Vuonna 2004 tapahtuneen Pelson vankilapaon uutisoinnin yhteydessä mainittiin, että edellinen vartijan surma oli tapahtunut 1950-luvulla. Lehden artikkelista poiminta; http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/verin ... ta/360859/ :
Viimeksi vankilan työntekijä kuoli väkivallan uhrina virkatehtäviä hoitaessaan 1950-luvulla. Risestä ei kuitenkaan osata sanoa, millaisessa tilanteessa tämä tapahtui.
Rikosseuraamuslaitos (Rise) ei siis pystynyt tuolloin asiaa kommentoimaan. Onko jollain enemmän tietoa ko. henkirikoksesta tai mahdollisuuksia löytää jotakin vähäisistä pohjatiedoista huolimatta.
Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla
-
Messipossu
- Alokas
- Viestit: 1
- Liittynyt: To Kesä 11, 2015 12:30 am
-
Doctor Lecter
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 17100
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla
Voipi olla että on ja voipi olla ettei ole tämä tapaus: Sörnäisten vankilan vartija surmattiin kotimatkallaan/kotinsa rappukäytävässä tjsp. Surmaaja oli jo vapautunut ja syvää katkeruutta elämänsä pilaamisesta tunteva ex-vanki tai karkuteillä ollut vanki. Vartija asui Harjukadulla noin 1 km vankilasta.
Muistinvarainen tieto kirjasta, jossa käsiteltiin Sörnäisten vankilan historiaa.
Muistinvarainen tieto kirjasta, jossa käsiteltiin Sörnäisten vankilan historiaa.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
-
joona.linna
- Poliisikoira Rex
- Viestit: 263
- Liittynyt: Ti Kesä 11, 2013 6:53 pm
Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla
Taisin löytää vastauksen tähän veritekoon kirjasta Vaasan Linna ja suomalaista vankeinhoitoa(Jukka Muiluvuori).
Kirjassa käsitellään vankiloiden ylijohtaja Valentine Soinen tuomia uudistuksia, joiden vartijat katsoivat vaarantavan heidän turvallisuuttaan sekä Soinen vankeja ja vallanpitäjiä mielistelevää käytöstä kohtaan. Moni vartija eroitettiin syystä tai toisesta Soinen selvityspyyntöjen takia.
Vartijoiten tyytymättömyys puhkesi ilmiriidaksi olympiavuonna 1952 kun Helsingin keskusvankilassa sattui vartijan kuolemaan johtanut veriteko.
Varkausrikoksista tuomittu Leonard Heponiemi löi vartija Martti Perkiömäkeä kuolettavasti rautatangolla,sieppasi tämän pistoolin ja ryntäsi kahden muun vangin kanssa portille.Syntyi tulitaistelu, jossa haavoittui kaksi vartijaa, toinen kuolettavasti.
Kuoliko vartijoita näin ollen kaksi kerralla, vain Martti Perkiömäen nimi mainitaan !
Kirjassa tapahtuman lähteeksi on merkitty;Uusi Suomi24.9HS26.9.1952;pk 28.9. josta löytynee tietoja jos jota kuta kiinnostaa asia.
Kirjassa käsitellään vankiloiden ylijohtaja Valentine Soinen tuomia uudistuksia, joiden vartijat katsoivat vaarantavan heidän turvallisuuttaan sekä Soinen vankeja ja vallanpitäjiä mielistelevää käytöstä kohtaan. Moni vartija eroitettiin syystä tai toisesta Soinen selvityspyyntöjen takia.
Vartijoiten tyytymättömyys puhkesi ilmiriidaksi olympiavuonna 1952 kun Helsingin keskusvankilassa sattui vartijan kuolemaan johtanut veriteko.
Varkausrikoksista tuomittu Leonard Heponiemi löi vartija Martti Perkiömäkeä kuolettavasti rautatangolla,sieppasi tämän pistoolin ja ryntäsi kahden muun vangin kanssa portille.Syntyi tulitaistelu, jossa haavoittui kaksi vartijaa, toinen kuolettavasti.
Kuoliko vartijoita näin ollen kaksi kerralla, vain Martti Perkiömäen nimi mainitaan !
