MITEN KAIKKI MENI (ketju 2)

[Vespa velutina]

Yksi teoria tapahtumien kulusta, mitä en muista täällä aiemmin käsitellyn:

Jospa lapsi ei nähnytkään huppumiehen lopullista poistumista. Hän näki kun huppu poistui hakemaan astaloa (tai yhtä niistä). Huppu on tätä ennen hakannut Jukkaa päähän vaikka klapeilla. Lähtee ikkunasta hakemaan "parempaa" astaloa, tyttö kirkaisee nähdessään poistuvan selän ja isänsä lattialla verisenä.
Tyttö ei mene enää vähään aikaan huoneeseen eikä siten huomaa, että huppis palaa astalon kanssa. Huppu lyö vielä häkepuhelun jälkeenkin Jukkaa, vaikka tämä saattaa olla jo kuollut tai kuolemassa. Teoriaa tukisi se, että puukonpistot pernaan on annettu hyvin lähellä kuolemaa tai jopa sen jälkeen, kuten puolustuksen vastineessa sanotaan.

Näin ollen huppari olisikin lähtenyt lopullisesti vasta poliisisoiton aikana ja silminnäkijöiltä on mennyt pasmat täysin sekaisin. Silloin tyttö olisi kuin olisikin voinut nähdä Jukan vatsallaan, mutta huppu siirsi hänet lopulliseen astalointipaikkaan oven eteen ennen poistumistaan. Vähintään yksi päähän osunut isku on annettu siinä kohtaa, missä tyttö isänsä näki ja loput kaksi ruumiin löytökohdassa. Tyttö siis näkee surma-astalon noutamispoistumisen ja lähes välittömästi tämän jälkeen lyödään isku, jolla Jukka vaikenee. Muut kaksi iskua oven edessä ovat "varmistusiskuja", vaikka ilman niitäkin Jukka olisi vaiennut.

Tyttö on voinut myös kiljua useamman kerran, mutta osa kiljumisista ei ole tapahtunut puhelun aikana. Anneli on myös voinut paeta huppua vielä puhelun jälkeenkin ainakin kerran ja huppu on itse paennut, kun Anneli kipittää häntä karkuun, mikä selittäisi sen, ettei Anneli nähnyt hupun poistumista eikä tyttökään sitä lopullista lähtöä.

[turumurre]

https://dl.dropboxusercontent.com/u/605 ... tuttu2.wav
Minusta siinä ei sanota kirosanaa. Ennemminkin tuo nopeaa sana on "TUTTU".

Mulle toi Alpon linkki ei auennut mutta oletan että puhe on siitä n 1:14 taustalta kuuluvasta miehen äänestä.

Tämän 'Vittu'-havainnon toi julki aikanaan muuan Susanna, jota myös Suskuksi täällä on kutsuttu:
http://niinaberg.com/2013/06/07/ulvilan ... -johdanto/

Saapi sitten nähdä, käsitelläänkö tätä kuultua litteroimatonta ääntä myös Hovissa, sillä oheinen tieto voisi tarkoittaa sitä:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... pos=ok-nln
Ulvilan surman hovioikeuskäsittely: Puolustukselta kaksi uutta todistajaa
Puolustus on nimennyt kaksi uutta todistajaa Ulvilan surman hovioikeuskäsittelyyn. Molemmat todistajat ovat naisia.
Oikeus kuulee puolustuksen uusia todistajia 17. syyskuuta.
Toinen todistajista tulee kertomaan oikeudelle Anneli Auerin käyttäytymisestä ja esitutkinnasta.

Toisen todistajan todistusteema liittyy puolestaan hätäkeskuspuhelutallenteeseen ja esitutkintaan.
...

