Hukutussurma Lahdessa 1988
Lähetetty: Ti Kesä 24, 2008 9:45 am
Tiistaina 2.8.1988 eräs ohikulkija huomasi kun Lahdessa ns. Fellmannin puistossa kaksi miestä yritti hukuttaa kolmatta puistossa olevaan koristelammikkoon.
Poliisit kiiruhtivat paikalle ja löysivät lammikosta makaamasta mieshenkilön, joka vaikutti jo elottomalta. Läheisellä puistonpenkillä istunut neljän päihtyneen miehen seurue ei tehnyt elettäkään lammikossa viruvan auttamiseksi.
Päihtyneet miehet – iältänsä 30 - 36-vuotiaita - sanoivat, että heille ennestään tuntematon mies oli mennyt lammikkoon väkisin ja kaksi seurueesta oli käynyt vetämässä tämän sieltä pois, siksi heidän vaatteensa olivat märät. Altaan reunalla näkyi raahausjälkiä.
Kaikki neljä ryyppyremmin jäsentä vietiin kuulusteluihin. He kertoivat, että klo 13 aikoihin seurueeseen oli liittynyt sangen voimakkaasti päihtynyt vaalea isokokoinen mies, ”Pertti Keränen”. Kertomukset Pertin vapaaehtoisesta uimareissusta vaihtelivat kertojan mukaan.
Silminnäkijät olivat kuitenkin nähneet ”uimisessa” kaikkea muuta kuin vapaaehtoisuutta; kaksi miestä raahasi kolmannen veteen ja pitivät hänen päätään pinnan alla sen verran kauan, että kyse ei voinut olla enää mistään ns. hevosenleikistä. Yhden puistonpenkillä istuneista oli nähty lähtevän läheisen Esso-huoltoaseman suuntaan, mistä hän oli soittanut sairasauton. Hänen soittamaan lähteminen oli varsin teennäistä ja perustui kaiketi siihen, että hän oli havainnut hukuttamisella olevan silminnäkijöitä.
Jutun rekonstruktiossa 3.8. voitiin todeta, että todistajien mukaan hukuttamassa olleet miehet eivät voineet siitä penkiltä missä väittivät istuneensa nähdä Pertin uimareissua vaikka näin väittivät nähneensä.
Huoltoasemalta apua soittanut mies kuoli pian tapauksen jälkeen tulipalossa. Samoin henkilö, joka oli nähnyt tapauksen pensaiden takaa ja muutti kertomustaan koston pelossa, lopetti itsensä lääkkeillä.
Hukuttamisen syy oli Keräsen halu liittyä remmiin, mutta sitä taas ”Monninen” ei sietänyt. Lisäksi heillä oli taustalla vanhaa kränää. Monninen veti Keräsen lampeen ja ”Laakso” auttoi pitämään päätä pinnan alla.
Lahden raastuvanoikeus antoi tuomiot lokakuun alussa. 30-vuotiaan lahtelaismiehen surmasta tuomittiin vuonna 1950 syntynyt ja aikaisemminkin väkivallantekoihin syyllistynyt Jukka Manninen (PPK-kirjassa Jukka Monninen) 10 vuodeksi vankeuteen. Syyttäjän toiveeseen saada Manninen pakkolaitokseen ei oikeus yhtynyt. Toinen syytetyistä, vuonna 1958 syntynyt Hannu Pajulaakso, (PPK-kirjassa Hannu Laakso) sai 9 vuoden vankeustuomion.
Syytetyt valittivat tuomioistaan, joten jutun käsittely jatkui Kouvolan hovioikeudessa. Sen päätöstä asiassa en (vielä) löytänyt.
Lähteet PPK 1990 ja Helsingin Sanomat 5.10.1988
PPK-kirjassa ja HS:n artikkelissa on ristiriitaisuuksia tekijöiden ikärakenteessa. ”Monninen” oli 30-vuotias, mutta Manninen syntynyt vuonna 1950, eli tuolloin 37 tai 38. ”Laakso” oli 33-vuotias, mutta Pajulaakso oli syntynyt vuonna 1958, eli tuolloin 29 tai 30-vuotias.
