Toisin kuin kommentissasi väitit, en ole kuuluisa henkilö, vaan aivan tavallinen yksityinen ihminen. Sen takia sinäkään et ole voinut minusta mitään kuulla, sillä et tunne minua, tai ystäviäni.Don Salamanca kirjoitti:Väitätkö muuten nyt saavuttaneesi jonkinlaisen aseman yhteiskunnassa? Ei pidä kyllä paikkaansa kuulemani mukaan.Susku London kirjoitti: Alatyyli ja karkea kielenkäyttö voi hauskuuttaa joitain, muttei kuitenkaan niitä, jotka ovat itseänsä sivistäneet, ja yhteiskunnassa jonkinlaisen aseman saavuttaneet.
Toisekseen luetun ymmärtämisesi on kovin alhaisella tasolla, mikä on tullut selväksi useampaan kertaan. Enhän minä tuossa itsestäni puhunut, vaikka olenkin itseäni sivistänyt lukemalla, ja käymällä yliopiston.
Ne, joilla on yhteiskunnallinen asema (en siis minä) ovat niitä, jotka nämä väärät tuomiot tulevat purkamaan.
Don Salamancan ja CSI:n kommentit ovat bannin arvoista lautamiestekstiä, sillä ne eivät liity ketjun aiheeseen mitenkään, vaan keskittyvät ainoastaan minuun henkilönä.CSI kirjoitti:No, minkä aseman sinä olet siellä Itä-Lontoon työläisalueella saavuttanut? Pubiruusuke?Susku London kirjoitti: Alatyyli ja karkea kielenkäyttö voi hauskuuttaa joitain, muttei kuitenkaan niitä, jotka ovat itseänsä sivistäneet, ja yhteiskunnassa jonkinlaisen aseman saavuttaneet.
Näkee, ettei CSI tunne Lontoota, tai pubi-kulttuuria. Olen asunut kaksikymmentä vuotta sitten Lontoon Dalstonissa, joka on hipstereiden mekka, ja erittäin kallis alue tätänykyä. Pubit ovat julkisia olohuoneita (public house), joissa aivan kaikki ikäluokat käyvät tapaamassa tuttavia.
Minä toivon, että korruptionvastaiset toimenpiteet alkavat purra pikkuhiljaa Suomessa. Kenenkään ei tulisi joutua elämään väärien tuomioiden kanssa, varsinkaan lasten hyväksikäytöistä langetettujen.
Alla on esimerkki korkeimman oikeuden purkupäätöksen saaneesta tapauksesta:
Kirkkonummelaisen rakennusmestarin lapsia ei ilmeisesti ollutkaan käytetty hyväksi, vaikka lasten äiti oli niin väittänyt ja lapset olivat vahvistaneet äidin kertomukset psykiatreille. Isä sai tuomion 1990-luvun puolivälissä.
Kymmenen vuotta myöhemmin lapset lähestyivät oikeuslaitosta kirjeellä: ”Isämme tuomittiin, koska äitimme mielenhäiriössä vääristi asioita sekä manipuloi meitä todistamaan isäämme vastaan. Isämme ei alkuunkaan, ei koskaan ole toiminut tavalla, jolla hänen on väitetty toimineen.”
Hyväksikäyttötapauksen uudessa käsittelyssä ilmeni, että psykiatrien lausunnot olivat surkeita, ainakin nykystandardein. Lapsilta oli haettu vahvistusta äidin kertomuksille ”yhteiskeskusteluissa”, joissa myös äiti sai olla mukana. Toinen psykiatri oli kirjoittanut lausuntoonsa, että lapsi ”ei ainakaan kiellä äidin kertomuksia”.