Susannahan teki hätäpuhelusta tarkan litteroinnin:
http://niinaberg.com/2013/06/07/ulvilan ... tterointi/

Nyt pitkän välin jälkeen kun tuota Suskun litterointia katsoo, niin huomaa että on tehty samanmoisia havaintoja äänistä 2:39 - 2.51 kuin mistä tuolla edellä kirjoitin.
Myöhäisemmästä ajanjaksosta on Suskun litteroinnissa jäänyt joitain ääniä mielestäni pois, tuleekohan lähitulevaisuudessa tähän tarkennusta...

Susku näyttää lisäksi uskovan että surmaaja poistui kirkaisun aikana. Tästä juuri tuolla edellä kommentteja ja vastakommentteja.

Mielenkiintoista olisi kuulla Alpon, Zemin ja Kuoleman kommentteja noihin 2:39 - 2:51 hätäpuhelun taustalta kuuluviin ääniin.

Linkki omiin havaintoihini:
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 72#p634872

[Konsta Apeli]

Todellakin. Olisipa mielenkiintoista saada tarkemmat analyysit ammattilaisilta juuri noista sekunneista. Esim noin 2.42 kuuluva "öihh, ok-ok, onks sielt tulossa ketää"
Miksi varsinkin alku kuullostaa niin mekaaniselta. Sellaiselta kuin radion kautta kiertävä kaiku, kun esim kaksi radiopuhelinta on liian lähellä toisiaan ja viesti lähtee ns kiertämään. Tai ehkä monelle on tutumpi ilmiö, kun radio-ohjelmiin soitetaan ja samalla on omakin vastaanotin auki. Puhe lähtee ikävästi kiertämään ja vingahtelee pahasti.

Oliko Annelilla sitenkin toinen luuri kädessään auki ja se joutui liian lähelle toista luuria? Sulki kuitenkin sen samassa, kun huomasi mokansa ja peitteli sitä tuolla vakiokysymyksellä: "onk sieltä tulossa ketää"
Ajassa noin 2.41 kuuluva oven sulkeutuminen on kaiultaan enemmän metallisen oven isossa tilassa oleva kumea kolahdus, kuin omakotitalon oven sulkemisääni mielestäni.

Paljon on spekuloitu myös 2.17 jälkeen tallentuneista "nui vaa", 2.25: "aja" ja 2.27 "se jäi" lausahduksista. Osa voi olla Lahdenkin sanomia, mutta mielestäni nämä selittyvät parhaiten sillä, että Häke-ihminen on palannut linjoille ja avannut mikkinsä aiemmin kuin sanoo 2.26 "joo haloonsa"

Hän on ollut linjoilla jo kymmenisen sekuntia, mutta hahmottaaksen tilanteen itselleen jää kuuntelemaan meteliä jonka tytär ja Anneli aihettavat juuri tuolloin. Väliin tyttö pyytelee apua Häken suunnasta, anelee ettei iskä kuolisi ja johon Anneli myös hermostuu ja karjuu:"hei lopeta"

Häke-ihminen siis ammattimaisen viileästi yrittää tulkita tilannetta, eikä keskeytä heti tytön puhetta. Tänä aikana tallentuu Häkesta muuta liikenettä. Jos hälyytys polisille on juuri tehty, muutkin ovat varmasti vielä äänessä kuin vain yksi virkailija.

[Bou]

Todellakin. Olisipa mielenkiintoista saada tarkemmat analyysit ammattilaisilta juuri noista sekunneista. Esim noin 2.42 kuuluva "öihh, ok-ok, onks sielt tulossa ketää"
Miksi varsinkin alku kuullostaa niin mekaaniselta. Sellaiselta kuin radion kautta kiertävä kaiku, kun esim kaksi radiopuhelinta on liian lähellä toisiaan ja viesti lähtee ns kiertämään. Tai ehkä monelle on tutumpi ilmiö, kun radio-ohjelmiin soitetaan ja samalla on omakin vastaanotin auki. Puhe lähtee ikävästi kiertämään ja vingahtelee pahasti.

