Rauma Paronalho 1998: nainen surmattiin ilma-aseella
Lähetetty: Su Maalis 23, 2008 9:00 am
Yleisön pyynnöstä. Nimet karsin, ne löytyvät kyllä muualta netistä niitä kaipaaville.
(Satakunnan Kansan arkiston artikkeleista muokattu)
Nainen ammuttiin omakotitalossa Raumalla
Raumalainen 45-vuotias nainen ammuttiin kuoliaaksi perjantaiaamuna 4.9.1998 Rauman Paronalhon kaupunginosassa. Naista ammuttiin päähän ja hän sai ilmeisesti välittömästi surmansa. Poliisi otti ampumistapauksen vuoksi kiinni kaksi raumalaista miestä ja yhden raumalaisen naisen.
Henkirikoksen motiiveista ei ollut aluksi tietoa. Tutkinnallisten syiden vuoksi poliisi ei voinut kertoa yksityiskohtaisia tietoja ampumisesta. Surmattu ja kiinniotetut olivat kuitenkin toisilleen ennestään tuttuja. Surmanteko tapahtui perjantaiaamuna Paronalhonkatu 17:ssa sijaitsevassa omakotitalossa. Poliisin antaman tiedotteen mukaan Rauman aluehälytyskeskus ilmoitti poliisipäivystykseen ampumistapauksesta noin kello yhdeksän.
Rikospaikalle ehti ensimmäisenä ambulanssi. Paikalta tavattiin asunnossa asunut 45-vuotias nainen päähän ammuttuna. Hänen pelastamisekseen ei ollut enää mitään tehtävissä. Poliisin antaman tiedon mukaan nainen on ammuttu aamun tunteina, ehkä vain hieman ennen kuin aluehälytyskeskuksesta hälytettiin paikalle ambulanssi.
Surmatyön uhrilla väkivaltainen menneisyys
Surmansa saaneella on takanaan väkivaltainen menneisyys. Uhri oli mukana vuonna 1979 ns. Vellamon talon surmassa, jossa puukotettiin ja pahoinpideltiin hengiltä raumalainen merimies. Hänet tuomittiin neljäksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.
Vuonna 1982 uhri oli osallisena 19-vuotiaan miehen surmaamisessa ja vainajan kätkemisessä kaatopaikalle. Alioikeus tuomitsi hänet vajaaksi yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen, mutta hovioikeus vapautti vuonna 1984 tuomitun syyttömänä. Uudessa oikeudenkäynnissä uhrin puoliso todettiin syylliseksi ja tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen.
Vainajan puoliso pitää murhana, syytetty vahingonlaukauksena
Syytetyn ja asianomistajan kertomukset menivät täysin eri raiteilla maanantaina alkaneessa.
Ilmakiväärillä surmatun puoliso vaati syytetylle rangaistusta murhasta, joka on tehty vakaasta harkinnasta pitkällisen vihanpidon ja uhkailujen seurauksena. Taposta syytetty raumalainen mies kiisti yhtä jyrkästi teon tahallisuuden ja sanoo, että kyseessä oli tahaton vahingonlaukaus.
Oikeuskäsittelyssä oli ratkaisevassa asemassa osapuolten kertomusten uskottavuuden punninta.
Oikeuskäsittely alkoi tavanomaisesta poikkeavissa oloissa. Koska osapuolilla oli aiempaa rikollista taustaa, turvallisuussyistä kaikki oikeussaliin pyrkijät tarkastettiin metallinpaljastimella ja tutkimalla laukkujen sisältö.
Uhri sai surmansa yhdestä ilmakiväärin laukauksesta. Kiinalaisvalmisteisen ilmakiväärin luoti osui ohimoon ja aiheutti aivovaltimon repeämän. Tästä seurasi nopea menehtyminen. Surmapaikalla, keittiössä, olivat uhri ja hänen puolisonsa sekä raumalainen aviopari.
Rauman kihlakunnansyyttäjä vaati vuonna 1952 syntyneelle raumalaiselle miehelle rangaistusta taposta sekä varkaudesta. Syyttäjän mukaan surmanteon syynä olivat uhrin ja syytetyn välinen vihapito ja erimielisyydet. Syytetty oli pitkään ja toistuvasti soittanut uhrille uhkailusoittoja.
