Tuhovoimainen kaivostoiminta ja voimaton lainsäädäntö?

[poikani]

Suomalainen päättäjä on kuin ostarin kapakan yksinäinen siiderivalas, joka on tyytyväinen saamastaan huomiosta, kun joku panee perseeseen ja häipyy vähin äänin paikalta.

[L'amourha]

Saas nähdä minkälainen "selvitys" on luvassa.

Ministeri Lintilä aikoo selvityttää australialaisen kaivos­jätin suunnitelmat: ”Mikään kaivos­yhtiö ei tule Suomeen sikailemaan”

Julkaistu: 27.12. 12:13

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) aikoo selvityttää australialaisen kaivosjätin Dragon Miningin kohutut kaivossuunnitelmat. ”Mikään kaivosyhtiö ei tule Suomeen sikailemaan”, Lintilä vakuuttaa Ilta-Sanomille.

Joulun aikaan nousi kohu, kun Iltalehti uutisoi, että Hongkongin pörssiin joulukuun alussa listautunut Dragon Mining -kaivosyhtiö on kertonut sijoittajille, että Suomessa viranomaisten ja oikeuslaitosten päätökset kestävät niin kauan, että esimerkiksi sen kaivokset ehditään tyhjentää kullasta ennen prosessin päättymistä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä aikoo selvityttää asian.

– Selvitys tulee, laitan asian eteenpäin. Selvitämme, pitävätkö lehtitiedot paikkaansa.

– Ei tänne kukaan voi tulla sikailemaan kaivoslailla. Kaikilla täytyy olla samat pelisäännöt, Lintilä sanoo.

Dragon Miningillä on Suomessa kaksi toimivaa kaivosta. Yhtiön Valkeakoskelle suunnittelemasta kolmannesta kultakaivoksesta on syntynyt tuorein kohu.

Yhtään kaivosta ei luvitettu nykylailla
Lintilän mukaan viime päivien kaivoslaki-keskustelu on kuitenkin saanut outoja piirteitä, joissa käsitteet ja lait ovat sekoittuneet.

Lintilä sanoo, ettei Suomessa ole vielä ainoatakaan kaivosta, joka olisi luvitettu uuden, vuonna 2011 tehdyn kaivoslain mukaan. Luvat ovat entisen lain peruja, tai entisten lupien jatkoja.

– Yhtään toimivaa kaivosta ei ole vielä uuden kaivoslain perusteella luvitettu.

Lintilän mukaan kaivoslakia tärkeimmäksi ovatkin nouseet nykyään ympäristönsuojelulaki ja vesiensuojelulaki.

– Niistä on useimmin kyse kuin kaivoslaista. Ne ovat ikään kuin valtalakeja, Lintilä sanoo.

Vihreät hyväksyivät nykyisen lain
Sosiaalisessa mediassa varsinkin vihreiden Ville Niinistö on haukkunut nykyistä kaivoslakia. Lintilä muistuttaa, että Niinistö ja vihreät olivat yksimielisesti hyväksymässä uutta kaivoslakia 2011.

Lintilän mukaan nykyinen hallitus ei ole myöskään heikentänyt kaivoslakia, vaan se on toiminut eduskunnan tahdon mukaisesti.

Silti Lintilä sanoo, että hän on valmis käymään ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk) kanssa kaivoslakia läpi eri sidosryhmien kanssa. Kaivoslain muutokset tai täsmennykset tulevat todennäköisesti seuraavan hallituksen eteen jo hallitusohjelmaa tehtäessä.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000005947543.html

[holmesin haamu]

Tämä on ollut pitkään täysin normaalia. Kaivostoiminnan voitot ovat saaneet mennä ulkomaille, kunhan ovat ensin itse perustaneet kaivokset Suomeen. Lähinnä Suomeen on jäänyt työntekijöiden palkat. Muuten toimintaa on pidetty erittäin kannattavana. Ei ole ensimmäinen kerta, kun aihe on esillä.

[TuskaistaTietoa]

Perusmenoa Suomessa. Kohta Päivi Nerg kaivetaan naftaliinista seoittämään, kuinka maailman paras viranomainen tietää jokaisen maahan tulevan kaivosyhtiön tarkasti, eikä riskejä kantasuomalaisille näin ole.

