Hoivapalveluja tarjoavien Esperi Caren ja Attendon toiminta

[Silli]

Ohjelmassa myös kerrottiin, että jonkun hoivakodin hoitajille oli kerrottu, että heitä varten on hoivakodin lääkärillä kerran viikossa 15 minuutin soittoaika, eikä muulloin saa soittaa. Ovatko lääkärit ja hoitajat kertoneet tällaisista epäkohdista niille tahoille (esim. AVI, Valvira, palveluita ostavan kunnan virkamies, oman ammattiliitto, poliitikot), joille asiasta olisi pitänyt tai voinut kertoa? Vai onko hommaan suostumisesta jaettu bonuksia? Osaa henkilökunnasta lienee kyykytetty ja ehkä uhkailtukin, mutta epäilen etteivät kaikki ole jääneet aivan osattomiksi makeista eduista.

Kenelle näitä bonuksia olisi jaettu? Toivottavasti et sentään anna olettaa, että varsinaista hoitotyötä tekevälle porukalle. Pelkästään tämänkin juttukokonaisuuden aikana on firmat osoittaaneet konkreettisesti, miten asioista valittaville saattaa käydä.

Aiemmassa viestissä jo luettelin aika pitkän listan mahdollisia hyötyjiä lakimiehistä virkamiehiin. Henkilökunnan osalta katseeni kohdistuu lähinnä lääkäreihin, esimiehiin (mukaan lukien hoitajaesimiehet) sekä kaikenmaailman paperinpyörittäjiin yksiköiden toimitusjohtajista muihin päälliköihin yms.

[Doctor Lecter]

Iltalehden blogissa KHT Pauli Vahtera kertoo mm. Esperi Caren konsernitilinpäätöksestä ja miten voittoa tuottava yritys keplottelee tappioilla ja välttyy veroilta:

konsernitilinpäätös.jpg (108.11 KiB) Katsottu 4743 kertaa

Blogissa myös aiheellista vastakkainasettelua* turvapaikanhakijat vs vanhukset:

Elämän tarkoitus
Poliitikot ovat yhtä mieltä siitä, että yhtä laitoshoidettavaa vanhusta kohden tarvitaan 0,7 henkilöä. Rahat lasketaan tarkkaan, vessapaperirullien vaihtoa myöten 15 euroa per kerta.

Mikään raha ei ole tarpeeksi kun hyväkuntoisia ulkomailta tulleita nuoria miehiä paapotaan veronmaksajien rahoilla. Sormituntumalla laskien ei taida yksi henkilö yhtä tullutta kohden riittää. Kärjistetyimmillään eron näkee kotihoidossa olevan vanhuksen maksullisen päivän ainoan ruoka-annoksen sisällössä kun sitä vertaa nuorille irakilaisille päivittäin annettavaan 3-5 lämpimään ateriaan.

Eron näkee myös avustajien määrässä. Vastaanottokeskuksissa (naisten) päät kolisevat yhteen kun he järjestävät nuorille miehille puuhaa ja ajanvietettä. Vanhusten hoitolaitoksissa ei ulkoiluttaminen kuulu hintaan, eikä siellä avustajiakaan näy. Vanhuksemme ovat sisätiloissa vuosiakin ulkoilmaa näkemättä, kun nuoria miehiä kiidätetään päiväkodeista kouluihin ja nuorisotiloihin ja niistä laivaristeilyille Itämerelle ja Suomenlahdelle.

Mutta ei siinä vielä kaikki. Mikä ylipäätään on elämän tarkoitus sen jälkeen kun voimat ehtyvät. Monet vanhukset odottavat vain kuolemaa ja odottajan aika voi olla pitkä, parikymmentäkin vuotta. Armelias eutanasia mahdollistaisi monelle arvokkaan siirtymisen pois laitoshoidon kurjuudesta, mutta sitä eivät kansanedustajat kansalaisille suo.

Eutanasiaa ei sallita, mutta kiduttaminen ja hidas tappaminen ovat ihan ok, kunhan se tehdään voittoa tuottavissa alihankintahelveteissä.

* vastakkainasettulua siksi, että kumpaankin raha tulee jostakin ja se on myös aina jostakin pois.

Sen jälkeen kun voimat ehtyvät, en suostu lähtemään laitokseen. Hyvissä ajoin teippaan myrkkypillerin käsivarteeni ja teen oman eutanasian. Jos voimat ovat tallella, mutta aika käy vähiin, laitan viiden dollarin setelin jokaiseen taskuuni ja lähden kulkemaan Angolan metsiin. Luulenpa, ettei tuonelan joutsenta tarvitse montaa tuntia odottaa.

Mutta sitä karmeaa laitoselämää, josta viime viikot on kauhistellen keskusteltu, en suostu elämään päivääkään. Sillä elämä on hieno matka, eikä sen loppua kannata pilata veroparatiiseihin siirrettävien voittojen kerryttämiseksi.

