Päivän poliittista keskustelua

[Aizerbaidzan]

Voi, voi, sinisiä. Kaj Turunen loikkasi kokoomukseen, ja nyt on kauhea hätä päällä. Sampo Terho jyrisee "likaisestä pelistä" ja "salailusta" (paraskin puhumaan). Simon Elollakin on tohina päällä, ja hän julisti muka-valtiomiehen elkein Ilta-Sanomille:

"Siniset on kerran jo hallituksen pelastanut. Meille ei Mustaa Pekkaa jää käteen, emmekä peräänny. Me emme isänmaata petä."

Toivottavasti tuo sinisten taival päättyy seuraavissa vaaleissa. Omasta mielestäni täysin turha pelleporukka.

[Doctor Lecter]

Iltalehden Tommi Parkkonen kirjoittaa taas osuvasti ja hauskasti:

Näkökulma: Unohtakaa ”loikkauskohu” - sinisten raivo on politiikan tekopyhää teatteria

...
Samaisen politiikan puskafarssin piikkiin menee muuten Sampo Terhon ensikommentit Turusen loikasta.

Onhan se nimittäin huikeaa komediaa, kun poliittisen nykyhistorian suurimman joukkoloikkauksen perussuomalaisista salassa kansalta ja kansanvallalta junaillut sinisten puheenjohtaja syyttää ääni väristen Turusen loikkaa sinisistä kokoomukseen "salaiseksi likaiseksi peliksi", "juonitteluksi" ja toivoo vastaavien tapahtuvan "vain vaalien kautta".
...

Iltalehti
24.4.2018 klo 22.12
---------------------------------------------

Sinisten tulevaisuuteen politiikassa:

IL-analyysi: Sinisen tulevaisuuden tulevaisuus näyttää mustalta - puolueen kaikkia kansanedustajia uhkaa putoaminen eduskunnasta

Sinisen tulevaisuuden poliittinen tulevaisuus näyttää juuri nyt mustalta, kirjoittaa Iltalehden politiikan ja talouden toimittaja Marko-Oskari Lehtonen.

Perussuomalaisista sinisiin kesäkuussa 2017 loikannut kansanedustaja Kaj Turunen ilmoitti tiistaina loikkaavansa edelleen pääministeripuolueen tittelistä kamppailevaan kokoomukseen.

Turusen toisen loikan taustalla on vaalimatematiikka, jonka perusteella Turuselle olisi käynyt tulevissa eduskuntavaaleissa kylmät, mikäli hän olisi jäänyt kannatusalhosta kärsiviin sinisiin.
- Jos kaikki - siis ihan kaikki - menisi nappiin, niin reilulla kahden prosentin valtakunnallisella kannatuksella voisi ottaa neljä paikkaa, arvioi eräs vaalimatematiikan asiantuntija Iltalehdelle.

Asiantuntijan mukaan todennäköisin vaihtoehto on kuitenkin se, että siniset ottavat vain yhden paikan eduskunnasta Timo Soinin vaalipiiristä Uudeltamaalta. Asiantuntija perustelee arviotaan sinisten kannatuksella ja vaikealla taloudellisella tilanteella.
- Kaikki riippuu siitä, riittääkö sinisten listoille uusia tulokkaita, jotka voisivat houkutella uusia äänestäjiä. Perussuomalaisista ei ääniä todennäköisesti siirry juuri lainkaan, hän arvioi.

***

Sinisen tulevaisuuden poliittinen tulevaisuus näyttää juuri nyt mustalta. Puolueen kannatus on ollut alusta alkaen marginaalista, vaikka sillä on Juha Sipilän (kesk) hallituksessa peräti viisi ministeriä.

Sampo Terhon johtamien sinisten kannatus on tällä hetkellä prosentin kahden luokkaa, millä irtoaa mitä tahansa nollan ja neljän paikan väliltä. Vaalimenestys riippuu sinisten kohdalla korostetusti siitä, mitä Soini aikoo tehdä.

Soini sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 29 527 ääntä. Enemmän ääniä sai vain pääministeriksi noussut Sipilä (30 758). Soinin tulevaisuudensuunnitelmista ei toistaiseksi ole tietoa, mutta Soini olisi ehdokkaaksi asettuessaan sinisten ”varma hevonen”.

Soinin vaalipiirissä, Uudellamaalla, äänikynnys on 2,7 prosenttia, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että Soini tarvitsisi läpimenoon 14 000-15 000 ääntä. Jotta siniset saisivat Uudeltamaalta toisenkin läpimenijän, olisi puolueen ääniharavan (lue: Soinin) kerättävä 28 000-30 000 ääntä.

Se on tekemätön paikka jopa Suomen ulkoministerille.

Soinin lisäksi katseet kääntyvät Uudellamaalla 11 767 ääntä saaneeseen Jussi Niinistöön ja Helsingissä 10 067 ääntä saaneeseen Terhoon.

Jos Soini lähtee ehdokkaaksi, Niinistö ja Terho tuskin ovat ehdolla Uudellamaalla. Jos Soini ei lähde ehdokkaaksi, jommankumman on pakko.

Helsingissä äänikynnys on huomattavasti korkeampi kuin Uudellamaalla, joten Niinistön ja Terhon olisi saatava Helsingissä jopa 16 000 ääntä päästäkseen läpi.

Helsingin ääniharava oli vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kokoomuksen Jaana Pelkonen (15 964). Vihreiden Pekka Haavisto sai Helsingissä 14 204 ääntä.

***

Turusen kanssa Kaakkois-Suomen vaalipiiristä eduskuntaan valittu Jari Lindström, sinisten ensimmäinen varapuheenjohtaja, on hänkin hankalassa, jopa mahdottomassa tilanteessa.

Lindström sai viime eduskuntavaaleissa 9 966 ääntä ja oli vaalipiirinsä ääniharava ennen huomattavasti kokeneempia SDP:n Sirpa Paateroa (9 764), keskustan Jari Leppää (9 362) ja keskustan Kimmo Tiilikaista (9 193).

Tulevissa eduskuntavaaleissa - mikäli Lindström niihin lähtee - häntä ei pelasta mikään. Lindströmin pitäisi kasvattaa äänisaalistaan useilla tuhansilla.

Savonlinnassa asuva Turunen sai viime eduskuntavaaleissa 6 929 ääntä, mikä oli Kaakkois-Suomen vaalipiirissä seitsemänneksi eniten.

Turunen sai enemmän ääniä kuin kokoomuksesta läpi menneet Lenita Toivakka (5 028) ja Jukka Kopra (4 677), mutta suhteellisen vaalitavan takia hänen vertailulukunsa (17 235,667) oli selkeästi huonompi kuin Toivakalla (19 473,500).

Kokoomuksen ehdokkaana yrittäjätaustaisella Turusella on ainakin paperilla mahdollisuudet uusia paikkansa eduskunnassa. Jos hän olisi jäänyt sinisiin, olisi hän mitä todennäköisimmin pudonnut eduskunnasta.

Sama kohtalo on edessä toisella varapuheenjohtajalla Tiina Elovaaralla, joka sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 4 107 ääntä ja oli vaalipiirinsä Pirkanmaan viimeinen läpimenijä.

Sinisten puoluesihteeri Matti Torvinen sai Lapin vaalipiirissä 2 269 ääntä ja jäi varasijalle. Torvinen nousi eduskuntaan Lapin vaalipiirissä 8 072 ääntä saaneen Hanna Mäntylän siirryttyä Soinin suotuisalla avustuksella Euroopan neuvoston sihteeristöön.

***

Perussuomalaisten läpi menneet kansanedustajat keräsivät viime eduskuntavaaleissa 255 393 ääntä. Soinin osuus kaikista perussuomalaisten keräämistä äänistä (524 054) oli vaaleissa 5,6 prosenttia.