[John Kimble]

Australialaiset pitävät Suomea kaatopaikkanaan ja kullanlähteenään - nyt olisi kirveellä töitä. Miten Suomen päättäjät voivat olla näin sinisilmäisiä? Vastaus lienee korruptiossa - kun kunnanjohtajan ja päättäjien tilille rapsahtaa iso summa rahaa niin katsellaan muualle kun Suomea raiskataan mineraaleista ja metalleista.

https://yle.fi/uutiset/3-10581384

Syvältä kaivoksesta paljastunut salainen kaatopaikka ei ehkä koskaan puhdistu täysin, selviää Dragon Miningin papereista – "Se jää nähtäväksi"

Oriveden kultakaivoksen uumenista löytyi luvattomasti dumpattuja jätteitä. Yhtiön mielestä puhdistaminen on vaarallista.

4.1.2019 klo 10:26 päivitetty 4.1.2019 klo 15:32

Oriveden kultakaivoksessa olevaa luvatonta kaatopaikkaa ei ehkä koskaan saada kokonaan puhtaaksi.

– Se jää nähtäväksi vielä, Pirkanmaan Ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Tuija Sievi-Korte sanoo Ylelle.

Ely-keskuksen mukaan kaivos puhdistetaan turvallisuus huomioiden.

Orivedellä sijaitsevasta kaivoksesta löytyi syksyllä 66 metrin syvyydestä jätteitä. Kaivostunnelissa on ollut kuvausten mukaan öljytynnyreitä, räjähdelaatikoita, muovia ja metallia. Jätteitä voi olla myös syvemmällä.

Pirkanmaan Ely-keskus kehotti Dragon Miningin tekemään siivoussuunnitelman lokakuun lopussa. Louhos pitää tyhjentää 66 ja 85 metrin tasoista.

Yhtiön vastauksesta Ely-keskukselle selviää, että 66 metrin syvyydessä on arviolta 30–50 kuutiota jätettä. Tämän siivoamisessa kuluu yhtiön mukaan muutama viikko, jos sortumariskiä saadaan vähennettyä.

Kaivosyhtiö Dragon Mining jatkaa kullan kaivamista ja malminetsintää Orivedellä, vaikka sen uusi lupahakemus hylättiin. Kaivos toimii vanhalla luvalla.

"Epävarmaa ja riskialtista"

66 metriä syvemmällä oleva jäte on Dragon Miningin mukaan hankalasti poistettavissa. 85 metrin taso on osin täyttynyt liejusta ja vedestä, eikä sinne ole pääsyä. Puhdistaminen on yhtiön mukaan vaarallista.

Yhtiön mukaan kokemuksia näin vanhojen louhosten tyhjentämisestä ei ole.

Voi olla, että siivotessa pitäisi tehdä räjäytyksiä, jotka voivat johtaa sortumiin. Jos taas kauko-ohjattava lastauskone tekisi lastauksen ja louhos sortuisi, kone öljyineen ja polttoaineineen jäisi louhokseen.

– Toiminnanharjoittaja esittää ensisijaisena vaihtoehtona, että louhoksesta lastataan pois vain tasolla -66 m oleva näkyvä jäte, sillä töiden onnistuminen kokonaisuudessaaan on hyvin epävarmaa ja riskialtista, Dragon Mining kertoo siivoussuunnitelmassa.

Dragon Mining vetoaa myös siihen, että 85 metrin syvyydessä olevia jätteitä on sijoitettu jo ennen Dragon Miningia. Sen mukaan jätteiden käsittelylle on löydettävissä turvallisuuden ja ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin tuoda niitä maanpinnalle.

Siivoussuunnitelmasta kertoi ensin Suomen Kuvalehti

Ely-keskus valvoo

Pirkanmaan Ely-keskus on hyväksynyt yhtiön siivoussuunnitelman. Päällikkö Tuija Sievi-Korte sanoo, että siivous tehdään osissa.

– Valvomme, mihin kuntoon kaivos jätetään, Sievi-Korte sanoo.

– Vielä ei ole lopullisesti voitu ratkaista, miten paljon muuta siivotaan kuin tasoa 66. Työn edetessä siivouksen toteuttamisen edellytykset ja aikataulu tarkentuvat. Siivoukseen liittyvistä asioista päätetään yhteistyössä kaivoksen turvallisuutta valvovan viranomaisen Tukesin kanssa, jolle kaivoslain mukaiset valvontatehtävät kuuluvat, Sievi-Korte lisää.