[Doctor Lecter]

Niin ikään Iltalehden blogissa Josa Jäntti kirjoittaa vanhustenhoidon tilasta:

Ongelmajätejoukkoa tutkitaan ja paha haju nousee, eli surkeat tulokset tulevat esiin

Muutama vuosi sitten säädettiin vanhuspalvelulaki. Sen avainsanana oli arvokas vanhuus, mutta kansanedustajat jättivät pois sanan arvokas ja nyt Valviran tehostettua tarkastustoimintaansa kyseinen sana muuttui sanaksi irvokas. Yhä enemmän koko vanhustenpalvelutoiminnasta on ulkoistettu kuntien toimesta ko. alan hoivayrityksille. Kunnat ovat hyvään hoitoon luottaen satsanneet 1.6 miljardia. Neljän suurimman hoiva-alan yrityksen osuus on puolet. Näissä oloissa asuu n. 70 000 eläkeläistä 1,6 miljoonasta eläkeläisestä. Edes tätä marginaalista joukkoa ei yhteiskuntamme pysty hoitamaan. Mm. MTV:n uutiset pelottelivat, että huonokuntoisten hoivakodissa hoidettavien määrä lisääntyy rajusti, ikään kun kaikki olisivat kohta hoivakodin tarpeessa. Tässäkin tapauksessa eläkeläiset nähdään yhtenä homogeenisena joukkona huoltosuhteeseen vedoten passiivisena väestön osana kuten alle 15-vuotiaat?! Unohdetaan täysin heidät veronmaksajina ja koko joukkoa pidetään elätettävinä!

Kuntien ulkoistamat hoivayritykset ovat pääasiassa ulkomaisten pääomasijoittajien hallitsemia
Niiden tarkoituksena on tuottaa voittoa. Toinen vaihto-ehto on, että ne eivät saa voittoa, eivätkä siksi maksa kotimaassa veroja, vaan erityisjärjestelyillä voitot livautetaan veroparatiisiin. Siksi ei kunnollisen hoivan panostamiseen ole välttämättä tarvetta, vaan pyritään toimimaan pienillä kuluilla. Se tarkoittaa, että henkilöstökulut ovat pienet ja siitä johtuen hoitohenkilöitä on liian vähän. Tämä taas houkuttelee valehtelemaan toimistotyöntekijätkin hoitohenkilökuntaan kuuluviksi. Varoittava esimerkki SOTEn valinnanvapaudesta! Samalla valvonta siirtyy sen mukana Maakuntahallitukselle yhä kauemmas kunnilta! Tähän näiden hoivayritysten edunvalvontajärjestön edustaja piti tätä hyvänä. Koska silloin vanhus voi valittaa huonosta hoidosta jaloillaan ja vaihtaa hoivayritystä?? Kummallinen perustelu – vanhukset voisivat muka jaloillaan valittaa huonosta hoidosta? Minne he siis menisivät – omaan kotiin takaisinko vai omaisten luo?

Miksi työeläkeyhtiöt eivät ole enemmän sijoittajina?
Miksi omistusvallan on annettu siirtyä ulkomaisille pääomasijoittajille. Luonnollisinta olisi, että niiden tilalla olisivat suomalaiset työeläkeyhtiöt. Juuri nämä hoitolaitoksissa asuvat ihmisetkin ovat aikoinaan maksaneet työssä ollessaan vuosikymmeniä työeläkemaksuja työeläkeyhtiöihin. Tuntuu omituiselta ETK:n pääpomon (Rantala) lause, että työeläkerahastot ovat nyt niin suuret, että ne eivät mahdu kotimaahan sijoitettaviksi. Eikö olisi luonnollista, että maamme työeläkeyhtiöt olisivat sijoittaneet ulkomaisten sijoitusyhtiöiden asemasta kotimaisiin hoiva-alan yrityksiin tai rahoittaneet kuntia säilyttämään ne itsellään. Eivätkö aikoinaan työeläkemaksunsa niihin maksaneet olisi ansainneet kunnollisen hoidon ulkomaisten sijoittajien voittoa havittelevien pääomasijoittajien asemasta?

Jälleen kerran tässäkin asiassa tullaan jälkijunassa
Kun vanhuspalvelulakia sorvattiin kauan ja hartaasti, niin samassa yhteydessä tehtiin jo virhe, jonka seuraukset tulevat nyt näkyviin. Ne osattiin tietää jo silloin 5-6 vuotta sitten. Silloin väiteltiin, vaikka kuinka kauan, mikä on oltava hoitohenkilökunnan (ei koko yrityksen) suhde hoidettaviin. Silloin väiteltiin siitä, pitääkö hoitohenkilöiden suhde hoidettaviin olla 0,5 – taisi olla parhaimmillaan enemmänkin, mutta silloinen sosiaali- ja terveysministeri (Risikko/kok) oli pienemmän luvun kannalla. Pahinta oli, että lähinnä kokoomuksen takia tätä ei pantu lakiin, vaan se jätettiin suositukseksi! Luotettiin kuntiin ja nyt nähdään, mikä on tulos! Ammattiliitto SUPER on jatkuvasti korostanut, että tämä 0.5 ei riitä! Hoitohenkilökuntaa on liian vähän ja se siksi uupuu työssään. Moni heistä on todennut, että eivät voi hyväksyä, kun he eivät jaksa tehdä hoivatyötä niin hyvin kuin itse haluaisivat.

Kaikki nämä ongelmat on tiedetty jo vuosia, mutta mitään ei ole tehty! Jopa päivittäin on eri medioissa kerrottu puutteellisista hoitotapauksista.