Henkirikoksesta syytetyn puolisolle, vuonna 1955 syntyneelle naiselle, syyttäjä vaati rangaistusta varkaudesta sekä teräaseen hallussapidosta julkisella paikalla.
Syyte varkaudesta koski surmatun noin 15 000 markan arvoisten kultakorujen anastamista heti surmanteon jälkeen. Aviopari kiisti syyllisyyden varkauteen.
Surma-asetta ei löydetty. Surmanteosta syytetty kertoi heittäneensä ilmakiväärin erään talon roskalaatikkoon. Se lienee päätynyt kaatopaikalle.
Monen osapuolen riitasotku
Osapuolten kertomukset poikkesivat 4. syyskuuta 1998 aamuyön ja aamun tapahtumista, joihin liittyi ryypiskelyä ja riitaisia puhelinsoittoja sekä viinanhakuajelua ympäri Raumaa. Kahden pariskunnan lisäksi yhtenä tekijänä on vielä yksi raumalainen mies, joka liittyi seuraan heidän poistuessaan olutkapakasta aamuyöllä 4. syyskuuta. Kolmikko oli mennyt uhrin kotiin jatkamaan ryypiskelyä.
Juomisen edetessä tulivat puheeksi uhkailusoitot, joita surmanteosta epäilty mies oli soitellut uhrille. Tämän johdattamana vieraana ollut mies soitti uhkailusta epäillylle tutulle miehelle puhuakseen asiasta.
Muutamien kiivaiden puhelinsoittojen jälkeen uhrin puoliso lähti omien sanojensa mukaan paikan päälle toisen pariskunnan asunnolle selvittämään ja sovittelemaan riitaa ja uhkailusoittoja. Miehet ovat lapsuudentuttuja, eikä heidän välillään ollut riitaa.
Asia oli puhuttu ja sen jälkeen kolmikko oli jatkanut ryypiskelyä, kunnes juotava loppui. Kolmikko soitti eräälle tuttavalleen ja pyysi autokyytiä viinanhakureissulle.
Kolmikko oli lopulta saanut hankittua pirtupullon ja menivät uhrin asunnolle juomaan. Kello oli jo noin 8.30, kun kolmikko oli päässyt perille. Surmanteko tapahtui pian tämän jälkeen.
Uhri oli istunut keittiön pöydän ääressä puolisonsa ja toisen naisen kanssa, kun mies oli tullut ladatun ilmakiväärin kanssa makuuhuoneesta ja ampunut noin puolentoista metrin etäisyydeltä uhria päähän. Sen jälkeen pariskunta oli vienyt uhrilta korut ja suunnitteli ruumiin hävittämistä paloittelemalla ja upottamalla mereen. He poistuivat paikalta jätesäkkien hakuun. Näin kertoi surmatun puoliso, ja siihen perustuu myös syyte taposta.
Taposta syytetty mies puolestaan kiisti soittaneensa uhkailusoittoja ja väitti tahallisen ampumisen surmatarkoituksessa olevan uhrin puolison keksintöä.
Hänen kertomansa mukaan uhkailusoittoväitteistä päästiin sopuun, ja sen sijaan puheeksi tuli ryyppyvieraana olleen miehen ja heidän välinsä. Miehen kertoman mukaan vieras oli valitellut uhkailuista. Ryypiskelyn edetessä he päätyivät siihen, että vieras saattoi olla uhkailusoittojen takana ja siksi miehen kotiin lähdettäisiin särkemään ikkunoita ilmakiväärillä ampumalla.
Mies kertoi ladanneensa ilmakiväärin uhrin keittiön pöydän ääressä, ja se laukesi vahingossa, kun hän oli kietomassa asetta paitaan ja panemassa sitä muovikassiin kuljettamista varten. Mies arveli, että hänen sormensa saattoi vahingossa käydä liipaisimella, ja hän vakuutteli, ettei edes ymmärtänyt osuneensa uhriin.
