Kulttuurialan sisäpiirit

Sana on vapaa jos netiketti on hallussa.

Valvoja: Moderaattorit

ReissuLasse
Jessica Fletcher
Viestit: 3218
Liittynyt: To Touko 07, 2015 6:47 pm

Re: Kulttuurialan sisäpiirit

Viesti Kirjoittaja ReissuLasse »

Vähiten haittaa tuosta lähipiirien suosimiesta taitaa kuitenkin olla juuri kulttuurialalla. Mitään suurta vahinkoa ei synny vaikka siellä pääosassa heiluisi miten osaamaton tyyppi.
Oikeat työt sitten erikseen.

Marokonsoturi
Javier Pena
Viestit: 1865
Liittynyt: La Helmi 03, 2018 3:38 pm

Re: Kulttuurialan sisäpiirit

Viesti Kirjoittaja Marokonsoturi »

ReissuLasse kirjoitti:Vähiten haittaa tuosta lähipiirien suosimiesta taitaa kuitenkin olla juuri kulttuurialalla. Mitään suurta vahinkoa ei synny vaikka siellä pääosassa heiluisi miten osaamaton tyyppi.
Oikeat työt sitten erikseen.
Ei pidä paikkaansa. Valtavat verotulot menetetään ja kansainvälinen menestys on mahdottomuus, jos näyttelijöistä ei palkata taidokkaimpia ja pätevämpiä. Jokainen tietää kuinka paljon Hollywood tuottaa rahaa ja verotuloja.

ReissuLasse
Jessica Fletcher
Viestit: 3218
Liittynyt: To Touko 07, 2015 6:47 pm

Re: Kulttuurialan sisäpiirit

Viesti Kirjoittaja ReissuLasse »

Marokonsoturi kirjoitti:
ReissuLasse kirjoitti:Vähiten haittaa tuosta lähipiirien suosimiesta taitaa kuitenkin olla juuri kulttuurialalla. Mitään suurta vahinkoa ei synny vaikka siellä pääosassa heiluisi miten osaamaton tyyppi.
Oikeat työt sitten erikseen.
Ei pidä paikkaansa. Valtavat verotulot menetetään ja kansainvälinen menestys on mahdottomuus, jos näyttelijöistä ei palkata taidokkaimpia ja pätevämpiä. Jokainen tietää kuinka paljon Hollywood tuottaa rahaa ja verotuloja.
Mitäs verotuloja Suomen valtio menettää on siellä näyttämöllä kuka tahansa?

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Oulun kaupunginteatteri ja muut näyttelijöiden sisäpiiri

Viesti Kirjoittaja Silli »

Silli kirjoitti:
Rescuer kirjoitti:Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa taas mm. näyttelemistä ja monet näyttelijöiden lapset ovat näytelleet pieniä rooleja lapsista asti, osa todella paljonkin. Joka kyllä helpottaa teatterikorkeaan pääsemiseen.
Meinaatko että ne hakijat, joiden lähisukulaiset eivät ole teatterialalla, menisivät TeaK:n pääsykokeisiin ihan kylmiltään? Jotkut höhelöt varmaan menevätkin, mutta eiköhän valtaosalla ole pitkä tausta niin teatteriharrastuksen ja/tai muiden esittävien taiteiden (mm. tanssi, akrobatia, sirkus, musiikki) alalta. Myös he ovat usein näytelleet rooleja lapsesta asti.
Täydennän vielä tätä eilistä kommenttia. Tämä ei ole Rescuerille suunnattu viesti, vaan yleinen muistutus tähän ketjuun.

Ainakin täällä Suomessa monet tuntuvat edelleen kuvittelevan, että teatterialaan ihastutaan teini-iässä sellaisella naivilla innolla, kun on tuijotettu jotain Salkkareita telkkarista ja haaveiltu pääsystä kyseiseen ohjelmaan näyttelijäksi. Tai että alalle hakeutuminen syntyisi Hollywood-tähtien fanittamisesta. Vielä joskus 30 vuotta sitten ja aiemmin tilanne saattoi ollakin tämän kaltainen. Silloin TeaK:iin saattoi pyrkiä nuoria, joilla ei ollut näyttelemisestä juuri mitään kokemusta. Eräs minunkin hyvin tuntema henkilö pääsi TeaK:iin 1950-luvulla, vaikkei omannut juuri mitään kokemusta itse näyttelemisestä. Silloin näyttelijän koulutus oli kolmevuotinen. Siihen aikaan oli luonnollista, että kun teattereihin tarvittiin lapsirooleihin näyttelijöitä, niihin napattiin ketä-nyt-saadaan. Yleensä lapsiroolit miehitettiin näyttelijöiden tai muiden teatterin työntekijöiden lapsilla. Niistä ajoista on tultu tosi kauas.

