Staffan Sevónin murha Sipoossa 23.7.2018

[TavanTallaaja]

Aalto yliopistosta kertoo paljon se, että siellä toimii professorina kissantappaja Teemu Mäki.

Ei kerro. Eikä myöskään toimi. Mitä tuohon kissantappoasiaan tulee, niin tässä on kyse siitä samasta asiasta, että ihan sama mitä sankaritekoja elämäsi aikana teet, mutta jos kerran erehdyt panemaan poroa, niin yksi titteli on lopun elämää. Sorry OT.

[Bou]

Kovin kummeksun useiden mielipiteiden ilmaisijoiden näkemystä siitä, että pyritään kaikin keinoin vähättelemään uhrin omaa aikaansaannosta tähän murhenäytelmään. Jo iäkkäänä ihmisenä voin todeta kaikenlaisia pettymyksiä niin työelämässä kuin ihmissuhteissakin kokeneeni ja niistä olen päässyt yli millon helposti milloin enemmällä ajalla. Kukapa meistä nyt haavoitta tässä selviäisi.
Kaikkein tuhoisin on kuitenkin ollut työpaikkakiusaaja jolla oli oman esinaisensa sokea tuki toimiinsa. Itselläni oli sama tilanne, kiusaaja saapui aiemman, pätevän ja hyvän esimiehen tilalle täysin osaamattomana ns lipomalla edeten. Äkkiä oli suosikkijärjestelmä ja pelon ilmapiiri. Talosta kävi vilkkaasti useiden osaajien tie ulos. Niiden pätevien, jotka poju koki uhkaksi. Pahin virheeni oli yrittää puolustaa kollegaa, joka sai vielä itseäni sairaampaa kohtelua vielä silloin kun luulin olevani tekemisissä normaalin ihmisen kanssa. No en ollut. Kollegani lähdön jälkeen minä olin seuraava kohde. Joka päivä siihen taloon meneminen oli tuskaa kahden vuoden ajan. Koskaan ei voinut tietää mitä pimeää oli rääkkäämisekseni keksitty. Muutamassa kuukaudessa oli ammattiylpeyteni, ruokahaluni ja yöuneni tuhottu. Siinä on ihan mahdotonta ryhtyä reippaana etsimään uutta työpaikkaa kun olet kuukausikaupalla nukkunut pari tuntia yössä. Ja kuinka ollakaan, jo alkaa kiusaajallakin olla uutta pontta ihmetellä, että onkohan nyt kiusatulla työkyky ihan kohdillaan...ei helvetissä varmasti enää ole. Mutta kuka sen sai aikaan???

Irtisanoutuminen voi olla mahdollisuus henkilölle, jolla ei ole paljon vastuita ja muita henkilöitä, joiden tarpeiden eteen työpaikka on elintärkeä. Jos itselläni ei näin olisi ollut olisin myös lähtenyt ja ennen lähtöäni käynyt ihan henkilökohtaisesti kertomassa toimitusjohtajalle mitä talossa tapahtuu. Ja juu. Siinä talossa se olisi ollut mahdollista kävellä tämä kertomaan. Ihan yhtä mahdollista kuin tälle johtajanaiselle oli ollut mahdollista viilata toimaria linssiin oman kultapojan suojelemiseksi. Ja sanotaanko vaikka näin, että en olisi yhtään surrut, jos joku olisi tälle kultapojalle laittanut kuulan kalloon. Enkä surisi vieläkään vaikka aikaa on jo kulunut.

Ei kannata väheksyä huonoa käytöstä työpaikalla. Sitä valkopestään ja salataan ihan liikaa siihen nähden mitä tuhoa se saa aikaan. En ihmettele aikajanaa lainkaan.

[Saigo]

Bou juttelee viisaita. Minäkin kiinnitin huomiota siihen, että miten ihmeessä rehti ja rehellinen maakari voisi saada moisen kohtalon. Noin niinku oikeesti.

[nti_etsiva]

Boun kommentissa on perää, vaikkakaan emme voi tietää missä määin uhri oli syyllinen kohtaloonsa. Joka tapauksessa uhrihan sai yt-neuvotteluissa kenkää. Joku syyhän siihenkin oli. Oliko sitten yleisesti ongelmia henkilöstöjohtamisessa vai epäpätevyyttä. Mistään tuotannollistaloudellisista syistähän ei aidosti ole ollut kyse, sijoitustoimintahan on ko puljun tärkein tehtävä, tehtävät vaan sitten järjestellään uudelleen ja otetaan paremmat tekijät tilalle kun johdosta on kyse.