[jepulis82]

Täysin hulluahan se on kun terveitä mamumiehiä paapotaan veronmaksajien rahoilla ja rahanmenolla ei ole mitään väliä, mutta tätä hyvinvointiyhteiskuntaa rakentamassa olleet vanhukset makaa paskavaipoissa ja jokainen sentti lasketaan tarkasti.

Hävettää tällainen toiminta. Saatanan idiootit jotka luulevat Suomen olevan joku koko maapallon sossu. Kohta loppuu rahat aikuisten oikeasti, ja sitten kaikilla on kurjaa kun rahat syydetään ulkomaille.

[Doctor Lecter]

Valvira haluaa Esperi Carelta tarkempia selvityksiä Kristiinan­kaupungin Ulrika-hoiva­kodin osalta

Esperiltä odotetaan lähiviikkoina lisätietoja hoivakodin toiminnasta.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN toimijoita valvova Valvira aikoo pyytää hoivayhtiö Esperi Carelta tarkempia selvityksiä Kristiinankaupungissa Pohjanmaalla sijaitsevan hoivakoti Ulrikan toiminnasta.

Esperi Care oli viime viikolla toimittanut Valviralle Ulrika-hoivakotia koskevan selvityksen. Valvira oli pyytänyt yhtiöltä tietoja muun muassa henkilöstömäärästä, lääkehoidosta ja asukkaiden hoitoisuudesta eli hoidon tarpeesta.

Valviran lakimies Reija Kauppi kertoo STT:lle, että Valvira lähettää tällä viikolla kirjallisen lisäselvityspyynnön Esperille. Vastauksia odotetaan lähiviikkojen aikana.

Valvira keskeytti Esperin toiminnan Ulrikassa tammikuun lopulla, koska viranomaisten tarkastuskäynneillä havaittiin laiminlyöntejä. Keskeyttämisen jälkeen hoivakodin toiminnasta on vastannut Kristiinankaupunki.

LISÄSELVITYSPYYNNÖSSÄ Valvira haluaa Esperi Carelta vielä tarkempia tietoja asioista, joita yhtiön antama selvitys koski.

”Pikkaisen yksityiskohtaisemmin vielä pyritään selvittämään, ja joitakin tiettyjä asiakirjoja pyydetään toimitettavaksi”, Kauppi sanoo.

”Kyllä me olemme saaneet vastauksia, mutta edellytämme vielä tarkennusta.”

Valvira ei ole vielä arvioinut sitä, onko Ulrika-hoivakodin toimintaa mahdollista siirtää takaisin Esperin pyöritettäväksi. Yhtiön tavoitteena on, että se saisi ottaa Ulrikan takaisin omalle vastuulleen.

Esperin aluejohtaja Kimmo Karvonen kertoi STT:lle viime viikolla, että yhtiö on aloittanut prosessin, jossa tuntityöntekijöitä vakinaistetaan ja kokoaikaistetaan. Hänen mukaansa esimiesten työpanoksesta yli puolet on kohdennettu hallintotehtäviin.

”Olemme tarkistaneet kaikkien yksiköiden mitoitusta vastaavan hoitajamäärän ja olemme tehneet korjaavat toimenpiteet, jos niihin on tarvetta”, Karvonen kirjoitti sähköpostissaan STT:lle.

Helsingin Sanomat
25.2. 14:54

”Olemme tarkistaneet kaikkien yksiköiden mitoitusta vastaavan hoitajamäärän ja olemme tehneet korjaavat toimenpiteet, jos niihin on tarvetta”

Ensin piti tapahtua ns. huostaanotto, ennen kuin ongelmiin puututtiin. Miksi? Huono johtaminen ja/tai "alempaa kastia"* olevien ihmisten, (hoitajat, siivoojat) tekemien ilmoitusten vähättely?

Osakkeenomistajia varmasti harmittaa, sillä nämä henkilöstönlisäykset yms toimenpiteet joudutaan tekemään sopimushinnalla, jolloin Esperi Caresta saatavat voitot ovat pienemmät kuin mihin ovat tottuneet.
- Seuraavaksi sopimuskaudeksi onkin odotettavissa hinnannousua, jotta osinkotuotto pysyisi siinä mitä on odotettu, tai olisi (huomattavasti) isompi.
- Rahoittajat odottavat jatkuvaa kasvua.

* Olettama, joka on saatu mediasta; vähättely, ylimielisyys, oikeuksien polkeminen...

[Doctor Lecter]

Valvira keskeytti Attendon hoivakodin toiminnan Utajärvellä

Puutteita havaittiin esimerkiksi lääkehoidossa, henkilökunnan riittävyydessä ja terveydenhuollon järjestämisessä.

SOSIAALI- ja terveysalan toimijoita valvova Valvira on keskeyttänyt Utajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Attendo Kirkkopuiston hoivakodin toiminnan, kertoo Attendo verkkosivuillaan.

Kaikkien 24 asukkaan arki Kirkkopuistossa jatkuu yhtiön mukaan normaalisti, ja Attendo vuokraa koko henkilöstön Oulunkaaren kuntayhtymän käyttöön.

Oulunkaari vastaa toiminnan johtamisesta toistaiseksi.

