Sivu 17/19

Re: Anu Kauniston murha Tampereella 2010

Lähetetty: Pe Loka 19, 2018 2:57 pm
Kirjoittaja Syskon S
Jotain kummaa tuossa Anun oletetussa parisuhteessa mielestäni on. Oliko äidillä Anun miehen puhelinnumeroa tai miehellä Anun äidin numeroa? Miksi eivät soitelleet ja mies luovuttanut kotiavaintaan, että Anun äiti voi käydä tsekkaamassa asunnon? Luulisi että Anun äiti olisi maininnut tyttären miehen edes jossain sivulauseessa. Minulle tulee sellainen olo, että olisivat eronneet/eroamassa ja asuneet ehkä jo eri asunnoissa, ei tässä muuten oikein ole mieltä.

Re: Anu Kauniston murha Tampereella 2010

Lähetetty: Ti Joulu 11, 2018 5:04 pm
Kirjoittaja Puhelinkortti
Syskon S kirjoitti:Jotain kummaa tuossa Anun oletetussa parisuhteessa mielestäni on. Oliko äidillä Anun miehen puhelinnumeroa tai miehellä Anun äidin numeroa? Miksi eivät soitelleet ja mies luovuttanut kotiavaintaan, että Anun äiti voi käydä tsekkaamassa asunnon? Luulisi että Anun äiti olisi maininnut tyttären miehen edes jossain sivulauseessa. Minulle tulee sellainen olo, että olisivat eronneet/eroamassa ja asuneet ehkä jo eri asunnoissa, ei tässä muuten oikein ole mieltä.
Anun mies oli tapahtuma-aikaan huumekatkolla.

Re: Anu Kauniston murha Tampereella 2010

Lähetetty: To Tammi 09, 2020 6:24 pm
Kirjoittaja jukuripää
Mitenkäs tuon Timin vapautuminen? Joutuuko istumaan kokonaan, vai onko jopa mahdollisesti vapautunut?

Anu Kauniston murha Tampereella 2010

Lähetetty: To Tammi 09, 2020 9:55 pm
Kirjoittaja Geissimummo
jukuripää kirjoitti:
To Tammi 09, 2020 6:24 pm
Mitenkäs tuon Timin vapautuminen? Joutuuko istumaan kokonaan, vai onko jopa mahdollisesti vapautunut?
Onpa hyvä että tämä keskustelu on nostettu taas esille. Aihe kiinnosti aikoinaan, mutta nyt olin tämän jo ehtinyt unohtaa. :oops: Osaakos kukaan kertoa uusia kuulumisia?

Re: Anu Kauniston murha Tampereella 2010

Lähetetty: To Tammi 09, 2020 10:35 pm
Kirjoittaja L'amourha
jukuripää kirjoitti:
To Tammi 09, 2020 6:24 pm
Mitenkäs tuon Timin vapautuminen? Joutuuko istumaan kokonaan, vai onko jopa mahdollisesti vapautunut?
Ei kai tuo elinkautisesta sentään ihan vielä ole vapautunut. Kokonaan istumista ei tarvitse odottaa, ellei tapahdu jotain kivaa ylläriä.

Re: Anu Kauniston murha Tampereella 2010

Lähetetty: La Tammi 18, 2020 8:13 pm
Kirjoittaja jukuripää
Kävin kurkistamassa, mitä Wikipedia kertoo elinkautisesta:
Vankeuden kesto
Keskimäärin elinkautinen vankeus kestää Suomessa 14 vuotta ja neljä kuukautta (tilanne huhtikuussa 2014). Joitakin poikkeuksia on. Esimerkiksi Pasi Räty istui vanhuksen murhasta 22 vuotta (vuodet 1990–2012).
Ei Tanskanen siis välttämättä enää kauaa ole telkien takana.

Re: Anu Kauniston murha Tampereella 2010

Lähetetty: Ma Helmi 10, 2020 10:28 pm
Kirjoittaja Semmonen
Timi istuu vielä avotalossa, muttei tietoa kauanko.