Toivottavasti tästä casesta otetaan jtn opiksi, edes jossain.

Muokkausta: huomasinkin vasta että Ilmarisen toimarihan vaihtui samalla kun uhri sai kenkää, toimareilla on tapana laittaa johto uusiksi. Saattoi johtua ihan vaan siitäkin. Oli Ritakallion kaveri, ehkei sitten Pölösen.

[tötterö]

Oliko tekijä sijoittanut omaa rahaa Hedge-rahastoon joka suli sitten alta?
Meni tyttökaveri, työ, terveys ja säästöt?
Laukaisualustana dominoefektille oli kuitenkin uhri ja siksi tekijä koki oikeudekseen tehdä mitä teki?

[MissMallard]

Jotenkin kyllä ihmetyttää tuo kaunan kestoaika ja että se konkretisoitui nyt sitten vasta teoksi ja miksi se äityi juuri n. 2 kk sitten suunnitteluasteelle ja itse tekoon.
Miksei tekijä päässyt asian 'ylitse', olisihan hän voinut hakea töitä vaikka fysiikan puolelta ja jos oletetaan että uhri olisi jotenkin 'torpannut' tekijän uraa tai toiminut 'ei-suosittelijana' rahoitusalalle.

No jos olet koskaan lukenut joidenkin exien piinaamisesta ja kiusanteosta entisiä puolisoitansa kohtaan, niin kaksi vuotta on kevyt kesätuulen henkäys. Toinen on se, että ilmeisemmin kyseessä on masennukseen taipuvaisesta mielenlaadusta ja sehän voi hoitamattomana kestää monttuun asti. Ja mitä tuohon työn hakuun tulee, niin voisihan sitä irtisanotulle ylilääkärillekin ehdotella jakeluauton hommaa, kun "sullahan on se c-korttikin vielä", mutta veikkaan että tulotaso ei napostele. Etenkään jos ei koe, että olisi ollut itse syypää irtisanomiselle.

Se mitä olen miettinyt, niin onkohan tässä käynyt niin, että hänellä on ollut jo pitkään itsetuhoisia ajatuksia ja todennut jossain vaiheessa sen olevan ainoa ratkaisu ja päättänyt, että yksin ei täältä kuitenkaan lähde, koska kokee entisen työkaverinsa vähintään osasyylliseksi olotilaansa.
Hengen riiston jälkeen voi olla, ettei pokeri olekaan riittänyt losauttaa itseään samaan kekoon, vaan päällimmäiseksi on tullut ajatus, että sieltä pitää päästä pois. Ehkä vasta siinä vaiheessa kun poliisi rynni kämpille tuli tilanne, jossa hän totesi, että nyt on se viimeinen hetki tehdä se. Mikä liene päähänpisto ollut se poliiseita päin laukominen, ehkä jotain paniikin poikasta ollut vaan siinä hässäkässä.

On kuitenkin muistettava, että terve mieli ei toimi vastaavalla tavalla, joten tekijän ajatuksiin, harhoihin ja niiden mittakaavoihin voi olla hankala päästä käsiksi.

Juu toki lukenut olen ja kyllähän ne arvet esim.kiusaamisesta jne on pahimmillaan loppuelämän kestäviä. Riippuen tietysti omasta persoonasta, kiusauksen laadusta jne. Tosin tässä tapauksessa ei ole siitä kiusaamisesta konkreettista näyttöä ja sehän on kiistetty Ilmariselta. Mikä tavallaan on ymmärrettävää jos puhutaan ihan yrityksen imagosta ja ihmisten työpaikasta, niin harvoin niitä yrityksen sisäisiä asioita halutaan niin korostaa varsinkin jos ne olisivat negatiivisia. Ja kuolleesta työntekijästä niin pahaa puhua.
Ja tottahan sekin ettei ansiot tutkijana, fyssanopena tms ole samalla tasolla kuin tuolla rahoitusalalla.
Mutta kyllä sielläkin nyt kohtuullisen korvauksen saa.

Mutta mikähän laukaisi tilanteen n.2 kk sitten tähän pisteeseen? Joku veikkaili aiemmin esim.ansiosidonnaisen päättymistä. Hakikohan tekijäkin sinne duuniin myös missä uhri nyt viimeksi oli ja valitsivat uhrin, eivätkä tekijää ja se oli viimeinen naula lautaan..

