Reijo ja Sirkka Varjakoski, Hamina - surmattiin, paloiteltiin ja poltettiin

[Mata Hari]

Mutta ehkä tyypillisempää on, että syyntakeeton tekijä jää verekseltään kiinni.

Onko oikeesti noin?

[Mariacka]

Onko oikeesti noin?

Minulla ei ole tästä tilastotietoa. Mutta harvoin nämä syyntakeettomien tekemät henkirikokset (kuten syyntakeistenkaan) vaativat vuosien ja kuukausien salapoliisityötä.

Eräs Niuvan lääkäri luennoi kerran tyypillisestä suomalaisesta syyntakeettomuushenkirikoksesta. Peräkammarin psyykkisesti sairas poika, joka asustaa vanhan äitinsä kanssa, hermostuu äitiinsä, koska äiti viipyy liian kauan kylvyssä/puhuu liian pitkään puhelimessa/nauraa liikaa. Silloin kirves tai halko heilahtaa, äiti vammautuu tai kuolee. Poika joko soittaa itse ambulanssin paikalle tai sitten sisarukset huolestuvat.

[Aizerbaidzan]

Kotkan käräjäoikeus on tänään antanut tuomionsa.

Kenellekään ei varmaan tullut yllätyksenä se, että käräjäoikeus oli samaa mieltä mielentilalausunnon kanssa. Mies on syyllinen kahteen tappoon ja kahteen hautarauhan rikkomiseen, mutta joutuu vankilan sijasta Niuvanniemen parantolaan.

Case closed.

[rasta]

Minä tunsin Reijon ja Sirkan tai siis olen sukua.. En vaan ole nähnyt vuosiin. Järkyttävä tapaus kaiken kaikkiaan..

Mutta enempää en asiasta tietenkään kerro julkisella palstalla eikä se oikein olisikaan.

Ihmismieli on vaan niin tuntematon ettei sitä voi ikinä käsittää.

[oolu]

Alibi 7/2008
Teksti: Mika Lahtonen

Vanhempansa surmannut oli syyntakeeton
Paloitteli ja poltti

Haminalainen Mika, 36, surmasi isänsä paistinpannulla ja äitinsä tukehduttamalla. Paloittelun jälkeen poika kuljetti ämpärissä olleet ruumiinpalat polkupyörällä kymmenen kilometrin päähän.

Haminassa paljastui viime lokakuussa poikkeuksellinen perhetragedia.
Paikkakunnalta katosi iäkäs pariskunta, jonka löytymiseksi järjestettiin massiiviset etsinnät.
Poliisi alkoi pikku hiljaa kiinnostua perheen 36-vuotiaasta pojasta, jonka käyttäytyminen vaikutti poikkeavalta. Poika otettiin kiinni ja Kotkan käräjäoikeus vangitsi hänet epäiltynä molempien vanhempiensa taposta.
Perheen poika asui vanhempiensa luona. Hän kertoi jo vuosia etsineensä omaa asuntoa.
-En saanut tarpeeksi säästettyä, Mika selvitti kuulustelussa.
Surmaa edeltäneellä viikolla oli pojan äidin nimipäivä. Sitä ei pojan mukaan vietetty mitenkään erikoisesti.
-Äiti oli leiponut tortun, kuten tavallisesti.
Vanhemmat olivat uskovaisia. Äidillä oli tapana pitää päiväkirjaa. Lokakuussa päiväkirjamerkinnät yhtäkkiä loppuivat.

(kuvateksti: Pidätys. Poliisi kiinnitti huomiota pojan käytökseen.)