VALVIRAN ylijohtajan Markus Henrikssonin mukaan Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) ja Valvira tekivät ensimmäisen kerran ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin hoivakotiin 4. helmikuuta.

Tuolloin toiminnassa havaittiin useita puutteita. Torstaina 28. helmikuuta tehtiin uusi tarkastus, jossa todettiin, että palveluntuottaja ei ollut riittävän nopeasti korjannut havaittuja puutteita ja asiakasturvallisuudessa havaittiin edelleen puutteita.

Asiakasturvallisuuden vaarantavia puutteita havaittiin esimerkiksi lääkehoidossa, yövuorojen henkilökunnan riittävyydessä ja terveydenhuollon järjestämisessä. Henriksson ja Valvira eivät ota kantaa siihen, ovatko hoitovirheet tai laiminlyönnit johtaneet siihen, että vanhuksille on aiheutunut komplikaatioita. Näitä asioita tutkitaan.

KIRKKOPUISTO on nyt kolmas yksityinen hoivakoti, jonka toiminnan valvonta­viranomaiset Valvira tai aluehallintovirastot ovat keskeyttäneet epäkohtien takia lyhyen ajan sisällä. Ensimmäisenä keskeytettiin Esperi Caren Ulrika-hoivakodin toiminta ja muutama viikko sen jälkeen Attendon Pelimannin toiminta Alavudella.

Henriksson kertoo, että viime viikkojen aikana kunnat ja valvonta­viranomaiset ovat tehneet vanhusten­hoitoyksiköihin valtavan määrän tarkastuksia.

”Kyllä tämä loppujen lopuksi tulee tuottamaan hyvää näille vanhuksille”, Henriksson sanoo.

Attendon toiminta Kirkkopuistossa on voimassa, kunnes Valvira toisin päättää.

Helsingin Sanomat
1.3. 8:48, Päivitetty: 1.3. 9:18

Ja kohta saamme lukea (vakio)selityksen, että "olemme muuttaneet käytäntöjämme; henkilökuntaa lisätty, olosuhteita kohennettu, lääkevalvontaa lisätty, haamuhoitajille annettu potkut". Ja sitten voidaankin kysyä; miksi vasta huomatuksen jälkeen? Ts. jos ei kukaan olisi ilmoittanut, niin sama välinpitämättömyys olisi jatkunut vuodesta toiseen.
- Omituisia johtajia Attendolla! Valviran pitää heille kädestä pitäen neuvoa kuinka vanhusten hoitoa tehdään, että se täyttäisi edes minimivaatimukset.

[Silli]

Esperi- ja Attendo-pomot vaikuttavat kohun keskellä olevassa Touhula-päiväkotiketjussakin
** tekstiä poistettu **
Touhulan emoyhtiön hallituksen puheenjohtaja on Harri-Pekka Kaukonen, kohuyhtiö Esperi Caren hallituksen puheenjohtaja. Hallituksessa on toinenkin tuttu nimi: Pertti Karjalainen, hoivapalveluyhtiö Attendon suuromistaja. Touhula Varhaiskasvatuksen emoyhtiö on oululainen Suomen Vaka-palvelut II. Kaukonen ja Karjalainen istuvat Vaka-palveluiden hallituksessa.
** tekstiä poistettu **
TALOUSSANOMAT
6.2.2019
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005991145.html

Huom! Alleviivaukset Sillin tekosia.

Moni huomasi, että Esperi Care (yms. Attendo, Touhula) kohun velloessa kuumimmillaan julkisuudessa ilmoitettiin useista yt-neuvotteluista ja työpaikkojen vähennyksistä. Muutamat yritykset (esim. Fazer, Veikkaus, Nokia) ehtivät ilmoittaa vähennyksistä muistaakseni jo ennen Esperi Caren uutispommia, mutta useampi isompi yt-uutinen (mm. HKScan, Terrawise, Wärtsilä, Hobby Hall) tulivat vasta hoivakriisin aikana. Erityisesti silmiin pisti Tieto Oy:n ilmoitus 700 työpaikan vähentämisestä Suomessa. Tätä pidettiin erityisen kiinnostavana siksi, että Tieto Oy:n hallituksessa istuu - kukapa muukaan kuin - Harri-Pekka Kaukonen. Saattoi olla kyynisyyttäkin mukana, mutta kyllähän yt-uutinen tulkittiin samanlaisena voimannäyttöön perustuvana huomion muualle ohjaamisena, mitä Suomessa on muutenkin usein harrastettu silloin, kun alkaa kakkatuuletin kääntyä vääriä ihmisiä kohti.

Raatimme yritti myös palauttaa mieliin, mikä firma tuo Tieto Oy onkaan. Erityisen moni muistaa Tiedon julkiselle sektorille surkeita ohjelmistoja myyvänä firmana, joka ei kykene tekemään tuotteistaan käteviä eikä myöskään kehittämään niitä käyttäjäpalautteen perusteella. Tiedon ohjelmistoja muuten käytetään mm. suomalaisessa terveydenhuollossa. Moni terveydenhuollon työntekijä pitää kyseisiä ohjelmia h**vetin hitaina, kankeina, monimutkaisina, epäloogisina jne. Erityisesti hitaus ja ajoittaiset kaatumiset ovat ongelma, joka kuormittaa terveydenhuollon arkityötä. Arvattavasti kuitenkin kunnat ja kuntayhtymät (= veronmaksajat) maksavat niistäkin tuotteista hitonmoista hintaa. Olisikohan näissäkin asioissa tutkiville journalisteille ja muille asioista kiinnostuneille hieman työsarkaa?