Nykyään ilmaisutaidollisia harrastuksia voi verrata esimerkiksi musiikkiopistojen opintoihin, joissa edetään määrätietoisesti ammattitaitoisten opettajien johdolla. Kopioin tuohon alle summa mutikassa raumalaisen teatterikoulun sivuilta osan esittelytekstistä sekä vastaavan tekstipätkän helsinkiläisen Pukinmäen teatterikoulun sivuilta. Käsittääkseni kumpikaan noista ei edusta Suomen huipputasoa, vaan pikemminkin keskitasoa. Vastaavia lasten ja nuorten teatterikouluja on pitkin Suomea, vaikkakaan ei ihan joka tuppukylässä. Lasten ja nuorten teatteriharrastus on yleistynyt jo useamman vuosikymmenen ajan, minkä vuoksi sitä on myös kehitetty systemaattisesti. Nämä teatterikoulut saavat julkista rahoitusta aivan kuten myös lasten ja nuorten harrastusmaisiin opintoihin tarkoitetut musiikkiopistot, kuvataidekoulut ja urheiluseurat. Valtaosa lapsista ja nuorista on mukana itseään kiinnostavan harrastuksen vuoksi. Noiden oppilaitosten (kuten myös urheiluseurojen toiminta) on kuitenkin suunniteltu niin, että lahjakkaimmat harrastajat voivat tehdä harrastuksestaan ammatin. Aivan kuten joistain jääkiekkoilijoista tulee liiga- tai NHL-pelaajia, viulunsoiton harrastajista ammattimuusikkoja sekä kuvataidekoulun kasvateista ammattitaiteilijoita.

Omasta kaveripiiristäni kourallinen haaveili näyttelijän urasta. He harrastivat jo silloin parikymmentä vuotta sitten teatteria niin raivokkaasti, että he olivat käytännössä joka ilta "teatterilla". Kyseessä oli harrastelijateatteri. Heillä oli vähintään isompaa 2-3 näytelmäproduktiota vuosittain, minkä lisäksi he esiintyivät pienemmissä projekteissa (esim. kauppakeskuksen avajaisissa, vanhainkodeissa) sekä joissain pienissä kaupallisissa jutuissa (esim. mainokset). Noista ajoista teatteriharrastus on yleistynyt ja ammattimaistunut huimasti. Lasten ja nuorten teatteriharrastusten ohjaajina toimii usein ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet teatteri-ilmaisun ohjaajat, mutta varsinkin leireillä ja lyhytkursseilla on mukana myös ammattinäyttelijöitä ja -ohjaajia.
Rauman teatterikoulu

Teatteritaiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää teatteri- ja ilmaisukasvatusta lapsille ja nuorille. Opetus on monipuolista ja sitä antavat teatterialan ammattilaiset. Teatterikoulun opintojen laajuus on yhteensä 500 tuntia, jotka on mahdollista suorittaa noin seitsemässä vuodessa.

Teatteritaiteen opinnoissa kehittyvät rinnakkain itseilmaisu, keskittyminen, luovuus, persoonallisuus, toisten huomioiminen sekä havainnointikyky itsestä ja ympäröivästä maailmasta.

Lähde: https://www.rauma.fi/kansalaisopisto/ta ... terikoulu/

Pukinmäen teatterikoulu, Helsinki

Teatteritaiteen opetuksessa noudatetaan taiteen perusopetuksen laajan oppimäärää (1300 tuntia). Opettajat ovat taidekasvatukseen suuntautuneita teatterin ammattilaisia. Lukukausimaksu sisältää teatterivälineet ja – varusteet sekä roolipuvut. Uudet yli 7-vuotiaat oppilaat aloittavat ikä- ja taitotasolleen sopivassa perusopintoryhmässä, joista teatteriopettajat ohjaavat eteenpäin oppilaan iän, taitojen ja omien valintojen mukaan.