Kirjassa tapahtuman lähteeksi on merkitty;Uusi Suomi24.9HS26.9.1952;pk 28.9. josta löytynee tietoja jos jota kuta kiinnostaa asia.
Vainajat eivät vaikene
Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla
Leonard Heponiemi meni vapaaehtoisena talvisotaan. Sodan jälkeen oli merillä. New Yourkissa satamassa karkasi maihin ja teki ryöstön jääden kiinni. Tästä joutui Sing Singin vankilaan. Suomessa karkasi myöhemmin Konnunsuolta ja siirrettiin Sörkkaan, josta teki epäonnistuneen karkausyrityksen nuoremman rikostoverinsa T.n kanssa. Käydyssä kahakassa kuoli vartija ja yksi vanki. Heponiemi sai elinkautisen kuritushuonetuomion ja passituksen Kakolaan. T sai nuorena henkilönä 15 vuotta kuritushuonetta ja myös passituksen Kakolaan. Erään tietolähteen mukaan, joka oli tuolloin Sörkassa, Heponiemeä hakattiin rundissa kaksi viikkoa. Myöhemmin Kakolassa Heponiemi tuli uskoon, samoin nuorempi rikostoveri T. Ainakin vielä 90 luvulla T oli hengissä.
60 luvun lopulla Kakolassa olleen mukaan Heponiemi oli aidosti uskossa. Samaa sanoo toinen aikalainen kuvaten Heponiemeä Kakolan parastahtoisimmaksi vangiksi.
60 luvun lopulla Kakolassa olleen mukaan Heponiemi oli aidosti uskossa. Samaa sanoo toinen aikalainen kuvaten Heponiemeä Kakolan parastahtoisimmaksi vangiksi.
Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla
Kuten Joona kertoikin, tapahtumapaikka oli Helsingin keskusvankila ja tapahtuma-aika 18.9.1952, hiukan yli klo 13.
Henkilöt tässä vankilapaossa olivat vankien osalta Leonard Heponiemi, Aarne Armas Tabell (s.1931) sekä Eino Olavi Tiusanen (s.1922).
Lyhyeksi jäänyt karkureissu käynnistyi kun Heponiemi löi useamman kerran 30 senttiä pitkällä ja 1,3 kiloa painaneella rautatangolla päähän vanginvartija Martti Johannes Perkiömäkeä, (s. 1906).
Perkiömäki menehtyi saamiinsa päävammoihin sairaalassa seuraavana aamuna, ei siis saanut ampumavammoja.
Heponiemi aseistautui Perkiömäeltä ottamallaan pistoolilla ja otti myös avaimet Perkiömäeltä. Samaan aikaan vanginvartija Juho Tähtinen havaitsi että hänen vartioimassaan ryhmässä on yksi ylimääräinen vanki. Kyseinen vanki oli Eino Tiusanen joka oli ennalta sovitusti soluttautunut Tabellin työryhmään.
Tiusanen sanoi tulleensa määrätyksi kyseiseen ryhmään, vartija Tähtinen aikoi ottaa asiasta selvää mutta törmäsi saman tien paikalle ilmaantuneeseen Heponiemeen. Kolmikko pakotti Tähtisen luovuttamaan pistoolinsa ja otti Tähtisen kilvekseen matkalle kohti porttia.
Matkalla vastaan sattui vanginvartija Matti Saarinen, Tabell pakotti tämän luovuttamaan aseensa pistoolilla uhaten. Saarinen pakotettiin myös mukaan suojaksi.
Itäisen portin tilanteesta on kahdenlaista tietoa, kerrotaan että portti olisi ollut valmiiksi auki siitä juuri ajetun kuorma-auton jäljiltä. Kerrotaan myös että vartija Eino Paasonen olisi pakotettu avaamaan portin.
