Kuristustappo Kalliossa: Tekijä vapautettiin jo kertaalleen, mutta korkeimman oikeuden mukaan kodissa tapahtui henkirikos
Korkein oikeus antoi tuomionsa torstaina.
Juho Jokinen HS
Julkaistu: 5.12.2019 16:14
HELSINGIN Kalliossa marraskuussa 2016 miehen väkivaltaiseen kuolemaan johtanut tilanne oli sittenkin tappo. Tähän lopputulokseen tuli korkein oikeus (KKO), joka antoi tuomionsa torstaina.
Alun perin Helsingin käräjäoikeus oli jo katsonut, että vuonna 1983 syntynyt Markus Tapio Hakala syyllistyi yksityisasunnossa miespuolisen puolisonsa tappoon. Hän sai kahdeksan vuoden vankeusrangaistuksen.
Helsingin hovioikeus kuitenkin hylkäsi tapposyytteen tammikuussa 2018. Syyksi luetut rikokset olivat huomattavasti tappoa lievemmät: pahoinpitely ja törkeä kuolemantuottamus. Rangaistukseksi tuli yksi vuosi ja neljä kuukautta ehdollista vankeutta, ja Hakala vapautettiin oikeuden päätöksellä vankilasta heti pääkäsittelyn päätteeksi eli jo pari kuukautta ennen tuomion antamista.
KKO päätyi kuitenkin tuoreessa tuomiossaan samaan lopputulokseen kuin käräjäoikeus alun perin. Syytetty siis syyllistyi tappoon, ja rangaistukseksi tuli kahdeksan vuotta ehdotonta vankeutta.
”Korkein oikeus katsoo esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioituaan, että Markus Hakalan on täytynyt pitää [puolisonsa] kuolemaa tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena. Näin ollen Markus Hakalan menettely täyttää tapon tunnusmerkistön”, KKO perustelee ratkaisuaan.
Päätös ei ollut yksimielinen, vaan siitä äänestettiin. Enemmistö KKO:n kokoonpanosta katsoi teon olleen tappo, joten sen mukainen tuomio sai lainvoiman.
KESKEINEN kysymys korkeimmassa oikeudessa oli, kuristettiinko mies kuoliaaksi Kalliossa vai ei. Tapauksen syyttäjän valituksen myötä käsittelyynsä ottanut KKO järjesti viime maaliskuussa myös suullisen istunnon, mikä on suhteellisen harvinaista ylimmässä oikeusasteessa. Suullisen istunnon järjestäminen tarkoittaa esimerkiksi todistajien kuulemista, joka yleensä tapahtuu alemmissa oikeusasteissa.
Tällä kertaa KKO katsoi kuitenkin tarpeelliseksi järjestää myös oman suullisen käsittelynsä.
”Haluamme vielä arvioida näyttöä”, puheenjohtaja Juha Häyhä sanoi istunnon aluksi maaliskuussa.
SYYTTÄJÄ vaati syytetylle vähintään kahdeksan vuoden tuomiota taposta.
”Kyse on kaikelta osin tahallisesta teosta, parisuhdeväkivallasta”, kihlakunnansyyttäjä Elina Karvo totesi suullisessa käsittelyssä.
Uhrilla ja syytetyllä oli merkittävä kokoero. Uhri oli tapahtuma-aikaan 154 senttimetriä pitkä ja painoi 57 kiloa, kun taas syytetyn vastaavat mitat olivat 184 senttimetriä ja 99 kiloa.
PUOLUSTUS kiisti kuristamisen. Sen mukaan kuolemaa edelsi tilanne, jossa syytetty pyrki vain jonkinlaisella ”halausotteella” rauhoittamaan pariskunnan yhteisessä asunnossa riehunutta kumppaniaan, joka itse käyttäytyi väkivaltaisesti.
Väkivaltainen ja yhden ihmisen kuolemaan päättynyt tapahtumasarja alkoi pariskunnan riidasta heidän yhteisessä kodissaan Kalliossa.
Puolustus näki tilanteen olleen molemminpuolinen käsirysy, jossa syytetyllä ei ollut vahingoittamistarkoitusta.