Pariskunta poistui paikalta, ja mies otti mukaansa kiväärin ja heitti sen lähistöllä erään talon jätesäiliöön. Miehen kertoman mukaan he palasivat pian asunnolle katsomaan, kuinka uhrille oli käynyt. AR oli kuollut miltei välittömästi. Pariskuntaa oli pihalla vastassa poliisit ja heidät pidätettiin.
Ilmakiväärisurman kaksi todistajaa pahoinpideltiin Hakkaamista nyrkein ja pesäpallomailalla, itsepuolustusta puukottamalla.
Ampumissurman selvittely sai käräjäoikeudessa yhä lisää piirteitä. Hyvin monisyiseksi käyneessä jutussa pyrittiin todistajien ja asetekniikan asiantuntijan tuella hakemaan tukea tai vastavuoroisesti horjuttamaan osapuolten kertomuksia. Oikeudessa esitettiin ristiriitaisia kertomuksia siitä, kuka ketäkin oli uhkaillut tai pahoinpidellyt ennen ja jälkeen surmanteon.
Henkirikoksen pääasetelma pysyi muutoin ennallaan. Taposta oli syytettynä raumalainen mies, ja hänen puolisoaan syytettiin varkaudesta surmaamisen yhteydessä. Mies kiistää teon tahallisuuden ja sanoo kuolettavan ilmakiväärinlaukauksen olleen vahinko. Nainen kiistää uhrin korujen varastamisen. Syytettyjen puolustus katsoi, että motiiviksi esitetyt riidat ja vihanpito olivat täysin jälkeenpäin rakennettuja, eivätkä vastanneet totuutta. Uhrin puoliso katsoi teon olleen harkittu murha.
Todistus oikeudessa pahoinpitelyn motiivina
Todistajien kuulemisessa tuli ilmi, että kaksi oikeusjutun todistajaa olisi pahoinpidelty antamiensa lausumien vuoksi. Todistajana toistamiseen kuultu raumalainen mies sanoi valaehtoisessa kertomuksessaan, että jutussa varkaudesta syytettynä olevan naisen veli ja eräs toinen mies olivat hakanneet hänet loppiaisena. Hän kertoi, että toinen todistajana ollut raumalainen mies olisi aiemmin pahoinpidelty samasta syystä.
Hakattu todistaja kertoi, että päälle käymisessä aseina oli käytetty nyrkkejä ja pesäpallomailaa. Mies katsoo olleensa uhrina, mutta asia voi olla toisinkin, sillä todistaja pidätettiin epäiltynä toisen pahoinpitelijän puukottamisesta ja hänelle on tulossa syyte vireille. Mies sanoi joutuneensa puolustamaan itseään teräaseella pelättyään henkensä puolesta ja löi siksi vastapuolta puukolla olkapäähän.
Yhteenotto tapahtui kerrostalon pihalla Kourujärvellä. Todistaja oli mennyt oman kertomuksensa mukaan puukon kanssa paikalle sillä tarkoituksella, että olisi puhkonut toisen pahoinpitelijän mahdollisesti ostaman auton renkaat. Syynä tähän oli puolestaan vanha riita toisen pahoinpitelijän kanssa. Tämä riita ja katkeruus puolestaan oli seurausta siitä, että pahoinpitelijä eli nyt yhteiselämää todistajan entisen vaimon kanssa.
Todistaja kertoi, että toisen jutussa syytettynä olevan naisen veli ja toinen mies hyökkäsivät mitenkään ennalta varoittamatta hänen kimppuunsa. Mies kertoi saaneensa käsityksen, että pahoinpitelyllä oli yhteys hänen todistuslausumaansa käräjäoikeudessa. Lisäksi mies kertoi, että häntä pahoinpidellyt mies oli sanonut "vedelleensä jo" toisen todistajan raumalaisessa ravintolassa.
Syytetyn tytär kertoi toisin
Varkaudesta syytetty nainen nimesi todistajakseen asiassa oman tyttärensä. Lähisukulaisuuden vuoksi tyttäreltä ei kuitenkaan otettu todistajanvalaa. Keskeistä todistuksessa oli väite, että hakattu todistaja oli valitellut tyttärelle ja äidille kahteenkin otteeseen, että surmatun puoliso olisi painostanut ja väkivallan uhalla pakottanut todistamaan oikeudessa määräyksensä mukaisesti.