Re: Anu Kauniston murha Tampereella 2010

Lähetetty: Ke Maalis 18, 2020 10:58 am
Kirjoittaja Anom

Re: Anu Kauniston murha Tampereella 2010

Lähetetty: Ke Elo 26, 2020 8:23 pm
Kirjoittaja Kalle-Ville
jukuripää kirjoitti:
La Tammi 18, 2020 8:13 pm
Kävin kurkistamassa, mitä Wikipedia kertoo elinkautisesta:
Vankeuden kesto
Keskimäärin elinkautinen vankeus kestää Suomessa 14 vuotta ja neljä kuukautta (tilanne huhtikuussa 2014). Joitakin poikkeuksia on. Esimerkiksi Pasi Räty istui vanhuksen murhasta 22 vuotta (vuodet 1990–2012).
Ei Tanskanen siis välttämättä enää kauaa ole telkien takana.
Vilho Huovinen vietti vankilassa aikoinaan kuolemantuomiosta elinkautiseksi lievennettyä rangaistustaan 25 vuotta 2 kuukautta ja 26 päivää (vuosina 1943 - 1969). Tämä unohdetaan lähes aina kaikissa elinkautista koskevissa keskusteluissa, vaikka elinkautisten pidentämiseen on painetta Suomessakin jo vertaillen muita Pohjoismaita, joiden kanssa yhteistä kriminaalipolitiikkaa on pyritty noudattamaan erityisesti Ruotsin kanssa. Tanskassa elinkautiset ovat vielä Ruotsiakin pitempiä, kun siellä saattaa joutua istumaan jopa yli 30 vuottakin yhtä ja samaa elinkautistuomiota.

Re: Anu Kauniston murha Tampereella 2010

Lähetetty: Ke Elo 26, 2020 10:11 pm
Kirjoittaja dazu
Tämä Timi Tanskanen on sarjamurhaaja, vaikka ei ehtinytkään tappaa kuin yhden(eka uhri jäi nipinnapin henkiin). Mielestäni Tanskasen tulis istua niin pitkään, että hän on ensin saanut maksettua kärsimyskorvaukset alta pois. Näitä korvauksia voitaisiin myös tarvittaessa periä häneltä esim. ruuasta, eli hänen ruokaan käytettävät rahat annettaisiin Anun omaisille, tai sitten perintää voitaisiin suorittaa oksasaksien kanssa.

Re: Anu Kauniston murha Tampereella 2010

Lähetetty: To Elo 27, 2020 12:04 am
Kirjoittaja Serenity
https://yle.fi/uutiset/3-11503437

Ylen juttu käsittelee henkirikosten uhrin omaisten kärsimyskorvausten saamista - kuinka vaikeaa se on, koska Valtiokonttori ei maksa vaan rahat pitää periä suoraan rikoksentekijältä, joka on usein varaton. Anu Kauniston äiti Teija Mäkitalo kertoo omista kokemuksistaan; haastattelu on melkolailla saman sisältöinen kuin aikaisemmatkin, uusi näkökulma jutussa on kärsimyskorvaukset. Olen alle lainannut yleisen tekstin ja Anusta kertovat osuudet. Myös toista henkirikoksen uhrin omaista on haastateltu, mutta en osaa yhdistää kuvailtua tapausta tänne murhainfoon.
Kun 28-vuotias Anu murhattiin, perheelle myönnettiin kymmenien tuhansien eurojen korvaukset kärsimyksestä – rahoista ei ole tullut euroakaan
Toisin kuin monet luulevat, valtio ei maksa kärsimyskorvauksia henkirikoksen uhrina kuolleiden läheisille.

Henkirikokset26.8.2020 klo 18.48
Anu_Kaunisto.JPG
Anu_Kaunisto.JPG (33.23 KiB) Katsottu 3999 kertaa
Teija Mäkitalon tytär Anu (kuvassa) murhattiin Tampereella vuonna 2010. Läheiset odottavat yhä heille oikeudessa tuomittuja korvauksia.Jyrki Ojala / Yle

Sinä jouluna Teija Mäkitalo pesi lavuaarissa tyttärensä verisiä koruja.