Perussuomalaisista sinisiin kesäkuussa 2017 loikanneet kansanedustajat keräsivät vaaleissa 138 312 ääntä.

Soini sai sinisten keräämistä äänistä 21,3 prosenttia, Niinistö 8,5 prosenttia ja Terho 7,3 prosenttia ja Lindström 7,2 prosenttia. Nelikko sai sinisten kaikista äänistä yhteensä 44,3 prosenttia.

Sinisen tulevaisuuden tulevaisuus riippuu nyt pitkälti siitä, lähteekö Timo Soini vielä kerran ehdolle.

Iltalehti
25.4.2018 klo 07.06

Jari Lindström voikin ensi vuonna siirtyä nauttimaan aktiivimallistaan ihan henkilökohtaisesti... Ja se - jos mikä - on tälle takinkääntäjälle ihan oikein.

[Kissankello]

Laura Huhtasaaren gradun plagiointisyytöksiä koskeva kappale poistettiin yllättäen Wikipediasta - muokkaus tehtiin eduskunnan verkko-osoitteesta

Torstai 26.4.2018 klo 22.12

Kansanedustaja Laura Huhtasaaren (ps) gradun plagiointisyytöksiä koskeva kappale poistettiin torstaina Wikipediasta. Poistettu kappale palautettiin välittömästi takaisin. Soutamista ja huopaamista jatkui kaksi ja puoli tuntia.

Kuva
Kansanedustaja Laura Huhtasaaren Wikipedia-sivulla tapahtui torstaina. (JENNI GÄSTGIVAR)

Huhtasaaren gradun plagiointisyytöksiä koskevan kappaleen alussa viitataan tammikuuhun 2018, jolloin liberaalipuolueen puoluesihteeri Tuomas Tiainen väitti Huhtasaaren Jyväskylän yliopiston Kokkolassa sijaitsevaan Chydenius-instituuttiin vuonna 2003 tekemän kasvatustieteen alan gradun olleen plagioitu.

- Suomen Kuvalehden toimittaja Tuomo Lappalainen totesi sen sisältävän useita suoria ja sanatarkkoja lainauksia toisista teoksista ilman lähdeviitteitä, kappaleessa kerrotaan.

Tämän jälkeen kappaleessa kerrotaan, että Huhtasaari kiisti väitteen ja totesi sen olevan "pelkkää (vaali)peliä".

Tämän jälkeen kappaleessa kerrotaan Jyväskylän yliopiston ulkopuolisen asiantuntijan kanssa tekemän esiselvityksen aloittamisesta ja Huhtasaaren tiedekunnan professorin Timo Saloviidan kommentista, jonka mukaan Huhtasaaren gradussa esiintyy virheellistä lähteiden käyttöä.

Huhtasaaren Wikipedia-sivun historiatietojen mukaan plagiointisyytöksiä koskeva kappale poistettiin kokonaisuudessaan torstaina kello 18.20. Muokkaus tehtiin eduskunnan verkko-osoitteesta.

- Esiselvitys ei edennyt varsinaiseen selvitykseen, koska huolimattomuusvirheet olivat lieviä. Asia on yliopiston puolesta loppuunkäsitelty, kappaleen poistanut henkilö perusteli.

Viime viikolla valmistuneen esiselvityksen perusteella Huhtasaaren gradusta on plagioitu alle viisi prosenttia.

Jyväskylän yliopiston mukaan Huhtasaari ei ollut kaikilta osin noudattanut hyvää tieteellistä käytäntöä, kun hän oli kopioinut aineistoa viittaamatta lähteisiin tutkielman kirjallisuusosiossa.

Poistettiin vielä kolme kertaa

Kello 18.21 plagiointisyytöksiä koskeva kappale palautettiin Huhtasaaren Wikipedia-sivulle sellaisenaan nimimerkin Pahkiqaz toimesta.

Kello 18.25 kappale poistettiin uudelleen. Muokkaus tehtiin samaisesta eduskunnan verkko-osoitteesta ja samoilla perusteluilla.

- Jyväskylän yliopiston esiselvityksessä todettiin, että varsinaista selvitystä ei tarvita. Huolimattomuusvirheet olivat lieviä. Asia on yliopiston puolelta loppuunkäsitelty.

Kello 18.47 kappale palautettiin Huhtasaaren Wikipedia-sivulle, kunnes se poistettiin sieltä uudestaan kello 18.56. Tällä kertaa asialla oli nimimerkki Huhtis, joka on historiatietojen mukaan päivittänyt ahkerasti erityisesti Huhtasaaren Wikipedia-sivua.

- Jyväskylän yliopisto päätyi esiselvityksen perusteella, ettei asia etene varsinaiseen selvitykseen. Gradusta löytyi vain muutama huolimattomuusvirhe. Asia on loppuunkäsitelty, kuului perustelu tällä kertaa.

Kello 20.27 kappale oli jälleen palautettu alkuperäiseen muotoonsa ja nimimerkki Mantsku ehdotti, että kappaletta muokataan, ei poisteta.

Tämä ei kuitenkaan käynyt Huhtikselle. Kello 20.48 plagiointisyytöksiä koskeva kappale oli jälleen poistettu Huhtasaaren Wikipedia-sivulta - neljättä kertaa.

- Plagiointisyytös osoittautui turhaksi. Esiselvityksen jälkeen yliopiston mukaan asia on loppuunkäsitelty, Huhtis perustelee.

Kuva
Tältä näytti Huhtasaaren Wikipedia-sivun gradun plagiointisyytöksiä koskeva kappale torstai-iltana kello 22. (KUVAKAAPPAUS)

Kello 21.00 Mantsku tarjoaa Huhtikselle muokattua versiota kappaleesta saatesanoilla ”sopisiko näin”.

- Jyväskylän yliopiston teettämän selvityksen mukaan pro gradu -tutkielma rikkoo joltain osin hyvää tieteellistä käytäntöä, mutta epäilyä laajemmasta vilpistä ei ilmennyt, ja rehtori on lopettanut asian käsittelyn omalta osaltaan.

Tämä oli myös tilanne tämän jutun julkaisuhetkellä.

MARKO-OSKARI LEHTONEN
[email protected]

http://www.iltalehti.fi/politiikka/2018 ... 6_pi.shtml

Kyllähän tätä tapahtuu, mutta... Huhtasaari, olet todella nolo.

[Kissankello]

Kansanedustajien palkkioita korotetaan yli 200 euroa - korotus vaikuttaa istuvien kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin

Torstai 26.4.2018 klo 17.53 (päivitetty klo 20.23)

Kahdessa vaiheessa tehtävien korotusten myötä kokeneemman kansanedustajan palkkio nousee 7 109 euroon. Korotukset vaikuttavat istuvien kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin.

Kuva
Kansanedustajien palkkioita korotetaan yli 200 eurolla. Korotukset vaikuttavat myös istuvien kansanedustajien laskennallisiin sopeutumiseläkkeisiin. (TOMMI PARKKONEN)

Eduskunnan palkkiotoimikunta päätti torstaisessa kokouksessaan korottaa kansanedustajien palkkioita kaksivaiheisesti siten, että ensimmäinen 1,6 prosentin korotus toteutetaan 1. toukokuuta 2018 ja toinen 1,6 prosentin korotus 1. tammikuuta 2019.

Alle 12 vuotta kansanedustajana toimineen edustajan palkkio on tällä hetkellä 6 407 euroa kuukaudessa. Toukokuusta alkaen palkkio on 6 509,51 euroa ja ensi vuoden alusta alkaen 6 613,66 euroa kuukaudessa. Korotus on yhteensä 206,66 euroa.