Lähde: http://www.taidekoulut.fi/teatteri/
Monet tietämäni teatterialaa harrastavat lapset ja nuoret osallistuvat aktiivisesti myös ympäri Suomea järjestettäville teatterileireille, joissa usein keskitytään johonkin tiettyyn tekniikkaan (esim. improvisaatio, standup, pantomiimi). Varsinkin teatterialalle tosissaan tähtäävät lapset ja nuoret opiskelevat varsinaisen teatteri-ilmaisun lisäksi myös muita näyttelijän ammattiin sisältyviä taitoja (esim. musiikki, tanssi, sirkus). Monet näyttelemistä harrastavat lapset luonnollisesti pyrkivät lapsirooleihin kotimaisiin elokuviin, tv-sarjoihin ja ammattiteattereihin. Alla muutama lainaus, joista käy ilmi, ettei lapsirooleihin hakijoista ole pulaa.
...Aiemmista elokuvista tutut Aava Merikanto ja Lilja Lehto kasvoivat ulos pikkutyttöjen rooleistaan. Heidän tilallaan näyttelevät nyt 10-vuotiaat Olga Ritvanen ja Celina Fallström.

Seuraajat bongattiin rooleihin koekuvauksista satojen lasten joukosta. Ensimmäistä kertaa kameran edessä näytelleet Fallström ja Ritvanen tsemppasivat ohjaaja Saara Cantellin mukaan kuvauksissa hienosti toisiaan.


Lähde: https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame ... ll-440763/
Pääroolien esittäjät Taavi Vartian ohjaamaan Pertsa ja Kilu -seikkailuelokuvaan on valittu. Päärooleihin elokuvaan valikoituivat kotkalaiset 10-vuotias Oskari Mustikkaniemi sekä 11-vuotias Olavi Kiiski. Molemmat nuoret lahjakkuudet ovat innoissaan tulevista elokuvarooleistaan ja odottavat jo kuvausten alkamista.

Koko kevään mittainen Pertsan ja Kilun hakuprosessi käynnistettiin helmikuussa ja innokkaita nuoria hakijoita oli lähes 100. Hakuaika päättyi maaliskuun lopussa, minkä jälkeen aloitettiin hakemusten ja esittelyvideoiden läpikäynti. Mukana oli paljon hyviä hakemuksia, mutta loppujen lopuksi toukokuussa toteutettuihin 1. vaiheen koekuvauksiin valittiin mukaan 18 poikaa. Valintoja jatkettiin niin, että seuraavissa koekuvauksissa oli 9 poikaa. Näiden loistavien 9 pojan joukosta valikoituvat lopulta Pertsa ja Kilu.


Lähde: https://www.visitkotkahamina.fi/media/t ... ko-valittu
Pertsan ja Kilun seikkailuita tullaan käsittääkseni kuvaamaan lähinnä tuolla Kotkan ja Haminan seudulla, minkä vuoksi projektiin haettiin siellä seudulla asuvia lapsinäyttelijöitä. Kaakkois-Suomessakin kuitenkin noin moni alakouluikäinen poika oli kiinnostunut lapsinäyttelijän työstä.

Kun TeaK:iin opiskelemaan hyväksyttyjä ja esim. Oulun kaupunginteatterin Peppi-roolitusta miettii, ei voi välttyä vahvalta nepotismin fiilikseltä. Entäs jos vaikka Sibelius Akatemiaan opiskelemaan valittujen nimilistalla olisi 35-45% ammattimuusikkojen lapsia? Tai nuorten jääkiekkomaajoukkueeseen valituista pelaajista 40 prosentilla olisi jääkiekkoa ammatikseen pelannut isä? On luonnollista, että Sibikseen valitaan vuosittain jokunen ammattimuusikon lapsi ja lätkämaajoukkueessakin pelaa lätkäammattilaisten jälkikasvua - joskin on hyvä muistaa nepotismin ulottuvan laajassa mitassa myös musiikkiin ja urheiluun kuten jo aiemmin kirjoitin. Ei kuitenkaan ole normaalia, jos osuus on epäterveellisen korkea ilman selkeitä perusteita, miksi näin on. Esimerkiksi Oulun kaupunginteatterin Peppi-roolitus olisi helpompi ymmärtää, jos valitsijat olisivat avanneet, miksi pomojen tytär oli kaikkein paras yli 400 hakijan joukosta.
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Avatar
Rescuer
Perry Mason
Viestit: 3643
Liittynyt: Ti Heinä 08, 2008 8:15 pm