Tämän mies kiisti jyrkästi ja vakuutti, ettei surmatun naisen puoliso mitenkään hakannut, uhkaillut häntä tai muutoin vaatinut todistamaan määrätyllä tavalla oikeudessa. Käräjäoikeus kuuli kolmantena todistajana keskusrikospoliisin aseasiantuntijaa ilmakiväärien teknisistä ominaisuuksista sekä erityisesti ilmakiväärillä ampumisen kuolettavuudesta.
Raumalaismiehelle poikkeuksellisen kova tuomio syksyn ampumissurmasta
Vankeutta kymmenen ja puoli vuotta
Syytettynä ollut ampuja tuomittiin taposta poikkeuksellisen pitkään vankeusrangaistukseen: 10 vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi. Syytetty tuomittiin lisäksi maksamaan vahingonkorvauksia ja oikeuskuluja yhteensä noin 60 000 markkaa.
Rangaistuksen koventamisperusteena käräjäoikeus piti syytetyn aikaisempaa rikollisuutta. Pitkä rikosrekisteri, joka sisältää myös väkivaltarikoksia, osoittaa käräjäoikeuden mielestä, että syytetty on ollut "ilmeisen piittaamaton lain kielloista ja käskyistä".
Käräjäoikeus päätyi tuomitsemaan taposta eikä murhasta, vaikka katsoikin teon olleen suunnitelmallinen. Oikeus perusteli päätöstään mm. sillä, että surmatyötä ei tehty erityisen raa'alla tavalla eikä rikosta voida kokonaisuutena pitää törkeänä. Tappo oli silti oikeuden mielestä kuitenkin ilmeisen tahallinen.
Surmaajalla ja uhrilla oli ollut riitaisuuksia, mutta riitojen syy ja surmaamisen motiivi jäivät oikeudenkäynnissä epäselväksi. Käräjäoikeus totesi perusteluissaan, ettei kaikkia asioita ole oikeudenkäynnissä haluttu tuoda esiin.
(Satakunnan Kansan arkiston artikkeleista muokattu)
Nainen ammuttiin omakotitalossa Raumalla
Raumalainen 45-vuotias nainen ammuttiin kuoliaaksi perjantaiaamuna 4.9.1998 Rauman Paronalhon kaupunginosassa. Naista ammuttiin päähän ja hän sai ilmeisesti välittömästi surmansa. Poliisi otti ampumistapauksen vuoksi kiinni kaksi raumalaista miestä ja yhden raumalaisen naisen.
Henkirikoksen motiiveista ei ollut aluksi tietoa. Tutkinnallisten syiden vuoksi poliisi ei voinut kertoa yksityiskohtaisia tietoja ampumisesta. Surmattu ja kiinniotetut olivat kuitenkin toisilleen ennestään tuttuja. Surmanteko tapahtui perjantaiaamuna Paronalhonkatu 17:ssa sijaitsevassa omakotitalossa. Poliisin antaman tiedotteen mukaan Rauman aluehälytyskeskus ilmoitti poliisipäivystykseen ampumistapauksesta noin kello yhdeksän.
Rikospaikalle ehti ensimmäisenä ambulanssi. Paikalta tavattiin asunnossa asunut 45-vuotias nainen päähän ammuttuna. Hänen pelastamisekseen ei ollut enää mitään tehtävissä. Poliisin antaman tiedon mukaan nainen on ammuttu aamun tunteina, ehkä vain hieman ennen kuin aluehälytyskeskuksesta hälytettiin paikalle ambulanssi.
Surmatyön uhrilla väkivaltainen menneisyys
Surmansa saaneella on takanaan väkivaltainen menneisyys. Uhri oli mukana vuonna 1979 ns. Vellamon talon surmassa, jossa puukotettiin ja pahoinpideltiin hengiltä raumalainen merimies. Hänet tuomittiin neljäksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.