Yli 12 vuotta kansanedustajana toimineen edustajan palkkio on tällä hetkellä 6 887 euroa kuukaudessa. Toukokuusta alkaen palkkio on 6 997,19 euroa ja ensi vuoden alusta alkaen 7 109,15 euroa kuukaudessa. Korotus on yhteensä 222,15 euroa.

Kansanedustajien palkkioista päättää nykyään eduskunnan ulkopuolinen palkkiotoimikunta. Toimikuntaan kuuluvat puheenjohtajana varatuomari Jouni Ekuri, OTL Riitta-Leena Paunio ja pääsihteeri emeritus Seppo Junttila.

Vaikuttaa myös sopeutumiseläkkeisiin

Korotukset vaikuttavat istuvien kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin ennen vuoden 2011 vaaleja valittujen edustajien osalta, koska sopeutumiseläke määräytyy edustajanuran aikaisten palkkioiden perusteella. Huomioon otetaan enintään uran viimeiset 15 vuotta.

Vuoden 2011 vaalien jälkeen valittujen edustajien osalta korotukset vaikuttavat sopeutumisrahaan, joka määräytyy samalla tavalla kuin sopeutumiseläke. Sopeutumisrahaa maksetaan 1-3 vuotta, sopeutumiseläkettä maksetaan 65-vuotiaaksi.

Eduskuntaryhmät pohtivat parhaillaan, mitä sopeutumiseläkejärjestelmälle pitäisi tehdä. Eduskunnan puhemies Paula Risikko on esittänyt sopeutumiseläkkeiden muuttamista sopeutumisrahaksi sekä istuvien että entisten kansanedustajien osalta.

Sopeutumiseläkejärjestelmän piirissä on noin 150 entistä ja nykyistä kansanedustajaa. Heidän joukossaan on lukuisia entisiä ja nykyisiä ministereitä, joiden maksussa oleva tai laskennallinen sopeutumiseläke on 5 000-6 000 euroa kuukaudessa.

Juttua muokattu 26.4.2018 kello 20.23: Lisätty maininta eduskunnan ulkopuolisen palkkiotoimikunnan kokoonpanosta ja siitä, etteivät kansanedustajat päätä enää omista palkkioistaan.

MARKO-OSKARI LEHTONEN
[email protected]

http://www.iltalehti.fi/politiikka/2018 ... 6_pi.shtml

Ei oo kyllä ahneudella ja röyhkeydellä mitään rajaa. Tässä se taas nähdään. Heikoimmassa olevilta otetaan vähäkin pois, päättäjät tarvii lisää. Ai saatana että pistää vihaksi.

[Virdon]

Hommat ei ole juurikaan jaksaneet kiinnostaa meitin itsensäedustajia. Pitäisiköhän nuijaa pitelevän työnimeksi vaihtaa yksinpuhemies?

Kansanedustajat vaihtoivat vapaalle kesken istunnon, puhemies paukutti tyhjälle salille - Virkamies varasti vahingossa show’n: ”Tilulilulei!”

Perjantai 25.5.2018 klo 22.36

Puhemies Paula Risikko (kok) kävi täysistunnon asialistan loppuun saakka keuhkoputkentulehduksesta huolimatta - virkamiehen saatesanat istunnon päätteeksi: ”tilulilulei!”.

Kansanedustajat kokoontuivat kauniin aurinkoisena perjantaina viikon viimeiseen täysistuntoon yhdeltä iltapäivällä.

Tosin hieman myöhässä kello 13.08 alkaneen täysistunnon päivälistalla oli kaikkiaan kahdeksan asiaa, muun muassa ”hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta” sekä ”hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamisesta sekä laeiksi laivaväen luetteloimisesta annetun lain ja merityösopimuslain 1 luvun 3 §:n 5 momentin kumoamisesta”.

Vielä istunnon alussa salissa oli vilskettä, sillä eduskunnan nimenhuutoraportin mukaan 200 kansanedustajasta oli poissa vain 35. Heistä kymmenellä oli eduskuntatyöhön liittyvä este, kolme oli ilmoittautunut sairaaksi ja kaksi edustajaa on perhevapaalla - muut olivat poissa muuten vain.

Tämän jälkeen alkoi kuitenkin käydä kova kato, sillä kansanedustajat hävisivät salista siihen tahtiin, että istunnon viimeiset asiat puhemies Paula Risikko (kok) nuiji pöytään yksin.

- Katselin itsekin, että salissa ei ollut yhtään kansanedustajaa. Kaikki lähtivät pois 3. kohdan jälkeen, Risikko kommentoi poikkeuksellista tilannetta Iltalehdelle.

Päiväjärjestyksen 3. kohtana olleesta haja-asutusalueiden laajakaistarakentamisesta halusi puheenvuoron käyttää vielä 13 kansanedustajaa. Sen sijaan muun muassa laivaväestä, tietoyhteiskuntakaaresta, päästökauppalaista, EU-ympäristömerkistä ja työttömyysetuuksien rahoituksesta Risikko sai puhua korokkeeltaan täysin yksin.

- Paukuttelin siinä itsekseni loput asiat menemään.

"Harvinaista"

Aivan kaikki kansanedustajat eivät kuitenkaan olleet hylänneet eduskuntaa, vaikka istuntosalissa eivät olleetkaan - täysistunnon päättymisen jälkeen eduskunnan lisärakennus Pikkuparlamentissa alkoi suuren valiokunnan kokous, jossa kuultavina olivat pääministeri Juha Sipilä (kesk), työministeri Jari Lindström (sin) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

Valiokunnan kokouskaan ei ollut syynä istuntosalin lopulliseen tyhjenemiseen.

- Se alkaa aina vasta täysistunnon päätyttyä, Risikko huomauttaa.

Puhemies johtaa eduskunnan toimintaa ja täysistunnoissa hän myöntää puheenvuorot ja vastauspuheenvuorot. Risikko ei kuitenkaan halua lähteä ojentamaan mahdollisesti ennenaikaiselle viikonloppuvapaalle lähteneitä kansanedustajia.

- Jokainen edustaja päättää itse aikataulunsa.

Perjantaisin monilla maakuntien kansanedustajilla on kiire lentokentälle tai juna-asemalle.

Muutenkin Risikko suhtautuu asiaan varsin tyynesti.

- Tämä puhemiehen työ on välillä aika yksinäistä...

Puhemiehen yksinäisyys salissa ei kuitenkaan ole kovin tavanomaista.

- Kyllähän tämä on harvinaista, että kaikki sillä tavalla katoavat, vuodesta 2003 lähtien kansanedustajana istunut Risikko toteaa.

"Huonossa hapessa"

Tänä perjantaina puhemiehen yksinäisyyttä korosti sekin, että Risikko johti täysistuntoa kipeänä - hänellä on poskiontelon- ja keuhkoputkentulehdus.

- Aika huonossa hapessa homman hoidin, Risikko kuvailee.

Hän ei kuitenkaan halunnut hälyttää tilalleen eduskunnan varapuhemiehiä, Tuula Haataista (sd) tai Mauri Pekkarista (kesk).

- Tämä oli sovittu minulle, ja minulla oli niitä muitakin hommia, Risikko sanoo ja viittaa perjantain tiedotustilaisuuteensa perustuslakivaliokunnan sote-valinnanvapautta koskevan lausuntoluonnoksen vuotamisesta medialle.

Perjantain täysistunto sai vielä omalaatuisen kruunauksensa, kun puhemies Risikko kopautti nuijallaan istunnon päättyneeksi kello 13.35. Nuijan kopautuksen jälkeen puhemiehen mikrofoni jäi vielä hetkeksi auki ja tyhjälle salille kaikui kovaan ääneen lähellä istuneen eduskunnan virkamiehen iloinen lopputervehdys "tilulilulei!"