Re: Kulttuurialan sisäpiirit

Viesti Kirjoittaja Rescuer »

Kun koulutusta saa muuallakin, niin minkä takia niin hirveä meteli siitä ketä pääsee TeaKiin? Kouluun, joka ei suoraan pätevöitä mihinkään...
Ja jos muuten katsoo ketä TeaKissa tällä hetkellä opiskelee, niin kuinka moni on sellaisten näyttelijöiden lapsia, joilla on vähänkään enemmän nimeä? 2018-2023 vuosikurssille valituista 25% on näyttelijöiden lapsia, mutta kuinka moni muu reilusta 60 suomen kielisellä puolella opiskelevasta on?
Mitä enemmän vihreitä hymiöitä, sitä heikommat argumentit.
Eräässä entisessä hallituspuolueessa oltiin erittäin kiinnostuneita uusista pilvipalveluista. Sitten joku kertoi heille, ettei pilvipalveluilla ole mitään tekemistä kannabiksen kanssa...

Marokonsoturi
Javier Pena
Viestit: 1865
Liittynyt: La Helmi 03, 2018 3:38 pm

Re: Kulttuurialan sisäpiirit

Viesti Kirjoittaja Marokonsoturi »

ReissuLasse kirjoitti:
Marokonsoturi kirjoitti:
ReissuLasse kirjoitti:Vähiten haittaa tuosta lähipiirien suosimiesta taitaa kuitenkin olla juuri kulttuurialalla. Mitään suurta vahinkoa ei synny vaikka siellä pääosassa heiluisi miten osaamaton tyyppi.
Oikeat työt sitten erikseen.
Ei pidä paikkaansa. Valtavat verotulot menetetään ja kansainvälinen menestys on mahdottomuus, jos näyttelijöistä ei palkata taidokkaimpia ja pätevämpiä. Jokainen tietää kuinka paljon Hollywood tuottaa rahaa ja verotuloja.
Mitäs verotuloja Suomen valtio menettää on siellä näyttämöllä kuka tahansa?
Varmaankin niitä, joita kansainvälisesti menestyneillä elokuvilla saataisiin, kassatuloja maailmanlaajuisesti, joista tilitetään verot. Mutta ilmeisesti sillä ei ole myynnin kannalta mitään merkitystä kuka elokuvat tekee ja ketkä niissä näyttelevät, siis jos on Reissulassea uskominen.

ReissuLasse
Jessica Fletcher
Viestit: 3218
Liittynyt: To Touko 07, 2015 6:47 pm

Re: Kulttuurialan sisäpiirit

Viesti Kirjoittaja ReissuLasse »

Marokonsoturi kirjoitti: Varmaankin niitä, joita kansainvälisesti menestyneillä elokuvilla saataisiin, kassatuloja maailmanlaajuisesti, joista tilitetään verot. Mutta ilmeisesti sillä ei ole myynnin kannalta mitään merkitystä kuka elokuvat tekee ja ketkä niissä näyttelevät, siis jos on Reissulassea uskominen.
Eiköhän yleisö ole sen määrittänyt ennenkin. Mitään vahinkoa ei Suomelle ole tässä tapahtunut.
Hollywoodin tulot eivät täällä Pohjolassa juuri näy, kovin suoraan ainakaan ja välilillinenkin vaikutus on vähäinen.
Suurempi vahinko siitä tulee jos Penan metalli Ky palkkaa sen yhtiömiehen osaamattoman pojan sorvariksi kuin siitä kuka pyörii Peppinä lauteilla.

Avatar
Rescuer
Perry Mason
Viestit: 3643
Liittynyt: Ti Heinä 08, 2008 8:15 pm

Re: Kulttuurialan sisäpiirit

Viesti Kirjoittaja Rescuer »

Marokonsoturi kirjoitti:Varmaankin niitä, joita kansainvälisesti menestyneillä elokuvilla saataisiin, kassatuloja maailmanlaajuisesti, joista tilitetään verot. Mutta ilmeisesti sillä ei ole myynnin kannalta mitään merkitystä kuka elokuvat tekee ja ketkä niissä näyttelevät, siis jos on Reissulassea uskominen.
Ja ne Suomen kansainvälisesti menestyneet elokuvat olivat? Siis ne, mistä niitä kassatuloja kansainvälisesti tulee?
Mies vailla menneisyyttä taitaa olla edelleen kansainvälisesti menestynein suomalainen elokuva, huimalla 1,5 miljoonan kansainvälisellä katsojallaan...
Mitä enemmän vihreitä hymiöitä, sitä heikommat argumentit.
Eräässä entisessä hallituspuolueessa oltiin erittäin kiinnostuneita uusista pilvipalveluista. Sitten joku kertoi heille, ettei pilvipalveluilla ole mitään tekemistä kannabiksen kanssa...

