Lapsisurmat Suomessa
Rekisteröidyinpä tänne, jotta voisin kertoa yhden jutun, josta en täällä mainintaa huomannutkaan.
Tämä tapahtui Forssassa, noin viitisen vuotta sitten;
Linikkalankadulla asusti yh-äiti kahden alle 3-vuotiaan lapsensa kanssa (muistaakseni kumpainenkin oli poikia.), eräänä päivänä oli lehdessä
iso juttu siitä kuinka äiti oli hukuttanut lapsensa asuntonsa ammeeseen
ja haudannut heidät kadun puolella sijaitsevaan hiekkalaatikkoon.
Äidillä ei havaittu masennusta tms. eli oli täysissä sielun ja ruumiin
voimissa (tai noh, jos lapsensa tappaa, niin ei voi olla kyllä ihan täysissä sielun ja ruumiin voimissa, mutta kuitenkin...), syyksi muistaakseni mainittiin, että äiti ei yksinkertaisesti jaksanut lapsiansa!
(Itse asuin silloin n. 500 metrin päässä ko. paikasta. En kylläkään
tuntenut tätä perhettä)
Tämä tapahtui Forssassa, noin viitisen vuotta sitten;
Linikkalankadulla asusti yh-äiti kahden alle 3-vuotiaan lapsensa kanssa (muistaakseni kumpainenkin oli poikia.), eräänä päivänä oli lehdessä
iso juttu siitä kuinka äiti oli hukuttanut lapsensa asuntonsa ammeeseen
ja haudannut heidät kadun puolella sijaitsevaan hiekkalaatikkoon.
Äidillä ei havaittu masennusta tms. eli oli täysissä sielun ja ruumiin
voimissa (tai noh, jos lapsensa tappaa, niin ei voi olla kyllä ihan täysissä sielun ja ruumiin voimissa, mutta kuitenkin...), syyksi muistaakseni mainittiin, että äiti ei yksinkertaisesti jaksanut lapsiansa!
(Itse asuin silloin n. 500 metrin päässä ko. paikasta. En kylläkään
tuntenut tätä perhettä)
Mulle muistuu mieleen Kotkan Karhuvuoressa 80-luvun loppupuolella tapahtunut lapsen surma, jossa äiti otti hengen myös itseltään. Hieman hatarat muistikuvat, mutta yritetään jotain saada kasaan kuitenkin.
Teko tapahtui siis 80-luvun lopulla, muisteleisin, että 86. Äidillä oli mielenterveydellisiä ongelmia, liekö kysymys kaksi suuntaisesta mielialahäiriöstä, kaikki sen kuitenkin lähiössä tiesivät. Muuten oli kuuleman mukaan oikeinkin mukava nainen. Talonmiehen (naisen) kanssa oli hyvää pataa ja surmapäivää edeltävänä (?) päivänä olikin sopinut, että talonmies tulee vierailulle. En muista, että miten se oikein meni, mutta oli kuitenkin sanonut, jotenkin niin, että jos ei avaa ovea, niin tule omilla avaimilla.
Aamulla äiti oli keittänyt pojalle puuroa, johon oli laittanut jotakin huumaavaa (omia psyykenlääkkeitä?). Huumattuaan pojan, hukutti tämän ammeeseen, kirjoitti pöydälle lapun, talonmiestä varten, "X on ammeessa, itse olen lohiarkussa..." äiti löytyi kuolleena Langinkosken keisarillisen kalastusmajan lohiarkusta ja poika kylpyammeesta. Täydentäkää, ketkä muistaa. Mä olin itse noin 12-vuotias ja mulla on sellainen tunne, että tuo poika olisi ollut jotain 7 v.
Teko tapahtui siis 80-luvun lopulla, muisteleisin, että 86. Äidillä oli mielenterveydellisiä ongelmia, liekö kysymys kaksi suuntaisesta mielialahäiriöstä, kaikki sen kuitenkin lähiössä tiesivät. Muuten oli kuuleman mukaan oikeinkin mukava nainen. Talonmiehen (naisen) kanssa oli hyvää pataa ja surmapäivää edeltävänä (?) päivänä olikin sopinut, että talonmies tulee vierailulle. En muista, että miten se oikein meni, mutta oli kuitenkin sanonut, jotenkin niin, että jos ei avaa ovea, niin tule omilla avaimilla.