Oliko Annelilla sitenkin toinen luuri kädessään auki ja se joutui liian lähelle toista luuria? Sulki kuitenkin sen samassa, kun huomasi mokansa ja peitteli sitä tuolla vakiokysymyksellä: "onk sieltä tulossa ketää"
Ajassa noin 2.41 kuuluva oven sulkeutuminen on kaiultaan enemmän metallisen oven isossa tilassa oleva kumea kolahdus, kuin omakotitalon oven sulkemisääni mielestäni.

Paljon on spekuloitu myös 2.17 jälkeen tallentuneista "nui vaa", 2.25: "aja" ja 2.27 "se jäi" lausahduksista. Osa voi olla Lahdenkin sanomia, mutta mielestäni nämä selittyvät parhaiten sillä, että Häke-ihminen on palannut linjoille ja avannut mikkinsä aiemmin kuin sanoo 2.26 "joo haloonsa"

Hän on ollut linjoilla jo kymmenisen sekuntia, mutta hahmottaaksen tilanteen itselleen jää kuuntelemaan meteliä jonka tytär ja Anneli aihettavat juuri tuolloin. Väliin tyttö pyytelee apua Häken suunnasta, anelee ettei iskä kuolisi ja johon Anneli myös hermostuu ja karjuu:"hei lopeta"

Häke-ihminen siis ammattimaisen viileästi yrittää tulkita tilannetta, eikä keskeytä heti tytön puhetta. Tänä aikana tallentuu Häkesta muuta liikenettä. Jos hälyytys polisille on juuri tehty, muutkin ovat varmasti vielä äänessä kuin vain yksi virkailija.

Olen aina ollut sitä mielta, että juuri näin on käynyt. Häken linja avautuu ennen kuin häke alkaa puhua takaisin. Itselläni on ollut sellainen puhelin, että vaikka mykistin oman puoleni niin kuulin kyllä kaiken mitä tapahtui. Häke kun on ottanut sivupuhelun ja palannut Tähtisentien puheluun on hyvin luontevaa, että hän kuuntelee mitä siellä tapahtuu ennenkuin itse sanoo mitään. Ja samaan aikaan häkesta kuuluu taustaääniä.

[Nicht schuldig]

Todellakin. Olisipa mielenkiintoista saada tarkemmat analyysit ammattilaisilta juuri noista sekunneista. Esim noin 2.42 kuuluva "öihh, ok-ok, onks sielt tulossa ketää"
Miksi varsinkin alku kuullostaa niin mekaaniselta. Sellaiselta kuin radion kautta kiertävä kaiku, kun esim kaksi radiopuhelinta on liian lähellä toisiaan ja viesti lähtee ns kiertämään. Tai ehkä monelle on tutumpi ilmiö, kun radio-ohjelmiin soitetaan ja samalla on omakin vastaanotin auki. Puhe lähtee ikävästi kiertämään ja vingahtelee pahasti.

Oliko Annelilla sitenkin toinen luuri kädessään auki ja se joutui liian lähelle toista luuria? Sulki kuitenkin sen samassa, kun huomasi mokansa ja peitteli sitä tuolla vakiokysymyksellä: "onk sieltä tulossa ketää"
Ajassa noin 2.41 kuuluva oven sulkeutuminen on kaiultaan enemmän metallisen oven isossa tilassa oleva kumea kolahdus, kuin omakotitalon oven sulkemisääni mielestäni.

Häke-ihminen siis ammattimaisen viileästi yrittää tulkita tilannetta, eikä keskeytä heti tytön puhetta. Tänä aikana tallentuu Häkesta muuta liikenettä. Jos hälyytys polisille on juuri tehty, muutkin ovat varmasti vielä äänessä kuin vain yksi virkailija.

Eikö sitä saa mistään selville, onko se sanoisin matala miehen ääni, joka on kohdassa "Se lähti jo vai?" häkestä?

Kuulen sen saman "kaiun" ja oikeastaan tämän matalan miehen äänen itseasiassa jo aiemmin.