Mäkitalon 28-vuotias Anu-tytär oli murhattu kuukautta aiemmin. Korut oli otettu talteen ruumiinavauksessa ja poliisi oli antanut ne uhrin äidille läpinäkyvässä muovipussissa.

– Minua oli etukäteen varoitettu, että niissä voi olla vähän verta, Mäkitalo sanoo.

Oli siellä muutakin. Pussia tyhjentäessään Mäkitalo pani merkille pienen valkean luunsirpaleen, joka oli korujen seassa. Se oli osa Anua.

– Mietin, että jossain toisessa kodissa paistetaan nyt laatikkoruokia jouluksi. Menin lattialle ja hakkasin nyrkillä lattiaa, että vihaan, vihaan. Vihaan sitä tekijää.

Arkun äärellä lupasin Anulle, että et jää unohduksiin, tekijä saa tuomion.

Mäkitalon tyttären murha oli ollut poikkeuksellisen raaka. Murhaaja, nuori mies, tuomittiin elinkautiseen kesällä 2012. Oikeus määräsi uhrin järkyttyneille perheenjäsenille yhteensä 36 000 euron korvaukset henkisestä kärsimyksestä.

Niistä rahoista he eivät ole nähneet vielä euroakaan.

Omaiset perivät velkoja suoraan rikollisilta
Toisin kuin yleisesti luullaan, valtio ei maksa henkirikosuhrien omaisille kärsimyskorvauksia silloinkaan, kun tekijä on maksukyvytön. Laki on ollut voimassa jo vuodesta 2005, mutta se tulee vieläkin yllätyksenä monille, joskus jopa poliiseille ja lakimiehille.

Esimerkiksi seksuaalirikoksissa ja törkeissä pahoinpitelyissä uhri voi hakea kärsimyskorvauksia Valtiokonttorista. Rikoksentekijä maksaa sitten rahat takaisin valtiolle, jos pystyy.

Henkirikosten uhrien omaiset joutuvat kuitenkin velkomaan korvauksia suoraan murhaajilta ja tappajilta. Viiden vuoden välein heidän on pidettävä huoli, ettei velka vanhene.

– Ihan näinä päivinä menen taas ulosottoon ja uusin perinnän, Teija Mäkitalo sanoo.

Perinnästä voi joutua jopa maksamaan

Teija Mäkitalon mielestä nykyinen järjestelmä ei ole oikeudenmukainen henkirikosuhrien läheisten kannalta.
Tulokset ovat laihat. Henkirikosten uhrien omaisten tukijärjestö Huoma ry kysyi jäseniltään keväällä, ovatko nämä onnistuneet perimään oikeudessa heille tuomittuja kärsimyskorvauksia.

33 vastanneesta vain yksi kertoi saaneensa koko summan. Kymmenen oli saanut osan summasta. Selkeä enemmistö eli 22 ei ollut saanut mitään.

Joissakin tapauksissa perinnästä on tullut uhrien läheisille pelkästään kuluja. Oikeusavun saajalle ensimmäinen ulosottoyritys on ilmainen, mutta esimerkiksi saatavan hakeminen passiiviperintään maksaa.

Mäkitalo sanoo kuulleensa tapauksesta, jossa henkirikoksen tekijän vanhemmat olivat tarjoutuneet maksamaan summan tekijän puolesta. Uhrin omaiset olivat kieltäytyneet.

– He olivat sanoneet, ettei se ole vanhempien tehtävä maksaa, vaan tekijän.

Vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneet eivät yleensä pysty maksamaan korvauksia, vaikka tahtoisivat. Heillä ei ole välttämättä koulutusta eikä työtä, ulosmitattavasta omaisuudesta puhumattakaan.

Vankilasta päästessään monella väkivaltarikollisella on paljon velkaa. Korvauksia kärkkyvät uhrit ja heidän omaisensa ovat vain yksi velkoja muiden joukossa.