Aamulla äiti oli keittänyt pojalle puuroa, johon oli laittanut jotakin huumaavaa (omia psyykenlääkkeitä?). Huumattuaan pojan, hukutti tämän ammeeseen, kirjoitti pöydälle lapun, talonmiestä varten, "X on ammeessa, itse olen lohiarkussa..." äiti löytyi kuolleena Langinkosken keisarillisen kalastusmajan lohiarkusta ja poika kylpyammeesta. Täydentäkää, ketkä muistaa. Mä olin itse noin 12-vuotias ja mulla on sellainen tunne, että tuo poika olisi ollut jotain 7 v.
Pikku-Katja!?
Missä on juttua tuosta tapauksesta täällä?!(pikku-katja) olen uusi kirjautunut...itku silmässä näitä juttuja lukee...huoh tätä maailman julmuutta viattomia lapsia kohtaan! ja suomessa tuomiot on ihan mitättömät,eihän se kyllä mitään ratkase tai tekoa muuta istut 5 tai 50v.Mutta mitä pidempään se parempi tietty!!ja sit viel ite kun lapsia saanut,niin vetää mielen todella matalaks.Tuntuu että sydän vietäis rinnasta! on se niin väärin!!
-
- Adrian Monk
- Viestit: 2650
- Liittynyt: To Heinä 19, 2007 2:31 am
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Pikku-Katja!?
Opettele käyttämään hakua. Kirjoita sinne Katja ja ylin thredi on oikea (Rauma, 1970-luku, huppupäinen mies)tiku04 kirjoitti:Missä on juttua tuosta tapauksesta täällä?!(pikku-katja) olen uusi kirjautunut...itku silmässä näitä juttuja lukee...huoh tätä maailman julmuutta viattomia lapsia kohtaan! ja suomessa tuomiot on ihan mitättömät,eihän se kyllä mitään ratkase tai tekoa muuta istut 5 tai 50v.Mutta mitä pidempään se parempi tietty!!ja sit viel ite kun lapsia saanut,niin vetää mielen todella matalaks.Tuntuu että sydän vietäis rinnasta! on se niin väärin!!
"Olen pessimisti. Tiedän kaiken turhaksi, mutta todennäköisesti olen taas tässäkin väärässä"
Tuohon Karkkilaan liittyen...
Saman perheen talo paloi "mystisesti" n.5 vuotta ennen tätä viimeisintä tragediaa..Palossa kuoli tuolloin muistaakseni 1 lapsi (olen asiasta linkittänyt aiemmin jonnekin jonkun palotutkimusjutun)..näyttöä ei silloin ollut,enkä tiedä epäiltiinkö silloin edes mitään,mutta luulis pikkasen hälytyskellojen jo soivan sosiaalihuollossa/terveyskeskuksessa jos edes epäilystä on kun äiti oli kuuleman mukaan käynny masennuksesta/uupumuksesta lääkärihoidossa,lapsien hoitopaikassa pelättiin kyseistä äitiä äkkipikaisena ja kaikenlisäksi omin sanoin on kuuluttanut eräässä paikallisessa autoliikkeessä kuinka tappoi omin käsin hevosensa..
Nämä kaikki siis sitten kuulopuheita,mutta en kyllä yhtään ihmettelisi totuudenmukaisuutta varsinkin kun eräällä ystävällä vielä lähemmin kyseisen äidin kanssa tekemistä hevospiirejen kautta.
Espoon Sunilan tapauksessa hs.fi keskustelupalstalla on keretty jo syyttämään kaikkia isästä kaupunkiin ja yhteiskuntaan äidin teosta.NAURETTAVAA.
