Vastaaja myönsi syytekohdat tuhotyötä lukuunottamatta oikeiksi. Poliisin piirityksen aikana tapahtunut talon sytyttäminen ei vastaajan puolustuksen mielestä täytä tuhotyön tunnusmerkistöä. Puolustuksen mukaan sytyttäminen pitäisi luokitella vahingonteoksi, koska siitä ei aiheutunut yleistä vaaraa. Uhrien oikeudenomistajat vaativat Hänniseltä hautaus-ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista sekä yhteissummaltaan satoihin tuhansiin markkoihin nousevia korvauksia henkisistä kärsimyksistä. Myös tulipalossa tuhoutuneesta alivakuutetusta talosta esitettiin vakuutuskorvauksen ylittävistä vahingoista korvausvaatimus.
Asianomistajista yhden uhrin veli vaati lisäksi syytetyn tuomitsemista murhasta.
Syytetyn oman kertomuksen mukaan hän oli surmapäivän aamuna tavannut Taito Tuttavaisen Konneveden matkahuollossa, josta he olivat lähteneet yhteisellä kyydillä Matti Liimataisen asunnolle. Paikalla oli asunnon haltijan lisäksi Veijo Liimatainen.
Jonkin ajan kuluttua syytetty lähti hakemaan lisää viinaa muiden jäädessä asunnolle. Syytetyn palattua hänen kyyditsijänsä poistui noin klo 17.30, ja taloon jääneet jatkoivat ryypiskelyä.
— Jossain vaiheessa hain haulikon kammarin kaapista ja menin sen kanssa liiteriin ampuakseni itseni. Itsemurhaa olin hautonut jo pitempään. Luonto ei kuitenkaan riittänyt, vaan tulin sisälle ja jatkoin ryyppäämistä, Hänninen kertoi.
Kavereidensa surmaamisen syytä hän ei osannut kertoa.
— Minulla on sellainen muistikuva, että Tuttavaisen ammuin ensin lonkalta tähtäämättä. Seuraavista laukauksista minulla ei ole tarkkaa muistikuvaa, Hänninen totesi.
Todistajana kuultu rikosylikonstaapeli Heikki Häyrinen Konnevedeltä oli illan aikana kolmesti puhelinyhteydessä kiihtyneessä tilassa olleeseen Hänniseen.
— Iltalenkiltä palattuani minua odotti kotona soittopyyntö, johon vastasin kello 19.28 ja sain kenttäjohtajalta alustavat tiedot tapahtumasta. Puhelujen aikana yritin rauhoitella Veijoa ja pyysin, että hän jättäisi ampuma-aseet sisälle ja lähtisi kävelemään poliiseja vastaan tielle. Viimeinen puhelu katkesi klo 20.18, Häyrinen kertoi.
Toisena todistajana kuullun poliisin, ylikonstaapeli Antti Mäenpuron mukaan Hänninen ampui poliisin saavuttua paikalle useita laukauksia. Lopuksi talo syttyi räjähdysmäisesti tuleen ja Hänninen kapusi vaatteet tulessa ikkunasta ulos, jolloin Mäenpuro syöksyi häneen kiinni ja sammutti vaatteet hangessa kierittelemällä.
Syytetyn holhooja, Konneveden virkaholhooja Osmo Mäkäräinen kertoi, että syytetty pyrki joulun aatonaattona hoitoon Sisä-Suomen sairaalaan.
— Ilmeisesti sairaala olisi vaatinut lähetteen, jota Hänninen ei kuitenkaan hakenut terveyskeskuksesta, Mäkäräinen totesi.
Hänninen on määrätty mielentilatutkimukseen myös Konnevedellä 14.7.1996 sattuneesta tapon yrityksenä tutkitusta pistooliammuskelusta. Tuolloin Hänninen oli tunkeutunut erään pariskunnan makuuhuoneeseen ja osoittanut sängyssä ollutta miestä tuttavaltaan anastamallaan pistoolilla. Makuulla ollut ehti tarttua asetta pidelleeseen käteen. Syntyneessä kamppailussa ase laukesi kahdesti, mutta henkilövahinkoja ei sattunut.
Myös viikko ennen kesällä sattunutta ammuskelua Hänninen oli pyytänyt päästä hoitoon. Tapauksen jälkeen hän oli seitsemän viikkoa psykiatrisessa sairaalahoidossa.
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Kolmoissurmaaja sai 15 vuoden vankeustuomion
Pesiäissalmen kolmoissurmasta
tuomittiin 15 vuotta vankeutta
Veijo Hännisen saama tuomio on pisin Suomessa määräaikaisena langetettavista rangaistuksista.
Kotimaa 14.05.1997
Veijo Hännisen tekemät kolme tappoa ja useat muut rikokset toivat 15 linnavuoden tuomion Äänekosken käräjäoikeudessa. Hänninen tappoi haulikolla Konnevedellä tammikuussa kolme miestä omakotitaloon ja sytytti lopuksi talon palamaan.