"Siinä ihminen vajoaa niin syvälle kuin voi"
Kun uhrien läheisiltä vietiin oikeus saada Valtiokonttorilta kärsimyskorvauksia, lakiin kirjattiin tilalle toinen etu. Läheiset saivat mahdollisuuden hakea korvausta toteutuneista kuluista, kuten psykoterapiasta.

Se paransi monien mahdollisuutta saada rahaa ammattiapuun. Korvausten saaminen on kuitenkin nykyään enemmän kiinni hakijan omasta aloitekyvystä kuin ennen.

Monelta se on liikaa vaadittu.

Teija Mäkitalo muistaa, miten sekaisin arki oli tyttären murhan jälkeisinä kuukausina. Yhtenä iltana hän harhaili Tampereen pääpoliisiasemalle etsimään tytärtään, jonka tiesi kuolleen. Asemalla hän oli jättänyt katoamisilmoituksen Anusta. Sieltä hän ajatteli löytävänsä tämän nytkin, elävänä.

– Ajattelin, että ympyrä sulkeutuu.

Mutta asemalla oli vain ystävällinen poliisi, joka ohjasi Mäkitalon lepohuoneeseen. Siellä hän käpertyi sohvalle ja itki kuin pikkuinen lapsi.

– Siinä ihminen vajoaa niin syvälle kuin voi. Ei siinä vaiheessa pitäisi kenenkään tarvita itse lähteä selvittämään ja hakemaan asioita, Mäkitalo sanoo nyt.

Omaisten asema laissa on kiusallinen poikkeus
Tänä syksynä oikeusministeriö selvittää, onko rikosvahinkolakia jälleen aika muuttaa. Ylen tietojen mukaan ainakin korvausten enimmäistasojen korottamista harkitaan, samoin korvauksiin oikeutettujen ryhmän laajentamista.

Tällä hetkellä henkirikosten uhrien omaiset ovat laissa eräänlainen kiusallinen poikkeus. Niissä vakavissa rikoksissa, joissa uhri jää eloon, valtio pääosin maksaa kärsimyskorvaukset uhrille. Tämän jälkeen valtio yrittää periä rahat takaisin rikoksentekijältä.

Kärsimyskorvauksia myönnetään vuosittain noin sadalle henkirikoksen uhrina kuolleen läheiselle. Keskimääräinen korvaussumma on karkeasti arvioituna 7 000 euroa. Tarkkoja lukuja ei kuitenkaan ole saatavilla, eikä varsinkaan siitä, paljonko korvauksista lopulta päätyy uhrien läheisille.

Henkirikosten uhrien läheiset haluavat, että Valtiokonttori maksaisi kärsimyskorvaukset myös heille silloin, kun rikoksentekijä ei niitä pysty maksamaan.

– On epäinhimillistä ja epäoikeudenmukaista, että uhrin läheinen joutuu perimään niitä rikoksentekijältä henkilökohtaisena velkana, sanoo toiminnanjohtaja Sanna Kalajanniska uhrien läheisten tukijärjestö Huoma ry:stä.

"Lupasin Anulle, että et jää unohduksiin"
Anu-tyttären kuoleman jälkeisinä viikkoina Teija Mäkitalolle oli tärkeää löytää joku, joka on selvinnyt. Äiti, jonka lapsi on murhattu, ja joka pystyy seisomaan jaloillaan.

Nyt Mäkitalo on itse sellainen. Hän pystyy puhumaan kymmenen vuoden takaisesta tragediasta suoraan. Hän pystyy avaamaan mustan korurasian ja ottamaan sieltä korut ja luunsirpaleen, joka oli osa hänen tytärtään.

– Mehän ei saatu nähdä Anua, kun hänet tuotiin arkussa sairaalakappelista. Tekijä oli saanut hänet sellaiseen kuntoon, Mäkitalo sanoo.

– Arkun äärellä lupasin Anulle, että et jää unohduksiin, tekijä saa tuomion.

Siihen tuomioon Mäkitalo lukee myös murhaajan maksettavaksi tuomitut kärsimyskorvaukset. Uhrin äiti aikoo periä niitä siihen asti, kunnes velat lopullisesti vanhenevat. Se tapahtuu 2030-luvulla.