Saman perheen talo paloi "mystisesti" n.5 vuotta ennen tätä viimeisintä tragediaa..Palossa kuoli tuolloin muistaakseni 1 lapsi (olen asiasta linkittänyt aiemmin jonnekin jonkun palotutkimusjutun)..näyttöä ei silloin ollut,enkä tiedä epäiltiinkö silloin edes mitään,mutta luulis pikkasen hälytyskellojen jo soivan sosiaalihuollossa/terveyskeskuksessa jos edes epäilystä on kun äiti oli kuuleman mukaan käynny masennuksesta/uupumuksesta lääkärihoidossa,lapsien hoitopaikassa pelättiin kyseistä äitiä äkkipikaisena ja kaikenlisäksi omin sanoin on kuuluttanut eräässä paikallisessa autoliikkeessä kuinka tappoi omin käsin hevosensa..
Nämä kaikki siis sitten kuulopuheita,mutta en kyllä yhtään ihmettelisi totuudenmukaisuutta varsinkin kun eräällä ystävällä vielä lähemmin kyseisen äidin kanssa tekemistä hevospiirejen kautta.
Espoon Sunilan tapauksessa hs.fi keskustelupalstalla on keretty jo syyttämään kaikkia isästä kaupunkiin ja yhteiskuntaan äidin teosta.NAURETTAVAA.
Heikot itkevät
Vahvat nauravat
Viisaat hymyilevät
Vahvat nauravat
Viisaat hymyilevät
Ja tässä lopputulos:minttusuklaa kirjoitti:Kiteellä oli jokin aika sitten tapaus jossa äiti tappoi pienen poikansa.
Lapsensa surmannut äiti jätettiin tuomitsematta
23.8.2007 14:10 (Päivitetty 23.8.2007 19:02)
Joensuun käräjäoikeus jätti torstaina rangaistukseen tuomitsematta 30-vuotiaan kiteeläisen yksihuoltajaäidin, joka surmasi kaksivuotiaan lapsensa viime joulukuussa.
Rikoksen motiivista ei oikeudenkäynnissä saatu mitään selkoa.
Mielentilatutkimuksen mukaan nainen oli teon tehdessään syyntakeeton.
Surmatyö tapahtui Kiteellä äidin ja lapsen asunnossa. Poikalapsi kuoli tukehtumalla, kun äiti tunki hänen kurkkuunsa kolme kangaskaistaletta.
Syyttäjän mielestä kyseessä oli murha teon erityisen raakuuden ja julmuuden vuoksi. Käräjäoikeus tulkitsi kuitenkin teon tapoksi. Perusteena oli se, että oikeuslääkärin lausunnon mukaan lapsi oli menettänyt tajuntansa mahdollisesti jo minuutissa.
Rikoksen motiivista ei oikeudenkäynnissä saatu mitään selkoa. Naisella on toinenkin lapsi, joka otettiin huostaan jo muutama vuosi sitten. Oikeudessa todistaneen sosiaalityöntekijän mukaan kaksivuotiaasta pidettiin hyvin huolta ja kaksikon arkielämä sujui.
Käräjäoikeus passitti naisen mielenterveyslain mukaiseen tahdosta riippumattomaan hoitoon.
STT
Joskus taisin mainita, että omalla kotipaikkakunnalla äiti tappoi lapsensa reilu 10 vuotta sitten.
Kyllä pisti vihaksi, kun kuulin että sama akka oli pyöräyttänyt uuden mukulan. Ja isäkin oli vielä sama kuin sillä yläkerran enkelikuoroon siirtyneellä. Eikä mistään huostaanotosta puhettakaan.
Toivotaan, että äitiys onnistuisi tällä kertaa paremmalla tuloksella.
Kyllä pisti vihaksi, kun kuulin että sama akka oli pyöräyttänyt uuden mukulan. Ja isäkin oli vielä sama kuin sillä yläkerran enkelikuoroon siirtyneellä. Eikä mistään huostaanotosta puhettakaan.
Toivotaan, että äitiys onnistuisi tällä kertaa paremmalla tuloksella.
