Mitä Suomessa tapahtuu, kun hallitus eroaa? Näin toimii toimitusministeristö, jollaiseksi Sipilän hallitus nyt muuttuu
Juha Sipilän hallituksen ministerit jatkavat töitään toimitusministeristössä uuden hallituksen nimittämiseen asti.
- Juha Sipilän hallitus poseerasi alkuperäisessä kokoonpanossaan 29. toukokuuta 2015. (KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA)
- hallitus_vuonna_2015.jpg (61.14 KiB) Katsottu 2068 kertaa
PÄÄMINISTERI Juha Sipilän (kesk) jätettyä hallituksen eronpyyntönsä presidentti Sauli Niinistölle ja presidentin hyväksyttyä eronpyynnön hallitus jatkaa niin sanottuna toimitusministeristönä.
SILLÄ ei eduskunnan luottamusta eikä se siksi ole kykenevä poliittisiin linjanvetoihin. Nimensä mukaisesti keskittyy toimittamaan juoksevia asioita, jotta valtion hallinto selviää erilaisista päivänpäällisistä päätöksistä ja velvoitteista.
Toimitusministeristö jatkaa toimintaansa siihen saakka, kunnes uusi hallitus muodostetaan.
JUHA Sipilän hallitus olisi joka tapauksessa muuttunut toimitusministeristöksi 14. huhtikuuta pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen.
”Maassa pitää olla joka tapauksessa hallitus kaikkina aikoina”, valtiosääntöoikeuden professori
Mikael Hidén tähdentää.
Hän muistuttaa, että ne lainsäädäntöhankkeet, jotka hallitus on jo saattanut eduskunnan käsiteltäviksi, voivat myös edetä edelleen eduskunnassa päätöksentekoon asti, jos eduskunta niin haluaa.
Esimerkkinä Hidén mainitsee eduskunnan käsiteltävänä olevat uudet tiedustelulait, joiden käsittely on jo loppusuoralla.
”Mutta jos asiassa on poliittisia kiistoja, niin hallituksen asema on heikompi kun se toimii toimitusministeristönä.”
TOIMITUSMINISTERISTÖSSÄ ministerien tittelit säilyvät ennallaan. Pääministeriä kutsutaan yhä pääministeriksi ja oikeus- ja puolustusministeriä puolustusministeriksi.
”Mutta asioiden ajamiskyky poliittisin perustein loppuu. Mahdollisuus vaikuttaa heikkenee olennaisesti.”
HALLITUS on juridisesti oikeutettu periaatteessa tekemään myös nimityksiä, jos sujuva asiainhoito vaatii nimityksen tekemistä, Hidén kertoo.
”Mutta jos nimitys on poliittisesti tulenarka, siitä nousisi hirveä äläkkä”, Hidén selventää asian poliittista puolta.
Siksi hallituksen ei nimitysasioissa pitäisi enää tehdä poliittisesti kiistanalaisia ratkaisuja, vaikka sellaistakin on Suomen historiassa hallituksen toiminnan viime metreillä joskus nähty.
”Mutta rajaviiva ei ole tässäkään hirveän terävä”, Hidén sanoo.