Sievi-Kortteen mukaan vaikka kaivos suljettaisiin, sitä valvotaan tarkastuksilla.

Koska jätteiden laittaminen on aloitettu Ely-keskuksen mukaan jo 1990-luvulla, ei tiedetä tarkkaan, mitä kaivoksesta vielä löytyy.

Jätteiden laiton varastointi kaivostunneliin on poliisin arvion mukaan alkanut jo kaivoksen edellisen omistajan, Outokumpu Oy:n aikana.

Outokumpu Oy toimi Orivedellä vuoteen 2003 saakka. Australialaisomistuksessa oleva Dragon Mining aloitti kullan louhinnan Oriveden kaivoksella vuonna 2007.

Poliisin mukaan kaivoksen nykyinen johto on lopettanut väärän käytännön vuonna 2016.
Kultakaivosta vastustetaan Valkeakoskella

Oriveden kaatopaikan siivoaminen alkoi Ely-keskuksen asiakirjojen mukaan vuoden loppupuolella.

Kunnostamisen ensimmäisessä vaiheessa uusitaan sähköt, jotta 66 metrin taso saadaan tuuletettua. Siivousta ennen sortumariskiä pitää vähentää esimerkiksi rappauksella.

Oriveden kultakaivoksen omistaja Dragon Mining on ollut otsikoissa viime aikoina myös Valkeakoskella. Siellä mielenosoittajat vastustivat kultakaivoksen aloittamista tällä viikolla. Valkeakosken kohutusta kultakaivoksesta on tehty myös kirjallinen kysymys.

[L'amourha]

Tässä voi olla seuraava kaivostuska: Kanadan kaivosjättien miljardien korvausvaateet saattavat rysähtää Suomen niskaan

Julkaistu: 7.1. 6:55

Kanadalaisten kaivosyhtiöiden asema paranee, kun Kanadan ja EU:n välinen vapaakauppasopimus tulee voimaan. Riski tulee sopimuksen investointisuojasta.
Suomelle saattaa tulla isojakin laskuja tulevaisuudessa, kun kanadalaisten kaivosyhtiöiden asema paranee Euroopan unionin ja Kanadan välisen CETA-vapaakauppasopimuksen tultua voimaan.

Sopimukseen liittyvän investointisuojan tarkoituksena on varmistaa, että kanadalaisten sijoitusten kohtelu EU:ssa on yhdenvertaista ja reilua suhteessa eurooppalaisiin sijoituksiin, kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta kertoo. Sama pätisi vastavuoroisesti EU-maista kotoisin olevien sijoitusten kohteluun Kanadassa.

Sopimus on olennainen Suomen kannalta erityisesti kaivosalalla, sillä alan kansainvälisistä pörssiyhtiöistä yli puolet on kotoisin Kanadasta. Suomessakin toimii useita kanadalaisyhtiöitä, esimerkiksi Kittilän kultakaivosta pyörittävä Agnico Eagle.

Vaikka sopimus pitää sisällään muitakin asioita, juuri investointisuoja on herättänyt pelkoa seurauksista Suomessa.

– Kanadalaiset kaivosyhtiöt voivat käynnistää oikeusprosessin Suomen valtiota vastaan, jos ne katsovat CETA-sopimuksen mukaisia oikeuksiaan loukatun. Oikeusprosessia varten on luotu oma, riippumaton tuomioistuinjärjestelmä eli siinä ei käytetä esimerkiksi suomalaisia tuomioistuimia, Kulovesi kertoo.

Romanialta vaaditaan 4,4 miljardin dollarin korvauksia
Oikeusprosessit voivat Kuloveden mukaan tulla ensinnäkin kalliiksi, minkä lisäksi ne voivat vahingoittaa valtion mainetta ulkomaisten sijoittajien silmissä.

– Jos sijoittajien oikeuksia katsotaan loukatun, korvaukset voivat olla suuria. Oikeusprosessin ja mahdollisten korvausten pelko saattaa heikentää valtion halukkuutta hyväksyä ulkomaisiin sijoituksiin, esimerkiksi kaivotoimintaan, vaikuttavaa lainsäädäntöä.

Kuloveden mukaan CETA-sopimuksessa on pyritty kaventamaan sijoitustuomioistuinten harkintavaltaa esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa sijoituksiin vaikuttavaa lainsäädäntöä on muutettu. Ongelmatonta se ei silti ole, Kulovesi sanoo.