TOMMI PARKKONEN

http://www.iltalehti.fi/politiikka/2018 ... 5_pi.shtml

[wretch]

Ulkoministeri Soini moitti Irlannin aborttiäänestystä – Kokoomusministerit tyrmäsivät: "Ei Suomen virallinen linja"
Soini kommentoi Irlannin perjantaista aborttiäänestystä blogissaan sunnuntaina.


Kokoomuksen ministerit Kai Mykkänen ja Anne-Mari Virolainen ovat sanoutuneet irti ulkoministeri Timo Soinin (sin.) blogikirjoituksesta, jossa hän moittii Irlannin aborttiäänestystä. Ministereiden mukaan Soinin näkemys asiasta ei ole Suomen hallituksen virallinen linja aborttiin.

Sisäministeri Mykkänen ja ulkomaankauppaministeri Virolainen ilmoittivat asiasta Twitterissä maanantaina, kun vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö tiedusteli hallituksen kantaa asiaan. Niinistö piti Soinin näkemyksiä aiheesta käsittämättöminä.Timo Soinin mielipide ei ole Suomen virallinen linja aborttiin

Soini kirjoitti sunnuntaina Irlannin perjantaisesta aborttikansanäänestyksestä. Irlantilaiset äänestivät maan jyrkän aborttilain löysentämisen puolesta. Soinin mukaan maailma menee "kummaksi", jos elämän puolustamista tarvitsee puolustella. Hän sanoo puolustavansa elämää silti "sopivalla ja sopimattomalla hetkellä".

Sen sijaan Soinin ruotsalaiskollega on asiasta täysin eri mieltä: Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström onnitteli irlantilaisia äänestystuloksesta Twitterissä lauantaina.

https://yle.fi/uutiset/3-10226031

Kun poliittinen ura loppuu niin Timo voisi ryhtyä vastapaaviksi

[Doctor Lecter]

Äärioikeiston suosio kasvaa rytisten Italiassa - Liiton kannatus noussut 8 prosenttiyksikköä, uudet vaalit ehkä jo heinäkuussa

Populistipuolueiden kannatus on Italiassa huikeassa nousussa. Liitto ja Viiden tähden liike saavat uusimmassa mielipidetiedustelussa yhteensä 58 prosentin kannatuksen.

Italialaisen Corriere della Sera -sanomalehden julkaisema uusin mielipidemittaus ei lupaa vakaita aikoja Italiaan tai Eurooppaan.

IPSOSin tekemän mielipidemittauksen mukaan äärioikeistolaista Liittoa kannattaa nyt 25,4 prosenttia italialaisista eli puolueen kannatus on kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin 4. maaliskuuta järjestetyissä parlamenttivaaleissa.

Populistisen Viiden tähden liikkeen kannatus oli pysynyt vakaana ja oli mittauksessa 32,6 prosenttia. Yhteensä puolueiden kannatus olisi nyt 58 prosenttia.

Toisessa keskiviikkona julkaistussa mielipidemittauksessa Liiton kannatus oli kymmenen prosenttiyksikköä suurempi eli 27,5 ja Viiden tähden liikkeen taas laskussa ollen 29,5 prosenttia. Puolueet saisivat kuitenkin enemmistön Italian parlamenttiin, jos ne päättäisivät yhdistää voimansa kuten maaliskuun vaalien jälkeen.

Cottarellin hallitus ei mene läpi

Liiton ja Viiden tähden liikkeen piti muodostaa Italiaan koalitiohallitus, mutta hanke kaatui viikonloppuna. Presidentti Sergio Mattarella ei hyväksynyt valtiovarainministeriksi euroskeptistä Paolo Savonaa. Mattarella antoi taloustieteilijä Carlo Cottarellille tehtävän muodostaa Italiaan virkamieshallitus, joka istuisi ensi vuoden alkuun järjestettäviin vaaleihin saakka.

Cottarellin on määrä tänään keskiviikkona julkistaa virkamieshallituksensa nimilista. Jos parlamentti ei anna siunaustaan Cottarellin hallitukselle, Italiassa järjestetään ennenaikaiset vaalit heti kesän jälkeen, italialaislehtien mukaan mahdollisesti jopa jo heinäkuussa. Liitto ja Viiden tähden liike ovat uhonneet äänestävänsä Cottarellin hallitusta vastaan parlamentissa.

Viden tähden liikkeen Luigi Di Maio vaatii uusien vaalien järjestämistä "niin pian kuin mahdollista". Vaalien keskeisimmäksi kysymykseksi noussee Italian rooli EU:ssa. Viiden tähden liike ja Liitto suhtautuvat epäilevästi euroon.

Lähteet: AFP, Reuters

Iltalehti
30.5.2018 klo 10.45

Italiassa siintää toivoa paremmista ajoista... Tai sitten ihmiset äänestävät väärin koska demokratia on rikki.

Pitäisi tietysti pohtiman, että mistä moinen johtuu, mutta EU:n tietäen, lähdetään heti tuomitsemaan ja kieltämään, sen kummemmin syitä miettimättä ja/tai sen eteen mitään tekemättä.

[sikakoira]

Italiakin on semmoinen demokratian mallimaa Kyllä se vain kannattaisi lähteä kävelemään tällaisesta EU painajaisesta.

[PaxCow]

Italiassa siintää toivoa paremmista ajoista...

Meinaatko julkisten menojen kasvua, veronleikkauksia ja kenties lainahanojen sulkeutumista?

Mitä hyvää tästä skenaariosta seuraa Italialle ja Suomelle?
Vai miten ajattelit, että mahdollisen La Legan ja Viiden tähden liikkeen hallituksen talouslupaukset toteutetaan?

[wretch]

Kokoomus esittää vastikkeellista sosiaaliturvaa – passiivisuus leikkaisi tukea jopa 40 prosenttia
Kokoomus on esitellyt oman mallinsa sosiaaliturvan uudistamiseksi.
Kokoomus esittää vastikkeellista sosiaaliturvaa.

Sosiaaliturvan uudistaminen on ensi vaalikauden ehkä suurin kysymys, ja kaikki puolueet ovat kertomassa omista malleistaan sotu-uudistuksessa.

– Sosiaaliturvamalli on tullut tiensä päähän, työelämä on muuttunut, sosiaaliturva ei pysty tähän vastaamaan, se on liian passiivinen. Meille tärkeää on, että vahvan perusturvan lisäksi kannustimet ovat kunnossa, puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) sanoi.

Kokoomus olisi yhdistämässä eri tulonsiirrot – toimeentulotuen, asumistuen, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen - yhdeksi yleistueksi Iso-Britannian tapaan.

– Esitämme vastikkeellista sosiaaliturvaa. Kootaan eri malleja yhdeksi tueksi, joka vähenee, kun työtulo kasvaa. Sillä olisi helpompaa ottaa työtä vastaan, se ottaa huomioon itsensä työllistäjät. Olemme pyrkineet löytämään mallin, joka minimoi kannustinloukut.

Osallistumisvelvoitteiden laiminlyönti johtaisi tuen leikkaantumiseen kuukaudeksi kerrallaan 20 prosenttia, ja jos työtön olisi täysin passiivinen, tuki voisi leikkautua hetkellisesti jopa 40 prosenttia.

Vastaavasti yleistukeen voitaisiin kokoomuksen mukaan rakentaa kannustavuuselementti, joka kannustaisi ensimmäisten työtuntien tekemiseen.