Jos se ei ole häke, jos se ei ole Anneli, jos se ei ole Lahti, jos se ei ole Amanda, niin silloin se ei ole kukaan muu kuin tämä ulkopuolinen tekijä.

Ei se rinnakkaispuhelin siellä Annelin kädessä käsittääkseni mitään auta, kun Anneli on puhelimessa. Teoria siitä, että ääni tulisi rinnakkaispuhelimesta on melkein koominen. Ongelma on nimittäin siinä, että jos ääni onnistui tallentumaan tälle häkenauhalle, niin olisihan se puhe sieltä rinnakkaispuhelimesta Annelinkin korviin kantautunut varsinkin ottaen huomioon sen, että puhelin olisi silloin ollut kädessä.

[Nicht schuldig]

Sanon vielä sen verran tähän hätäkeskuspuheluun, että minun mielestäni nämä taustaäänet on perusteellisesti selvitettävä.

Nämä eivät mielestäni vastaa äänitutkijan tekemää litterointia.

[Harpo]

Mä olen myös sitä mieltä, että olisi korkea aika unohtaa tuo rinnakkaispuhelinhöperöinti. Johan tuo nyt olisi varsin kumma puhelin, jos siitä kuuluisivat vain ne äänet, jotka osoittavat Auerin syyttömyyden. Hönkäisee rinnakkaispuhelimeen takkahuoneessa "Tuleeksielt kettää?" ja muuten pitää sitä kiinni? Eikä äänimaailma muutu mitenkään, oli rinnakkaispuhelin auki tai ei? Tai ylipäätään kukaan asiantuntija Suomessa tai FBI:ssa ei huomaa, että ääni kuuluu päällekkäin kahdesta puhelimesta, jotka ovat eri etäisyyksillä uhrista? Eihän tämä nyt taas ole mitenkään järjellä ajatellen mahdollista.

[peltirumpu]

Todellakin. Olisipa mielenkiintoista saada tarkemmat analyysit ammattilaisilta juuri noista sekunneista. Esim noin 2.42 kuuluva "öihh, ok-ok, onks sielt tulossa ketää"
Miksi varsinkin alku kuullostaa niin mekaaniselta. Sellaiselta kuin radion kautta kiertävä kaiku, kun esim kaksi radiopuhelinta on liian lähellä toisiaan ja viesti lähtee ns kiertämään. Tai ehkä monelle on tutumpi ilmiö, kun radio-ohjelmiin soitetaan ja samalla on omakin vastaanotin auki. Puhe lähtee ikävästi kiertämään ja vingahtelee pahasti.

Oliko Annelilla sitenkin toinen luuri kädessään auki ja se joutui liian lähelle toista luuria? Sulki kuitenkin sen samassa, kun huomasi mokansa ja peitteli sitä tuolla vakiokysymyksellä: "onk sieltä tulossa ketää"
Ajassa noin 2.41 kuuluva oven sulkeutuminen on kaiultaan enemmän metallisen oven isossa tilassa oleva kumea kolahdus, kuin omakotitalon oven sulkemisääni mielestäni.

Tuon tuostakin täällä kuulee epäilyjä kaksoisluurin käytöstä, mutta väitteen esittäjät eivät lainkaan pohdi asiaa pidemmälle. Pitäisi miettiä mitä etua sen käytöstä voisi saada ja kuinka sen käyttäminen oikeasti olisi mahdollista siten, ettei kukaan huomaisi mitään. Päällepuhumisen vaara olisi ilmeinen, puhumattakaan muista käytännön seikoista.

Eikä kaksoisluurin käyttäminen poista sitä tosiasiaa, ettei Anneli yksinkertaisesti ehdi suorittamaan kaikkia niitä lasvastustoimenpiteitä, jotka kuitenkin olisi pitänyt tehdä murhan jälkeen.

Mielestäni väite on yhtä naurettava kuin etukäteisnauhoituskin.

