Tässäpä myös aiemmista mielentilatutkimuksista:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4160 ... e7e63e7783
" menossa jo neljättä kertaa mielentilatutkimukseen, tällainen oli tulos edellisillä kerroilla – oikeuspsykiatri arvioi: ”Saa täyden tuomion”
Tänään klo 6:31
Oikeuspsykiatri arvioi Iltalehden pyynnöstä hovioikeuden päätöstä ja mielentilatutkimuksen todennäköistä tulosta.
Michael Penttilä määrättiin taas mielentilatutkimukseen. ILTALEHTI
Kokenut oikeuspsykiatri Alo Jüriloo ei usko, että sarjakuristajana tunnetun Michael Penttilän uudessa mielentutkimuksessa tulee ilmi mitään uutta ja ihmeellistä.
– Häntä on hyvin paljon tutkittu ja hänen käyttäytymistä on seurattu laitosolosuhteissa vuosien ajan. Kyllä hän todennäköisesti tästä ihan täyden tuomion saa.
Helsingin hovioikeus tiedotti perjantaina määräävänsä Michael Penttilän jälleen kerran mielentilatutkimukseen. Hovioikeus katsoi, että on syytä selvittää, miten Penttilän persoonallisuudessa todetut tai hänellä muutoin havaitut piirteet vaikuttavat hänen kykyynsä säädellä käyttäytymistään ja ymmärtää tekonsa tosiasiallinen luonne ja oikeudenvastaisuus.
Mielentilatutkimuksen tarpeellisuutta arvioitaessa otettiin hovioikeuden mukaan huomioon muun ohessa se, että Penttilää syytetään teosta, josta rangaistus on ankarin mahdollinen.
Iltalehden arkistosta löytyvistä uutisista käy ilmi, että Penttilä on ollut mielentilatutkimuksessa jo kolme kertaa aiemmin, ensimmäistä kertaa jo 80-luvulla. Ensimmäisellä kerralla eli hänen katsottiin olleen täyttä ymmärrystä vailla eli nykytermein alentuneesti syyntakeinen, kun taas kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa Penttilä katsottiin syyntakeiseksi.
Jüriloo muistuttaa, että siihen aikaan, kun Penttilä oli ensimmäistä kertaa mielentilatutkimuksessa 80-luvulla, täyttä ymmärrystä vailla olevan diagnoosin sai melko helposti, jos henkilö oli persoonallisuudeltaan poikkeava. Myöhemmin linja kuitenkin muuttui siten, että alentuneesti syyntakeiseksi ei katsottu enää yhtä kevyin perustein. Tämä selittää todennäköisesti myös sitä, miksi sarjakuristajan ensimmäisen mielentilatutkimuksen tulos oli erilainen kuin muissa tutkimuksissa.
Harvinainen ratkaisu
Jüriloo pitää poikkeuksellisena sitä, että hovioikeus määrää syytetyn mielentilatutkimukseen, vaikka käräjäoikeus on päättänyt toisin.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Penttilän viime vuoden heinäkuussa elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta. Penttilä valitti tuomiosta hovioikeuteen, ja hovioikeus käsitteli kesäkuussa tapausta.
Tuomio liittyy prostituoituna työskennelleen naisen surmaamiseen kuristamalla. Rikos tapahtui viime vuoden huhtikuussa helsinkiläisessä kerrostaloasunnossa.
Käräjäoikeuden ja poliisin mukaan Penttilä kuristi keski-ikäisen naisen hengiltä käyttämällä useita eri tekovälineitä.
Käräjäkäsittelyn aikaan Penttilä myös pyysi päästä mielentilatutkimukseen, mutta oikeus ei suostunut pyyntöön. Valituksessaan hovioikeudelle Penttilä toisti pyynnön.
Hovioikeuskäsittelyssä puolustus toi myös loppulausunnoissa esiin mielentilatutkimuksen tarpeen.
Varman päälle
Jüriloo pitää erittäin harvinaisena myös sitä, että ihmiselle tehdään elämänsä aikana näin monta mielentilatutkimusta. Hän kuitenkin ymmärtää hovioikeuden ratkaisun.
– Mielentilatutkimus tehdään aina liittyen konkreettiseen rikokseen, josta henkilöä syytetään. Aiemmat tutkimukset ovat kohdistuneet näihin aiempiin rikoksiin. Nyt halutaan vastaus siihen, onko hän tämän teon, josta häntä nyt syytetään, aikana ollut syyntakeinen.
Jüriloon mukaan Penttilä kuuluu harvinaisiin tapauksiin, joita Suomen oikeusjärjestelmä ei kunnolla tavoita. Penttilä on tuomittu useista henkirikoksista, mutta ei ole saanut vielä yhtään elinkautistuomiota. Nyt kuitenkin mies on hyvin lähellä saada elinkautistuomion.
– Tässä halutaan varmistaa viimeisen päälle, että hän on varmasti ymmärtänyt tekonsa merkityksen.