– Otetaan oppia soteuudistuksesta. Ei tässä kymmentä vuotta mene – mennään tästä kuin heittämällä, Orpo valoi uskoa kokoomuksen malliin.

Kokoomus hyväksyy mallinsa sosiaaliturvan uudistamisesta puoluekokouksessaan Turussa reilun viikon kuluttua.

Nyt odotammekin malttamattomina Juhana "tourette" Vartiaisen ulostuloa asiasta.

Edit: linkki uutiseen
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005701556.html

[Marokon Kauhu]

Italiassa siintää toivoa paremmista ajoista...

Meinaatko julkisten menojen kasvua, veronleikkauksia ja kenties lainahanojen sulkeutumista?

Mitä hyvää tästä skenaariosta seuraa Italialle ja Suomelle?
Vai miten ajattelit, että mahdollisen La Legan ja Viiden tähden liikkeen hallituksen talouslupaukset toteutetaan?

I am glad you asked:

Italian valtionbudjetti on itse asiassa ylijäämäinen, jos otetaan valtionlainoista maksettavat korot pois laskusta.
Kysymys on kuitenkin planeetan 10. suurimmasta kansantaloudesta.

Tässä saattaa käydä nyt banaanivaltiot (mikä Italia henkisesti onkin):
Valuutta muuttuu takaisin liiraksi, eli valtionlainat ovat sitten valuuttalainoja.
Näille tulee käymään Kreikat, eli saksalaiset pankkiirit ja EU:n keskuspankki voi käyttää Italian valtionlainojen papereita vessapaperina.
Aluksi toki notkahtaa, mutta sitten käy kuten Brasiliassa eli talous nousee.

Kun talous nousee, niin ehkä saadaan paljon vaivaava nuorten maastamuutto kuriiin.
Toiselta puolelta taas 5 tähteä ja Lega ovat jo sopineet että 500 000 matua, jotka eivät nyt jostain omituisesta syystä kelpaakaan rikastuttamaan muita EU-maita, palautetaan sinne mistä tulivatkin.
Ylellä joku punikkitoimittaja hoki että ei voi, ei vaan voi; Mutta sori. Kyllä voi.
Sillä menee, millä ne on tullutkin, eli laivalla.

Lega ja 5T ovat kuin PS Suomessa: Venttiili.
Kumpikaan (5T ja PS) eivät ole puhtaasti oikeistolainen tai vasemmistolainen, mutta niin kauan kuin näiden äänestäminen mahdollistaa muutoksen, vältytään isommilta selkkauksilta katutasolla.

EU:ssa on luotettu siihen että hallitukset ovat EU myönteisiä:
Ei ole mekanismeja muuttaa ei-EU myönteisten hallitusten toimintaa.
Siksi demokratiavaje ja demokratian vastaiset toimet:
Ruotsi - SD boikotti , Suomi - PS boikotti, Italia - presidentti ei suostu vahvistamaan rehellisissä vaaleissa selkeästi voittaneiden hallitusta.

EU:n kriisi on jo niin syvä, että todennäköisesti demokratiaa (kansallista) tullaan rajoittamaan ihan kunnolla.
Pitää tehdä suuria valintoja:

Joko vapaaehtoista (mutta pakolllista) yhteisvastuuta lisätään, tai sitten kansallista autonomiaa tullaan edelleen rajoittamaan:
Eli edelleen vähemmän olisi väliä sillä, ketä äänestät.
Komissaarit Brysselissä päättävät mitä päättävät (mitä Soros haluaa).

Tähän eivät kyllä eurooppalaiset enää enenevissä määrin tule suostumaan.

(googlatkaa lähteet ite, ei tämä mikään tietosanakirja ole)

[wretch]

(googlatkaa lähteet ite, ei tämä mikään tietosanakirja ole)

Fox? Breitbart? Jaskan Oma Webbi Sivu? Stormfront? Ylimielinen julistaminen ansaitsee aina typerän vastuksen

[Marokon Kauhu]

(googlatkaa lähteet ite, ei tämä mikään tietosanakirja ole)

Fox? Breitbart? Jaskan Oma Webbi Sivu? Stormfront? Ylimielinen julistaminen ansaitsee aina typerän vastuksen

Hui olkkoon, ei kai suomalaiset tollasia saa lukea... Joutuu linnaan Iljan seuraksi.
Mutta kuka on Jaska?

Ehkä jos palstatrollin kärsivällisyys ja kallokapasiteetti kestää, niin tuossa oikein syväluotaavaa analyysiä:

https://areena.yle.fi/1-4435776

Lähdekin varmaan kelpaa, Yle, äänessä kolme huippusuvakistia.
Varovasti mennään asian vierestä, mutta ei uskalleta enää kaikkia natseiksi haukkua.
Jopa myöntävät, että italialaisilla oli perustellut syyt äänestää kuten äänestivät.
Syitä pohdittu tuossa yllä.

[wretch]

Palstatrolli? Olet oikeutettu mielipiteeseesi. Jos olisin halunnut aidosti trollata olisi hyökännyt tämän lauseen kimppuun; ”Tässä saattaa käydä nyt banaanivaltiot (mikä Italia henkisesti onkin)”.Olisin kääntänyt antiikin ja etenkin renessanssin kulttuuriperinnöt täysin nurinniskoin ja tehnyt todella typeriä ”päätelmiä”. Tietenkin voidaan ajatella, että mitäs näistä vanhoista jutuista? Kuitenkin historiassa on kehityslinjoja. Edellä mainitut ajanjaksot johtavat nykypäivään ja suuresti arvostamaani länsimaiseen kulttuuriin. En sano, että länsimainen kulttuuri olisi ”paras”, mutta henkilökohtaisesti en voisi kuvitella asuvani minkään muun kulttuurin parissa.
Myös nykypäivässä on kehityslinjoja. En voi väittää pitäväni kaikista kehityslinjoista vai pitäisikö sanoa ”kehityslinjoista”. Vastoin olettamustasi, Yle ei välttämättä kuulu suosikkeihini. Yle on loistava jos se raportoi jostakin poliittisesti neutraalista asiasta. Jos taas asia on poliittisesti virittynyt niin voihan… Ja kyllä , tiedän kolumnin ja uutisen eron. Toisaalta epäsuosittujen mielipiteiden esittäjiä syytetään ”vitsi,vitsi-mentaliteetista”. Vain vähän kärjistäen voidaan hyvinkin kysyä mikä ero humoristisella epäsuositulla poliittisella mielipiteellä tai kolumnilla? Ehkä kolumnilla on hänen armonsa, jumalisen viisauden lähteen, itse päätoimittajan siunaus. Jotkut toimittajat ulvovat kuin nälkiintyneet koirat nykyajan mantraa: ”kaikki mielipiteet eivät ole samanarvoisia”. Jaha ja kuka tämän päättää? Toimittaja? Millä oikeudella? On tietenkin eri asia jos joku julistaa ”totuutena” vaikkapa rokotevastaisuutta.
Maailmamme on nykyään valitettavan monimutkainen. Otetaan esimerkiksi joku Amnesty, toisaalta järjestö tekee tärkeää työtä. Alapuolelta löytyy linkki tekstiin (tarkastin ei ole maksumuurin takana)
”Kännykkä paljastaa tuloreitin
Varsin kiistanalainen on myös Kurzin hallituksen lakiesitys, jonka mukaan pakolainen joutuu antamaan kännykkänsä viranomaisille, jotta nämä voivat selvittää tulijan henkilöllisyyden, sen mistä maasta hän on lähtenyt ja mitä reittiä tullut Itävaltaan.
Amnesty Internationalin mielestä kännyköiden takavarikointi on "aivan kohtuuton puuttuminen ihmisten yksityisasioihin".
https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/itava ... -200977971

Mitä tähän sanoisi? Onko siis väärin yrittää selvittää kuka pakolainen on ja mistä hän tulee? Ihan kuinka vaan…
Myönnän olen ”hyökännyt” enemmän niin sanottua oikeaa laitaa kohtaan. En sano, että Kauhu kuuluisi johonkin laitaan, sillä emmehän tunne toisiamme. Laitetaan tähän nyt vasemmiston ”iloksi” haastava kuva.Muistakaa oi lapset, mitä enemmän yrität ottaa selvää asioista, sen vähemmän huomaat tietäväsi…

[Doctor Lecter]

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kirjoitus on erinomainen. Jotain ihan muuta kuin muiden puolueiden "oikeamieliset" litaniat, joissa ei sanota mitään, kunhan toivotaan lisää EU:ta, lisää haittamaahanmuuttoa ynnä muuta "ratkaisua sekä kestävää kehitystä".