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Kulttuurialan sisäpiirit

Viesti Kirjoittaja Silli »

Rescuer kirjoitti:Ja ne Suomen kansainvälisesti menestyneet elokuvat olivat? Siis ne, mistä niitä kassatuloja kansainvälisesti tulee?
Mies vailla menneisyyttä taitaa olla edelleen kansainvälisesti menestynein suomalainen elokuva, huimalla 1,5 miljoonan kansainvälisellä katsojallaan...
Olen kirjoittamassa aiheesta pidempääkin tekstiä, mutta heitettäköön tähän väliin yksi lehtijuttu kahden vuoden takaa. Kyseessä tosin oli suomalais-yhdysvaltalainen hanke ja animaatioelokuva, mutta faktajuttu silti.
Angry Birds -elokuva on kansainvälisesti menestynein suomalainen elokuva

Rovio n Angry Birds -elokuva on kerännyt lipputuloja elokuvateatterilevityksessä yli 60 maassa yli 300 miljoonaa euroa.

Näin ollen se on kaikkien aikojen kansainvälisesti menestynein suomalainen elokuva, kertoo Suomen elokuvasäätiö.

Angry Birds -elokuva oli suosittu myös Suomessa, sillä se oli vuonna 2016 Suomen toiseksi katsotuin elokuva.

Vihaisia lintuja kävi katsomassa Suomessa 336 000 katsojaa.

Talouselämä
9.1.2017 klo 15:25
https://www.talouselama.fi/uutiset/angr ... b570e3c4bf
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Kulttuurialan sisäpiirit

Viesti Kirjoittaja Silli »

Alla yhden näyttelelijän mielipide teatteri- ja elokuva-alan nepotismista.
Näyttelijän töistä syrjäytetty Outi Alanen roolien hakemisesta: "Täytyy lausua mielisteleviä mielipiteitään, jotta työllistyisi"

Outi Alanen ei ole missään vaiheessa vaihtanut alaa, mutta terveydenalan tutkinnot ovat vieneet hänet hoitotyöhön. Outi Alanen työskentelee nykyään moninaisissa hoitotöissä ensihoitajana. Hän on samaan aikaan hakenut myös näyttelijäntöitä, mutta kokee, ettei työllisty hyvä veli -kerhon vuoksi.

Outi Alasta, 50, ei ole hetkeen nähty televisiossa. Suuri yleisö muistaa hänet Häräntappoaseen pääroolista sekä Ruusun ajasta. Alanen tunnetaan lukuisista tv-sarjoista aina 2010-luvulle saakka, sekä etenkin lastenohjelmien ääninäyttelijänä ja komediennena.

Viimeiset kymmenen vuotta Alanen on opiskellut hoitoalaa. Hänellä on sekä lähihoitajan tutkinto että ensihoitajan ammattikorkeakoulututkinto Arcadasta. Nykyään hän työskentelee hoitotason ensihoitajana ambulanssissa ja tekee monenlaisia hoitotöitä aina psykiatriasta päihdetyöhön ja kriisityöhön.

- Jo lapsena haaveilin sairaanhoitajan ammatista. Elvytin sisareni hiuskihartimella ystäviäni. Vielä lukiossa ajattelin, että minusta tulee kätilö vaikka olin näytellyt jo lapsesta televisiossa, Alanen taustoittaa.

- Työpäivieni suola on työn vaihtelevuus ja mukavat työkaverit. Valitettavasti Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ja useiden somaattisen puolen vuodeosastoilla ja päivystyksissä näin ei ole, vaan kiusaamiskulttuuri kukoistaa. Se johtuu luonnollisesti huonosta johtamisen kulttuurista, varsinkin Helsingissä ja Espoossa, Alanen kertoo.

Alanen ei koskaan valmistunut Teatterikorkeakoulusta opiskeltuaan siellä 1980-luvun lopulla, sillä hän hyppäsi suoraan työelämään näyttelijänä.

