Krp:n päällikkö pyysi käräjäoikeutta hylkäämään heti häneen kohdistetut syytteet – Robin Lardot pitää syytteitään ilmeisen perusteettomina
Poliisipäälliköiden oikeudenkäynti jatkui maanantaina syytettyjen asiaesittelyllä.
KESKUSRIKOSPOLIISIN hyllytetty päällikkö
Robin Lardot vaatii häneen kohdistetun syytteen hylkäämistä heti oikeudenkäynnin aluksi. Hän pitää syytettään virkavelvollisuuden rikkomisesta ilmeisen perusteettomana, joten käräjäoikeuden tulisi hylätä syyte heti.
Lardot on yksi syytetyistä jutussa, jossa korkealle poliisijohdolle vaaditaan Helsingin käräjäoikeudessa rangaistusta Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminnan epäselvyyksistä. Juttu nivoutuu
Jari Aarnion johtaman huumepoliisin toimintaan.
Syytteiden mukaan yksikkö ei noudattanut tietolähdetoiminnasta annettuja säännöksiä, eivätkä esimiehet puuttuneet tähän. Syytteet koskevat vuosia 2008–2013.
Lardot oli tapahtuma-aikaan Poliisihallituksessa rikostorjuntayksikön päällikkönä. Hän korosti, ettei hänen tehtäviinsä kuulunut laillisuusvalvonta.
”Mieletön ajatus, että Lardot olisi suoraan voinut antaa määräyksiä 7 000 poliisille”, Lardotin avustaja sanoi.
PUOLUSTUS HUOMAUTTI myös, että esimiehen puuttumiselle on oltava oikeudelliset perusteet. Muussa tapauksessa aletaan ihmetellä, miksi poliisin ylijohto kiusaa alaisiaan.
Puolustus pyysi Lardotia koskevan syytteen hylkäämistä pikaisesti erillisenä päätöksenä, koska olisi kohtuutonta, että Lardot joutuisi olemaan virasta pidätettynä ainakin oikeudenkäynnin ajan eli puoli vuotta. Oikeudenkäynti päättyy huhtikuussa.
Lardotin nuhteeton ura on kestänyt 35 vuotta, ja hän on saanut kunnia- ja ansiomerkkejä, puolustus korosti.
Puolustus kertoi, ettei se aio esittää enempää näyttöä Lardotin syyttömyyden tueksi, koska kyse on oikeudellisesta arvioinnista. Syyttäjä ei ole pystynyt osoittamaan, mitä virkaansa kuuluvaa säännöstä Lardot olisi rikkonut.
SYYTTÄJÄ Harri Tiesmaa vastasi, että kyse on oikeudellisen arvioinnin lisäksi myös näytöstä, jota ei ole vielä lainkaan esitetty. Hän kiinnitti huomiota siihen, että esimerkiksi omasta esimiesasemastaan Lardot on kertonut esitutkinnassa aivan toisin kuin mitä hän nyt kertoi.
Tiesmaa huomautti, että Lardot on muun muassa kertonut saattaneensa noin 500 poliisimiehen menettelyt syyttäjän arvioitavaksi.
”Nyt hän esittää, että tämä olisi kiusaamista”, Tiesmaa ihmetteli.
Lardot päätyi syytettyjen penkille aivan viime hetkillä, vain päivää ennen valmisteluistuntoa. Tämän ja toisen viime hetken syytteen takia pääkäsittelyn alkua siirrettiin kuukaudella.
MYÖS HYLLYTETTYNÄ oleva Helsingin poliisipäällikkö
Lasse Aapio toivoi, että hänen osuutensa voitaisiin ratkaista pikaisesti.
Aapion mukaan tietolähdetoimintaa koskevat säännökset ovat olleet epäselviä. Tulkinnanvaraista on esimerkiksi se, pitääkö rekisteröintiin olla tietolähteen suostumus.
Helsingin poliisilaitokselle tehdyssä laillisuusvalvontatarkastuksessa vuonna 2012 tätä kysymystä sivuttiin, mutta se ei herättänyt erityistä mielenkiintoa, Aapion avustaja totesi. Tarkastuksen jälkeen poliisilaitos sai Poliisihallitukselta huomautuksia muista asioista, mutta ei tästä.
Säännösten mukaan säännölliset tietolähteet on rekisteröitävä ja yhteydenpito heidän kanssaan dokumentoitava. Helsingin poliisilaitoksella ei kuitenkaan ollut yhtään tietolähdettä vuonna 2013, kun Aarnio otettiin kiinni muista rikosepäilyistä. Yhteydenpitoa ei myöskään dokumentoitu.
POLIISIORGANISAATIOSSA on selvää, että alaisten on noudatettava esimiehen määräyksiä, Aapion avustaja totesi. Aivan yhtä selvää on, että alainen ei määrää esimiestään toimimaan.
Hieman ilmaan jääneellä toteamuksella tarkoitus oli todennäköisesti viitata Aapion esimieheen, Helsingin silloiseen poliisikomentajaan
Jukka Riikoseen. Hänellä olisi siis ollut velvollisuus toimia ja selvittää ongelmat.
Riikonen myönsi omassa asiaesittelyssään, että hänellä on ollut vastuu Helsingin poliisin johtamisesta.
Hänen mukaansa ennen vuotta 2013 poliisiorganisaation sisältä oli kuitenkin vain huhuluonteista puhetta Helsingin poliisin villistä tietolähdetoiminnasta. Mitään niin selkeää ongelmaa ei tullut esiin, että siihen olisi pitänyt puuttua.
Riikonen korosti halunneensa aina hoitaa kaiken sääntöjen mukaan ja kiisti piilotelleensa mitään kenenkään hyväksi.
Eläköityneiden poliisipäälliköiden joukossa Riikosella on edelleen hyvä asema, hänen avustajansa huomautti.
”Riikonen ei ole menettänyt kasvojaan omiensa joukossa.”
Oikeudenkäynti jatkuu keskiviikkona, jolloin kuullaan muiden muassa entisen poliisiylijohtaja
Mikko Paateron ja Aarnion asiaesittelyt.
Helsingin Sanomat
8.10.2018 klo 11:19, päivitetty: 8.10.2018 klo 14:15
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005856595.html