[Tackleberry]

Bou juttelee viisaita. Minäkin kiinnitin huomiota siihen, että miten ihmeessä rehti ja rehellinen maakari voisi saada moisen kohtalon. Noin niinku oikeesti.

Eli eiköhän mustamaalata kaikki henkirikoksen uhrit sitten samalla, kun Saigolla on vaikeuksia käyttää mielikuvitustaan.

[thumbsup]

Ymmärrän, että työpaikkakiusaaminen on aiheena vakava ja koskettaa meistä monia, mutta siitäkään huolimatta Suomessa ei vielä toistaiseksi ole hyväksyttyä tuomita ihmistä kuolemaan sen enempää oikeusteitse kuin oman käden oikeudella. Periaatteessahan meillä on täällä Suomessa erinäisiä virallisia väyliä ristiriitatilanteiden selvittämistä varten. Ja sitten, jos oma mieli järkkyy työpaikkakiusaamisen tai muiden elämäntapahtumien seurauksena, on mahdollista saada keskusteluapua ja jopa terapiaa. Toki niiden hankkiminen edellyttää jonkin verran sinnikkyyttä.

Suosittelen kaikkia työpaikkakiusaamisesta yms hankalista asioista kärsiviä etsimään itselleen asianmukaista tukea. Työpaikkakiusaajan tappaminen ei ole oikea vaihtoehto.

On hienoa yrittää ymmärtää teon takana vaikuttaneita ilmiöitä, mutta ei edes pahin työpaikkakiusaaja ansaitse tulla tapetuksi, eikä tällaista toimintaa pidä hyväksyä tai vähätellä.

[nti_etsiva]

Eipä kai kukaan oikeuta tai hyväksy tekoa, pohditaan syitä tekoon. Henkirikoksia ei tehtäisi lainkaan jos kaikissa ongelmatilanteissa toimittaisiin järkevästi ja haettaisiin apua.

[Painkiller]

Eipä kai kukaan oikeuta tai hyväksy tekoa, pohditaan syitä tekoon. Henkirikoksia ei tehtäisi lainkaan jos kaikissa ongelmatilanteissa toimittaisiin järkevästi ja haettaisiin apua.

Niinpä. Ja aina apua ei edes kunnolla saa vaikka hakisikin ja silloin tilanne voi joskus olla kiusatulle todella lohduton. Näistä olisi hyvä puhua reilusti mutta asiallisesti, se ei silti tarkoita että hyväksyy tappamisen tai mustamaalaa uhria. Hyvää pohdintaa monilla tuossa ylempänä, samoilla linjoilla itsekin olen.

[lech]

Aalto yliopistosta kertoo paljon se, että siellä toimii professorina kissantappaja Teemu Mäki.

Haloo, nyt valot päälle! Vai etkö päässyt opiskelemaan ja siitä katkeruus? Mäki on kuvataiteiden tohtori. En tiedä mitä tämän pitäisi kertoa Aalto-yliopistosta, kaverilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä ketjun tekijän ja teknillisen fysiikan kanssa.

[Terra]

Ymmärrän, että työpaikkakiusaaminen on aiheena vakava ja koskettaa meistä monia, mutta siitäkään huolimatta Suomessa ei vielä toistaiseksi ole hyväksyttyä tuomita ihmistä kuolemaan sen enempää oikeusteitse kuin oman käden oikeudella. Periaatteessahan meillä on täällä Suomessa erinäisiä virallisia väyliä ristiriitatilanteiden selvittämistä varten. Ja sitten, jos oma mieli järkkyy työpaikkakiusaamisen tai muiden elämäntapahtumien seurauksena, on mahdollista saada keskusteluapua ja jopa terapiaa. Toki niiden hankkiminen edellyttää jonkin verran sinnikkyyttä.

Suosittelen kaikkia työpaikkakiusaamisesta yms hankalista asioista kärsiviä etsimään itselleen asianmukaista tukea. Työpaikkakiusaajan tappaminen ei ole oikea vaihtoehto.

On hienoa yrittää ymmärtää teon takana vaikuttaneita ilmiöitä, mutta ei edes pahin työpaikkakiusaaja ansaitse tulla tapetuksi, eikä tällaista toimintaa pidä hyväksyä tai vähätellä.