[L'amourha]

^ Jokos se Epicin Apotti sykkii? Tanskalaisille ainakin myivät ihan kuraa.

[Silli]

^ Jokos se Epicin Apotti sykkii? Tanskalaisille ainakin myivät ihan kuraa.

Marraskuussa aloittivat Vantaalla Peijaksen sairaalassa.

"Järjestelmän käyttöönotot alkoivat vuoden 2018 marraskuussa ja jatkuvat vuoden 2020 loppupuolelle saakka. Ensimmäinen käyttöönotto toteutui 10.11.2018 HUSin Peijaksen sairaalassa. Vantaan sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon käyttöönotto tapahtuu tämän jälkeen vaiheistetusti. Käyttöönotot jatkuvat vuoden 2019 loppupuolella, kun loput HUSista ja Vantaan sosiaalihuollosta ottavat Apotin käyttöön. Vuoden 2020 lopulla Apotti otetaan käyttöön myös Helsingissä, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Tuusulassa. Keravan käyttöönottoaikataulusta sovitaan tarkemmin vuoden 2019 aikana."

Lähde: https://www.apotti.fi/hankkeen-seuranta ... ottovaihe/

Vähemmän tuosta Epicin systeemistä on käsittääkseni kriisejä syntynyt kuin Tiedon Lifecaresta, josta kentällä käytetään nimeä Nightmare. Ja sanon tämän, vaikka mieluiten haluaisin tukea kotimaista tuotantoa. Niin paljon on kuitenkin ollut Tiedolla tuttavia töissä ja Tiedon ohjelmistoja käytetty, että jotain outoahan siinä firmassa on. Annas kun arvaan: Kiusaamista? Sabotointia? Verorahojen vetämistä omiin taskuihin sekä vaikka mieluummin silppuriin kuin oikeaan kohteeseen? Suomen ja suomalaisten kyykyttämistä?

[Doctor Lecter]

Esperin asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille suljetaan Espoossa – yhtenä syynä jälleen henkilöstömitoitusten rikkominen

Yksiköstä ei ole tehty lopettamispäätöstä, mutta osa asukkaista on jo siirretty muihin yksiköihin.

Esperi Care -hoivayhtiön mielenterveyskuntoutujien yksikkö Espoon Pisassa lopetetaan.

Espoon kaupunki siirtää asukkaansa yksiköstä sen ongelmien vuoksi. Yksikössä on ollut muun muassa liian vähän henkilökuntaa, ja lisäksi se on huonokuntoinen.

Espoo on informoinut asiasta sekä aluehallintovirastoa että sosiaali- ja terveysalan valvonta- ja lupavirasto Valviraa.

Esperi Pisa on kahdeksanpaikkainen eri-ikäisten mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö, joka toimii vanhassa omakotitalossa. Asiakkaat ovat eri-ikäisiä, pitkäaikaisia asukkaita.

Kuusi asukasta on jo muutettu muihin asumisyksiköihin.

Henkilöstövaje jatkuvaa, remontit tekemättä
Espoo on tehnyt yksikköön useita valvontakäyntejä, mutta Esperi ei ole korjannut henkilöstövajetta kuntoon.

Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikön Eija-Inkeri Kailassuo kertoo Ylelle, että marraskuussa tehdyllä valvontakäynnillä henkilöstömitoitus on ollut 0,24 työntekijää asukasta kohden, kun sen tulisi olla 0,3.

Viimeisin ilmoittamaton valvontakäynti yksikköön tehtiin helmikuussa. Käynnillä selvisi, ettei korjaustoimenpiteisiin ole ryhdytty.

Ylen saamien tietojen mukaan vaje on jatkunut pitempään kuin vain muutaman kuukauden ajan. Kaupunki kertoo tarttuneensa asiaan viime vuonna. Esperille on Ylen tietojen mukaan myös tehty viimeisellä valvontakäynnillä selväksi, että ellei toimintaan tule kohennuksia, kaupunki aikoo siirtää asukkaat pois yksiköstä.

Esperin on ollut määrä toimittaa kaupungille joulukuun ja tammikuun toteutuneet työvuorotaulukot tarkistettaviksi. Lisäksi kaupunki on pyytänyt tilojen remontointisuunnitelmia.

Henkilökuntavajeen lisäksi asukkaiden huoneet ovat olleet nykymitoituksiin nähden selvästi liian pieniä, eikä kaikilla asukkailla ole käytössään edellytettyä omaa wc:tä. Kohteessa on myös epäilty olevan kosteusvaurioita.

Espoon kaupungin mukaan Esperin edustaja on kertonut heille, että omavalvonta on pettänyt "joissakin Esperin kohteissa".