Vuonna 1982 uhri oli osallisena 19-vuotiaan miehen surmaamisessa ja vainajan kätkemisessä kaatopaikalle. Alioikeus tuomitsi hänet vajaaksi yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen, mutta hovioikeus vapautti vuonna 1984 tuomitun syyttömänä. Uudessa oikeudenkäynnissä uhrin puoliso todettiin syylliseksi ja tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen.
Vainajan puoliso pitää murhana, syytetty vahingonlaukauksena
Syytetyn ja asianomistajan kertomukset menivät täysin eri raiteilla maanantaina alkaneessa.
Ilmakiväärillä surmatun puoliso vaati syytetylle rangaistusta murhasta, joka on tehty vakaasta harkinnasta pitkällisen vihanpidon ja uhkailujen seurauksena. Taposta syytetty raumalainen mies kiisti yhtä jyrkästi teon tahallisuuden ja sanoo, että kyseessä oli tahaton vahingonlaukaus.
Oikeuskäsittelyssä oli ratkaisevassa asemassa osapuolten kertomusten uskottavuuden punninta.
Oikeuskäsittely alkoi tavanomaisesta poikkeavissa oloissa. Koska osapuolilla oli aiempaa rikollista taustaa, turvallisuussyistä kaikki oikeussaliin pyrkijät tarkastettiin metallinpaljastimella ja tutkimalla laukkujen sisältö.
Uhri sai surmansa yhdestä ilmakiväärin laukauksesta. Kiinalaisvalmisteisen ilmakiväärin luoti osui ohimoon ja aiheutti aivovaltimon repeämän. Tästä seurasi nopea menehtyminen. Surmapaikalla, keittiössä, olivat uhri ja hänen puolisonsa sekä raumalainen aviopari.
Rauman kihlakunnansyyttäjä vaati vuonna 1952 syntyneelle raumalaiselle miehelle rangaistusta taposta sekä varkaudesta. Syyttäjän mukaan surmanteon syynä olivat uhrin ja syytetyn välinen vihapito ja erimielisyydet. Syytetty oli pitkään ja toistuvasti soittanut uhrille uhkailusoittoja.
Henkirikoksesta syytetyn puolisolle, vuonna 1955 syntyneelle naiselle, syyttäjä vaati rangaistusta varkaudesta sekä teräaseen hallussapidosta julkisella paikalla.
Syyte varkaudesta koski surmatun noin 15 000 markan arvoisten kultakorujen anastamista heti surmanteon jälkeen. Aviopari kiisti syyllisyyden varkauteen.
Surma-asetta ei löydetty. Surmanteosta syytetty kertoi heittäneensä ilmakiväärin erään talon roskalaatikkoon. Se lienee päätynyt kaatopaikalle.
Monen osapuolen riitasotku
Osapuolten kertomukset poikkesivat 4. syyskuuta 1998 aamuyön ja aamun tapahtumista, joihin liittyi ryypiskelyä ja riitaisia puhelinsoittoja sekä viinanhakuajelua ympäri Raumaa. Kahden pariskunnan lisäksi yhtenä tekijänä on vielä yksi raumalainen mies, joka liittyi seuraan heidän poistuessaan olutkapakasta aamuyöllä 4. syyskuuta. Kolmikko oli mennyt uhrin kotiin jatkamaan ryypiskelyä.
Juomisen edetessä tulivat puheeksi uhkailusoitot, joita surmanteosta epäilty mies oli soitellut uhrille. Tämän johdattamana vieraana ollut mies soitti uhkailusta epäillylle tutulle miehelle puhuakseen asiasta.
Muutamien kiivaiden puhelinsoittojen jälkeen uhrin puoliso lähti omien sanojensa mukaan paikan päälle toisen pariskunnan asunnolle selvittämään ja sovittelemaan riitaa ja uhkailusoittoja. Miehet ovat lapsuudentuttuja, eikä heidän välillään ollut riitaa.
Asia oli puhuttu ja sen jälkeen kolmikko oli jatkanut ryypiskelyä, kunnes juotava loppui. Kolmikko soitti eräälle tuttavalleen ja pyysi autokyytiä viinanhakureissulle.