Poliisit kiiruhtivat paikalle ja löysivät lammikosta makaamasta mieshenkilön, joka vaikutti jo elottomalta. Läheisellä puistonpenkillä istunut neljän päihtyneen miehen seurue ei tehnyt elettäkään lammikossa viruvan auttamiseksi.
Päihtyneet miehet – iältänsä 30 - 36-vuotiaita - sanoivat, että heille ennestään tuntematon mies oli mennyt lammikkoon väkisin ja kaksi seurueesta oli käynyt vetämässä tämän sieltä pois, siksi heidän vaatteensa olivat märät. Altaan reunalla näkyi raahausjälkiä.
Kaikki neljä ryyppyremmin jäsentä vietiin kuulusteluihin. He kertoivat, että klo 13 aikoihin seurueeseen oli liittynyt sangen voimakkaasti päihtynyt vaalea isokokoinen mies, ”Pertti Keränen”. Kertomukset Pertin vapaaehtoisesta uimareissusta vaihtelivat kertojan mukaan.
Silminnäkijät olivat kuitenkin nähneet ”uimisessa” kaikkea muuta kuin vapaaehtoisuutta; kaksi miestä raahasi kolmannen veteen ja pitivät hänen päätään pinnan alla sen verran kauan, että kyse ei voinut olla enää mistään ns. hevosenleikistä. Yhden puistonpenkillä istuneista oli nähty lähtevän läheisen Esso-huoltoaseman suuntaan, mistä hän oli soittanut sairasauton. Hänen soittamaan lähteminen oli varsin teennäistä ja perustui kaiketi siihen, että hän oli havainnut hukuttamisella olevan silminnäkijöitä.
Jutun rekonstruktiossa 3.8. voitiin todeta, että todistajien mukaan hukuttamassa olleet miehet eivät voineet siitä penkiltä missä väittivät istuneensa nähdä Pertin uimareissua vaikka näin väittivät nähneensä.
Huoltoasemalta apua soittanut mies kuoli pian tapauksen jälkeen tulipalossa. Samoin henkilö, joka oli nähnyt tapauksen pensaiden takaa ja muutti kertomustaan koston pelossa, lopetti itsensä lääkkeillä.
Hukuttamisen syy oli Keräsen halu liittyä remmiin, mutta sitä taas ”Monninen” ei sietänyt. Lisäksi heillä oli taustalla vanhaa kränää. Monninen veti Keräsen lampeen ja ”Laakso” auttoi pitämään päätä pinnan alla.
Lahden raastuvanoikeus antoi tuomiot lokakuun alussa. 30-vuotiaan lahtelaismiehen surmasta tuomittiin vuonna 1950 syntynyt ja aikaisemminkin väkivallantekoihin syyllistynyt Jukka Manninen (PPK-kirjassa Jukka Monninen) 10 vuodeksi vankeuteen. Syyttäjän toiveeseen saada Manninen pakkolaitokseen ei oikeus yhtynyt. Toinen syytetyistä, vuonna 1958 syntynyt Hannu Pajulaakso, (PPK-kirjassa Hannu Laakso) sai 9 vuoden vankeustuomion.
Syytetyt valittivat tuomioistaan, joten jutun käsittely jatkui Kouvolan hovioikeudessa. Sen päätöstä asiassa en (vielä) löytänyt.
Lähteet PPK 1990 ja Helsingin Sanomat 5.10.1988
PPK-kirjassa ja HS:n artikkelissa on ristiriitaisuuksia tekijöiden ikärakenteessa. ”Monninen” oli 30-vuotias, mutta Manninen syntynyt vuonna 1950, eli tuolloin 37 tai 38. ”Laakso” oli 33-vuotias, mutta Pajulaakso oli syntynyt vuonna 1958, eli tuolloin 29 tai 30-vuotias.