Esperi vahvistaa tiedon muutosta, muttei puhu vajeesta
Esperi Caren aluejohtaja Kimmo Karvonen vastaa Ylen tiedusteluihin sähköpostitse. Hän vahvistaa tiedon, että kuusi asukasta on jo muuttanut pois.
– Espoon kaupunki on haastatellut asukkaat sekä kartoittanut heille sopivia asuinpaikkoja ja asukkaat ovat käyneet tutustumassa heille ehdotettuihin paikkoihin etukäteen. Viimeiset asukkaat muuttavat näillä näkymin uusiin tiloihin muutaman viikon sisällä, Karvonen kirjoittaa.

Karvosen mukaan muuton syynä on se, että tilat ovat vanhentuneet eivätkä vastaa asumispalveluiden nykyvaatimuksia. Hän ei mainitse syyksi henkilöstömitoituksen vajetta eikä kerro kaupungin tarkastuskäynneistä tai vaatimuksista.

Karvonen kirjoittaa, että Esperi on kertonut yhdessä kaupungin kanssa pidetyssä vuosineuvottelussa suunnittelevansa yksikön lopettamista.
– Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa olemme pyrkineet varmistamaan, että Pisan asukkaille löytyy uusi, toimiva ja mieluisa koti, Karvonen kirjoittaa.

Henkilöstövajetta Karvonen kommentoi vasta erikseen pyytämällä. Hän kirjoittaa toisessa sähköpostiviestissä näin:
– Espoon kaupunki on viimeisimmällä valvontakäynnillään ohjeistanut lisäämään työntekijöiden yhteistä aikaa vuoronvaihdon yhteydessä. Päällekkäistä aikaa on lisätty viime syksystä lähtien Pisan yksikönpäällikön ja sairaanhoitajan työaikaa lisäämällä. Viimeisimmissä työvuorolistoissa näkyy jo ohjeistettu resurssien lisäys.

Esperilla ja kaupungilla ei ole vielä sopimusta sulkemisesta?
Vaikka Pisan asumisyksikkö tyhjennetään pikavauhtia, kaupungilla ja Esperillä ei tiettävästi ole asiasta sopimusta.

Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Eija-Inkeri Kailassuo ei Ylen ottaessa yhteyttä edes tiedä, että Pisaa oltaisiin sulkemassa. Hän kertoo vain tietävänsä, ettei yksikköön enää sijoiteta uusia asukkaita, ja että asukkaiden siirtoa valmistellaan.

Kailassuo vahvistaa, että lopettamisesta on puhuttu Esperin kanssa pidetyssä vuosineuvottelussa. Hän ei kuitenkaan ole nähnyt dokumenttia jossa asiasta olisi sovittu.

Asukkaat ovat jo muuttamassa, vaikka asiasta ei ole virallisesti sovittu. Onko Espoo haastatellut asukkaat, ja ovatko he käyneet tutustumassa uusiin paikkoihin, kuten Esperi sanoo?
– Aina valvontakäynneillä tavataan asukkaita ja kuullaan heidän kokemuksiaan. Näin on varmasti tapahtunut, Kailassuo sanoo.
– Jos ihminen on asunut vaikka viisi vuotta yksikössä, on selvää ettei häntä saa repiä juuriltaan. Asiat pitää hoitaa hallitusti ja miten sen sanoisi, kauniisti. Uskon, että meidän puoleltamme on toimittu näin, hän jatkaa.

Ylen tietojen mukaan uusiin tiloihin on järjestetty tutustumiskäyntejä. Kaikkien asukkaiden uudet sijoituspaikat eivät kuitenkaan ole tiloiltaan olennaisesti parempia kuin Pisan-yksikössä.

Kailassuon mukaan kaupungin viranhaltija, joka tietää parhaiten juuri Pisan yksikön asioista, on ollut viikon sairauslomalla. Kailassuo sanoo saavansa Pisan tilanteesta tarkempaa tietoa maanantaina.

YLE
4.3.2019 klo 06:30

Käynnillä selvisi, ettei korjaustoimenpiteisiin ole ryhdytty.

Ts. ei ole välitetty ohjeistuksesta eikä huomautuksista, koska "omistajat odottavat parempaa tuottoa ja jostakin se on revittävä".

Ei tarpeeksi hoitajia töissä = Kokoomuskielellä sanottuna ei tarpeeksi desimaaleja töissä.

[Silli]

Doctor Lecterille kiitos tämänkin härdellin mediaseurannasta

Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikön Eija-Inkeri Kailassuo kertoo Ylelle...

Saattaapi hieman persuksia poltella tällä Eija-Inkerillä ja kollegoillaan ympäri Suomea...

[Edit: korjattu etunimi oikeaan muotoon.]

[L'amourha]

Esperi Care palkkaa satoja uusia työntekijöitä ja kokoaa ryhmän, joka saa vapaat kädet arvioida toimintaa

Julkaistu: 5.3. 20:43

Hoivayhtiö Esperi Care palkkaa satoja uusia työntekijöitä toimintansa parantamiseksi, yhtiö kertoo tiedotteessaan.
Perinteisten rekrytointien ohella yhtiö aloittaa huhtikuussa hoiva-avustajien koulutusohjelman ulkopuolisen koulutuksentarjoajan kanssa. Sen tarjoama tutkinto on lähihoitajan opintoihin valmistava koulutus.