Kolmikko oli lopulta saanut hankittua pirtupullon ja menivät uhrin asunnolle juomaan. Kello oli jo noin 8.30, kun kolmikko oli päässyt perille. Surmanteko tapahtui pian tämän jälkeen.
Uhri oli istunut keittiön pöydän ääressä puolisonsa ja toisen naisen kanssa, kun mies oli tullut ladatun ilmakiväärin kanssa makuuhuoneesta ja ampunut noin puolentoista metrin etäisyydeltä uhria päähän. Sen jälkeen pariskunta oli vienyt uhrilta korut ja suunnitteli ruumiin hävittämistä paloittelemalla ja upottamalla mereen. He poistuivat paikalta jätesäkkien hakuun. Näin kertoi surmatun puoliso, ja siihen perustuu myös syyte taposta.
Taposta syytetty mies puolestaan kiisti soittaneensa uhkailusoittoja ja väitti tahallisen ampumisen surmatarkoituksessa olevan uhrin puolison keksintöä.
Hänen kertomansa mukaan uhkailusoittoväitteistä päästiin sopuun, ja sen sijaan puheeksi tuli ryyppyvieraana olleen miehen ja heidän välinsä. Miehen kertoman mukaan vieras oli valitellut uhkailuista. Ryypiskelyn edetessä he päätyivät siihen, että vieras saattoi olla uhkailusoittojen takana ja siksi miehen kotiin lähdettäisiin särkemään ikkunoita ilmakiväärillä ampumalla.
Mies kertoi ladanneensa ilmakiväärin uhrin keittiön pöydän ääressä, ja se laukesi vahingossa, kun hän oli kietomassa asetta paitaan ja panemassa sitä muovikassiin kuljettamista varten. Mies arveli, että hänen sormensa saattoi vahingossa käydä liipaisimella, ja hän vakuutteli, ettei edes ymmärtänyt osuneensa uhriin.
Pariskunta poistui paikalta, ja mies otti mukaansa kiväärin ja heitti sen lähistöllä erään talon jätesäiliöön. Miehen kertoman mukaan he palasivat pian asunnolle katsomaan, kuinka uhrille oli käynyt. AR oli kuollut miltei välittömästi. Pariskuntaa oli pihalla vastassa poliisit ja heidät pidätettiin.
Ilmakiväärisurman kaksi todistajaa pahoinpideltiin Hakkaamista nyrkein ja pesäpallomailalla, itsepuolustusta puukottamalla.
Ampumissurman selvittely sai käräjäoikeudessa yhä lisää piirteitä. Hyvin monisyiseksi käyneessä jutussa pyrittiin todistajien ja asetekniikan asiantuntijan tuella hakemaan tukea tai vastavuoroisesti horjuttamaan osapuolten kertomuksia. Oikeudessa esitettiin ristiriitaisia kertomuksia siitä, kuka ketäkin oli uhkaillut tai pahoinpidellyt ennen ja jälkeen surmanteon.
Henkirikoksen pääasetelma pysyi muutoin ennallaan. Taposta oli syytettynä raumalainen mies, ja hänen puolisoaan syytettiin varkaudesta surmaamisen yhteydessä. Mies kiistää teon tahallisuuden ja sanoo kuolettavan ilmakiväärinlaukauksen olleen vahinko. Nainen kiistää uhrin korujen varastamisen. Syytettyjen puolustus katsoi, että motiiviksi esitetyt riidat ja vihanpito olivat täysin jälkeenpäin rakennettuja, eivätkä vastanneet totuutta. Uhrin puoliso katsoi teon olleen harkittu murha.
Todistus oikeudessa pahoinpitelyn motiivina
Todistajien kuulemisessa tuli ilmi, että kaksi oikeusjutun todistajaa olisi pahoinpidelty antamiensa lausumien vuoksi. Todistajana toistamiseen kuultu raumalainen mies sanoi valaehtoisessa kertomuksessaan, että jutussa varkaudesta syytettynä olevan naisen veli ja eräs toinen mies olivat hakanneet hänet loppiaisena. Hän kertoi, että toinen todistajana ollut raumalainen mies olisi aiemmin pahoinpidelty samasta syystä.