Oletan, että vastaavan tasoiseen kirjoitukseen ei yllä yksikään muu puoluejohtaja. Tarkoitan sekä asiapitoisesti että kielellisesti.

Jussi Halla-ahon vieraskolumni: Ihmiset kaipaavat turvallisuutta – siksi liberaali globalismi on kriisissä

Eurooppa ja maailma ovat eri asennossa kuin vuonna 2014, jolloin aloitin nykyisissä tehtävissä Euroopan parlamentissa. Kansallismieliset ja maahanmuuttokriittiset puolueet olivat tuolloin tiukasti marginaalissa useimmissa EU-maissa. Nekin, jotka olivat valta-asemassa, kuten Viktor Orbánin Fidesz Unkarissa, pitivät matalahkoa profiilia.

Britannian eroaminen Euroopan unionista tai Donald Trumpin pääsy republikaanien presidenttiehdokkaaksi ja sittemmin valinta presidentiksi olivat liian omituisia ajatuksia, jotta niistä oltaisiin osattu olla oikeasti huolissaan, ja liian epätodellisia riskejä, jotta silloiset vallanpitäjät olisivat ryhtyneet tekemään jotakin niiden estämiseksi. Kunhan hihiteltiin. Ei hihitellä enää, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho MTV Uutisten vieraskolumnissaan.

Liberaalit ja toisistaan hädin tuskin erottuvat globalistipuolueet ovat olleet pitkään vallassa useimmissa demokraattisissa maissa. Tästä syystä moni oppi ajattelemaan, että demokratia on jonkinlainen synonyymi liberaalille globalismille. Kun vaalitulokset alkoivat olla epämiellyttäviä, ryhdyttiin valittamaan ”demokratian kriisiä”. Valitus yltyi, kun epämiellyttävät poliitikot alkoivat vieläpä toteuttaa epämiellyttäviä vaalilupauksiaan. Eihän tämän näin pitäisi mennä.

Demokratia ei ole kriisissä

Kyseessä ei tietenkään ole demokratian kriisi vaan liberaalin globalismin kriisi. Monet elättelevät vielä toivetta, että painajainen menee kohta ohi. Ehkä britit peruuttavat brexitin. Ja jos eivät peruutakaan, ehkä Britannia päätyy johonkin Norjan kaltaiseen ratkaisuun, jonka myötä se käytännössä pysyy EU:n jäsenenä, tosin ilman äänivaltaa. Ehkä Trump pannaan viralta. Ja jos ei pannakaan, hänen virkakautensa päättyy viimeistään seitsemän vuoden kuluttua, minkä jälkeen palataan normaaliin päiväjärjestykseen. Ehkä kansallismielisten puolueiden suosio hiipuu aivan pian, kun maahanmuutto lakkaa kiinnostamasta kansalaisia ja kun he ymmärtävät, että monikulttuurisuus on kivaa.

Itse arvelen, että länsimaiset yhteiskunnat ovat siirtyneet pysyvästi pois vanhasta ideologisesta normaalista. Samaa arveli juuri Euroopan parlamentille puhunut Alankomaiden pääministeri Mark Rutte. Brexitin, Trumpin ja kansallismielisten puolueiden takana on samoja rakenteellisia syitä. Syyt ovat syvällä maailmanjärjestyksessä, vaikka korsi, joka katkaisi kamelin selän, vaihtelikin maittain. Itävallassa ”äärioikeistolainen” FPÖ nousi valtaan, kun edellinen hallitus oli naiivisti toivottanut Unkarin torjumat siirtolaislaumat tervetulleeksi. Italian La Lega voitti vaalit, koska edellinen hallitus synnytti maahan siirtolaiskaaoksen, mutta myös siksi, että jäsenyys yhteisvaluutassa oli johtanut talouden pysyvään lamaantumiseen, kurjistamispolitiikkaan, jättiläistyöttömyyteen ja näköalojen katoamiseen.

Brexitin tärkeimpänä välittömänä selittäjänä oli työvoiman vapaa liikkuminen EU:n sisällä. Miljoonat itäeurooppalaiset matalapalkkatyöntekijät sotkivat työmarkkinoita, kuormittivat sosiaaliturvajärjestelmää ja julkisia palveluja ja painoivat Britannian tuottavuusasteen Italian tasolle. Ei ole syytä investoida työn tuottavuuden parantamiseen, kun halpaa työvoimaa on rajattomasti saatavilla. Kansanäänestykseen toki kanavoitui myös tyytymättömyys EU:hun liittymättömiin ongelmiin kuten Tony Blairin aloittamaan holtittomaan maahanmuuttoon kolmannesta maailmasta, ennen kaikkea Pakistanista.

Yhdysvalloissa on käyty paljon laadukastakin keskustelua Trumpin voiton syistä. Joku totesi osuvasti, että liberaali media ottaa Trumpin kirjaimellisesti mutta ei vakavasti, kun taas hänen kannattajansa ottavat hänet vakavasti mutta eivät kirjaimellisesti. Tämä oli median pahin strateginen virhe sekä vaalikampanjan aikana että sen jälkeen. Toimittajat ja muut vastustajat keskittyivät Trumpin viljelemiin törkeyksiin mutta sivuuttivat sen, mitä hän edustaa, koska heidän mielestään hän ei edustanut mitään. Kannattajat taas ymmärsivät sen, että Trumpin mopo keulii ilmaisun tasolla, mutta heihin vetosi se, mitä Trump edustaa. Ennen kaikkea he kavahtivat sitä, mitä Hillary Clinton edusti.

Näkemykseni mukaan näiden poliittisten mullistusten yhteinen nimittäjä ei kuitenkaan ole maahanmuutto tai yhtäkkiä lisääntynyt punaniskaisuus, seksismi tai ihmisviha kuten joillakin tahoilla halutaan uskoa. Yhteinen nimittäjä on talouden globalisaatio ja se, mitä se tekee yhteiskunnalle ja ihmisille.

Työvoiman vapaa liikkuvuus hajottaa yhteiskuntia

Euroopan sisämarkkinat perustuvat tavaroiden, palveluiden, pääomien ja työvoiman vapaalle liikkumiselle. Eniten kritiikkiä on herättänyt työvoiman vapaa liikkuminen, koska sen ongelmat ovat helpoimmin nähtävissä. Kun elintaso jäsenmaissa on kovin erilainen, yhden jäsenmaan minimipalkalla voi elää herroiksi toisessa jäsenmaassa. Monet Itä-Euroopan maat, kuten Latvia ja Puola, tyhjenevät koulutetuista nuorista, jotka vastaanottavassa maassa, kuten Britanniassa, syrjäyttävät parempiin tuloihin tottuneet kantaväestön edustajat hinnallaan. Tilannetta vääristävät entisestään jäsenmaasta toiseen maksettavat perhe- ja muut sosiaalietuudet, jotka koetaan osaksi palkkaa. Avokätinen sosiaaliturvajärjestelmä ja yhteiset työmarkkinat ovat mahdollistaneet sen, että yritykset ovat käytännössä voineet ulkoistaa osan palkkakuluistaan veronmaksajalle.