Lisäksi yhtiö aikoo koota laaturyhmän, joka koostuu yhtiön ulkopuolisista asiantuntijoista. Ryhmä saa vapaat kädet tarkistaa ja arvioida yhtiön toimintaa, ja sen tulokset tullaan Esperi Caren mukaan luovuttamaan virkamiesten ja poliitikkojen käyttöön.
STT
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006024805.html

[John Kimble]

Kyllä se taitaa olla Esperin/Attendon ja näiden taustalla toimivien bisnesihmisten myöhäistä pyyhkiä kun jo kakka on housussa.

[Silli]

Kyllä se taitaa olla Esperin/Attendon ja näiden taustalla toimivien bisnesihmisten myöhäistä pyyhkiä kun jo kakka on housussa.

Juu. Sotkuja voi tietenkin putsata jälkikäteen, vaikka kakat olisivat pöksyihin lörtsähtäneetkin, mutta puhtain pöksyin, käsin tai pepuin ei silloin enää selvitä. Silloin tarvitaan vessapaperin lisäksi lämmintä vettä, pesuainetta yms.

Minusta on edelleen välttämätöntä, että kaikkien näiden hoivapalvelufirmojen vastuuhenkilöiden ja työntekijöiden, kuntien vastuullisten virkamiesten, valvovien viranomaisten työntekijöiden ja kaikkien muidenkin osallisten kohdalta arvioidaan, onko syyllistytty rikoksiin tai muihin moitittaviin tekoihin. Voisi kuvitella, että ainakin jonkun verran on pakko vaihtua väkeä edellä mainituissa pesteissä, mutta voisin kuvitella että myös ihan tuomioita saattaa ropista. Ei siis todellakaan voida jäädä pelkkien anteeksipyytelyiden ja korjaustoimenpiteiden varaan.

Pysyn edelleen myös siinä arvauksessani, että tämä näytelmä ei ole vielä päättynyt. Tulemme kuulemaan lisää erittäin ikäviä asioita suomalaisen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kentältä.

[Doctor Lecter]

Laiminlyönnit hoivakodeissa eivät yllättäneet Teppo Krögeriä – hän on 25 vuotta kertonut päättäjille faktoja, mutta ne jäivät noteeraamatta

Kun yksityisistä vanhusten hoivakodeista alkoi tammikuun lopulla paljastua vakavia puutteita, professori Teppo Krögerin, 53, puhelin alkoi soida lähes tauotta. Toimittajat halusivat analyyttista ja faktapohjaista tietoa vanhustenhoidon tilasta Suomessa.

Mistä ongelmat johtuvat? Mitä niille voitaisiin tehdä? Onko yksityinen vanhustenhoito automaattisesti huonompaa kuin julkinen?
– Ei voi sanoa, ettenkö olisi päässyt kertomaan näkemystäni asioista, Kröger sanoo Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan neuvotteluhuoneessa.

Kröger on paitsi yhteiskuntapolitiikan professori myös Suomen Akatemian rahoittaman Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja. Juuri jälkimmäisen roolin vuoksi hän on nyt saanut esiintyä julkisuudessa enemmän kuin koskaan ennen.

Krögerille ja muille asiantuntijoille hoivakotien ongelmat eivät tulleet yllätyksenä. Tutkijat ovat jo vuosia tuoneet esiin puutteita, joita Suomen vanhustenhoitojärjestelmässä riittää.
– Aiemmin sanomisillamme ei ole juuri ollut painoarvoa, eikä niistä ole virinnyt julkista keskustelua.

Kröger arvioi, että nyt esiin nousseet ongelmat kuolemantapauksineen ovat niin konkreettisia, että jokin raja ylitettiin. Enää ei tarvitse puhua vain keskiarvoista ja prosenteista, vaan julkisuudessa on kerrottu useista yksiköistä, jotka on laiminlyöntien vuoksi jouduttu jopa sulkemaan.

Kröger itse on tutkinut vanhuspalvelujärjestelmän toimivuutta jo yli neljännesvuosisadan. Sitä ennen hän ehti työskennellä sosiaalityöntekijänä nykyään Jyväskylään kuuluvassa Säynätsalon kunnassa. Sossussa työskentely toi konkretiaa ja näkemystä myöhemmälle akateemiselle uralle.
– Pienessä kunnassa tukien vaikutukset ihmisten elämään näki hyvin. Ja tietysti senkin näki, jos joitain palveluita ei ollut saatavilla, professori muistelee.

Kröger on todennut, että Suomen vanhushuoltoon pitäisi panna miljardi euroa lisää rahaa, jotta Suomi pääsisi palveluissa edes muiden Pohjoismaiden tasolle. Hän ei ole kovinkaan optimistinen, että siihen päästäisiin.

Suomen Kuvalehden helmikuisessa kyselyssä kaksi puoluetta, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, sitoutuivat lisäämään kyseisen summan vanhuspalveluihin.
– Toisaalta kumpikaan ei esittänyt uskottavaa näkemystä siihen, mistä nämä resurssit otettaisiin. Aika tyhjiä lupauksia nekin siis ovat, Kröger sanoo.