Joka tapauksessa itäisellä portilla käynnistyi ammuskelu paenneen kolmikon ja usean vartijan välillä. Kolmikko pakeni jalkaisin portista Kyläsaarta kohti, vartijoiden seuratessa ja ampuessa pakenijoita. Kolmikko saapui vankilan kivityömaan kohdalle, työmaan vartija Eino Ilmari Vesterinen yritti ampuen estää paon jatkumisen mutta haavoittui itse tulituksessa lonkkaansa Tabellin ampumana. Saman tien Heponiemi sai luodin lapaansa ja hänen pakonsa päättyi kivityömaan kohdalle.
Tabell ja Tiusanen jatkoivat pakoaan, päästyään Kyläsaaren kaatopaikalle he hyppäsivät siellä olleeseen kuljetusliike Kalle Ekman Oy:n kuorma-autoon ja pakottivat kuljettajan, Eero Virolaisen lähtemään liikkeelle.
Lähestyessään rautatien ylikulkua, pakenevien edellä ajanut kuorma-auto pysähtyi juuri ennen ylikulkua sulkien pakotien. Kyseinen kuorma-auto oli myös Kalle Ekman Oy:n auto, sen kuljettaja Heikkilä oli havainnut jotain hämärää tapahtuvan ja järjesti sulun.
Vankikaksikko hyppäsi autosta ja jatkoi pakoaan juosten, Kyläsaarentietä pitkin. Tiusanen sai tässä vaiheessa osuman ja putosi katuun.
Eero Virolaisen auton astinlaudalle hyppäsi vartija joka määräsi Virolaisen lähtemään viimeisen karkurin perään. Ajo ei kauaa jatkunut kun karkurin havaittiin livahtavan romutarhaan, josta itsensä piippuun juossut Tabell korjattiin talteen yhden vartijan voimin.
Pakokahakassa loukkaantuneet vartijat, Perkiömäki ja Vesterinen, toimitettiin Kirurgiseen sairaalaan. Vesterinen pääsi pian pois, Perkiömäki siis menehtyi seuraavana aamuna vaikka ensin tiedotettiin hänen tilanteensa olevan hyvä.
Haavoittuneet vangit toimitettiin Punaisen Ristin sairaalaan, sittemmin tunnettu Töölön sairaalana. Matkahan ei ollut sitä tasaisinta lajia, kyydin tarjosi poliisiauto. Päästyään Aleksis Kivenkadun ja Sturenkadun risteykseen, eteen ajoi HOK:n kuorma-auto. Väistössä poliisiauto kiepsahti kerran ympäri ja törmäsi toiseen kuorma-autoon. Reippaat virkavallan edustajat ottivat käyttöön paikalle sattuneen sivullisen auton ja matka sai jatkua. Mahdollisesti syntyneistä vankien vammoista ei lukua pidetty, sen sijaan kerrottiin sydäntäsärkevästi kuinka poliisiautosta painuivat ovet sisään ja lasit rikkoontuivat. kuorma-autostakin lava vahingoittui.
Heponiemi pääsi pian sidonnan jälkeen palaamaan koppiinsa, Tiusanen sai paon aikana luodin vatsaansa ja kuoli 30.9.1952.
Pakonsa syyksi Heponiemi ja Tabell kertoivat vapauden kaipuun, minkäs muunkaan. Heponiemi olisi suorittanut tuomionsa marraskuussa 1954, taloon hän oli tullut joulukuussa 1948. Takanaan oli omaisuusrikoksia ja karkureissu Konnunsuolta.
Tabell oli tullut taloon syyskuussa 1950 omaisuusrikoksista, tuomio olisi tullut suoritetuksi lokakuussa 1960.
Menehtynyt Tiusanen olisi suorittanut tuomionsa kesäkuussa 1956, Tiusanen oli tullut taloon heinäkuussa 1951. Tuomio oli tullut omaisuusrikoksista, takana oli myös karkureissu Karvian varavankilasta.
Helsingin raastuvanoikeus ryhtyi käsittelemään Sörkan tapahtumia 31.10.1952, oikeus jalkautui vielä samana päivänä tapahtumapaikkana olleeseen vankilaan, vankilan johtajan virkahuoneeseen jossa kuulustelivat raskaasti raudoitettuja Heponiemeä ja Tabellia. Kolmantena syytettynä oli Ahti Valdemar Näpänkangas joka ei ollut aktiivisesti osallistunut tapahtumiin mutta häntä oli houkuteltu mukaan, ja näin ollen hän oli ollut asiasta tietoinen.