– Niin kuin joku on joskus sanonut, meidän kohdalla tämä on elinkautinen.

Re: Anu Kauniston murha Tampereella 2010

Lähetetty: To Elo 27, 2020 10:04 am
Kirjoittaja Kalle-Ville
^ Anun äidin videoitu haastattelu oli osa eilistä A-studiota ja ohjelmassa oli mm. Suomen Lakimiesliitosta haastateltavana Antero Rytkölä, joka totesi vuoden 2006 lakimuutoksen, (jolloin noiden korvauksien saamismahdollisuus valtiokonttorilta poistettiin) nyt viimein odottavan selvitystä. Toimittajan kysymykseen asiantilan muuttumisesta hän vastasi, että muutosta nykyiseen pitäisi tapahtua. Eloon jääneet uhrit saavat kyllä valtiokonttorista ne rikosvahinkokorvauksensa, mutta henkirikosten uhrien omaisille pitäisi siis palauttaa takaisin se mahdollisuus saada ne korvaukset valtiokonttorilta, joka sitten velkoisi niitä rikoksen tekijältä itseltään regsessinä takaisin.

Re: Anu Kauniston murha Tampereella 2010

Lähetetty: To Elo 27, 2020 12:48 pm
Kirjoittaja shamaniac
dazu kirjoitti:
Ke Elo 26, 2020 10:11 pm
Tämä Timi Tanskanen on sarjamurhaaja, vaikka ei ehtinytkään tappaa kuin yhden(eka uhri jäi nipinnapin henkiin).
Kai nyt näinkin pitkäaikaisen käyttäjän kun sinä pitäis tietää sarjamurhaajan määritelmä

Re: Anu Kauniston murha Tampereella 2010

Lähetetty: Pe Elo 28, 2020 11:31 pm
Kirjoittaja dazu
^Veikkaampa kuitenkin, että se, joka ei sitä tiedä, olet sinä, jos sä tuijotat pelkästään uhrilukua? Vai väitätkö, että Jukka Lindholm ei ollut sarjamurhaaja vielä siinä vaiheessa, kun hän houkutteli kaksi 12-vuotiasta tyttöä asuntoonsa ja surmasi näistä toisen + yritti surmata toisenkin, mutta ei onnistunut?
Sillä uhriluvulla ei oikeastaan ole mitään merkitystä tässä asiassa.

Re: Anu Kauniston murha Tampereella 2010

Lähetetty: La Elo 29, 2020 12:36 am
Kirjoittaja tokkaukko
dazu kirjoitti:
Pe Elo 28, 2020 11:31 pm
Sillä uhriluvulla ei oikeastaan ole mitään merkitystä tässä asiassa.
Sitten tuolla tavalla ajateltuna sinäki olet raiskaaja,onhan sulla kikkeli.Vaikket ole ketään raiskannut niin olet kuitenkin kun sulla on vehkeet siihen hommaan olemassa.

Tän tasoisia nämä sinun jutut.


Lue edes ensimmäinen lause määritelmästä sarjamurhaaja:
"Sarjamurhaaja on henkilö, joka tekee vähintään kolme erillistä henkirikosta yli kuukauden ajanjaksolla"

Minkä kohdan Tanskanen edes näistä perus asioista täyttää:

Kriminologit erottavat sarjamurhaajan spree killeristä ja joukkomurhaajasta. Tavallisesti mainitaan ainakin seuraavat määritelmät:

Uhrimäärä: Sarjamurhaajan on täytynyt tappaa ainakin kolme ihmistä.
Paikka: Murhat, uhrien kaappaaminen ja/tai ruumiiden löytymispaikat ovat eri paikoissa.
Aikaväli: Tämä on määritelmä, joka erottaa sarjamurhaajat spree killer -tyypistä; murhien välissä on "viilentymispaussi" eli pitkä aikaväli, jolloin sarjamurhaaja valmistautuu seuraavan verityöhön.