Arkisia puuhia

Kun perheen poikaa ensimmäistä kertaa kuulusteltiin, hän kertoi ihmettelevänsä itsekin sitä, missä hänen vanhempansa voisivat olla.
-Menin sisälle taloon. Katselin ja ketään ei näkynyt. Normaalisti äiti on aina laittanut jotakin syötävää kello 17 aikaan. Tapana oli syödä ennen saunaa.
-Nyt näytti siltä, että keittiössä ei ollut tehty mitään sen jälkeen, kun minä olin siellä aamupalan jälkeen tiskannut. Tässä kuvittelin, että isä ja äiti saattavat olla saunalla.
Mika meni omien sanojensa mukaan saunalle. Puut oli laitettu valmiiksi uuniin, mutta tuli oli sytyttämättä.
-Katselin hetken ja kun ketään muita ei ollut paikalla, niin sytytin uunin. Hain vielä talosta lisää sanomalehtiä sytykkeiksi. Lämimtin saunaa ja odottelin vanhempiani saapuvaksi. Ollessani saunalla kuulin jonkun saapuvan. Oletin, että vanhempani tulivat. Saunalle tuli kuitenkin siskoni. Menin hänen kanssaan sisälle taloon. Sisko sanoi soitelleensa päivällä ja jo edellisenä iltana. Kun puhelimeen ei vastattu, hän lähti paikalle katsomaan.
Mika ihmetteli siskonsa kanssa, minne vanhemmat olisivat voineet mennä. Kun vanhempia ei edelleenkään kuulunut, siskon mies soitti hälytyskeskukseen ja kertoi katoamisesta.
Mika sanoi lähteneensä aiemmin päivällä kävelylenkille, ja silloin vanhemmat olivat vielä kotona.
-Äiti makaili omassa sängyssään, isä liikuskeli piahlla. Oletin isän valmistelevan saunan laittoa illaksi.
-Minulla ei ole mitään aavistusta siitä, missä vanhempani voisivat nyt olla, taposta epäiltynä kiinniotettu perheen poika ilmoitti.

"Ei pahempia riitoja"

Mika on toiminut vuosia sitten puhelinmyyjänä ja kesätöissä museovahtina. Kavereita hänellä ei juuri ole, eikä naisystävää.
Hän haki aikoinaan taideteolliseen korkeakouluun, mutta ei tullut sinne valituksi. Reputtaminen oli Mikalle kova pettymys. Sen jälkeen vuonna 1991 hän muutti vanhempiensa luokse asumaan.
Vanhempien kanssa ei tiettävästi ollut väkivaltaa ennen viime lokakuun surmatekoja.
-Meillä ei ollut mitään pahempia riitoja. Lähiaikoina välillämme ei ollut mitään riitaa. Puhuin vanhempieni kanssa hyvin vähän, Mika sanoi.
Jossakin yhteydessä Mika antoi ymmärtää, että hän vihaa vanhempiaan.
-Ei voi yksin sanoa, että vihaan, vaan myös rakastan, etenkin äitiä. Äitiini minulla oli läheisemmät suhteet kuin isään.
Naapuri näki pihalla nuotion keskiviikkona 17. lokakuuta. Myöhemmin selvisi, että poika oli surmaamisen jälkeen paloitellut vanhempansa ja polttanut ruumiinosia.
Mikan kuulustelut olivat poliisille vaikeita. Hänen henkinen tilansa horjui. Epäilty vaati, että hänet kuljetetaan lääkärin pakeille.
-Arvasin sen, etten saa mitään hoitoa. Olisin halunnut kunnon psykiatriseen hoitoon.

(kuvateksti: Jäänteitä löytyi. Ruumiskoira etsi uhreja maastosta viime syksynä.)

Välillä mykkäkoulua

Perheen poika ilmoitti esitutkinnassa vastustavansa väkivaltaa. Kotona seinillä olleet aseet hän kertoi kokeneensa "ikävän näköisinä". Hän kertoi ahdistuneensa, kun joutui asumaan vanhempiensa kanssa.
-Kyllähän tämän ikäinen haluaa jo asua omassa asunnossa. Välillämme on ollut mykkäkoulua ja välillä taas täysin hyvät välit.
Pojan mukaan vanhemmat huusivat hänelle, ja hänkin huusi vanhemmille takaisin.
Vanhempiensa taposta epäilty Mika hermostui kuulustelussa, kun poliisi kysyi, päättyikö huutaminen johonkin väkivaltaiseen tekoon.
-Montako kertaa se pitää sanoa, että minulla ei ole sellaista muistikuvaa. Kerran aikaisemmin isä on hyökännyt kimppuuni. Jotain vastaavaa on voinut tapahtua nytkin, mutta en muista.