”Ei ollut mitään ajatustakaan, etteikö kaikki olisi ollut hyvin”, syytetty muisteli KKO:ssa vaihetta, jossa hän lopetti kumppaninsa aloillaan pitelyn tai syyttäjän näkökulmasta kuristustarkoituksessa tehdyn hallintaotteen.
Syytetyn mukaan hän hellitti otteensa miehen ollessa vielä elossa. Hän on alusta lähtien kiistänyt painaneensa ainakaan tarkoituksella tämän kaulaa missään vaiheessa.
VAIKKA hovioikeus hylkäsi aiemmin syytteen taposta, oli sekin käräjäoikeuden kanssa samaa mieltä siitä, että miehistä pienikokoisemman kuolema aiheutui kaulan alueelle kohdistuneen väkivallan seurauksena.
”Se seikka, missä määrin [syytetyn] syyksi luettava tahallinen kuristaminen on myötävaikuttanut kuolemaan johtaneen hapenpuutevaurion syntyyn, on asiassa jäänyt epäselväksi”, hovioikeus katsoi.
ASUNNOSSA OLI kamppailun aikana paikalla nainen, jota kuultiin todistajana kaikissa oikeusasteissa. Hänen näkemyksensä oli se, että syytetyn oli pakko pidellä puolisoaan aloillaan, jotta tämä ei hajottaisi koko asuntoa.
Nainen kertoi jo alemmissa oikeusasteissa, että myöhemmin vammoihinsa kuollut mies oli tilanteessa ”tosi kiihtynyt ja raivona”.
”Molemminpuolinen, kiihtyvä perheriita”, nainen kuvaili tilannetta.
Todistaja kertoi saapuneensa asunnolle syytetyn kutsumana, koska tämä tarvitsi apua otsaan saamansa haavan hoidossa. Syytetyn kertoman mukaan vamman aiheutti puoliso ilmeisesti juomalasilla heittämällä.
Todistaja kertoi korkeimmassa oikeudessa syytetyn tavoin, että miehistä pienempikokoisempi olisi ollut tajuissaan vielä siinä vaiheessa, kun syytetty päästi tämän irti otteestaan.
SYYTTÄJÄ Karvo nosti KKO:ssa todistajan kuulemisen jälkeen esiin sen, että nainen oli esitutkinnan aikana kertonut poliisille nähneensä syytetyn käsien olleen tilanteessa uhrin kaulalla. Korkeimmassa oikeudessa todistaja vahvisti kuulustelukertomuksensa pitävän yhä paikkansa.
Syyttäjä huomioi myös naisen soittaman hätäkeskuspuhelun, jossa kuuluu, kuinka tämä pyytää syytettyä irrottamaan otteensa. Lisäksi taustalta on selvästi erotettavissa uhrin avunhuutoja.
Syytetyn asianajaja Atte Niemi vastasi omassa loppulausunnossaan syyttäjälle, ettei esimerkiksi väitetyn kuristamisen kestosta ole kuitenkaan pystytty esittämään mitään todisteita. Puolustuksen näkemyksen mukaan hyökkäävänä osapuolena tilanteessa oli mies, jonka kuolemaan käsirysy lopulta päättyi.
Jo käräjäoikeus uskoi syytetyn kertomusta puolisonsa taipumuksesta väkivaltaisuuteen. Tämä oli muun muassa puukottanut syytettyä joitain vuosia aiemmin Thaimaan Bangkokissa.
Käräjäoikeus otti tuomiotaan mitatessaan huomioon sen, että aiemmat kokemukset vaikuttivat todennäköisesti syytetyn toimintaan tappelutilanteessa. Siitä huolimatta se siis päätyi lopputulokseen, jonka mukaan mies syyllistyi tappoon.
KORKEIN oikeus arvioi näyttöä siten, että kyseessä oli tappo.
”Kuristamisen seurauksena [uhrin] hengitys on estynyt, hänelle on aiheutunut voimakasta turvotusta aivoihin ja aivojen hapenpuutevaurio. [Uhri] on menehtynyt saamiinsa vammoihin.”
Korkeimman oikeuden ratkaisu on lopullinen, eli siihen ei voi enää hakea muutoksia mistään.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006333119.html