-
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 17111
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
Näitä seuraavia lapsisurmia ei täällä nähdäkseni ole vielä käsitelty. Tietysti jokainen näistä vaatisi oman keskusteluosionsa, mutta menkööt nyt näin:
5.–6.9.-89 välisenä yönä hankolainen Matti Johannes Mällinen surmasi runsaan kahden kuukauden ikäisen poikalapsensa. Pojan äiti ihmetteli kun lapsi ei aamulla reagoinut ja kauhukseen huomasi, että poika ei enää hengitä. Sairaalassa lapsi todettiin kuolleeksi. Pojan isä tuli muina miehinä klo 9 kotiinsa aamukahville. Tällöin vaimonsa kertoi mitä oli tapahtunut. Klo 11 saapuivat poliisit ja pidättivät pojan isän.
Matti Mällinen kertoi alustavissa kuulusteluissa, että oli kaatunut pojan kanssa ja että poika oli myös päässyt putoamaan hänen otteestaan. Isä kertoi heränneensä pojan itkuun ja häntä kiukutti kun avovaimo ei herännyt ja hän joutui itse lasta syöttämään (lapsi oli keskosena syntynyt ja häntä piti ruokkia normaalivauvoja useammin). Myöhemmin kuulusteluissa Matti kertoi olleensa humalassa ja lapsen itku sekä oma kaatuminen saivat hänet raivon partaalle; ”pudotettuani lapsen jo toisen kerran kumarruin lapsen puoleen raivoissani, tartuin häntä kaksi käsin pidellen häntä aika kovasti, tempaisin hänet ylös ja iskin hänet päin seinää tai oven pieltä. Iskeytyessään seinään kuului jonkinlainen rusahtava ääni, mutta en muista sitä tarkemmin. Tämän jälkeen laitoin lapsen sänkyyn sen kummemmin mitään ajattelematta ja menin itsekin nukkumaan. Aamulla lähdin normaalisti töihin enkä edes vilkaissut lasta”. Minkäänlaista motiivia Mällinen ei kyennyt tapahtuneelle kertomaan.
Mällisellä on alkoholiongelma ja hän jäi tuona kesänä kiinni rattijuoppoudesta 2,7 promillen puhalluksella. ”En ole väkivaltainen, joskus olen avovaimoni 14-vuotiasta tytärtä raahannut väkisin nukkumaan hänen oltuaan sekaisin imppaamisesta”.
Oikeudenkäynti Matti Mällistä vastaan alkoi lokakuun -89 puolivälissä, mutta kuinka siinä sitten kävi? Paljonko tuli vankeutta ja missä Matti on nyt? Kuka jatkaa?
19.5.-91 Kiuruvedellä perheen 45-vuotias isä ampui yöllä 37-vuotiaan vaimonsa ja 10-vuotiaan tyttärensä. Teon taustoja tuskin kukaan tietää 100 pros. mutta uumoiltiin isän sairaudesta ja heikosta taloudellisesta tilanteesta. Uhrit haudattiin 15.6. Talo jäi tyhjäksi.
”Kymmenvuotias tyttö oli sijoittanut leikkimökissä nukkensa peiton alle. Ajattelikohan hän niiden esittävän isää, äitiä ja häntä. Helluntaiyönä isä ampui perheensä ja itsensä. Nyt perhe nukkuu ikiuntaan vierekkäin Kiuruveden hautausmaalla”. Teksti Alibi 8/91.