[Nicht schuldig]

Mä olen myös sitä mieltä, että olisi korkea aika unohtaa tuo rinnakkaispuhelinhöperöinti. Johan tuo nyt olisi varsin kumma puhelin, jos siitä kuuluisivat vain ne äänet, jotka osoittavat Auerin syyttömyyden. Hönkäisee rinnakkaispuhelimeen takkahuoneessa "Tuleeksielt kettää?" ja muuten pitää sitä kiinni? Eikä äänimaailma muutu mitenkään, oli rinnakkaispuhelin auki tai ei? Tai ylipäätään kukaan asiantuntija Suomessa tai FBI:ssa ei huomaa, että ääni kuuluu päällekkäin kahdesta puhelimesta, jotka ovat eri etäisyyksillä uhrista? Eihän tämä nyt taas ole mitenkään järjellä ajatellen mahdollista.

Niin eihän se rinnakkaispuhelin sitä autenttisuutta mihinkään kadota, sama tapahtuma kuitenkin ja samassa ajassa. Mistäs ne juoksuaskeleet sinne nauhalle tulevat?

Melkein yhtä mielikuvituksellista olisi joku nauhuri siellä taustalla, joka sitten pyörittäisi hetkeä ennen tapahtunut asiaa.

[kerroush]

Kopioin tämän Hejacista, jonne sen alunperin kirjoitin.


Aloitan alusta, kuten olen monesti lupaillut, mutta en sitten ole jaksanut.

Millainen mies seisoi sinä yönä pihalla? Toiset sanovat, että suunnitelmallinen ja harkitseva, joka suunnitteli jopa kaksi pakoreittiä teon jälkeen. Toiset sanovat, että mies oli psykopaatti, jolla oli vain suunnaton tuuri, eikä sen takia jäänyt kiinni.

Miten oletettu huppumies pääsi sisälle takkahuoneeseen? AA:han on kertonut se se vain ilmaantui ikkunasta sisälle. "Ensin koko ikkuna-aukko oli täynnä mustaa ja sitten mies oli jo sisällä." Tätä asiaa rekottiin samalla kerralla kuin rekottiin poistumista, mutta tuloksia ei etp:ssä koskaan julkaistu. En tiedä syytä siihen, mutta pystyn keksimään kolme syytä julkaisemattomuuteen.

1. Kaikki kymmenen tulivat heittämällä sisälle ja se pudotti pohjan koko rekolta.
2. Kukaan ei tullut sisälle astumatta ikkunan alareunalle.
3. Kukaan ei uskaltanut tulla sisälle.

Kohtaan yksi en usko. Kukaan ei tule tuollaisesta ikkunasta sisälle hyppäämällä tasajalkaa huteralta tuolilta suoraan liukkaaseen lasikasaan (lasikasaa ei tietenkään rekossa ollut). Tällainen hyppy olisi myös jättänyt likaa ja roskaa lattialle putoamiskohtaan. Sellaista ei ollut.

Kohta kaksi, kaikki astuivat ikkunan puitteelle. Sehän on ainoa mahdollisuus tulla sisälle. Mutta kun siinä alalaidalla ei ollut ollut kengän jälkiä. Siten ei siis sisälle tultu.

Kohta kolme sitten. Minä itse en uskaltaisi tulla sisälle kuin astumalla ikkunan alareunalle, mutta kun...

Jää jäljelle suora hyppy tai astuminen tuolilta lattialle.

Olen entisessä elämässäni ollut raksa- ja varsinkin vanhojen tehdasrakennusten purkuhommissa. Ensin lasit sisälle ja sitten itse perässä. Pari kaveria hyppäsi noin metristä tuollaiseen lasikasaan. Päällekkäiset lasilevyt ovat tavattoman liukkaat ja persiillensähän siinä mentiin ja tippaiitan kautta kotiin istumakieltoon. Oli varsin huono idea. Ulvilassa oli vielä lasikerroksen alla liukas laattalattia. Hyppy olisi pitänyt tehdä vielä huteralta muovituolilta ahtaan ja teräviä lasinpaloja olevan ikkunan läpi. Ei onnistu.