29.12.1952 Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Heponiemelle 15 vuotta kuritushuonetta salakapinasta, taposta, ryöstöstä ja tapon yrityksestä.
Tabellille annosteltiin 9 vuotta kuritushuonetta salakapinasta, kahdesta tapon yrityksestä ja kahdesta pahoinpitelyn yrityksestä.
Kumpikin määrättiin pidettäväksi pakkolaitoksessa.
Näpänkankaan tuomiota ei mainittu, ilmeisesti jäi kokonaan tuomitsematta.
19.3.1953 julkaistiin Helsingin hovioikeuden päätös jutussa.
Pakkolaitosmääräys kumottiin kummankin tuomitun osalta. Leonard Heponiemi tuomittiin edellä mainituista rikoksista elinkaudeksi kuritushuoneeseen.
Aarne Armas Tabell tuomittiin raastuvanoikeuden määrittelemistä rikoksista 12 vuodeksi kuritushuoneeseen.
Heponiemen kerrotaan syntyneen tätä tapausta koskevissa uutisissa 28.1.1932, mikä tekisi sangen oudoksi Clarensen kertoman talvisotaan osallistumisen vapaaehtoisena. Erikseen vielä kerrottiin hänen olevan 20-vuotias.
Eräs uutinen Heponiemen karkureissusta vuonna 1947 antaa sen sijaan miehelle kymmenen vuotta enemmän ikää, syntymäaika 28.1.1922 on myös hakattu Heponiemen hautakiveen Honkanummen hautausmaalla, kuolinpäivämäärä on 14.2.1990.
HS 8.12.1947
HS 19.9.1952
HS 20.9.1952
HS 1.11.1952
HS 22.11.1952
HS 19.3.1953
Henkilöt tässä vankilapaossa olivat vankien osalta Leonard Heponiemi, Aarne Armas Tabell (s.1931) sekä Eino Olavi Tiusanen (s.1922).
Lyhyeksi jäänyt karkureissu käynnistyi kun Heponiemi löi useamman kerran 30 senttiä pitkällä ja 1,3 kiloa painaneella rautatangolla päähän vanginvartija Martti Johannes Perkiömäkeä, (s. 1906).
Perkiömäki menehtyi saamiinsa päävammoihin sairaalassa seuraavana aamuna, ei siis saanut ampumavammoja.
Heponiemi aseistautui Perkiömäeltä ottamallaan pistoolilla ja otti myös avaimet Perkiömäeltä. Samaan aikaan vanginvartija Juho Tähtinen havaitsi että hänen vartioimassaan ryhmässä on yksi ylimääräinen vanki. Kyseinen vanki oli Eino Tiusanen joka oli ennalta sovitusti soluttautunut Tabellin työryhmään.
Tiusanen sanoi tulleensa määrätyksi kyseiseen ryhmään, vartija Tähtinen aikoi ottaa asiasta selvää mutta törmäsi saman tien paikalle ilmaantuneeseen Heponiemeen. Kolmikko pakotti Tähtisen luovuttamaan pistoolinsa ja otti Tähtisen kilvekseen matkalle kohti porttia.
Matkalla vastaan sattui vanginvartija Matti Saarinen, Tabell pakotti tämän luovuttamaan aseensa pistoolilla uhaten. Saarinen pakotettiin myös mukaan suojaksi.
Itäisen portin tilanteesta on kahdenlaista tietoa, kerrotaan että portti olisi ollut valmiiksi auki siitä juuri ajetun kuorma-auton jäljiltä. Kerrotaan myös että vartija Eino Paasonen olisi pakotettu avaamaan portin.
Joka tapauksessa itäisellä portilla käynnistyi ammuskelu paenneen kolmikon ja usean vartijan välillä. Kolmikko pakeni jalkaisin portista Kyläsaarta kohti, vartijoiden seuratessa ja ampuessa pakenijoita. Kolmikko saapui vankilan kivityömaan kohdalle, työmaan vartija Eino Ilmari Vesterinen yritti ampuen estää paon jatkumisen mutta haavoittui itse tulituksessa lonkkaansa Tabellin ampumana. Saman tien Heponiemi sai luodin lapaansa ja hänen pakonsa päättyi kivityömaan kohdalle.