- En ole edelleenkään vaihtanut alaa. Suomessa on valitettavasti tällainen ”suutari pysyköön lestissään” -ajattelutapa. Totta kai haluaisin näytelläkin jos olisi töitä tarjolla, Alanen painottaa.

Suhteilla rooleihin

Aktiivisesti viimeiset 15 vuotta näyttelijän töitä hakenut Alanen kokee, että hänet on syrjäytetty näyttelijän töistä, sillä hän ei kuulu hyvä veli -kerhoon.

- Meidät sinnikkäät yrittäjät on syrjäytetty. Hyvä veli -verkostot voivat oikein hyvin. Jos nyt mietitään vaikka Helsingin kaupunginteatterin johtajia, niin kyllä siellä omat lapset työllistyvät ja aviopuolisot, ja tämä ilmiö on muuallakin kuin Helsingissä.

Hän on tarjonnut myös jatkuvasti omia käsikirjoituksiaan sekä televisioon että teattereihin.

- Ei ole kelvannut. Mutta on outoa, että jokunen niistä on kelvannut jonkun toisen ideana. Olen nähnyt ohjelmani tv-tuotannossa asti myöhemmin.

Alanen on huomannut, että näyttelijät työllistyvät enimmäkseen persoonansa kautta.

- Näyttelijä ei saa olla vahva, korkeasti koulutettu, hyvällä itsetunnolla varustettu ja erikoinen siviilipersoonaltaan - varsinkaan, jos hän on kaiken lisäksi lahjakas. Ei saa olla oma itsensä vaan täytyy näytellä näyttelijää ja lausua persoonattomia ja mielisteleviä mielipiteitään, jotta työllistyisi jatkossakin, Alanen lataa.

ILTALEHTI
25.02.2017 klo 15:27
https://www.iltalehti.fi/viihde/a/201702252200076322
Outi Alanen esittää mielipiteitään rohkeasti, mikä ei ole ihan tyypillistä Suomessa. Vielä muutama vuosikymmen sitten tällaisten mielipiteiden esittäjät vaiennettiin tehokkaasti julkisella mustamaalaamisella ja leimaamalla ihminen yhteistyökyvyttömäksi ja/tai henkisesti epävakaaksi. Nykyään se ei enää onnistu yhtä helposti. Onneksi Outi Alanen on löytänyt itselleen myös toisen uran, jonka kautta voi tienata sekä toteuttaa itseään. Sekin on aivan erinomaista, ettei hän ole jättänyt näyttelijän uraa ja sitä maailmaa kokonaan, vaan omalta osaltaan on mukana osoittamassa, että kaikki ei ole niin kuin pitäisi olla.

Outi Alanen on tyyppi esimerkki myös yksittäisten poikkeusten tekemisestä. Nimittäin helmikuussa 2018 ensi-iltansa saaneessa kotimaisessa Varasto 2 -elokuvassa Outi Alasella oli "ihan pieni rooli" kuten hän Twitter-tilillään asian ilmaisi. Kyseessä taisi olla ns. turpatukkoon-rooli? Eli kun Alanen on vuosi kaudet mediassa tuonut esiin teatterialan nepotismia ja hyväveli-verkostoja, niin hänelle annetaan aina joskus joku pikkurooli, joiden suurin tarkoitus taitaa olla osoittaa Alasen puheet perättömiksi.

Samanlainen turpatukkoon-juttu vaikuttaisi olevan Roope Salmisen tapaus. Aina nimittäin, kun puhutaan TeaK:n nepotistisista opiskelijavalinnoista, ilmestyy keskusteluun kiivaita osanottajia, jotka huutavat yhteen ääneen, että "Roope Salminenkin on hakenut TeaK:iin jo useamman kerran eikä ole päässyt, vaikka kuuluu näyttelijäsukuun". Toisaalta Roope Salmista voidaan käyttää turpatukkoon-taktiikassa myös toisin päin. "Oi katsokaa, kuinka hyvin esiintyvä taiteilija voi pärjätä ilman näyttelijätyön maisterikoulutustakin, jos vaan on yrittelijäs ja lahjakas!" Silloin luonnollisesti vaietaan siitä, että Roope Salmisen sukulaissuhteilla on saattanut olla monenlaista merkitystä hänen menestykseen.