Jopa matematiikka ja fysiikka tulevat esteeksi. Ponnistus aiheuttaa todella suuren voiman allaolevaan tasoon. Jos satakiloinen mies ponnistaa 30 cm:n korkeudelle, alustaan kohdistuva voima on huomattavasti suurempi kuin 100 kg. Tuollainen kevyt muovituoli ei koskaan kestä tuollaisen voiman vaikutusta, nuohan hajoavat pelkästä istumisesta. Hyppy suoraan sisään on siis mahdoton.

Entäpä sitten astuminen rauhallisesti muovituolilta sisään.

Henkilö, joka on ulkona ja katsoo sisälle ei pysty hahmottamaan sitä tasoa, jossa lattia on pimeähkössä huoneessa. Asian hahmottamista vaikeuttaa edelleen lattialle oleva lasikate aiheuttamillaan heijastuksillaan. Ikkunaa hajottaessaan henkilö on huomannut, että terassilla seistessään ikkunan alareuna on ylempänä kuin haaroväli (esim. se turumurren miehen kuva. Siinä haarovalin korkeus oli säädetty 85 cm:in, joka on lasin alareunan sisäkorkeus. Ulkona korkeus on 95 cm.). Kymmenen senttimetrin korkeuseroa ei noissa olosuhteissa pysty hahmottamaan. Oletettu huppumies ei ole koskaan käynyt tuossa talossa, joten hän ei siis voi tietää. Astuminen sisään ei siis tule kyseeseen ilmaan valtavaa riskiä siitä, että kehot arat alueen ovat tekemisissä "hainhampaiden" kanssa. Minä en moista riskiä ottaisi missään tilanteessa.

Olen varma, että kaikki rekoon osallistujat eivät uskaltaneet toteuttaa kuin karmille astumisen ja siitä sislääe pudottautumisen ja siksi koko reko hylättiin.

[kerroush]

Edellisessä viestissäni kyseenalaistin Poliisin sisääntulorekon tulokset. Nyt on aika todistaa, että kukaan ei tapahtumapaikan speksejä noudattaen voinut tulla tuosta takkahuoneen ikkunasta sisälle.

Jo mainittujen syiden

1. Ikkunan alla lattialla ei ollut mitään jälkiä likaisista jalkineista, joita siellä hypyn jälkeen olisi pitänyt olla.
2. Kukaan ei ollut astunut ikkunapuitteille, koska siinä ei ollut jälkeäkään kengänpohjista tai mudasta.
3. Kukaan ei tarttunut ikkunanpieliin kummaltakaan puolelta. Tästäkin oli jäänyt jäljet teräviin lasipiikkeihin.

lisäksi silkka matematiikka (mekaniikka) estää sisälle pääsyn.

Ensin muutaman termin muistiin palauttaminen.

Painopiste; piste, johon kappaleen koko paino voidaan ajatella keskittyvän (ihmisellä noin navan korkeudella sisällä vartalossa)
Voima on se, joka nostaa hyppääjän maasta tietylle korkeudelle. F=ma Newtonin II laki.
Vastavoima, jokaisella voimalla on vastavoima. Eksivalenssiperiaate.
Voiman komponentti, voima voidaan jakaa eri suuntaisiksi voimiksi, esim. vaaka ja pystykomponenttiin.