Mielentilatutkimus maksaa keskimäärin noin 20 000 euroa. Hinta riippuu hoitopäivien määristä eli tutkimuksen kestosta. Yleensä tutkimus kestää noin pari kuukautta. Jüriloo uskoo, että Penttilän tapauksessa tutkimus ei kestä aivan näin kauaa, koska edellisistä tutkimuksista saatua tietoa voidaan hyödyntää uudessa tutkimuksessa.
– Joka tapauksessa se 20 000 euroa on aika pieni hinta suhteutettuna vankilassa olemisen hintaan. Yhden vankilapäivän hinta on noin 200 euroa. Yhteiskunnalle hän on todella kallis ihminen joka tapauksessa.
Hankala tapaus
Jüriloon mukaan sarjakuristaja on Suomen lainsäädännön näkökulmasta hankala tapaus. Mies on aiemmissa mielentilatutkimuksissa todettu syyntakeiseksi eli tahdosta riippumattomaan hoitoon hän ei voi Suomen lain mukaan määrätä. Viimeisimmässä mielentilatutkimuksessa hänet todettiin erittäin vaaralliseksi toisen henkilön hengelle, terveydelle ja vapaudelle, mutta tällä perusteella ei voi Suomen lain mukaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon. Suomessa myös kaikki vankilatuomiot päättyvät joskus.
– Hän vapautui sen jälkeen, kun hänet oli oikeuspsykiatrisessa vaarallisuusarviossa todettu vaaralliseksi. Ei kuitenkaan ollut mitään keinoa puuttua siihen. Tiedettiin, että hän tulee todennäköisesti uusimaan rikoksen, mutta mitään ei ollut tehtävissä.
Jüriloolla on kolme lakimuutosehdotusta, joilla edellä mainittu puute lainsäädännössä voitaisiin korjata.
Ensimmäinen vaihtoehto olisi laajentaa tahdosta riippumatonta hoitoa siten, että myös persoonallisuudeltaan äärimmäisen poikkeavat henkilöt voisi määrätä pakkohoitoon vakavan persoonallisuushäiriön perusteella. Näin on esimerkiksi Hollannissa ja monessa muussa Euroopan maassa.
Toinen vaihtoehto olisi se, että vankilatuomiota voi jatkaa sen virallisen päättymisen jälkeen, jos henkilö todetaan yhteiskunnalle vaaralliseksi vielä siinäkin vaiheessa, kun tuomio on päättymässä. Tällainen on mahdollista esimerkiksi Norjassa, mutta ei Suomessa.
Kolmas keino olisi se, että vapautuville, vaarallisille henkilöille järjestettäisiin velvoitteista avohoitoa vapautumisen jälkeen.
Jüriloo pitää kuitenkin epätodennäköisenä sitä, että sarjakuristaja enää mahdollisen elinkautistuomionsa jälkeen syyllistyisi uuteen henkirikokseen.
– Hänellä ongelmien alue liittyy seksuaalisuuteen, jossa tapahtuu iän myötä tasaantumista, kun testosteronitasot laskevat. Tulevan mahdollisen elinkautistuomion jälkeen uusimisriski todennäköisesti vähenee, ehkä paljonkin, mutta ei poistu kokonaan.
Penttilän tutkimukset
Penttilän ensimmäinen mielentilatutkimus liittyi tapaukseen, jossa hän kuristi kuoliaaksi 12-vuotiaan tytön, jonka oli houkutellut asunnolleen. Surmatutkinnan yhteydessä mies tunnusti aiheuttaneensa myös äitinsä kuoleman vuotta aiemmin vuonna 1985.
Silloinen Oulun raastuvanoikeus tuomitsi miehen kahdesta täyttä ymmärrystä vailla tehdystä taposta, mutta hovioikeus lievensi tuomiota.
Mies sai seitsemän vuoden tuomion, mutta pääsi ehdonalaiseen jo vuonna 1992 – ja kuristi jälleen. Toukokuussa 1993 hän surmasi 42-vuotiaan naistuttavansa kangasvyötä käyttäen.
Myös tällä kertaa juttu eteni hovioikeuteen asti, mutta tuloksena oli entistä kovempi tuomio täydessä ymmärryksessä tehdystä taposta. Mielentilatutkimuksen mukaan mies oli ihaillut alkukantaista, väkivaltaista miehuutta.
Vuonna 2010 Oulun käräjäoikeus tuomitsi tuolloin Michael Maria Pentholm -nimeä käyttäneen sarjakuristajan tapon yrityksistä ja pahoinpitelystä. Mielentilatutkimuksessa hänet todettiin syyntakeiseksi ja erittäin vaaralliseksi toisen henkilön hengelle, terveydelle ja vapaudelle. Tapon yritykset lievenivät hovioikeudessa törkeiksi pahoinpitelyiksi.
KIA KILPELÄINEN
[email protected]"