Eipä kai kukaan oikeuta tai hyväksy tekoa, pohditaan syitä tekoon. Henkirikoksia ei tehtäisi lainkaan jos kaikissa ongelmatilanteissa toimittaisiin järkevästi ja haettaisiin apua.

Niinpä. Ja aina apua ei edes kunnolla saa vaikka hakisikin ja silloin tilanne voi joskus olla kiusatulle todella lohduton. Näistä olisi hyvä puhua reilusti mutta asiallisesti, se ei silti tarkoita että hyväksyy tappamisen tai mustamaalaa uhria. Hyvää pohdintaa monilla tuossa ylempänä, samoilla linjoilla itsekin olen.

Kommenteista huokuu ainakin minulle, että on yksistään kiusatun heikkoutta se, että henkisen väkivallan kohteeksi ja kaikenlaisen kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuneena ei jaksa hakeutua ja etsiytyä avun piiriin, joka sekään ei välttämättä ole kyllä takuuvarma ratkaisu näistä tämänlaatuisista traumoista palautumiseksi. Mikä siitä tekee niin vaikean, että ei kohdisteta kritiikkiä ja tuomiota kiusaajien ja henkisen väkivallan harjoittajiin ja siihen, että miten jokaisella meistä on vastuu siitä, miten kohtelemme lähimmäisiämme olipa sitten kysymys työelämästä tai vapaa-ajasta. Yleinen julkinen halveksunta näitä henkisiä traumoja aiheuttavia niljakkeita kohtaan puuttuu kokonaan.

[Väkivallantarkastaja]

Mikä siitä tekee niin vaikean, että ei kohdisteta kritiikkiä ja tuomiota kiusaajien ja henkisen väkivallan harjoittajiin ja siihen, että miten jokaisella meistä on vastuu siitä, miten kohtelemme lähimmäisiämme olipa sitten kysymys työelämästä tai vapaa-ajasta.

Mikäli tapauksessa on työpaikkakiusaamista tai muuta henkistä väkivaltaa taustalla, niin se ei millään tavalla oikeuta uhria käyttämään fyysistä väkivaltaa. Olet oikeassa siinä, että jokaisella on vastuu siitä, miten kohtelee muita ihmisiä.

Vastuu siitä, että syyllinen ampui miestä päähän on vain ja ainoastaan syyllisellä. Kukaan muu ei pakottanut häntä aseeseen tarttumaan ja miestä tappamaan.

[Terra]

Mikä siitä tekee niin vaikean, että ei kohdisteta kritiikkiä ja tuomiota kiusaajien ja henkisen väkivallan harjoittajiin ja siihen, että miten jokaisella meistä on vastuu siitä, miten kohtelemme lähimmäisiämme olipa sitten kysymys työelämästä tai vapaa-ajasta.

Mikäli tapauksessa on työpaikkakiusaamista tai muuta henkistä väkivaltaa taustalla, niin se ei millään tavalla oikeuta uhria käyttämään fyysistä väkivaltaa. Olet oikeassa siinä, että jokaisella on vastuu siitä, miten kohtelee muita ihmisiä.

Vastuu siitä, että syyllinen ampui miestä päähän on vain ja ainoastaan syyllisellä. Kukaan muu ei pakottanut häntä aseeseen tarttumaan ja miestä tappamaan.

Oikeutusta minkäänlaiseen väkivaltaan ei tule hyväksyä. Sehän tässä surkeinta onkin, että fyysinen väkivalta on jo loppuun kaluttuna niin halveksuttavaksi tehty, että se on jo selkäytimissä rikosoikeuslainsäädännön lisäksi. Mutta henkisen väkivallan halveksunta on vielä tässä kontekstissa täysin lapsenkengissä. Edes rikoslaki ei tunne vielä muunlaista kuin työyhteisössä tapahtuvaa henkistä väkivaltaa. Ja henkisen väkivallan uhriksi joutunut joutuu todelliseen kujanjuoksuun hakiessaan oikeutta työyhteisössä kiusatuksi joutuneena.

[nti_etsiva]

Väkivalta ei ole oikeutettua, ei henkinen eikä fyysinen. Fyysinen väkivalta on vaan helpompi havaita. Muttei tässä nyt kai keskustella arvoista eli onko oikein tappaa toinen vaam etsitään motiivia tekoon joka oli väärin?