Elokuussa -97 Pyhäselän saaressa lähellä Joensuuta Jouni A. surmasi avovaimonsa 5-vuotiaan tyttären kuristamalla ja viimeistelemällä työnsä viiltämällä kurkun auki. Tämä hirvittävä tapahtumasarja sai alkunsa kun Jouni, avovaimonsa ja tämän tyttö lähtivät retkelle saareen. Jossakin vaiheessa he kävivät lähisaaressa Jounin sukulaisten luona ja tämä vierailu jäi harmittamaan avovaimoa, joka aloitti asiasta nalkuttamisen Jounille. Heille tuli sanasotaa ja Jounin mitta täyttyi. Jouni kävi kiinni avovaimoonsa ja kuristi mutta tämä onnistui rimpuilemaan itsensä vapaaksi ja juoksi teltan luo sanoen tytölleen, että nyt on lähdettävä, täältä on päästävä pois. Tyttö tuli ulos ja alkoi itkeä. Silloin Jouni tarttui tyttöä kurkusta kiinni ja nosti hänet ilmaan. Hetken kuluttua Jouni laski tytön maahan ja otti esiin puukon, jolla hän yritti iskeä avovaimoaan. Tämä katsoi parhaaksi paeta ja juoksi rantaan josta uiden lähisaareen. Uintimatkan aikana äiti oli kuullut tyttönsä itkua mutta sitten se oli loppunut ja alkoi Jounin kova mölyäminen.
Lähisaaressa olleet Jounin sukulaiset soittivat poliisit, jotka saareen mentyään näkivät nuotiolla istuvan Jounin ja hänen sylissään kuolleen pikkutytön, jonka kurkku oli viilletty auki.
Jouni tuomittiin teostaan pitkään vankeusrangaistukseen. Pariskunnan retkeilyyn liittyi hyvin oleellisena osana runsas väkijuomien käyttö. Kuinkas muutenkaan… Niitähän on ihan pakko nauttia joka helvetin retkellä huolimatta siitä onko mukana lapsia vai ei. Ilman alkkoholia ei yksinkertaisesti voi olla.
Hyvin monet naiset valittavat puolisonsa juomista, mutta miksi he ylipäätään huolivat miehekseen alkkoholiongelmaisen? Se on minulle kuin monelle muullekin arvoitus.
Lähteet Alibi-lehdet
5.–6.9.-89 välisenä yönä hankolainen Matti Johannes Mällinen surmasi runsaan kahden kuukauden ikäisen poikalapsensa. Pojan äiti ihmetteli kun lapsi ei aamulla reagoinut ja kauhukseen huomasi, että poika ei enää hengitä. Sairaalassa lapsi todettiin kuolleeksi. Pojan isä tuli muina miehinä klo 9 kotiinsa aamukahville. Tällöin vaimonsa kertoi mitä oli tapahtunut. Klo 11 saapuivat poliisit ja pidättivät pojan isän.
Matti Mällinen kertoi alustavissa kuulusteluissa, että oli kaatunut pojan kanssa ja että poika oli myös päässyt putoamaan hänen otteestaan. Isä kertoi heränneensä pojan itkuun ja häntä kiukutti kun avovaimo ei herännyt ja hän joutui itse lasta syöttämään (lapsi oli keskosena syntynyt ja häntä piti ruokkia normaalivauvoja useammin). Myöhemmin kuulusteluissa Matti kertoi olleensa humalassa ja lapsen itku sekä oma kaatuminen saivat hänet raivon partaalle; ”pudotettuani lapsen jo toisen kerran kumarruin lapsen puoleen raivoissani, tartuin häntä kaksi käsin pidellen häntä aika kovasti, tempaisin hänet ylös ja iskin hänet päin seinää tai oven pieltä. Iskeytyessään seinään kuului jonkinlainen rusahtava ääni, mutta en muista sitä tarkemmin. Tämän jälkeen laitoin lapsen sänkyyn sen kummemmin mitään ajattelematta ja menin itsekin nukkumaan. Aamulla lähdin normaalisti töihin enkä edes vilkaissut lasta”. Minkäänlaista motiivia Mällinen ei kyennyt tapahtuneelle kertomaan.
Mällisellä on alkoholiongelma ja hän jäi tuona kesänä kiinni rattijuoppoudesta 2,7 promillen puhalluksella. ”En ole väkivaltainen, joskus olen avovaimoni 14-vuotiasta tytärtä raahannut väkisin nukkumaan hänen oltuaan sekaisin imppaamisesta”.