Tabell ja Tiusanen jatkoivat pakoaan, päästyään Kyläsaaren kaatopaikalle he hyppäsivät siellä olleeseen kuljetusliike Kalle Ekman Oy:n kuorma-autoon ja pakottivat kuljettajan, Eero Virolaisen lähtemään liikkeelle.
Lähestyessään rautatien ylikulkua, pakenevien edellä ajanut kuorma-auto pysähtyi juuri ennen ylikulkua sulkien pakotien. Kyseinen kuorma-auto oli myös Kalle Ekman Oy:n auto, sen kuljettaja Heikkilä oli havainnut jotain hämärää tapahtuvan ja järjesti sulun.
Vankikaksikko hyppäsi autosta ja jatkoi pakoaan juosten, Kyläsaarentietä pitkin. Tiusanen sai tässä vaiheessa osuman ja putosi katuun.
Eero Virolaisen auton astinlaudalle hyppäsi vartija joka määräsi Virolaisen lähtemään viimeisen karkurin perään. Ajo ei kauaa jatkunut kun karkurin havaittiin livahtavan romutarhaan, josta itsensä piippuun juossut Tabell korjattiin talteen yhden vartijan voimin.
Pakokahakassa loukkaantuneet vartijat, Perkiömäki ja Vesterinen, toimitettiin Kirurgiseen sairaalaan. Vesterinen pääsi pian pois, Perkiömäki siis menehtyi seuraavana aamuna vaikka ensin tiedotettiin hänen tilanteensa olevan hyvä.
Haavoittuneet vangit toimitettiin Punaisen Ristin sairaalaan, sittemmin tunnettu Töölön sairaalana. Matkahan ei ollut sitä tasaisinta lajia, kyydin tarjosi poliisiauto. Päästyään Aleksis Kivenkadun ja Sturenkadun risteykseen, eteen ajoi HOK:n kuorma-auto. Väistössä poliisiauto kiepsahti kerran ympäri ja törmäsi toiseen kuorma-autoon. Reippaat virkavallan edustajat ottivat käyttöön paikalle sattuneen sivullisen auton ja matka sai jatkua. Mahdollisesti syntyneistä vankien vammoista ei lukua pidetty, sen sijaan kerrottiin sydäntäsärkevästi kuinka poliisiautosta painuivat ovet sisään ja lasit rikkoontuivat. kuorma-autostakin lava vahingoittui.
Heponiemi pääsi pian sidonnan jälkeen palaamaan koppiinsa, Tiusanen sai paon aikana luodin vatsaansa ja kuoli 30.9.1952.
Pakonsa syyksi Heponiemi ja Tabell kertoivat vapauden kaipuun, minkäs muunkaan. Heponiemi olisi suorittanut tuomionsa marraskuussa 1954, taloon hän oli tullut joulukuussa 1948. Takanaan oli omaisuusrikoksia ja karkureissu Konnunsuolta.
Tabell oli tullut taloon syyskuussa 1950 omaisuusrikoksista, tuomio olisi tullut suoritetuksi lokakuussa 1960.
Menehtynyt Tiusanen olisi suorittanut tuomionsa kesäkuussa 1956, Tiusanen oli tullut taloon heinäkuussa 1951. Tuomio oli tullut omaisuusrikoksista, takana oli myös karkureissu Karvian varavankilasta.
Helsingin raastuvanoikeus ryhtyi käsittelemään Sörkan tapahtumia 31.10.1952, oikeus jalkautui vielä samana päivänä tapahtumapaikkana olleeseen vankilaan, vankilan johtajan virkahuoneeseen jossa kuulustelivat raskaasti raudoitettuja Heponiemeä ja Tabellia. Kolmantena syytettynä oli Ahti Valdemar Näpänkangas joka ei ollut aktiivisesti osallistunut tapahtumiin mutta häntä oli houkuteltu mukaan, ja näin ollen hän oli ollut asiasta tietoinen.