Muisti pätkii

Mikan muistikuvat paranivat myöhemmin. Hän kertoi vieneensä "polttojätettä" Klamilan vanhalle kaatopaikalle 20. marraskuuta 2007. Samana päivänä Mika tokaisi poliiseille yllättäen: "Uskotteko, että tein sen mielenhäiriössä?"
Mika muisti edelleen sen, että hän oli riidellyt vanhempiensa kanssa, mutta muistikuvat oli pelkkää mustaa.
-En voi kuvitella tehneeni mitään vanhemmilleni. Minulla on aikaisemminkin ollut muistikatkoksia...
Oletko tappanut vanhempasi? kysyi poliisi.
-En tiedä, Mika vastasi.
Mika totesi vanhempien olevan nyt paremmassa paikassa.
-Minusta kuollut ruumis ei ole enää ihminen, on vain sielu, jos on. Toivottavasti on. Minulla ei ole todisteita puolesta eikä vastaan.

Kahmaisi paistinpannun

Mika kiisti suunnitelleensa etukäteen vanhempiensa tappamista.
-Jos olisin suunnitellut, olisin tehnyt sen täysin eri lailla. Joskus olen ajatellut, että voi kun vanhempani olisivat kuolleet, mutta todellisuudessa en ole mitään suunnitellut. Olen ajatellut, ettei sellaisen teon kanssa voi elää. Nyt tiedän, ettei voi. Se on täysin sietämätöntä, Mika sanoi esitutkinnassa.
Vanhemmat surmattiin 16.-17. lokakuuta. Mika on luonteeltaan erakko ja hän kokee ahdistusta toimistoissa asioimisesta. Vanhempien kuoleman aikaan Mika asioi muun muassa kiinteistönvälityksessä. Lisäksi hän koki ahdistusta vanhempiensa käytöksen takia.
-Tietysti se asunnon etsiminen oli rasittavaa, mutta ei se ole mikään syy tappaa. Se on ollut henkinen lisärasitus. Voi olla, että purkautui, epäilty muotoili sanojaan.
Kun Mika surmasi vanhempansa, hänellä omien sanojensa mukaan "pimeni kaikki". Mika sanoi pelänneensä, että isä tulee hänen kimppuunsa. Kun Mika löi paistinpannulla isää, tämä ei ehtinyt puolustautua millään lailla.
-Tilanne oli niin sekava. Hän tuli niin kovaa vauhtia. Tuskin ehdin muuta kuin kahmaista jonkin esineen nopeasti ja lyödä.
Asunnon eteisestä ja tuulikaapista löytyi verijälkiä, joita Mika yritti tosin kovasti siivota. Hän poltti tuulikaapissa olleen maton, koska se oli veressä.
Muistatko vanhempiesi polttamisen? poliisi kysyi epäillyltä.
-Muistan nuotion, ja sen, että se paloi kovalla liekillä. Se, että olivatko vanhemmat kokonaisina ja palasina, en muista.
Poliisi löysi saunan kiukaan uunista luunkappaleita.
-Eipä sitä voi kiistää, että olen jotain uunissa polttanut. Sitä, mitä olen uunissa polttanut, en pysty sanomaan.

(kuvateksti: Kuulustelukertomus. Vanhempansa surmannut ei osannut kertoa teolleen järkevää syytä.)

