Väkisin riisuttamista, tahallaan ärsyttämistä ja mielivaltaisia rangaistuksia – nuoret kertovat tarkastusraportissa Muhoksen koulukodin karusta arjesta
Epäkohtia ei ole lastensuojelulaitoksessa koskaan paljastunut näin paljon kerralla. Aikaisemmin tarkastuksia on tehty vain virka-aikaan lapsia kuulematta. Pohjola-koti Muhoksella on käynnistänyt selvitystyön.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen yllätystarkastus Muhoksella sijaitsevaan Pohjola-kotiin paljasti useita laittomia ja lasta nöyryyttäviä käytäntöjä.
Laittomuuksia ja epäasiallista kohtelua ei ole aiemmin paljastunut lastensuojelulaitoksessa kerralla näin paljon. ”Näin perusteellista tarkastusta ei ole ennen tehty”, sanoo Valviran ryhmäpäällikkö, sosiaalineuvos Eine Heikkinen. Raportista kertoi vastikään Kaleva.
Yllätyksenä tehty tarkastus oli poikkeuksellinen. Se kesti kaksi päivää ja siinä pääsivät ääneen ensisijaisesti nuoret itse.
Aikaisemmin tarkastuksia on tehty lähinnä virka-ajalla aikuisten kesken. Lastensuojelulaitosten valvonnasta vastaavat kunnat, aluehallintovirastot (avi) sekä osittain Valvira.
”Apulaisoikeusasiamiehen tarkastuksissa on viimeisen vuoden aikana kuultu ensisijaisesti lapsia”, kertoo vanhempi oikeusasiamiehen sihteeri Riikka Jackson.
YKSITYISEN Nuorten Ystävät -palvelut Oy:n omistamasta Pohjola-kodista tehty valvontaraportti kuvaa olosuhteita, joihin Pohjola-kodilta vaaditaan nyt isoja muutoksia. Esiin nousi useita ongelmakohtia.
Henkilöntarkastusta tehtäessä lapsia on raportin mukaan riisutettu vastoin lakia. Riisumista on Pohjola-kodissa tehty myös väkisin silloin, kun nuorelta on eristystilaan vietäessä vaihdettu vaatteita.
Apulaisoikeusasiamies edellyttää, että riisuttamisesta luovutaan ja jatkossa tarkastus suoritetaan nuoren ihmisarvoa kunnioittaen.
Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Annika Parsons korostaa, että nykyinen laki kieltää kokonaan riisuttamisen.
”Lakiin on suunnitteilla muutos, joka sallii kehon ulkoisen tarkastamisen päihdekatkaisutilanteissa. Kehon onkaloiden tutkimista ei jatkossakaan sallittaisi.”
Nuorten kiinnipito ei ole vaatinut kovin suuria perusteita, raportista selviää. Siihen on ryhdytty esimerkiksi tottelemattomuuden tai passiivisen vastarinnan murtamiseksi, mikä ei ole lainmukaista.
Raportin mukaan asiakaskirjoista oli nähtävissä, että kiihtyneessä tilassa ollutta lasta oli provosoitu ja pyritty fyysisesti pakottamaan siivoustöihin useita kertoja saman illan aikana.
”Lasta on otettu käsistä kiinni siinä tarkoituksessa, että lapsi viedään jatkamaan siivoamista. -- Tilanne on lopulta eskaloitunut kahden kiinnipidon kautta eristämiseen”, raportti kirjaa.
Kiinnipitoon on ryhdytty myös, jos lapsi on tehnyt jotain väkivaltaan viittaavaa, kuten potkaissut tulostinta tai heittänyt korttipakan ohjaajaa kohti.
Lasten kuulemisen jälkeen tutkitut asiakasasiakirjat tukivat lasten kuvauksia kiinnipitotilanteista.
”Näyttää siltä, että lasten kertomukset siitä, että jotkut Pohjolakodin ohjaajista provosoivat ja härnäävät tahallaan lasta pyrkien saamaan lapsen menettämään malttinsa, pitävät paikkaansa”, raportti toteaa.
NUORIA myös rangaistiin eristämällä heidät muista. Nuori joutui raportin mukaan esimerkiksi kirjoittamaan hänelle annettua tehtävää uudelleen niin kauan, että lopputulos tyydytti ohjaajia. Tänä aikana nuori ei saanut poistua huoneestaan.
Huonosta käytöksestä rangaistiin lähettämällä nuori omaan huoneeseensa tavallista ja muita aikaisemmin.
Eristämiseen liittyvästä kiinnipidosta syntyi myös vammoja, raportti kertoo. Erään lapsen ranteet olivat turvoksissa, jalkaan sattui ja siinä oli side, oli laitoksen sairaanhoitaja kirjannut eristämistä seuraavana päivänä.
Pohjola-koti on rajannut laittomasti myös liikkumista, jopa päivittäin. ”Lenkkioikeutta” on myönnetty käytöksen mukaan, jopa vain 15 minuutiksi.
Nuorten liikkumista rajaavat säännöt ovat olleet Pohjola-kodissa käytössä pitkään, ja ne koskevat kaikkien tarkastettujen asumisyksiköiden nuoria.
Raportin mukaan nuoret itse eivät osanneet sanoa, miksi säännöt olivat näin tiukat. Kulloinkin vuorossa oleva ohjaaja päätti rangaistuksista, joissa ”lenkkioikeuden” saattoi menettää.