Kun satakiloinen (AA:n mukaan 180-190 cm pituinen isokokoinen mies) ponnistaa ylöspäin siten, että hänen painopisteensä nousee puoli metriä hän tarvitsee siihen voiman, jonka pystyy helposti laskemaan.
Jo mainittujen (paino ja korkeus) tarvitään ainoastaan ponnistusta vastustava voima, joka on putoamiskiihtyvyys 9,81 m/s² sekä ponnistukseen kuluva aika. Aika lasketaan siitä kun ponnistus alkaa siihen, kun jalat irtoavat maasta. Mitä lyhyempi tuo ponnistuksen kesto on sitä suuremman voiman se kehittää. Oletetaan aluksi ponnistuksen kestävän 0,25 sekuntia

Näillä luvuilla laskettaessa painopisteen nostamiseen tarvitaan voima, joka on suuruudeltaan n. 1252 N (Newtonia). Tämä tarkoittaa samaa, kuin ponnistusalustaan kohdistuisi n. 1230 kg:n paino. Mikäli ponnistuksen kestoa lyhennetään 0,15 sekuntiin, niin vastaava kilomäärä on silloin n. 2047 kg ja jos ponnistuksen kestoa pidennetään 0,4 sekuntiin, niin vastaava kilomäärä on n. 767 kg.

Hyppy aiheuttaa samalla vastavoiman, joka kohdistuu ponnistusalustaan eli lattiaan, tässä tapauksessa muovituoliin.

Muovituoliin kohdistuu siis ponnistuksen pituudesta riippuen 767 - 2047 kilon voima. Miten on, luuletteko, että hutera muovituoli kestää tuollaisen painon päällään?

Mutta ei tässäkään vielä kaikki. Ponnistus ei tapahdu pelkästään ylöspäin vaan se suuntautuu myös ikkunasta sisälle, vaakasuuntaan. Tällekin voimalle on luonnollisesti vastavoima. Tämä vastavoima kohdistuu tuolin jalkojen kautta terassin lattiaan. Tässä on voimassa ekvivalenssiperiaate m1*a=m2*a (m1 on miehen massa ja m2 on tuolin massa). 100 kg vs 5 kg. Arvatkaapa, mihin suuntaan ja millä nopeudella tuoli lähtee, kun mies hyppää ikkunasta sisälle.

Tuolin jalkojen ja lattian kitkasta riippuen tuoli jatkaa matkaansa vastakkaiseen suuntaan kuin mies. Jos kitka (kitkakerroin) on noin 0 (jää), niin tuoli lähtee todella kauas. Mitä suurempi kitka sitä vähemmän tuoli liikkuu, mutta joka tapauksessa tuoli liikkuu. Jos kitka on riittävän iso, niin tuoli kaatuu hyppysuuntaa vastaan.

Koittakaapa (mielessänne) hypätä tuollaiselta muovituolilta kantapaikkanne terassiaidan yli (ei sillä, että siihen kehottaisin, mutta kuvitelkaa).

Tapahtuupa ponnistus sitten yhdellä tai kahdella jalalla, lopputulos on aina sama. Sisällepääsy jää haaveeksi!

Näin ollen ikkunasta ei kulkenut kukaan sisälle!

MOT

[peltirumpu]

^ettei totuus unohtuisi, muistutan kaikkien mieliin, että ikkunasta on tytön neuvomalla tavalla kuljettu lukuisia kertoja isojenkin lylleröiden toimesta.

Nimimerkki kerroush voisi omalta osaltaan esittää arvion siitä, miten tyttö kykeni neuvomaan poliiseille oikean tekniikan, kun he itse eivät sitä keksineet? Olen esittänyt saman kysymyksen taralle, mutta odotetusti vastausta ei ole tullut.

[Kuolemannaakka]

1. Ikkunan alla lattialla ei ollut mitään jälkiä likaisista jalkineista, joita siellä hypyn jälkeen olisi pitänyt olla.
2. Kukaan ei ollut astunut ikkunapuitteille, koska siinä ei ollut jälkeäkään kengänpohjista tai mudasta.
3. Kukaan ei tarttunut ikkunanpieliin kummaltakaan puolelta. Tästäkin oli jäänyt jäljet teräviin lasipiikkeihin.