Niuvanniemeen

Poliisin mukaan tapahtumat asunnolla etenivät seuraavasti:
Vanhemmat olivat olleet makuuhuoneessa, kun poika tuli asuntoon sisälle. Tämän jälkeen isä lähti tulemaan poikaansa kohti. Mika nappasi paistinpannun ja löi isäänsä voimakkaasti. Isä jäi lyöntien jälkeen tuulikaappiin. Sitten poika tukehdutti äitinsä.
Mika myönsi lopulta syyllistyneensä kahteen tappoon.
-En pysty ymmärtämään miksin sen tein tai mitä päässäni silloin liikkui. Ne tapot tapahtuivat aivan hetksessä. Sinä päivänä koin aivan kuin olevani helvetissä. Koin itseni aivan mielenvikaiseksi. Missään ei ollut mitään järkeä.
Mika sen sijaan kiisti syyllistyneensä hautarauhan rikkomiseen.
-Tarkoitus oli vain peittää omat väkivallan jäljet. Tarkoitus oli säästää muitakin, esimerkiksi siskoani. Ruumiitten hävittämisellä en halunnut välttää kiinnijäämistä.
Kuulustelussa kaksoissurmista epäilty Mika otti kantaa jo mahdollisiin korvausvaatimuksiin.
-Haluaisin käyttää säästöni asunnon hankkimiseen siinä vaiheessa kun joskus mahdollisesti vapaudun. Myös omat henkiset kärsimykseni ovat olleet suuret, Mika valitteli.
Mikalle tehtiin mielentilatutkimus, jonka mukaan oli ollut tekohetkellä syyntakeeton. Kotkan käräjäoikeus katsoi miehen syyllistyneen vanhempiensa tappohin, mutta se jätti hänet syyntakeettomana tuomitsematta rangaistukseen. Mika passitettiin Niuvanniemen sairaalaan Kuopioon pakkohoitoon.

Mustat esitutkintapöytäkirjat

Alibi tilasi esitutkintapöytäkirjan Haminan poliisilta. Sen poliisi toimitti ripeästi, niin kuin kuuluukin.
Erikoista pöytäkirjoissa oli se, että poliisi oli sensuroinut ennätyksellisen määrän kuulustelukertomuksia. Paperit oli sutattu mustalla eikä pöytäkirjoista ilmennyt edes rikoksen tapahtuma-aika.
Haminan poliisin toimittamista esitutkintapöytäkirjoista tuli mieleen vanhan Neuvostoliiton sensuuriajat.
Kotkan käräjäoikeus käsitteli juttua osittain suljetuin ovin.

(kuvateksti: Sensuroitu. Haminan poliisi lähetti esitutkintapöytäkirjan, jonka sisältö oli perin mielenkiintoinen.)

----
Ajattelin kirjoitella tämän tänne, kun tätä ei vielä mun silmillä löytynyt.
Pahoittelen, etteen tiedä miten "virallinen" tyyli on lehdestä lainatessa, mutta kirjoittelin nyt koko jutun. Toivottavasti lähteet on riittävästi merkitty ja teksti luettavaa.

[Mariacka]

Kiitos vaivannäöstäsi, oolu. Mielenkiintoista luettavaa oli.

[Tampereen Tyttö]

Kiitos tosiaan vaivannäöstäsi. Tämä olikin oikeastaan aika valaisevaa tekstiä ja vahvisti tekijän toisaalta ilmeisesti normaaliälyiseksi, mutta vakavasti häiriintyneeksi. Mikä sitten lie se oikea diagnoosi, mene ja tiedä.

[Blues]

Oli todella mielenkiintoista tekstiä, kiitos vaivannäöstäsi.

Olisi kyllä mukava tietää, että onko kaikki polttojätteen sijoituspaikat löydetty, myös kiinnostaisi se, millä uhrit on paloiteltu. Vai onko siitä ollut jotain tietoa?

Kahden ihmisen paloitteluun kulunut aika ei liene ihan lyhyt. Missä se on tehty ja millä?

Hyvin on poika jälkensä siivonnut, jos ei sisar mitään ole huomannut. Olihan siitä juttua, että oltiin nähty ostamassa pesuaineita 40€:lla.
En mä oikein jaksa ymmärtää, että ihminen joka on sairas mieleltään näkee niin suuren vaivan siivoamisen kanssa, ettei surmatyöstä mitään jälkiä jää.