Vanhuspalveluiden rapautuminen Suomessa alkoi 1990-luvun lamassa. Vuonna 1993 toteutettiin valtionosuusuudistus, jonka seurauksena kunnat saivat vapauden ulkoistaa palveluitaan. Palvelutarjonnan lisääminen ei kuitenkaan enää lisännyt valtionosuuksia. Käytännössä kunnilta meni rahallinen kannustin tuottaa niin hyviä vanhuspalveluita kuin mahdollista.
– Talouden näkökulmasta kuntien oli rationaalista pyrkiä palveluiden kustannusten minimointiin, Kröger kuvailee.

Kehitys on johtanut paitsi perheiden vastuiden lisääntymiseen myös yksityisten yritysten rynnistämiseen markkinoille. Aluksi hoivapalveluita tarjosivat lähinnä pienet yritykset, joita kunnat hyödynsivät palvelutarjonnan täydentämisessä. Nyt kentälle ovat tulleet suuret, osin kansainvälisten sijoittajien omistamat hoivapalveluyritykset, kuten Attendo, Esperi Care ja Mehiläinen.
– Ne ovat niin vahvoja, että voivat lähes sanella toimintaehdot varsinkin pienemmissä kunnissa.

Viime vuosikymmeninä on lisääntynyt tehostettu palveluasuminen. Se on tarkoitettu vanhuksille, jotka eivät enää pärjää kotihoidossa. Heidät sijoitetaan yksiköihin, joissa on ympärivuorokautinen hoito.

Juuri tehostettuun palveluasumiseen liittyvistä ongelmista on viime aikoina puhuttu. Koska yritykset voivat säästää hoiva-alalla lähinnä henkilöstöstä, monessa yksikössä hoitajamitoitukset on vedetty minimiin ja jopa alitettu. Hoitajapulan vuoksi liian moni vanhus jää vaille ansaitsemaansa hoitoa.

Siksi Kröger muistuttaa kaikkialla, että palveluihin on pantava lisää rahaa. Rahalla pitää palkata hoitajia, joiden lisäys – ja vain se – voi parantaa palveluiden laatua. Krögerin mielestä palveluiden laadun parantaminen ilman lisähenkilökuntaa on ”mission impossible”, mahdoton tehtävä.

Esimerkiksi poliitikkojen vääntämä hoitajamitoitus olisi yksi asia, jolla palvelua voitaisiin parantaa.
– Se on tärkeä asia mutta ei missään nimessä ratkaise kaikkia ongelmia.

Hoitajamitoitus ei esimerkiksi vaikuttaisi vanhusten kotihoitoon.

Palvelut toki kehittyvät myös esimerkiksi koulutuksella, hyvillä rekrytoinneilla ja yksiköiden sisäisillä käytännöillä sekä jossain määrin myös digitalisaatiolla. Silti lopulta palataan aina henkilöstöresursseihin. Suomen väestö ikääntyy kovaa vauhtia, ja rahantarve vain kasvaa tulevaisuudessa.

Krögerin mukaan julkisten ja yksityisten vanhuspalveluiden laatueroja ei juuri ole tutkittu. Osin siksi, että se on vaikeaa.
– Jos mennään hoivan sisältöön, kyse on usein henkilökunnan ystävällisyyteen ja asenteisiin liittyvistä asioista, joihin on vaikea päästä kiinni tutkimuksella.

Parhaillaan Krögerin johtama huippuyksikkö on kuitenkin mukana yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa, jossa selvitetään hoivatyön työolosuhteita hoitajille suunnattujen kyselyjen avulla.
– Mukana on sekä yritysten että kunnallisten toimintayksiköiden henkilökuntaa. Siinä on tarkoitus katsoa tarkemmin yksityisen ja julkisen sektorin välisiä työolosuhteita.

Kröger on jo 25 vuotta lyönyt päätään seinään eli yrittänyt kertoa päättäjille vanhustenhoidosta faktoja, jotka kuitenkin useimmiten ovat jääneet noteeraamatta. Turhauttaako koskaan?
– Totta kai se on turhauttavaa. Mutta tutkijoiden tehtävä on tehdä tutkimusta, emmekä me ole vastuussa siitä, menevätkö asiat eteenpäin.

Ehkä eniten Krögeriä harmittaa se, että hän näkee, kuinka naapurimaissa pystytään järjestämään laadukkaita ja ihmisarvoisia palveluita, mutta samaan aikaan Suomi pärjää vertailuissa heikosti.
– Perustuslaki sanoo, että ihmisten pitäisi saada riittäviä palveluita. Mutta tällä hetkellä se ei meillä toteudu.

ess.fi
17.3.2019 08:44

Suomen Kuvalehden helmikuisessa kyselyssä kaksi puoluetta, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, sitoutuivat lisäämään kyseisen summan vanhuspalveluihin.
– Toisaalta kumpikaan ei esittänyt uskottavaa näkemystä siihen, mistä nämä resurssit otettaisiin. Aika tyhjiä lupauksia nekin siis ovat, Kröger sanoo.

Kröger ei varmaan huomannut PS:n mainintaa siitä, että rahat otetaan haittamaahanmuutosta. Nythän mm. irakilaiset sikailevat Suomessa ja ne rahat voitaisiin käyttää vanhustenhoitopalveluihin. Mutta nämähän ovat arvokysymyksiä ja tässä sen huomaa keitä suomalaiste poliitikot arvostavat...