29.12.1952 Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Heponiemelle 15 vuotta kuritushuonetta salakapinasta, taposta, ryöstöstä ja tapon yrityksestä.
Tabellille annosteltiin 9 vuotta kuritushuonetta salakapinasta, kahdesta tapon yrityksestä ja kahdesta pahoinpitelyn yrityksestä.
Kumpikin määrättiin pidettäväksi pakkolaitoksessa.
Näpänkankaan tuomiota ei mainittu, ilmeisesti jäi kokonaan tuomitsematta.
19.3.1953 julkaistiin Helsingin hovioikeuden päätös jutussa.
Pakkolaitosmääräys kumottiin kummankin tuomitun osalta. Leonard Heponiemi tuomittiin edellä mainituista rikoksista elinkaudeksi kuritushuoneeseen.
Aarne Armas Tabell tuomittiin raastuvanoikeuden määrittelemistä rikoksista 12 vuodeksi kuritushuoneeseen.
Heponiemen kerrotaan syntyneen tätä tapausta koskevissa uutisissa 28.1.1932, mikä tekisi sangen oudoksi Clarensen kertoman talvisotaan osallistumisen vapaaehtoisena. Erikseen vielä kerrottiin hänen olevan 20-vuotias.
Eräs uutinen Heponiemen karkureissusta vuonna 1947 antaa sen sijaan miehelle kymmenen vuotta enemmän ikää, syntymäaika 28.1.1922 on myös hakattu Heponiemen hautakiveen Honkanummen hautausmaalla, kuolinpäivämäärä on 14.2.1990.
HS 8.12.1947
HS 19.9.1952
HS 20.9.1952
HS 1.11.1952
HS 22.11.1952
HS 19.3.1953
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä
Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla
L´aourha: "" Heponiemen kerrotaan syntyneen tätä tapausta koskevissa uutisissa 28.1.1932, mikä tekisi sangen oudoksi Clarensen kertoman talvisotaan osallistumisen vapaaehtoisena. Erikseen vielä kerrottiin hänen olevan 20-vuotias. ""
Heponiemi oli syntynyt 1922.
Tunsin tuon ajan vankeja, mm. Kakolassa samassa vetoryhmässä työskennelleen miehen, lisäksi erään muista syistä Heponiemen ja Tabellin tunteneen vanhan vangin. Kumpikin näistä miehet tunteneista on kuollut. Tabell asui Hämeenlinnassa siviliin päästyä.
Mitä tässä on L´amourhan mielestä outoa?
Heponiemi oli syntynyt 1922.
Tunsin tuon ajan vankeja, mm. Kakolassa samassa vetoryhmässä työskennelleen miehen, lisäksi erään muista syistä Heponiemen ja Tabellin tunteneen vanhan vangin. Kumpikin näistä miehet tunteneista on kuollut. Tabell asui Hämeenlinnassa siviliin päästyä.
Mitä tässä on L´amourhan mielestä outoa?
Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla
Ymmärsit nyt väärin, kerroinhan että noissa vuoden 1952 uutisissa kirjoitettiin hänen syntyneen 1932, ja että löysin vuoden 1947 uutisesta oikean syntymävuoden 1922. Löysin myös hänen hautakivensä kuvan joka vahvisti tuon vuoden 1922. En siis kritisoinut sinun kertomaasi, vaan vuoden 1952 uutisointia.Clarence kirjoitti:L´aourha: "" Heponiemen kerrotaan syntyneen tätä tapausta koskevissa uutisissa 28.1.1932, mikä tekisi sangen oudoksi Clarensen kertoman talvisotaan osallistumisen vapaaehtoisena. Erikseen vielä kerrottiin hänen olevan 20-vuotias. ""
Heponiemi oli syntynyt 1922.
Tunsin tuon ajan vankeja, mm. Kakolassa samassa vetoryhmässä työskennelleen miehen, lisäksi erään muista syistä Heponiemen ja Tabellin tunteneen vanhan vangin. Kumpikin näistä miehet tunteneista on kuollut. Tabell asui Hämeenlinnassa siviliin päästyä.