[Mariacka]

Ehkä mielisairaus ajatellaan usein päämäärättömäksi ja oudoksi kohellukseksi. Niin ei kuitenkaan aina ole, vaan myös psykoottinen ihminen voi toimia oman, sairaan logiikkansa mukaan. Olen ollut aiemmin työni puolesta tekemisissä ns. kriminaalipotilaiden kanssa, ja kaikenkirjavaa joukkoa tuli vastaan. Jotkut varsin älykkäätkin (ÄO > 120) ja koulutetut, mutta psyykkisesti sairaat ihmiset olivat joko suunnitelleet tekoaan viikko/kuukausikaupalla tai sitten menneet randomina puukottamaan lähimmän tapaamansa henkilön. Syyntakeettomissa on toki vähäisemmilläkin älynlahjoilla varustettuja.

Joillakin skitsofreenikoilla (tämä on yleisin diagnoosi syyntakeettomuuden takana) voi olla pakkomielteenomaista pesemis- ja siivoamispakkoa, jotkut taas elelevät järkyttävässä sotkussa. Yksilöitä ovat kaikki, vaikka sairaus olisi sama. Skitsofrenia sinällään on (ulkopuolisen mielestä) kiehtova sairaus, ja vain pieni osa skitsofreenikoista syyllistyy koskaan mihinkään rikolliseen.

[Blues]

Mä olen lähinnä kiinnostunut tuosta siivoamisesta. (toistanko itseäni?)
Sillä sen verran olen tehnyt aikanaan töitä siivoamalla nimenomaan rikospaikkoja, että tiedän ettei jälkiä ole kovinkaan helppo poistaa.
Veren ei tarvitse kovinkaan kauaa kuivua tietyillä pinnoilla, kun niitä jälkiä ei enää helposti pois saa.
siihen ei siis ihan normaali puhdistus riitä, että jäljet ja varsinkin verestä tulevan raudan hajun, pois saa.

Missähän tuo on ruumiit paloitellut? Tuskin pihalla kuitenkaan. Ehkä saunassa? siellähän voi huuhdella paikat runsaalla vedellä.

[BlackFriday]

Haminalainen Mika, 36...

Jaa, no sitähän olin koko ajan epäillytkin, että varmaan tunsin tyypin. Tosin vain yläasteajoilta. Oli rinnakkaisluokalla ja oli lähinnä kaverin kaveri. Toisinaan välitunneilla yhdessä hengailtiin. Oli silloin ihan mukava tyyppi, aika hiljainen hissukka, mutta huumorintajuinen ja sellainen joka ei tekis pahaa kärpäsellekään. Ihan fiksun tuntuinen eikä mitenkään sekopäisen oloinen heppu. Valokuvausta harrasteli muistaakseni jo silloin. Yläasteen jälkeen en enää nähnyt, kun meni lukioon ja minä kauppikseen. Eipä sitä kyllä koskaan Haminan yöelämässä näkynyt, vaikka minä siellä viihdyin harva se viikonloppu ja joskus keskellä viikkoakin

[Aizerbaidzan]

Missähän tuo on ruumiit paloitellut? Tuskin pihalla kuitenkaan. Ehkä saunassa? siellähän voi huuhdella paikat runsaalla vedellä.

Surman jälkeen hän paloitteli ruumiit saunatiloissa ja yritti hävittää ne polttamalla pihalla olleessa nuotiossa sekä saunan uunissa.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vanh ... 73?ref=rss

[Blues]

^Katsos vaan, tullut aivopieru tuon lukemisen kohdalla
Kiitos.

[indeksi]

Nostellaan ainakin itselle tuntematon tapaus. Oliko tämän nimi nyt mika vai nimi muutettu? Vieläkö käkkii niuvassa. Kohtalaisen "hyvää" jälkeä on tämä herra kuitenkin saanut aikaan hulluksi.

[Tampereen Tyttö]

Jos testit -osion Haminan surmista vuodelta 1992 mainittu Varjakoski on ollut lähisukulainen, niin paljon on heille tapahtunut.