Tämä on itse asiassa ikivanha maailmalla käytetty metodi ja sille on nimikin, jota en valitettavasti nyt saa päähäni. Esimerkiksi Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa jo kauan sitten oli opiskelijoille erilaisia klubeja. Muutamat klubeista oli sellaisia, joissa pyörähteli vain huippurikkaiden perheiden lapsia kilistelemässä shampanjalasejaan ja harrastelemassa kalliita luksusharrastuksiaan. Selvää oli, että kaikki opiskelijat tulivat valkoihoisista perheistä. Näihin klubeihin hyväksyttiin kuitenkin aina muutamia ei-varakkaiden perheiden opiskelijoita, jotka muuten katsottiin joukkoon sopiviksi. Koska näihin eliittiklubeihin kohdistui paljon kritiikkiä muiden taholta, he osoittivat näiden "kiintiököyhien" avulla toistuvasti, että varakkuus ei ole kriteeri heidän klubin jäseneksi pääsemiseen. Ajan myötä ihmiset keksivät oman nimensä näille "kiintiöihmisillekin", mutta en nyt sitäkään valitettavasti muista. On myös moneen kertaan osoitettu, että esimerkiksi rasistiset ryhmät tai henkilöt valitsevat joukkoonsa tai kaveripiiriinsä aina myös muutamia "kiintiötummaihoisia/-juutalaisia/-mustalaisia/-aasialaisia". Aivan samoin esimerkiksi sovinismisyytöksiin on usein vastattu nostamalla joitain nukkemaisia "kiintiönaisia" esimerkiksi politiikkaan tai pörssiyhtiön hallituksiin. Tosiasiassa nämä nukkemaiset kiintiönaiset ovat usein olleet täydellisesti miesten käskytettäviä (esim. pääjohtajan vaimo/sisko/tytär). Onneksi tosin täällä Suomessa ja monissa muissa maissa naisten tasa-arvo on ottanut ihan todellisiakin askelia ja harppauksia, eikä enää voida puhua pelkistä "kiintiönaisista" politiikan tekijöinä tai ison bisneksen pyörittämisessä. Tämä klassinen ilmiö on kuitenkin tärkeä ymmärtää, kun puhutaan nepotismista ja syrjimisestä millä tahansa elämän osa-alueella.
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Kulttuurialan sisäpiirit

Viesti Kirjoittaja Silli »

Mahtaako pitää paikkaansa, että Jari Aarnion lähisukulainen työskentelisi Helsingin kaupunginteatterissa? Sellainen juoru on kuultu, mutta siihen ei ole saatu vahvistusta. Siksi käännytään minfon tietotoimiston puoleen :wink:
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Utelo
Nikke Knakkertton
Viestit: 179
Liittynyt: To Loka 30, 2014 12:09 pm

Re: Kulttuurialan sisäpiirit

Viesti Kirjoittaja Utelo »

Rescuer kirjoitti:Kun koulutusta saa muuallakin, niin minkä takia niin hirveä meteli siitä ketä pääsee TeaKiin? Kouluun, joka ei suoraan pätevöitä mihinkään...
Ja jos muuten katsoo ketä TeaKissa tällä hetkellä opiskelee, niin kuinka moni on sellaisten näyttelijöiden lapsia, joilla on vähänkään enemmän nimeä? 2018-2023 vuosikurssille valituista 25% on näyttelijöiden lapsia, mutta kuinka moni muu reilusta 60 suomen kielisellä puolella opiskelevasta on?
Itse asiassa ns laitosteattereissa (eli eri kaupunginteatterit jne.) on ainakin ollut käytäntönä etä TEAK:ista valmistuminen nostaa palkkaa. Eli jos on jättänyt opinnot TEAK:issa kesken, palkka on pienempi.

Kuinkahan paljon oikeustieteellisessä ja lääketieteellisessä on kyseisistä kouluista valmistuneiden lapsia?

Kyseessä ei välttämättä ole (pelkkä) nepotismi, vaan yleensä tiettyjen ammatinharjoittajien lapset oppivat vanhempien työntekoa sivusta seuratessaan ja vanhempien ja heidän työkavereidensa keskusteluja kuunnellessaan paljon sellaista hiljaista tietoa, mitä muuten on vaikea saada. Samoin samassa ammatissa olevien lasten vanhemmat voivat sparrata lapsiaan kokeita varten eri tavalla kuin sellaiset vanhemmat joilla ei ole asiasta mitään tietoa.

Tuttavissa on näyttelijöitä joilla on lapsia ja olen ollut huomaavinani, että heidän kouluikäisillä lapsillaan on ihan erilainen suhde esiintymiseen kuin niiden tuttavien lapsilla, joiden vanhemmat tekevät jotain muuta.