Mitä tässä on L´amourhan mielestä outoa?
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä
Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla
L'amourha nimimerkille. Asia ok.
Mistä selvitit noin tarkasti taustaa asialle?
Toinen tuntemistani miehistä kertoi Tabellin saaneen nuorena henkilönä 15 vuotta kuritushuonetta. Eli tuolloin oli alle 23 vuotias nuorena henkilönä.
Oliko siellä, minä vuonna Heponiemi alkoi istumaan Konnunsuolla tuomiota, josta karkasi?
Teuvo Ekström kertoo kirjassaan, että Heponiemeä hakattiin pari viikkoa Sörkan rundissa. Uskon asian, tosin en tiedä oliko "pari viikkoa" suhteellinen käsite. Ekströmillä oli vanhoille vintiöille ominaiset hyvät puheenlahjat.
Mistä selvitit noin tarkasti taustaa asialle?
Toinen tuntemistani miehistä kertoi Tabellin saaneen nuorena henkilönä 15 vuotta kuritushuonetta. Eli tuolloin oli alle 23 vuotias nuorena henkilönä.
Oliko siellä, minä vuonna Heponiemi alkoi istumaan Konnunsuolla tuomiota, josta karkasi?
Teuvo Ekström kertoo kirjassaan, että Heponiemeä hakattiin pari viikkoa Sörkan rundissa. Uskon asian, tosin en tiedä oliko "pari viikkoa" suhteellinen käsite. Ekströmillä oli vanhoille vintiöille ominaiset hyvät puheenlahjat.
Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla
En vielä löytänyt tuosta Heponiemen Konnunsuo-jutusta enempää.
7.12.1947 oli karannut Viikin vankisiirtolasta.
Heponiemi oli syntynyt Kuusamossa, Pudasjärvellä näytti olleen kirjoilla ennen näitä vankila-aikoja.
Kuusamon Vuotungista löysin mielenkiintoisen jutun joka saattaa koskea Leonardia, jos ei perheen, niin suvun kautta. Siellä tapahtui synkkiä kesäkuun 20. päivä vuonna 1948.
19-vuotias Touko Heponiemi surmasi kiljupäissään isänsä ja 8-vuotiaan pikkuveljensä. Lisäksi hakkasi perheen kaksi lehmää siihen kuntoon että toinen kuoli.
7.12.1947 oli karannut Viikin vankisiirtolasta.
Heponiemi oli syntynyt Kuusamossa, Pudasjärvellä näytti olleen kirjoilla ennen näitä vankila-aikoja.
Kuusamon Vuotungista löysin mielenkiintoisen jutun joka saattaa koskea Leonardia, jos ei perheen, niin suvun kautta. Siellä tapahtui synkkiä kesäkuun 20. päivä vuonna 1948.
19-vuotias Touko Heponiemi surmasi kiljupäissään isänsä ja 8-vuotiaan pikkuveljensä. Lisäksi hakkasi perheen kaksi lehmää siihen kuntoon että toinen kuoli.
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä
-
Moderaattorit
- Moderaattori
- Viestit: 1492
- Liittynyt: Ke Kesä 27, 2007 3:20 pm
Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla
Varsin ansiokasta minfoilua.
Siirrettiin kotimaan henkirikoksiin.
Mode
Siirrettiin kotimaan henkirikoksiin.
Mode
Ne tietää, jotka tietää...
-
Tuomion Pasuuna
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3484
- Liittynyt: Ma Heinä 18, 2011 10:43 am
Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla
On kyllä ollut mahdottoman typerä systeemi, että vartijoilla on ampuma-aseet mukanaan vankilan sisällä.
Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla
Onko muistikuvaa mikä kirja? Käsittääkseni eräs sukulaiseni oli vanginvartijana Helsingissä 1800-1900 -lukujen vaihteessa. Tosin vankilasta ei ole varmuutta - nähtävästi Sörkka ja Katajanokka olivat molemmat jo tuolloin toiminnassa.Doctor Lecter kirjoitti: Muistinvarainen tieto kirjasta, jossa käsiteltiin Sörnäisten vankilan historiaa.