1. Ei ole tutkittu, oliko lattialla jotain jälkiä. Märän nurmikon ja puisen terassin kautta tulleen ihmisen kengänpohja tuskin oli erityisen mutainen. Tuolilla oli jälki, mutta ei se mikään mutainen ollut.
2. Ikkunapuitteelle astuttaisiin kengän keskikohdalla, joka ei ota maahan kiinni, eikä näin ollen ole mutainen. Kts. myös edellinen kohta. Ikkunassa oli oikealla puolella karmissa tasainen kohta, johon olisi voitu astua.
3. Lasipiikeissä toki oli verta, kuten karmeissakin. Miksi uskot murhaajan sormien olleen kämmenen puolelta veriset? Hänellähän oli puukko ja astalo oikeassa kädessään ja tällöin kämmen säilyy puhtaana.

[Tara]

peltiauki kysyy jotain minkä olen postannut tänne moneen kertaan vuosien varrella, tytön kuvasta siitä illä tavalla huppu meni ikkunasta.
Kertausta ranskalaisin viivoin:
2006:
- se meni ketterästi,
- tyttö näki sen vain kiipeämässä,
- näki sen selän,
- ei nähnyt sitä lattian tasolla,
- se otti ylhäältä kiinni
2009:
- se juoksi pesuhuoneesta,
- se nosti ensin toisen jalan reunan yli ja sitten toisen perässä..
- se otti kiinni ylhäältä
( ei sanatarkkaa)
tarkemmat lainaukset yo kohdista ovat olleet esillä useampaan kertaan, v 2006 sekä 2009..
Myöhempiä kuulusteluja en ole nähnyt. Viimeisimmässä oikeudenistunnossa tyttö on sanonut, ettei enää muista mitään. Muistaa tai ei, aiemmat kertomukset ovat ristiriitaisia.
Kokoa itse noista kuvaus hupun poistumisesta.
Ajan tuhlausta.

[zem]

Kerroushin laskelmat voimista pitänevät paikkansa - en tosin ole alan ihminen enkä muista lukion fysiikasta mitään. Sattui kuitenkin eräästä opuksesta silmiin kaava e (voima) = massa kertaa nopeuden neliö. (Newton oli ilm.väärässä, kun hän oletti massa kertaa voima ilman neliöimistä riittävän - ei nyt puhuta kulmista).

Tällä en sitten laskeskellut about arviota muovituoliin kohdistuvasta vomasta, vaan siitä,
millainen voima kohdistuu kengän paksua ja lujaa kumiseosta olevaan kantaosaan, kun
100 kg mies jysäyttää jalkansa kaakelille. En tahtonut uskoa tulosta, päädyin myös tulokseen toista tonnia. Näin kai se on, ja tuloksena on esim. oheinen jalanjälki ("layerin" ja
verijäljen sovittaminen päällekkäin on tapahtunut sovittamalla pohjaa kiertävä "rantu"
& m-kuviot kohdalleen):



Nähdään, että kumikorko on venynyt aika lailla. Olen tällä yrittänyt todistaa, että
kyseisenlaista jälkeä ei tehdä "kenkä kädessä", niinkuin ymmärtääkseni esim. Tauru on
esittänyt. Ja ilmeisesti kuvan venymän tuottava massa/nopeus olisi laskettavissa?

Mitä tulee muovituolin rakenteeseen, lujuuslaskelmat lienee tehty viimeistään vtt:llä
ennen markkinoille laskemista. Neljä L-kulmaan puristettua muovijalkaa pienessä kulmassa
- yhteen jalkaan kohdistuva voima ei tod. näk. ylitä kestokykyä.

Ja taisi aika monta poliisia kulkea peräkkäin saman tuolin kautta ilman rakenteiden
murtumista? Onneksi eivät tunteneet Kerroushin laskelmia - työsuojelusyistä olisivat varmaan kieltäytyneet edes yrittämästä?

Kerroushin lähestymistapa on kuitenkin oikea.