Britannian entinen pääministeri David Cameron pyrki neuvottelemaan maansa jäsenyysehdot uusiksi siten, että työvoiman liikkumista olisi voitu rajoittaa. Komissio on itse useissa yhteyksissä korostanut, että työvoiman liikkumisen ja muiden vapauksien välillä ei ole loogista yhteyttä. Työvoiman vapaasta liikkumisesta voitaisiin luopua ilman, että sisämarkkinat siitä kärsisivät. Kytkös on ideologinen ja poliittinen. Tästä ei haluttu tinkiä, ja lopputulos on historiaa.

Työvoiman vapaan liikkumisen kielteiset vaikutukset työmarkkinoihin ja yhteiskuntien eheyteen ovat selkeitä, mutta tavaroiden ja pääomienkaan liikkuminen ei ole ongelmatonta. Niitä vastaan on kuitenkin vaikeampi taistella leimautumatta hörhöksi, koska niiden välittömät edut ovat näkyviä ja helposti markkinoitavissa ihmisille. Ongelmia voidaan lähestyä useasta eri näkökulmasta.

Tavaran ja rahan vapaata liikkumista on kautta historian puolustettu sillä, että se synnyttää maiden välille keskinäisriippuvuutta, joka puolestaan ehkäisee niiden kykyä ja halua sotia keskenään. Tämä voi olla osin totta. Toisaalta se on johtanut myös siihen, että poliittinen päätösvalta on siirtynyt kansalaisilta ja heidän valitsemiltaan edustajilta rahoituslaitoksille, luottoluokittajille, suuryrityksille, sanalla sanoen ”markkinoille”. Kansalaiset saavat kyllä äänestää vaaleissa, mutta hallituksen ja sen ohjelman tulee nauttia ”markkinoiden”, ei kansalaisten, luottamusta. Jos rahahanat pannaan kiinni, luottoluokitusta lasketaan ja investoinnit jäädytetään, mikä tahansa hallitus menee nurin.

Tähän voidaan vastata, että missä tahansa maailmanjärjestyksessä hallitusten tehtävä on tehdä vastuullista politiikkaa. Luonnollisesti on, mutta juuri rahan vapaa liikkuminen on mahdollistanut jatkuvan velaksi elämisen ja siten altistanut hallitukset ”markkinoiden” uhkailulle ja kiristämiselle. Kreikan romahdus kymmenen vuotta sitten on toki Kreikan omaa syytä, mutta tämä tuskin paljon lämmittää sen enempää kreikkalaisia kuin laskun maksavia eurooppalaisiakaan.

Tavaran vapaa liikkuminen johtaa siihen, että tavaroita valmistetaan siellä, missä se on edullisinta tai muuten kannattavinta. Tämä on järkevää periaatteessa mutta vain periaatteessa. Kun pitkälle kehittyneessä maassa valmistetun lopputuotteen, vaikkapa auton, puhelimen tai virvoitusjuoman, raaka-aineet kuljetetaan tehtaalle eri puolilta maapalloa, tämä kuormittaa ympäristöä. Kuljetukset synnyttävät n. 15% maailman kasvihuonepäästöistä. Raskaan tieliikenteen ja laivaliikenteen osuus tästä on yli puolet. ”Vihreästi” ajattelevat ihmiset usein korostavat lähituotannon ympäristöystävällisyyttä ja kestävyyttä, mutta samaan aikaan he vannovat tavaran vapaan liikkumisen nimeen. Tekstiilit valmistetaan nykyään Bangladeshissa eikä Suomessa. Tämä ei ole ympäristön kannalta hyvä asia. Protektionismi ja kotimainen tuotanto on ympäristöystävällistä. Ei ainoastaan siksi, että se vähentää tarvetta pitkiin kuljetuksiin, vaan myös siksi, että länsimaisen päästö- ja muun sääntelyn vuoksi tuotanto kuluttaa vähemmän energiaa ja muita resursseja kuin halpamaissa.

Minne duunari lähtee, kun duuni lähtee?

Toinen, tärkeämpi ja vähemmän keskusteltu argumentti talouden globalisoitumista vastaan on se, että vaikka yksittäinen maa voi optimoida tuotantoaan, se ei voi optimoida väestöään. Jos tuijotetaan pelkkiä numeroita, on järkevää teettää työvoimaintensiiviset tehtävät siellä, missä työvoima on edullista, ja keskittyä korkean lisäarvon jalosteisiin siellä, missä työvoima on kallista mutta teknologian ja osaamisen taso korkeaa. Karkeasti yksinkertaistaen: teetetään tehdas- ja maataloustyöt Afrikassa ja keskitytään Suomessa mikrosiruihin ja digitaalisiin palveluihin.

Ongelma on siinä, että niin Suomessa kuin Afrikassa syntyy erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia taipumuksia, ominaisuuksia ja olosuhteita. Kaikista ei tule mikrosirujen tai digitaalisten palveluiden kehittäjiä ja valmistajia. Voimme poistaa Suomesta suorittavan työn, mutta meille jää ihmisiä, joiden taipumukset sopivat parhaiten suorittavaan työhön. Kantaväestön osalta tämä implisiittisesti ymmärretäänkin, vaikka sitä ei kehdata ääneen sanoa: vaikka pääkirjoituksissa ja kolumneissa toistellaan jatkuvasti sitä, miten ”Suomi tarvitsee osaajia”, kukaan ei ehdota, että koulutetaanpa suomalaisista pitkäaikaistyöttömistä ja syrjäytyneistä niitä osaajia. Se ei käy niin helposti, koska ihmiset syntyvät erilaisina ja ovat erilaisia.

Sen sijaan maahanmuuttajien kohdalla usko massan homogeenisyyteen on vahva. 90-luvun alusta lähtien, ja vuoden 2015 syksystä kiihtyen, on kuultu ehdotuksia, joissa kotouttamisongelmat ratkaistaan tekemällä kouluttamattomista ja usein luku- ja kirjoitustaidottomista arabeista ja somaleista koodaajia ja muita huippuosaajia. Tulijat ovat kuulemma ”uusi Nokia”.

Yhdysvallat pystyi absorboimaan lyhyessä ajassa miljoonia uusia tulijoita 1800-1900-lukujen taitteessa siitä yksinkertaisesta syystä, että teollisuus, kaivokset sekä maa- ja metsätalous pystyivät työllistämään lähes rajattomasti ihmisiä, joilla ei ollut kielitaitoa tai varsinaista osaamista. Toisaalta tulijoilla ei ollut vaihtoehtoja töihin menemiselle, koska sosiaaliturvaa oli niukasti tarjolla. Nykyisessä Euroopassa kumpikaan ehto ei päde. Sisäänheittoammatteja ei juuri ole, eivätkä kaikki voi ryhtyä taksikuskeiksi. Töihin menemiseen ole mitään välttämätöntä tarvettakaan, koska tulonsiirroilla elää leveästi verrattuna lähtömaan oloihin.

Vapaakauppa ja tavaran vapaa liikkuminen polarisoivat ja jakavat yhteiskuntaa. Suuri osa ihmisistä saavuttaa jälkiteollisen yhteiskunnan vaatiman osaamistason ja pärjää mainiosti, mutta yhä useampi putoaa kyydistä. Laskennallinen ratkaisu olisi siirtää matalan osaamistason ihmiset sinne, missä on tarjolla matalan osaamistason töitä, mutta ei suurin osa ihmisistä halua muuttaa kotimaastaan pois. Suurin osa ihmisistä haluaa elää ympäristössä, jonka he kykenevät ymmärtämään. Minne suomalainen duunari lähtee, kun duunit ovat lähteneet?