When I die I don't want no part of heaven
I would not do heaven's work well
I pray the devil comes and takes me
To stand in the fiery furnaces of hell
(B.Springsteen - Youngstown)
I would not do heaven's work well
I pray the devil comes and takes me
To stand in the fiery furnaces of hell
(B.Springsteen - Youngstown)
-
On Anoi Kaa
- James Bond (George Lazenby)
- Viestit: 11798
- Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
- Paikkakunta: Syvä joki
Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla
Hieman tulee mieleen AC/DC:n Jailbreak (1974) tästä tapahtumaketjusta... (yhtymäkohtina on mm. vapaudenkaipuu, vankilapako, kivityömaa, ammuskelu, luoti selkään). Ymmärrän tuon acdc:n kappaleen kuitenkin niin, että siihen loppui sen pakomiehen vaellus, kun taas tämä Heponiemi meni ja porskutteli vielä pitkään. Yhdet sille.L'amourha kirjoitti:Kolmikko pakeni jalkaisin portista Kyläsaarta kohti, vartijoiden seuratessa ja ampuessa pakenijoita. Kolmikko saapui vankilan kivityömaan kohdalle, työmaan vartija Eino Ilmari Vesterinen yritti ampuen estää paon jatkumisen mutta haavoittui itse tulituksessa lonkkaansa Tabellin ampumana. Saman tien Heponiemi sai luodin lapaansa ja hänen pakonsa päättyi kivityömaan kohdalle.
Tässä tuon kappaleen sanoitusta sitä tuntemattomalle:
[He said "I ain't spending my life here
I ain't livin' alone
Ain't breakin' no rocks on the chain gang
I'm breakin' out and heading home"
Gonna make a (jailbreak)
And I'm looking towards the sky
I'm gonna make a (jailbreak)
Oh, how I wish that I could fly
//
(Jailbreak)
I got to break out
Out of here
[Solo]
[Bridge]
Heartbeats, they were racing
Freedom, he was chasin'
Spotlights, sirens
Rifles firing
But he made it out...
... with a bullet in his back]
Varsin pitkä versio kappaleesta alkaa tuosta:
https://youtu.be/WHtWs4wiFCs?t=186
Ironiainjektio: Mitä enemmän injektiot, sitä enemmän infektoit (tuore tutkimus). Tästä syystä virustaudit ja syövät saavat usein vallan boostaamisen jälkeen. Olkaa viisaita ja pysähtykää hetkeksi.
Re: Vankilan työntekijän kuolema 50-luvulla
Kovasti on ollut ehtiväinen kaveri tämä Heponiemi, on ollut aikoinaan kaiken muun lisäksi jenkeissä solttupoikana. Täkäläisenä veteraanina tuo poika ei ehkä ole kuvaavin sana.
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä
Leonard Heponiemi
Nuorena olen nähnyt valokuvan, jossa yhtenä oli Leonard Heponiemi. Livenä en tätä
Sing Singin kävijää ole koskaan nähnyt. Vähälle huomiolle on jäänyt, että Heponiemi istui ryöstöstä Sing Singin vankilassa sotien jälkeen. Juuri tämän vuoksi olin kiinnostunut, minä vuonna alkoi istua Konnunsuolla.
Pari vuotta sitten kuollut pitkän linjan vanki oli 60- luvun lopulla yhtä aikaa Kakolassa Heponiemen kanssa samassa vetoryhmässä. Sanojensa mukaan kiusotteli miestä hänen etunimestään.
Sing Singin kävijää ole koskaan nähnyt. Vähälle huomiolle on jäänyt, että Heponiemi istui ryöstöstä Sing Singin vankilassa sotien jälkeen. Juuri tämän vuoksi olin kiinnostunut, minä vuonna alkoi istua Konnunsuolla.
Pari vuotta sitten kuollut pitkän linjan vanki oli 60- luvun lopulla yhtä aikaa Kakolassa Heponiemen kanssa samassa vetoryhmässä. Sanojensa mukaan kiusotteli miestä hänen etunimestään.