Kolmoissurman lisäksi Hänninen tuomittiin mm. kotirauhan rikkomisesta ja kolmesta laittomasta uhkauksesta. Hän varasti viime heinäkuussa tuttavaltaan tarkkuuspistoolin, ja uhkaili sillä kolmea eri miestä. Yksi näistä oli kotonaan nukkumassa Hännisen tullessa aseineen osoittelemaan.
Hännisen tilillä on lisäksi varkaus, liikennerikkomuksia ja ampuma-aserikos.
Oikeus totesi Veijo Hännisen olleen täydessä ymmärryksessä tekojaan tehdessään. Puolustus vetosi Hännisen kypsymättömään persoonallisuuteen ja alkoholismiin ja esitti tuomitsemista täyttä ymmärrystä vailla olevana.
Käräjäoikeuden langettama tuomio on pisin mahdollinen määräaikainen vankeusrangaistus. Hänninen istuu tuomiotaan Kuopiossa.
Konneveden Pesiäissalmella 3. tammikuuta kolme tuttavaansa haulikolla ampunut eläkeläinen Veijo Olavi Hänninen tuomittiin Äänekosken käräjäoikeudessa kolmesta taposta ja useista muista rikoksista yhteensä 15 vuodeksi vankeuteen.
Hännisen saama tuomio on pisin, mikä Suomessa voidaan määräaikaisena langettaa. Rikoslain mukaan yhdestä teosta määräaikainen rangaistus on enintään 12 vuotta. Yhteistä rangaistusta määrättäessä rangaistus voi kuitenkin olla 15 vuotta.
Käräjäoikeus katsoi terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mielentilalausuntoon perustuen, että vuonna 1961 syntynyt Hänninen oli surmat tehdessään täydessä ymmärryksessä.
Mielentilalausunnon mukaan Hänninen on syyntakeisuuden osalta rajatapaus.
Lausunnossa hänen arvioitiin olleen täydessä ymmärryksessä myös syyllistyessään 14. heinäkuuta 1996 Konnevedellä pistoolilla tehtyihin laittomiin uhkauksiin, koska selvänä ollessaan hän pystyy kontrolloimaan itseään.
Hännisen puolustus esitti hänen tuomitsemistaan täyttä ymmärrystä vailla olevana. Puolustuskin vetosi mielentilalausuntoon, jonka mukaan Hänninen on persoonallisuudeltaan kypsymätön ja heikkolahjainen sekä vaikeasti alkoholisoitunut. Puolustuksen mielestä erityisesti tammikuun tekojen mielettömyys osoitti, ettei Hänninen ollut surmia tehdessään täydessä ymmärryksessä.
Pesiäissalmen tapahtumista Hänninen tuomittiin kolmen tapon lisäksi törkeästä vahingonteosta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Surmattuaan talon haltijan ja kaksi vierasta yksipiippuisella haulikolla hän sytytti talon palamaan ja vastusti pidättämään tulleita poliiseja ampumalla ikkunoista useita laukauksia.
Kesäkuussa 1996 Hänninen syyllistyi ajoneuvon luvattomaan käyttöönottoon, rattijuopumukseen ja ajokortitta ajoon.
Heinäkuussa samana vuonna Hänninen varasti konnevetiseltä tuttavaltaan tarkkuuspistoolin ja noin sata siihen sopivaa patruunaa.
Hänninen uhkasi pistoolilla ensin kahta konnevetistä miestä. Myöhemmin samana iltana hän tunkeutui erään pariskunnan makuuhuoneeseen osoittaen aseella sängyssä ollutta miestä. Makuulla ollut ehti tarttua asetta pidelleeseen käteen. Syntyneessä kamppailussa ase laukesi kahdesti, mutta henkilövahinkoja ei sattunut.
Pistoolikahakoista Hännisen syyksi luettiin varkaus, kolme laitonta uhkausta, kotirauhan rikkominen sekä ampuma-aserikos.
Hänninen ja hänen kanssaan pistoolista kamppaillut jyväskyläläinen 51-vuotias mies ovat riidoissa keskenään.
Jyväskyläläinen on määrätty mielentilatutkimukseen Jyväskylän Ristikivessä helmikuussa tapahtuneesta vaajakoskelaisen 31-vuotiaan naisen ampumisesta.
Käräjäoikeus hylkäsi Pesiässalmen uhrien omaisten korvausvaatimukset henkisistä kärsimyksistä.
Oikeudenkäynti- ja hautauskuluja sekä muita korvauksia Veijo Hänninen määrättiin maksamaan yli 160 000 markkaa. Äänekosken käräjäoikeus passitti hänet kärsimään 15 vuoden vankeustuomiota Kuopion lääninvankilaan.
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Toivottavasti noista kolmesta ylläolevasta artikkelista tuli tämän murheellisen tapahtumasarjan kulku jokseenkin esille, perisuomalaiseen tyyliin alkoholinhuuruinen illanvietto koitui jälleen kolmen henkilön hengenmenoksi.
Mitäköhän mahtanee tälle ampujalle, (Hänniselle) tänä päivänä kuulua, lieneekö yhä hengissä.