Avatar
poikani
Telkkaridekkareiden asiantuntija
Viestit: 9987
Liittynyt: Ti Heinä 05, 2011 8:50 pm
Paikkakunta: ?? ???????

Re: Kulttuurialan sisäpiirit

Viesti Kirjoittaja poikani »

Rescuer kirjoitti:
Marokonsoturi kirjoitti:Varmaankin niitä, joita kansainvälisesti menestyneillä elokuvilla saataisiin, kassatuloja maailmanlaajuisesti, joista tilitetään verot. Mutta ilmeisesti sillä ei ole myynnin kannalta mitään merkitystä kuka elokuvat tekee ja ketkä niissä näyttelevät, siis jos on Reissulassea uskominen.
Ja ne Suomen kansainvälisesti menestyneet elokuvat olivat? Siis ne, mistä niitä kassatuloja kansainvälisesti tulee?
Eikös tuossa nimimerkki Marokonsoturilla juuri ollutkin pointtina, että kansainvälistä menestystä ei liiemmälti ole tullut, koska uralla edetään suhteilla, eikä niinkään taidoilla tai taipumuksella...

Sinänsä mielestäni on paljon tärkeämpää saada aikaan hyvää elokuvataidetta kuin jokin satunnainen menestysleffa tai maailmallakin tunnettu näyttelijä (kuten tanskalaisilla Mads Mikkelsen). Niitä suomalaisia elokuvia kun ei kukaan muu tee.
????? ?? ??????.

Made man
Nikke Knakkertton
Viestit: 162
Liittynyt: Ma Helmi 01, 2016 2:02 am

Re: Kulttuurialan sisäpiirit

Viesti Kirjoittaja Made man »

Miten tämä voi tänäpäivänä enää olla edes mahdollista?

Tiedättekö onko muita vastaavia tapauksia?

Silli
Axel Foley
Viestit: 2179
Liittynyt: La Elo 25, 2018 12:28 pm

Re: Kulttuurialan sisäpiirit

Viesti Kirjoittaja Silli »

Rescuer kirjoitti:Kun koulutusta saa muuallakin, niin minkä takia niin hirveä meteli siitä ketä pääsee TeaKiin? Kouluun, joka ei suoraan pätevöitä mihinkään...
Niin, mitä väliä silläkään on...
  • ulkoilevatko päiväkodin lapset pihalla ilman hoitajaa?
  • mihin suuntaan yksisuuntaista katua ajetaan?
  • ovatko hoivakodin asukkaat alipainoisia?
  • tutkiiko poliisi rikosilmoituksia?
  • maksavatko kansalaiset veroja?
  • myydäänkö lapsille päihteitä?
  • oppivatko oppilaat ammattikoulussa mitään?
  • tekevätkö virkamiehet töitään?
  • onko litran maitotölkissä 10 vai 8,5 desilitraa maitoa?
  • jne.
Veronmaksajia kiinnostaa varmasti myös tutkintojen hinnat yhteiskunnalle.
Yliopistokoulutuksen hintahajonta on merkittävä eri oppilaitosten ja tiedekuntien välillä. Keskimäärin maisterin tutkinto maksaa 35 600 euroa.

Opetusministeriön ylläpitämän Kota-tilastotietokannan mukaan vuosina 2003–2007 diplomi-insinöörin tutkinnon keskimääräiset kustannukset olivat 48 000 euroa. Hajonta on tosin suurta: halvimmat DI:t tuotti Tampereen teknillinen yliopisto (39 000 euroa) ja kalleimmat Vaasan yliopisto (163 000 euroa).

Tilastoa on kuitenkin luettava varoen. Esimerkiksi Vaasan yliopisto kouluttaa kalleimmat DI:t, mutta samalla se tuottaa keskimäärin Suomen halvimmat maisterit (27 000 euroa). Kalleinta maisterin tutkintoa tarjoaa Teatterikorkeakoulu (147 000 euroa).

Lähde: https://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama ... 96349.html
Kuten yksi tutkivan tiimimme jäsenistä totesi:

"Kulttuurin keinoin meille syydetään propagandaa suut ja silmät täyteen - ja kaiken kukkuraksi meidät pakotetaan maksamaan se."
Kauden kalasuositus: Jalostajan Saaristosilli & Sipulisilli

Vastaa Viestiin