Oikeudenkäynti Matti Mällistä vastaan alkoi lokakuun -89 puolivälissä, mutta kuinka siinä sitten kävi? Paljonko tuli vankeutta ja missä Matti on nyt? Kuka jatkaa?
19.5.-91 Kiuruvedellä perheen 45-vuotias isä ampui yöllä 37-vuotiaan vaimonsa ja 10-vuotiaan tyttärensä. Teon taustoja tuskin kukaan tietää 100 pros. mutta uumoiltiin isän sairaudesta ja heikosta taloudellisesta tilanteesta. Uhrit haudattiin 15.6. Talo jäi tyhjäksi.
”Kymmenvuotias tyttö oli sijoittanut leikkimökissä nukkensa peiton alle. Ajattelikohan hän niiden esittävän isää, äitiä ja häntä. Helluntaiyönä isä ampui perheensä ja itsensä. Nyt perhe nukkuu ikiuntaan vierekkäin Kiuruveden hautausmaalla”. Teksti Alibi 8/91.
Elokuussa -97 Pyhäselän saaressa lähellä Joensuuta Jouni A. surmasi avovaimonsa 5-vuotiaan tyttären kuristamalla ja viimeistelemällä työnsä viiltämällä kurkun auki. Tämä hirvittävä tapahtumasarja sai alkunsa kun Jouni, avovaimonsa ja tämän tyttö lähtivät retkelle saareen. Jossakin vaiheessa he kävivät lähisaaressa Jounin sukulaisten luona ja tämä vierailu jäi harmittamaan avovaimoa, joka aloitti asiasta nalkuttamisen Jounille. Heille tuli sanasotaa ja Jounin mitta täyttyi. Jouni kävi kiinni avovaimoonsa ja kuristi mutta tämä onnistui rimpuilemaan itsensä vapaaksi ja juoksi teltan luo sanoen tytölleen, että nyt on lähdettävä, täältä on päästävä pois. Tyttö tuli ulos ja alkoi itkeä. Silloin Jouni tarttui tyttöä kurkusta kiinni ja nosti hänet ilmaan. Hetken kuluttua Jouni laski tytön maahan ja otti esiin puukon, jolla hän yritti iskeä avovaimoaan. Tämä katsoi parhaaksi paeta ja juoksi rantaan josta uiden lähisaareen. Uintimatkan aikana äiti oli kuullut tyttönsä itkua mutta sitten se oli loppunut ja alkoi Jounin kova mölyäminen.
Lähisaaressa olleet Jounin sukulaiset soittivat poliisit, jotka saareen mentyään näkivät nuotiolla istuvan Jounin ja hänen sylissään kuolleen pikkutytön, jonka kurkku oli viilletty auki.
Jouni tuomittiin teostaan pitkään vankeusrangaistukseen. Pariskunnan retkeilyyn liittyi hyvin oleellisena osana runsas väkijuomien käyttö. Kuinkas muutenkaan… Niitähän on ihan pakko nauttia joka helvetin retkellä huolimatta siitä onko mukana lapsia vai ei. Ilman alkkoholia ei yksinkertaisesti voi olla.
Hyvin monet naiset valittavat puolisonsa juomista, mutta miksi he ylipäätään huolivat miehekseen alkkoholiongelmaisen? Se on minulle kuin monelle muullekin arvoitus.
Lähteet Alibi-lehdet
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
En ole lukenut koko ketjua läpi. Muistattekos (olikohan Turussa) antikvariaatin pitäjä tappoi pojan (ehkä 12 v.). Tämä oli siitä erikoinen tapaus, että kyseessä oli ulkopuolinen, ei perheenjäsen. Luin äidin haastattelun jostain naistenlehdestä, siitä jäi juttu mieleen. Yksityiskohtia en enää tarkasti muista, aikaa tapahtumasta on reilusti (ainakin 10 v).
