Poliisi selvitti Tuija Nurmen sopeutumiseläkkeen nostamista - ei rikosta: ”Hän on menetellyt voimassa olevan lainsäädännön suomalla tavalla”
Kokoomuksen entisestä kansanedustajasta
Tuija Nurmesta, 60, tehdyt tutkintapyynnöt eivät johtaneet esitutkintaan. Poliisin mukaan Nurmea ei ole syytä epäillä mistään rikoksesta.
Nurmesta tehtiin poliisille kaksi tutkintapyyntöä 27. marraskuuta 2017.
Yksityishenkilöiden tekemissä tutkintapyynnöissä viitataan Iltalehden samana päivänä julkaisemaan uutiseen, jonka mukaan Nurmi on nostanut sopeutumiseläkettä ja työskennellyt samaan aikaan yleislääkärinä Terveystalossa.
Tapausta selvittänyt Hämeen poliisilaitos päätti keskiviikkona, ettei Nurmea ole syytä epäillä mistään rikoksesta. Esiselvitysvaiheessa poliisi selvitti tapausta mahdollisena petosrikoksena.
- Nähdäkseni petosrikoksen tai minkään muunkaan rikoksen tunnusmerkistö ei ole täyttynyt, eli asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, Hämeen poliisilaitoksen rikostarkastaja
Kimmo Kajosmaa toteaa päätöksessään.
- Yksityishenkilön tekemässä tutkintapyynnössä pyydettiin selvittämään, onko Nurmi syyllistynyt rikokseen nostaessaan sopeutumiseläkettä. POLIISI
- tutkintapyyntö_Nurmi.jpg (44.27 KiB) Katsottu 9808 kertaa
Kajosmaan päätöksen mukaan poliisi pyysi esiselvitysvaiheessa Nurmelta ja Kevalta selvitykset asiasta. Lisäksi poliisilla on ollut käytössään "asiakirjat, joilla Keva on pyytänyt Nurmelta selvitystä tämän verotuloista eläkkeen tarkistusta varten".
- Saadun selvityksen mukaan Nurmen sopeutumiseläke on alkanut 21.4.2011. Eläkkeen määrä on muuttunut 1.9.2012 alkaen ja toisen kerran 1.9.2014 lukien. Eläkkeen määrän muutokset ovat johtuneet Nurmen ansioiden muutoksista.
Kajosmaan mukaan Nurmi ei ole antanut Kevalle valheellista tietoa.
- Hän on nähdäkseni menetellyt voimassa olevan lainsäädännön suomalla tavalla.
Tulkinnanvarainen lakipykälä
Poliisin päätöksestä käy ilmi, että Keva myöntää kansanedustajien eläkelain 11 pykälän olevan tulkinnanvarainen.
Pykälän mukaan ”eläkettä maksetaan vain siltä osin kuin eläke ei yhdessä työ- tai yrittäjätoimintaan perustuvien ansioiden kanssa ylitä kansanedustajan eläkkeen enimmäismäärää”.
Perusteellisessa päätöksessään Kajosmaa viittaa korkeimman oikeuden ratkaisuun (KKO 2000:14), jossa todetaan, että ”oikeudelliselle harkinnalle on tyypillistä, että näytön arvioinnista ja laintulkinnasta voidaan useissa tapauksissa perustellusti olla eri mieltä, eli yleensä tiettyyn oikeudelliseen ongelmaan ei ole olemassa vain yhtä ja ainoaa oikeaa ratkaisua”.
- Tätä näkemystä voidaan nähdäkseni soveltaa myös tässä tapauksessa, kun arvioidaan, onko syytä epäillä Tuija Nurmen syyllistyneen asiassa mahdolliseen petosrikokseen, Kajosmaa toteaa.
- Mikäli oikeusohjeen sisältö on epäselvä, se mahdollistaa monenlaiset eri tulkinnat. Tällainen normi ei voi lähtökohtaisesti olla rikosvastuun perustana.
Kajosmaa kertoo Iltalehdelle, että samasta asiasta (kansanedustajien sopeutumiseläkkeistä) tehtiin poliisille kolmaskin tutkintapyyntö.
Tutkintapyynnössä viitataan yleisemmällä tasolla sopeutumiseläkettä nostaviin entisiin kansanedustajiin, jotka ovat toimineet samaan aikaan yrittäjinä. Keskiviikkona tehty päätös tutkinnan päättämisestä koskee Kajosmaan mukaan myös heitä.
Näin ollen myöskään
Tanja Karpelaa (kesk),
Päivi Lipposta (sd) tai
Suvi Lindéniä (kok) ei ole syytä epäillä mistään rikoksesta.
Presidenttikin paheksui
Iltalehti uutisoi Nurmen tapauksesta 27. marraskuuta 2017. Nurmi on nostanut kansanedustajan tilapäiseksi työttömyysturvaksi tarkoitettua sopeutumiseläkettä yhtäjaksoisesti keväästä 2011, vaikka hän on samaan aikaan työskennellyt lääkärinä.
Iltalehden tekemän selvityksen mukaan Nurmi ei ole ollut työsuhteessa Terveystaloon, vaan laskuttanut lääkärinpalkkionsa osittain omistamansa perheyhtiön, Oy Nurmi & Sonsin kautta.
Muun muassa presidentti
Sauli Niinistö on paheksunut julkisesti oman työn yhtiöittämistä, josta Nurmen tapauksessa on kyse. Järjestelyä on kutsuttu myös palkkatulojen piilottamiseksi.
Nurmi & Sons on ollut viime vuosina oikea rahantekokone. Yhtiö on tehnyt viimeisen kuuden vuoden aikana voittoa huimat 683 000 euroa, josta yhtiö on jakanut omistajilleen osinkoja harkiten.
Nurmi omistaa yhtiöstä 40 prosenttia ja hänen lääkärimiehensä 40 prosenttia. Loput 20 prosenttia ovat Nurmien aikuisten lasten omistuksessa.
Vuonna 2015 Nurmen verotettavat tulot olivat yhteensä 99 000 euroa. Tästä ansiotuloja oli 45 000 euroa ja pääomatuloja 54 000 euroa. Pääomatulot (osingot) eivät vaikuta sopeutumiseläkkeeseen millään tavalla toisin kuin ansiotulot (palkkatulot).
Eduskunnassa valmistellaan parhaillaan lakimuutosta, joka lopettaa sopeutumiseläkkeet kaikilta järjestelmän piirissä olevilta entisiltä ja nykyisiltä kansanedustajilta.
Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi kevään aikana.