https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006061413.html
Rikosoikeuden professori arvioi 81-vuotiaan ampujan tapausta – ”Kenenkään ei tarvitse antaa itseään tappaa”
Julkaistu: 6.4. 11:11
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää Hartolassa tapahtunutta epäiltyä ryöstöä ikävänä, mutta juridisesti kiinnostavana tapauksena.
Sosiaalisessa ja perinteisessäkin mediassa pohditaan parhaillaan kiivaasti sitä, voiko Hartolassa kotiinsa tunkeutunutta miestä ampunut 81-vuotias mies saada tuomion. Poliisi epäilee häntä tapon yrityksestä.
Miehen kotiin tunkeutuneita neljää miestä taas syytetään törkeästä ryöstöstä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta. He pahoinpitelivät 81-vuotiaan pahoin.
– Ikävä tapaus, mutta juridisesti hyvin kiinnostava, Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen toteaa.
Tolvanen muistuttaa, että laki on hätävarjelun suhteen erittäin väljä – ja ihan tarkoituksella. Jokainen tapaus arvioidaan erikseen. Yleisenä periaatteena on, että hätävarjelutilanteessa käytetty väkivalta täytyy olla suhteessa uhkaan.
– Suomen oikeuskäytäntö on ollut pidättyväinen sen suhteen milloin asetta saa käyttää itsepuolustukseen, mutta jos henkeään ei pysty muuten suojelemaan, niin äärimmäisenä keinona sekin on sallittua. Kenenkään ei tarvitse antaa itseään tappaa, Tolvanen sanoo.
Vuonna 2017 vanhus säästyi tuomiolta
Vaikka oikeus suhtautuu yleensä aseen käyttöön kielteisesti, on olemassa useita tapauksia, jossa tällaisesta on jätetty rankaisematta.
Esimerkiksi vuonna 2017 kaksi miestä tunkeutui vuonna 1947 syntyneen miehen kotiin tarkoituksenaan anastaa tämän aseet, Aamulehti kertoi. Toinen tunkeutujista oli varustautunut puukolla. He kaatoivat vanhan miehen maahan ja pahoinpitelivät tätä.
Pahoinpitelyn hellitettyä mies pääsi irti ja haki makuuhuoneestaan tyynyn alla odottaneen ladatun .357-kaliiberisen revolverin. Hän uskoi ryöstäjien aikovan tappaa hänet ja ampui toista ryöstäjää rintaan. Reikäpäinen luoti lävisti keuhkon ja mies otti jalat alleen.
Poliisin kuva revolverista. 68-vuotias mies säilytti ladattua revolveria tyynynsä alla. (KUVA: POLIISI)
Vanha mies jätettiin tuomitsematta rintaan ampumisesta, mutta seuraava teko toi hänelle tuomion törkeästä pahoinpitelystä. Mies lähti pakenevien ryöstäjien perään ja ampui vielä kolmesti. Yksi luodeista osui jo haavoittuneen ryöstäjän jalkaan.
– Kostaahan ei saa, se on päivänselvää. Tilanne on jo erilainen kun vaara on poistunut tai poistumassa, Matti Tolvanen sanoo.
Aseenkäytön ammattilaiselta, esimerkiksi poliisilta, edellytetään hätävarjelutilanteessa hallitumpaa toimintaa. Tällöin aseenkäytön tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa. Samaa ei voida vaatia keneltä tahansa.
– Uhkaavassa tilanteessa normaalilta ihmiseltä on vaikea vaatia, että tämän tulisi ampua varoituslaukauksia tai tähdätä jalkoihin. Tällaisessa tilanteessa ei voi edellyttää kovin rationaalista toimintaa.
Toisaalta, on poliisikin vapautettu vastuusta vaikka ampumisen kohde on kuollut. Näin kävi esimerkiksi Nelostiellä Orimattilassa vuonna 2016 kuolleen miehen tapauksessa.
Kaahannut ja naista puukottanut mies kuoli poliisin luoteihin Nelostiellä Orimattilassa vuonna 2016. (KUVA: SUVI HANNULA)
Opel-merkkistä henkilöautoa ajanut lahtelaismies ajoi Lahden keskustasta etelään päin kovaa vauhtia ja teki vaarallisia ohituksia. Orimattilan kohdalla mies menetti autonsa hallinnan, ja auto ajautui moottoritien kaistojen väliselle nurmikkoalueelle. Sattumalta paikalle ajoi Helsingin poliisilaitoksen moottoripyöräpoliisi.
Samalla auton kyydissä ollut 1992 syntynyt nainen yritti nousta autosta, jolloin kuljettaja löi naista useista kertoja veitsellä. Vanhempi konstaapeli huomasi puukotuksen, ja hän käskytti miestä lopettamaan. Tämän jälkeen poliisi ampui kolmesti ja mies kuoli. Nainen sai vakavia vammoja, ja hänet vietiin myöhemmin lääkärihelikopterilla sairaalaan.
Syyttäjän mukaan tilanteessa oli kyse hätävarjelusta eikä poliisilla ollut mahdollisuutta toimia muulla tavalla.
Moraali on vanhuksen puolella
Matti Tolvanen kertoo, että syyttäjä ja oikeus ottavat monia asioita huomioon arvioidessaan sitä, milloin kyse on ollut oikeutetusta hätävarjelusta.
Siihen vaikuttavat muun muassa hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustajan ja hyökkääjän henkilöt sekä muut olosuhteet, kuten hyökkäyksen yllätyksellisyys.
Lisäksi laki sanoo, että vaikka hätävarjelun rajat ylitettäisiin, voi rangaistusvastuusta vapautua, jos tilanteessa ei ole voinut kohtuudella edellyttää muunlaista toimintaa.
Vaihtoehtona on myös tuomita lievempi rangaistus kuin normaalisti. Syyttäjä voi myös päättää olla nostamatta syytettä alkuunkaan.
– Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan 81-vuotias oli tullut siinä jo pahoin pahoinpidellyksi. Lisäksi hyökkääjiä, nuorempia miehiä, oli useita. Nämäkin asiat otetaan oikeudessa huomioon. Kaikki näyttää puoltavan puolustautujaa. Tässäkin on varmasti ihan hyviä perusteita väittää, että vaara oli todellinen, mutta lopulta syyttäjä ja oikeus ratkaisevat, Tolvanen sanoo.
Tolvanen kertoo, että oikeuskäytännössä on viime aikoina menty hätävarjelun suhteen sallivampaan suuntaan. Hän pitää hyvin mahdollisena, että Hartolan tapauksessa käytetään jonkinlaista kohtuullisuusperiaatetta.
– Myös moraalisesti ajateltuna tämä ampuja tässä on oikeammalla asialla kuin hänen asuntoonsa tunkeutuneet. Sekin täytyy muistaa, että rikoslain tulee ilmentää yleistä yhteiskuntamoraalia. Tilanne on ihan erilainen kuin tasaväkinen tappelu. Tämä on yksipuolinen hyökkäys ihmisen kotiin.
Miikka Hujanen