^Siitä on ollut puhetta tälläkin foorumilla. http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=79&start=0
-
- Alibin Kestotilaaja
- Viestit: 5189
- Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 8:18 pm
-
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 17111
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
Tänne kuuluu myös se 17.1.-06 sattunut Kurikan tapaus, jossa 13-vuotias veli surmasi 9-vuotiaan siskonsa. Kuinkahan tämmöisestä selviää niin vanhemmat kuin tekijäkin saatikka mummit, papat ja kummit.
Luin artikkelin tässä taannoin Alibista (2/06) ja kylillä velloi huhut, jonka mukaan poika otti vanhempiensa avioeron raskaasti.
Luin artikkelin tässä taannoin Alibista (2/06) ja kylillä velloi huhut, jonka mukaan poika otti vanhempiensa avioeron raskaasti.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
Sitten on tietysti tämäkin tyyli, että tapetaan yhteiset lapset kostoksi tms. puolisolle. Yheistä tapauksissa on, että lapsia ei nähdä omina itsenäisinä yksilöinä vaan osana joko itseä (laajennettu itsemurha) tai sitä puolisoa.ABC kirjoitti:Näissä tapauksissa ovat vakavat psyykkiset sairaudet "yliedustettuina"; ainakin silloin, kun äiti tappaa lapsensa, on kyse miltei aina skitsofreniasta. Käsittääkseni myös tunnetaan erikseen sellainen oireyhtymä kuin synnytyksenjälkeinen psykoosi.tulikukka kirjoitti:Edelleen mua ihmetyttää, onko helpompaa tappaa pieni lapsi kuin antaa se pois jos ei itse jaksa eikä kykene hoitamaan?
Jostain luin, että miehillä taas ovat ns. laajennetut itsemurhat yleisempiä kuin naistekijöillä.
Enempi tulikukalle: Kuvittelisin, että yksi jos toinenkin vanhempi voi tuntea satunnaisia äärimmäisen väkivaltaisia impulsseja lastaan kohtaan. Ajatellaan vaikka jotain yökauden parkuvaa koliikkivauvaa ja jos aamulla pitäisi herätä töihin. Jos ei alun alkaenkaan ole sitä lasta kovin paljon toivonut (joskushan niitä tehdään puolison mieliksi tai liiton pelastamiseksi, tai on vain oltu liian saamattomia ehkäisyyn tai aborttiin) ja on valmiiksi huono impulssikontrolli, niin kai kaikki voi yhtäkkiä olla ihan samantekevää ja mäjäyttää sen saatanan penskan pään seinään. -Joo ei ole mikään peruste teolle, mutta en näkisi tekoa silti täysin käsittämättömänäkään.
Siinä tilanteessa, kun ei jaksa ja kykene lastaan hoitamaan, ei usein kykene muutenkaan enää ajattelemaan kovin rationaalisesti. Voi haluta tilanteesta vain äkkiä pakoon tavalla millä hyvänsä. Ihan yleistä pirtsakammallekin äidille on, että kuvittelee lapsen tuntevan samaa mitä itse tuntee (esim. itse viluisena pukee lasta, vaikka lapsi ei palele); samalla tavoin voi lapseen siirtää oman epätoivonsa ja ajatella, että on lapselle itselleen parempi päästä pahasta maailmasta pois. (Puhun äideistä vain, koska moinen tunteensiirto lienee heillä yleisempää kuin isillä.)
Luulisin, että omasta lapsesta vapaaehtoisesti luopuminen on sitä paitsi edelleen jonkinmoinen viimeinen tabu (naiselle, ei niinkään miehelle). Silloin ikään kuin lopullisesti tunnustaa epäonnistuneensa täysin, joten viimeiseen asti taistelee jottei tarvitsisi myöntää itselleen, että on niin syvälle vajonnut. Entä kun kuitenkin myös rakastaa lastaan ja haluaisi adoption tms. jälkeen tavata tätä - voin kuvitella, mitkä syyllisyyden ja häpeän tunteet mielessä vellovat, jos samalla joutuu selittelemään (sekä itselle että lapselle), miksi hylkäsi tämän. Sillä myös hylkäämisenä lapsi tilanteen luultavasti kokee. Tuommoisessa ristiriitatilanteessa voi olla helpointa paeta omaan fantasiamaailmaansa, kuvitelmiin kuinka yhdessä jätämme tämän pahan maailman.
