Kun se sopimus tuossa muodossaan nimenomaan velvoitti maanomistajaa pitämään myllyn toimintakuntoisena, koska ilman myllyä viljan jauhaminen olisi melko hankalaaMarokonsoturi kirjoitti:Ei kuulosta kovinkaan realistiselta, että sopimus purettiin ostajan taholta yksipuolisesti, jos kukaan ei viljaa halunnut jauhaa kotitarpeikseen. Sopimushan olisi silloin voitu pitää voimassa eikä siitä olisi tullut mitään vaivaa, tai kustannuksia ostajille?
Kuten tuosta uutisestakin käy ilmi:
Eli kyllähän tuollaisen myllyn ylläpito melkoisesti aivan turhia kustannuksia on aiheuttanut, tuskin sen toimintakuntoisena ylläpito ihan halpaa lystiä on ollut.kauppakirjassa oli kaupan ehtona sovittu muun muassa näin: "Kun entiset myllyt myllypaikalta tulevat revityiksi, niin on ostajain pidettävä huoli siitä, että uusi mylly tulee lahkokuntalaisten käytettäväksi rakennetuksi".
Vuosien varrella jauhatuspaikka vaihteli muun muassa tulipalon seurauksena, mutta ikuinen jauhatusoikeus ilman jauhatusmaksuja pysyi voimassa sopimuksen mukaisesti. Viulut maksoi alkuperäiset myllykiinteistöt ostanut yhtiö ja sitä seuranneet yhtiöt.