Monet Trumpia äänestäneet muistelevat aikoja, jolloin tavallinen duunari saattoi elättää itsensä ja lapsensa, olla ylpeä ja luottaa tulevaisuuteen ja asioiden pysyvyyteen. Nyt työt ovat kadonneet Meksikoon, ja samaan aikaan joku itärannikon ”Joogamatto-Jessica” kaataa suolaa haavoihin höpisemällä heille jostakin sukupuolten moninaisuuden juhlistamisen tärkeydestä.

Yhteiskunta pysyy yhteiskuntana vain, jos se pystyy tarjoamaan erilaisille jäsenilleen mahdollisuuden henkisesti ja materiaalisesti ihmisarvoiseen elämään. Talouden globalisaatio tuottaa erikoistuneita yhteiskuntia ja vie päinvastaiseen suuntaan.

Ihmiset kaipaavat turvallisuutta ja ennakoitavuutta

Mainitsin aiemmin globalisaation välittömät hyödyt, jotka ovat helposti nähtäviä ja joiden vuoksi se on helposti markkinoitavissa ihmisille. Lapsuudessani Suomi oli paljon suljetumpi yhteiskunta. Tuontitavara, etenkin koneet ja laitteet, maksoivat paljon enemmän. Nykyään mikään ei maksa juuri mitään. Eikö tämä muka ole hyvä asia?

Kun kaikki on halpaa, sillä ei ole myöskään mentaalista arvoa. Ihmisten nurkat täyttyvät hetken mielijohteesta hankitusta, Kiinassa valmistetusta krääsästä. Tekeekö tämä ”yltäkylläisyys” ihmiset onnelliseksi? 80-luvun alussa Sony Walkman -korvalappustereot olivat investointi, johon piti säästää. Tänä päivänä lapsille hankitaan puolen vuoden välein uusi älypuhelin, kun vanha putoaa taskusta asfaltille. Kun tavarat ovat halpoja, niitä ei voi tai kannata korjata niiden hajotessa, eikä niillä ole ehjänäkään jälleenmyyntiarvoa.

Ehkä olen vain tulossa vanhaksi, mutta minusta tuntuu, että pohjimmiltaan useimmat ihmiset - etenkin perheellistyttyään ja lapsia hankittuaan - kaipaavat turvallisuutta, varmuutta ja ennakoitavuutta sekä työelämässä että ympäristössään. Globalisaatio seurauksineen ja lieveilmiöineen, samoin hallitsematon maahanmuutto, on iskenyt juuri näihin arvoihin ja tehnyt elämästä käsittämätöntä. Kaikki eivät ole uraohjuksia, pyrkyreitä ja uusien haasteiden etsijöitä. Monille on paljon arvokkaampaa tietää, että työpaikka on olemassa vielä ensi vuonnakin. Mitä vähemmän heidän tarvitsee murehtia ympäristön muutoksia ja pelätä huomista, sitä enemmän he voivat keskittyä elämään omaa elämäänsä.

Trumpia äänestettiin uskoakseni paljolti siksi, että hän lupasi tuoda työt takaisin kotiin ja palauttaa ylpeyden, ennakoitavuuden ja turvallisuuden duunarin elämään. Onnistuuko hän siinä, on tietysti kokonaan toinen kysymys, mutta tämä on se, mitä häneltä halutaan. Trump nähdään liian yksiselitteisesti uhkana kaikelle hyvälle, kun todellisuudessa hän on uhka vain vallitsevalle maailmanjärjestykselle. Se maailmanjärjestys on hyvä osakesijoittajille, suuryrityksille ja niille, jotka pysyvät sen kyydissä, mutta se ei välttämättä ole hyvä yhteiskunnille kokonaisuutena.

Kansainvälinen kauppa ei tietenkään ole huono asia. Tuonnin pitäisi kuitenkin täydentää kotimaista tuotantoa, ei korvata sitä. Vapaakauppa synnyttää ongelmia etenkin, jos palkkatasot osapuolina olevissa maissa ovat hyvin erilaiset. Tämä pätee niin EU:n sisällä kuin esimerkiksi Yhdysvaltain ja Meksikon välillä. Ainoina vaihtoehtoina eivät onneksi ole joko täysin vapaa kauppa tai ilmatiivis protektionismi. Toivon, että Trump, brexit ja kansallismielinen kehitys EU:n sisällä tuuppaavat maailmanjärjestystä ainakin hitusen uuteen suuntaan.

Itävallan ja Italian vaalitulokset eivät jää viimeisiksi laatuaan

Palataan lopuksi Eurooppaan. ”Eurooppalainen unelma” kaatuu pala kerrallaan. Huvittavaa ja mielenkiintoista on, että niin brexit kuin ”äärioikeiston” nousu olisi voitu estää, jos EU ja jäsenmaiden hallitukset eivät olisi käyttäneet niin paljon aikaa populismin torjuntaan ja populistien haukkumiseen, vaan olisivat keskittyneet ehkäisemään ja ratkaisemaan niitä ongelmia, joihin kyllästyneenä kansalaiset äänestivät populistipuolueita. Kansalaiset eivät halua halpatyövoimaa muista EU-maista, eivätkä he halua haittamaahanmuuttajia Afrikasta ja Lähi-idästä. Unionin ja vanhojen valtapuolueiden kyvyttömyys ja haluttomuus ottaa vakavasti ihmisten oikeutettua suuttumusta kaatoi lopulta maljan Britanniassa, Itävallassa ja Italiassa. Ne eivät jää viimeisiksi.

Se, että kansallismieliset puolueet silloin tällöin romahtavat, tai eivät aina menesty, ei tarkoita, että tilaus sille, mitä ne edustavat olisi katoamassa. Yleensä kyse on näiden puolueiden omista virheistä, puutteista ja epätäydellisyyksistä. Siksi on globalistisen agendan omalta kannalta valtava virhe tanssia voitontanssia esimerkiksi Le Penin tappiosta ja Macronin voitosta, tai Suomessa perussuomalaisten kannatuksen putoamisesta. Voitonhuumassaan vanha valta ei malta puuttua niihin epäkohtiin, joiden vuoksi kansallismieliset puolueet ja poliitikot alun alkaen nousivat.

Kaikki ihmiset eivät pidä siitä yhdistelmästä, että oma ja lasten tulevaisuus on epävarma, kotimaa alkaa maahanmuuton myötä näyttää ulkomaalta, ja että heidän päättäjiensä mielestä tärkeintä on keskustella miehen oikeudesta synnyttää. Kun tätä kaikkea hierotaan riittävän kauan ihmisten naamaan, seuraa ”taantumuksen” vastaisku. Reaktio voi välillä ottaa askelen taaksepäin, mutta sen jälkeen se ottaa kaksi eteenpäin.

Kirjoittaja on perussuomalaisten puheenjohtaja ja europarlamentaarikko. Kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kirjoittavat säännöllisesti MTV.fi:hin.

mtv.fi
15.06.2018 18:17

Nämä ns oikeamieliset näkevät kirjoituksessa tietysti rasismia, sortoa, syrjintää ynnä muuta "ihan kauheeta". Mutta kuten tekstissä sanotaan; monessa maassa ihmiset ovat heränneet haittamaahanmuuton aiheuttamiin (peruuttamattomiin) ongelmiin.
- Onneksi on poliitikoita, jotka ovat rohkeasti eri mieltä, sekä myös kuuntelevat kansaa.