Lastensa tappaja lienee usein kanssa aika lailla sosiaalisesti heikoilla oleva ihminen, jolla on vähän puutteelliset tiedot yhteiskunnan toiminnasta ja jo valmiiksi epäluottamus erilaisia viranomaisia kohtaan. Heillä saattaa olla käsitys, että jos lapsestaan luopuu, se on sitten lopullisesti terve menoa, ei mitään tapaamismahdollisuutta tms., ja kun lapsi kuitenkin on rakaskin, tätä ei haluta.
Lastenhuollon pitäisi toki puuttua moniin tilanteisiin, mutta 1) resursseja ei ole rajattomasti, ja 2) perheen sisäisiin asioihin puuttuminen on aikamoinen tabu sekin. Kyllähän erinäisistä huostaanottotapauksista kiistoja on tullut, oikeusjuttuja ja juttuja skandaalilehtien sivuille. -Ehkä kaipaisin enemmän sitä tyyliä, että koko kylä kasvattaa lapsen, ts. ajateltaisiin yleisesti että ei tietenkään kaksi vanhempaa, saati yksi, voi siinä tehtävässä onnistua, ja että ilman muutahan se on selvää että lapsen pitää ehkä välillä asua jonkun muun aikuisen luona pitempiäkin aikoja. Vaan eipä tunnu kanssani samaa mieltä olevan ne kaikki psykoammattilaiset, jotka rallattaa mantraa "jokainen äiti/isä on lapselleen juuri se paras"...
-
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 17111
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
HS arkisto 20.1.-98 kertoo tästä tapauksesta vielä lisää:Doctor Lecter kirjoitti: Elokuussa -97 Pyhäselän saaressa lähellä Joensuuta Jouni A. surmasi avovaimonsa 5-vuotiaan tyttären kuristamalla ja viimeistelemällä työnsä viiltämällä kurkun auki.
Pikkutytön Pyhäselän saaressa viime kesänä surmannut mies tuomittiin maanantaina Joensuun käräjäoikeudessa elinkaudeksi vankeuteen.
Oikeus joutui äänestämään päätöksestään. Kolme maallikkojäsentä piti tekoa murhana ja käräjätuomari kokonaisarvostelun perusteella tappona.
Oikeus katsoi joensuulaisen Jouni Antero Alavan, 30, syyllistyneen murhan lisäksi myös tapon yritykseen. Ennen lapsen surmaamista mies kuristi avovaimoaan ja yritti puukottaa häntä. Nainen pääsi kuitenkin pakoon ja ui turvaan naapurisaareen.
Alava surmasi avovaimonsa 5-vuotiaan tyttären mm. kuristamalla tyttöä kurkusta ja pistämällä häntä puukolla. Mielentilatutkimuksen mukaan Alava oli teon tehdessään täydessä ymmärryksessä. Käräjätuomari Hannu Räsänen sanoi oikeuden olleen täysin yhtä mieltä teon raakuudesta ja julmuudesta.
Kokonaisarvostelun perusteella hän kuitenkin pitää henkirikosta tappona. Juovuksissa ollut mies surmasi tytön raivostuneena avovaimonsa kanssa käymän riidan jälkeen.
Alava joutuu maksamaan korvausta entiselle avovaimolleen henkisestä kärsimyksestä yhteensä 100000 markkaa. Korvauksesta 10000 markkaa johtuu tapon yrityksestä ja 90000 markkaa lapsen surmaamisesta. Lapsen surmaamisen osalta korvaus ei perustu lakiin vaan korkeimman oikeuden päätökseen.
Vuonna 1983 antamallaan päätöksellään korkein oikeus määräsi lapsensa surmanneen miehen maksamaan korvauksia entiselle vaimolleen. Surmatyön tarkoituksena oli aiheuttaa kärsimystä lapsen äidille.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!