”Lenkkioikeudet” olivat laajimmat yksikössä, jossa nuoret saivat kertomansa mukaan käydä päivän aikana kaksi kertaa tunnin mittaisella lenkillä ja mennä minne halusivat.
Tarkastusraportti muistuttaa, että liikkumisvapauden rajoittamiselle tulee olla aina lastensuojelulaissa säädetyt perusteet ja asiassa on tehtävä kirjallinen päätös, josta lapsella on mahdollisuus valittaa.
Pohjola-kodissa nuorelta saatettiin myös kieltää puhelimen vieminen ulos, mikä on niin ikään laiton kielto. Yhteydenpidon rajoittamisesta tulee edellytysten täyttyessä aina tehdä erillinen päätös.
Nuorten puhelimia otettiin raportin mukaan laittomasti laitoksen haltuun myös varmuuden vuoksi tai rangaistuksena.
Erityisen huolestuttavana apulaisoikeusasiamiehen raportti pitää lasten esille tuomaa yksinäisyyttä laitoksessa sekä luottamuspulaa suhteessa heitä hoitaviin aikuisiin.
POHJOLA-KOTI nousi otsikoihin heinäkuussa 2015, kun perhekodin 57-vuotias ohjaaja kuoli. Tekohetkellä 16- ja 17-vuotiaat nuoret surmasivat tämän lyömällä, potkimalla ja kuristamalla. Motiivina oli karkaaminen.
Tapahtumien jälkeen Valvira teki oman selvityksensä Pohjolakodin olosuhteista. Tänä kesänä annetussa päätöksessä todetaan, ettei erityistä huomautettavaa löytynyt.
Selvitys oli asiakirjapohjainen, eikä siinä haastateltu nuoria.
Pohjola-kodin johtaja Kati Lehtola sanoo tapahtumien leimanneen viime vuosia siten, että työturvallisuutta on tarkasteltu enemmän.
”Olemme tienneet riskit. Väkivaltataustan omaavia nuoria meillä on ollut aina, joten ei se hirveästi ole muuttanut. Totta kai ohjaajat miettivät omaa turvallisuuttaan enemmän.”
Lehtola kertoo yllättyneensä tarkastusraportista ja sen esiin tuomista nuorten kertomuksista.
Selvittelytyö, jossa kuullaan kaikkien osapuolten näkemykset, on Lehtolan mukaan vielä kesken. Nuorten kokemukset ja epäkohtien korjaaminen otetaan kuitenkin vakavasti, hän painottaa.
”Ohjeistuksia on tarkennettu ja joitakin käytänteitä muistutettu ja hoksautettu, että varmasti toimitaan oikein lain mukaisesti.”
Suuri kysymys kuitenkin on, pystytäänkö kaikkia nuoria lastensuojelulain puitteissa hoitamaan, Lehtola sanoo.
”Psykiatrista problematiikkaa on niin paljon, että herää kysymys, pystyykö lastensuojelu siihen vastaamaan.”
Pohjolakodin toiminta yllätystarkastajien saavuttua huhtikuussa nousee raportissa kyseenalaiseen valoon. Raportista ilmenee, että yhden yksikön lapsia oli lähdetty yllättäen ja ennalta suunnittelematta viemään ostosreissulle Kempeleeseen.
”Tämänhetkisen tiedon mukaan kyseessä on ollut väärinkäsitys aikatauluista”, Lehtola sanoo.
Tarkastajille syntyi käsitys, että lapset vietiin tarkoituksella pois, jotta heidän kuulemisensa estettäisiin.
UUSI lastensuojelulaki on parhaillaan lausuntokierroksella.
”Sijaishuollon lasten itsemääräämisoikeutta ja oikeusturvaa on tarpeen lain keinoin vahvistaa. Se on lakiuudistuksen tavoite”, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Parsons.
Pohjola-kodin on annettava selvitys, mihin toimiin se on ryhtynyt tarkastusraportin nostamien epäkohtien korjaamiseksi. Aikaa on syyskuun 28. päivään asti. Sen jälkeen oikeusasiamies päättää mahdollisista jatkotoimista.
Fakta
Pohjola-koti on yksityinen Nuorten Ystävät -palvelut Oy:n omistama koulukoti, joka sijaitsee Muhoksella, Pohjois-Pohjanmaalla.
Laitoksessa on sijoitettuna nelisenkymmentä 13-17-vuotiasta. Keskimäärin nuoret ovat 16-vuotiaita. Suurin osa on poikia.
Lapset ovat huostaanotettuja tai kiireellisesti sijoitettuja. Valtaosa tulee Etelä-Suomesta.
Nuorten taustalla on ongelmallista käyttäytymistä, päihteiden käyttöä, rikoksiakin. Sijoituksia on saatettu tehdä useita perhekoteihin tai laitoksiin.
Laitoksessa on koulu ja kuusi asumisyksikköä. Työntekijöitä on noin sata.
Pohjola-kodilla on satavuotinen historia. Sillä on myös karu maine kovana, aikuisjohtoisena paikkana.
https://www.hs.fi/paivanlehti/31082018/ ... 09925.html
Julkaistu: 31.8. 2:00 , Päivitetty: 31.8. 6:14