Jonkinlaista osviittaa oikeusjuttujen kalleudesta saa jo käydyistä ja käynnissä olevista oikeusprosesseista.

Kanadalaiset kaivosyhtiöt ovat käräjöineet esimerkiksi Romaniaa ja Kreikkaa vastaan.

Romaniaa vastaan nostetussa jutussa kanadalainen yhtiö Gabriel Resources vaatii 4,4 miljardin dollarin korvauksia siitä, että kultakaivoshanke pantiin jäihin sen jälkeen, kun se kohtasi maassa voimakasta vastustusta, Kulovesi kertoo. Jutun käsittely on vielä kesken.

”Jos radikaalia suunnanmuutosta halutaan, sen aika on nyt”
Suomessa monet poliitikot ja kansalaisjärjestöt ovat vaatineet kaivoslain muuttamista pikaisesti, ennen CETA:n voimaantuloa. Kun eduskunta hyväksyi CETA-sopimuksen, se edellytti kaivoslain muutostarpeen selvittämistä ja sitä, että hallitus tuo mahdolliset muutosesitykset eduskunnan käsiteltäväksi vielä tällä vaalikaudella.

– Muutosehdotuksia ei ole käynnistetty eikä tällä vaalikaudella enää ehditä viedä uusia lainsäädäntöprosesseja läpi eli käytännössä jos halutaan tehdä muutoksia, ne siirtyvät nyt seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle, Kulovesi sanoo.

CETA-sopimus tulee täysimääräisesti voimaan vasta, kun kaikkien EU-maiden kansalliset parlamentit ovat sen ratifioineet.

Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorin Tapio Määtän mukaan olennainen kysymys kaivoksiin liittyvien lakien mahdollisessa muuttamisessa on nyt se, millaista kaivospolitiikkaa Suomi haluaa tehdä tulevaisuudessa.

– Suomi haluaa olla houkutteleva investointiympäristö kaivosyhtiöille, eikä tätä peruslähtökohtaa ole haluttu muuttaa. Tämä on se politiikka, jota on haluttu tietoisesti ajaa. Olennaista on keskustella, halutaanko tätä lähtökohtaa muuttaa vai ei, halutaanko olla houkutteleva investointiympäristö vai ei.

Jos kaivospolitiikassa halutaan tehdä radikaali suunnanmuutos, sen aika on Määtän mukaan nyt, kun kanadalaisten yhtiöiden investointisuoja ei ole vielä voimassa.

Määttä korostaa, että peruskysymys ei kohdistu vain kaivoslakiin, vaan myös muuhun kaivoksiin liittyvään lainsäädäntöön. Tällainen on esimerkiksi ympäristölainsäädäntö.
Katja Okkonen
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005954992.html

[John Kimble]

– Jos sijoittajien oikeuksia katsotaan loukatun, korvaukset voivat olla suuria. Oikeusprosessin ja mahdollisten korvausten pelko saattaa heikentää valtion halukkuutta hyväksyä ulkomaisiin sijoituksiin, esimerkiksi kaivotoimintaan, vaikuttavaa lainsäädäntöä.

Jos ja kun sisällissota/sodat Euroopassa syttyy, ensimmäisinä tulee kuopan reunalle viedä sijoittajat ja lakimiehet.

[Doctor Lecter]

Australialaiset pitävät Suomea kaatopaikkanaan ja kullanlähteenään - nyt olisi kirveellä töitä. Miten Suomen päättäjät voivat olla näin sinisilmäisiä? Vastaus lienee korruptiossa - kun kunnanjohtajan ja päättäjien tilille rapsahtaa iso summa rahaa niin katsellaan muualle kun Suomea raiskataan mineraaleista ja metalleista.

https://yle.fi/uutiset/3-10581384

Syvältä kaivoksesta paljastunut salainen kaatopaikka ei ehkä koskaan puhdistu täysin, selviää Dragon Miningin papereista – "Se jää nähtäväksi"

Oriveden kultakaivoksen uumenista löytyi luvattomasti dumpattuja jätteitä. Yhtiön mielestä puhdistaminen on vaarallista.