Hakattu todistaja kertoi, että päälle käymisessä aseina oli käytetty nyrkkejä ja pesäpallomailaa. Mies katsoo olleensa uhrina, mutta asia voi olla toisinkin, sillä todistaja pidätettiin epäiltynä toisen pahoinpitelijän puukottamisesta ja hänelle on tulossa syyte vireille. Mies sanoi joutuneensa puolustamaan itseään teräaseella pelättyään henkensä puolesta ja löi siksi vastapuolta puukolla olkapäähän.
Yhteenotto tapahtui kerrostalon pihalla Kourujärvellä. Todistaja oli mennyt oman kertomuksensa mukaan puukon kanssa paikalle sillä tarkoituksella, että olisi puhkonut toisen pahoinpitelijän mahdollisesti ostaman auton renkaat. Syynä tähän oli puolestaan vanha riita toisen pahoinpitelijän kanssa. Tämä riita ja katkeruus puolestaan oli seurausta siitä, että pahoinpitelijä eli nyt yhteiselämää todistajan entisen vaimon kanssa.
Todistaja kertoi, että toisen jutussa syytettynä olevan naisen veli ja toinen mies hyökkäsivät mitenkään ennalta varoittamatta hänen kimppuunsa. Mies kertoi saaneensa käsityksen, että pahoinpitelyllä oli yhteys hänen todistuslausumaansa käräjäoikeudessa. Lisäksi mies kertoi, että häntä pahoinpidellyt mies oli sanonut "vedelleensä jo" toisen todistajan raumalaisessa ravintolassa.
Syytetyn tytär kertoi toisin
Varkaudesta syytetty nainen nimesi todistajakseen asiassa oman tyttärensä. Lähisukulaisuuden vuoksi tyttäreltä ei kuitenkaan otettu todistajanvalaa. Keskeistä todistuksessa oli väite, että hakattu todistaja oli valitellut tyttärelle ja äidille kahteenkin otteeseen, että surmatun puoliso olisi painostanut ja väkivallan uhalla pakottanut todistamaan oikeudessa määräyksensä mukaisesti.
Tämän mies kiisti jyrkästi ja vakuutti, ettei surmatun naisen puoliso mitenkään hakannut, uhkaillut häntä tai muutoin vaatinut todistamaan määrätyllä tavalla oikeudessa. Käräjäoikeus kuuli kolmantena todistajana keskusrikospoliisin aseasiantuntijaa ilmakiväärien teknisistä ominaisuuksista sekä erityisesti ilmakiväärillä ampumisen kuolettavuudesta.
Raumalaismiehelle poikkeuksellisen kova tuomio syksyn ampumissurmasta
Vankeutta kymmenen ja puoli vuotta
Syytettynä ollut ampuja tuomittiin taposta poikkeuksellisen pitkään vankeusrangaistukseen: 10 vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi. Syytetty tuomittiin lisäksi maksamaan vahingonkorvauksia ja oikeuskuluja yhteensä noin 60 000 markkaa.
Rangaistuksen koventamisperusteena käräjäoikeus piti syytetyn aikaisempaa rikollisuutta. Pitkä rikosrekisteri, joka sisältää myös väkivaltarikoksia, osoittaa käräjäoikeuden mielestä, että syytetty on ollut "ilmeisen piittaamaton lain kielloista ja käskyistä".
Käräjäoikeus päätyi tuomitsemaan taposta eikä murhasta, vaikka katsoikin teon olleen suunnitelmallinen. Oikeus perusteli päätöstään mm. sillä, että surmatyötä ei tehty erityisen raa'alla tavalla eikä rikosta voida kokonaisuutena pitää törkeänä. Tappo oli silti oikeuden mielestä kuitenkin ilmeisen tahallinen.
Surmaajalla ja uhrilla oli ollut riitaisuuksia, mutta riitojen syy ja surmaamisen motiivi jäivät oikeudenkäynnissä epäselväksi. Käräjäoikeus totesi perusteluissaan, ettei kaikkia asioita ole oikeudenkäynnissä haluttu tuoda esiin.