4.1.2019 klo 10:26 päivitetty 4.1.2019 klo 15:32

Orivedeltä löytyi kymmeniä metrejä syvä kaivos täynnä jätteitä – poliisi valvoo tyhjennysurakkaa

Sisä-Suomen poliisilaitos kertoo tutkivansa kaivostoimintaan liittyvää epäiltyä törkeää ympäristön turmelemista Oriveden kaivoksella.

Jo vuonna 2018 alkaneessa rikostutkinnassa on kyse kaivoskuiluun kymmenien metrien syvyyteen säilötyistä jätteistä.

Kaivoksen tyhjennys alkaa tiistaina 2.5.2023. Toimenpiteen kesto on suunnitelman mukaan kolme viikkoa. Tyhjennystoimet suoritetaan päiväsaikaan arkipäivinä ja poliisi on paikalla toimenpiteiden ajan.

Poliisista kerrotaan, että tyhjennyksen suorittaa erillinen, kaivostoiminnasta ulkopuolinen urakoitsija.

Muu oleskelu alueella on kielletty työskentelyn ja seulonnan aikana eli touko- ja kesäkuun ajan. Poliisi on määrännyt Oriveden kaivoksen alueelle myös droonien lennättämiskiellon 2.5. - 19.5.2023 väliselle ajalle.

Tavoitteena on tyhjentää alue, jossa jätettä epäillään olevan ja tuoda se maan pinnalle. Alueella mahdollisesti olevat jätteet lajitellaan ja seulotaan. Tämä vaihe kestänee kesäkuun loppuun saakka. Maan alta tyhjennyksessä mahdollisesti esiin tuleva jäte ja saastunut maa-aines toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi jätteenkäsittelylaitokseen.

mtvuutiset.fi
24.4.2023 16:30

[John Kimble]

Yli neljä vuotta näköjään kulunut ja asia on vielä lähes samassa pisteessä. Kuten epäiltyä, kyse näyttäisi olevan korruptiosta. Virkamiehiä ja päättäjiä mahdollisesti lahjottu. Suomalaiset veronmaksajat maksaa. Australialainen kaivosyhtiö Dragon Mining keräsi voitot ja kullan ja ilmeisesti vältti kaiken vastuun asiassa.

"Tukesin virkamiehelle syyte törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä – liittyy Oriveden entiseen kultakaivokseen

Julkaistu 29.03.2023 11:24

Poliisi on epäillyt virkamiehen antaneen "kaivosmyönteisiä" lausuntoja kaivoksesta, jossa on sittemmin tutkittu törkeää ympäristörikosta.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin virkamies on saanut syytteen törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, Tukes kertoi keskiviikkona.

Syyte liittyy lausuntoihin, joita Tukes on antanut australialaisen kaivosyhtiö Dragon Miningin Orivedellä Pirkanmaalla sijaitsevasta, sittemmin toiminnasta poistetusta kultakaivoksesta. Tukesin mukaan lausunnot ovat koskeneet kaivosturvallisuutta.

Tukesin mukaan virkamies on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Häntä ei ole rikosepäilyjen takia pidätetty virasta.

–  Syyte on vakava. Tukes on tehnyt sen vuoksi tehtäväjärjestelyjä ja rajoittaa kyseisen virkamiehen oikeuksia kaivosasioissa syytteen käsittelyn ajan, Tukesin pääjohtaja Kimmo Peltonen sanoo tiedotteessa.

"Ollut enemmän kaivosmyönteinen kuin puolueeton"

Virkamiehen rikosepäily tuli ilmi kultakaivoksen ympäristörikostutkinnan yhteydessä. Kaivokseen epäillään säilötyn huomattava määrä erilaista jätettä.

Pirkanmaan ely-keskus on katsonut, että kyseessä on laiton kaatopaikka. Sisä-Suomen poliisi on tutkinut asiaa rikosnimikkeellä törkeä ympäristön turmeleminen.

Poliisi on aiemmin kertonut, että virkamiehen epäillään olleen lausuntoja antaessaan "enemmän kaivosmyönteinen kuin puolueeton".

–  Syytä epäillä -kynnys on täyttynyt sen osalta, että lausunnot on annettu tavalla, joka ei ole virkamiesmäinen tapa antaa lausuntoja, rikoskomisario Joni Länsipuro sanoi STT:lle kesällä 2021, kun poliisin esitutkinta virkamiehen toiminnasta valmistui."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tuk ... #gs.wi697j