YLEItävallan vastaanottokeskuksista tuli maastalähtökeskuksia – maa haluaa eroon turvapaikanhakijoista, vaikka kärsii työvoimapulasta
Maastakarkotusten vastakampanja “koulutus karkotusten sijaan” on kerännyt kymmeniä tuhansia allekirjoituksia.
LINZ Vaahtoavaa olutta laskee hanasta tuoppeihin. 18-vuotias afganistanilainen Yanis Anwari tekee sen jo taitavasti.
Hän työskentelee tarjoilijaharjoittelijana kauppakeskuksen ruokaravintolassa Itävallan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Linzissä. Hän saapui Itävaltaan turvapaikanhakijana neljä vuotta sitten ilman vanhempiaan.
Anwari on iloinen harjoittelupaikasta, sillä hän saa ammatin oppisopimuksella.
Hänen elämänsä on ollut jatkuvaa lähtemistä. Äiti kuoli kun hän oli 9-vuotias. Hän joutui lähtemään Pakistaniin enonsa luokse. Myöhemmin poika päätyi Iraniin, jossa hän oli töissä rakennusalalla. Lopulta syntyi päätös lähteä Eurooppaan.
– Viihdyn tässä työssä. Saan tavata asiakkaita ja opin uusia asioita. Tämä on todella hyvä työ, Yanis Anwari sanoo.
Saksan kieltä hän oppi ensin alkeiskurssilla, sen jälkeen kadulla.
Nuori mies on kuitenkin alakuloinen. Hän on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Viimeinen oljenkorsi on hallinto-oikeus, jonka päätös Anwarin valitukseen tulee lähiaikoina.
Vaikea saada itävaltalaisia ravintola-alalle
Ravintolapäällikkö Werner Blöchl on tyytyväinen Anwarin työpanokseen. Anwari on hyvin motivoitunut.
Blöchlin mukaan tarjoilijoiden ja keittiöhenkilökunnan rekrytoiminen on vaikeaa, varsinkin ”kantaitävaltalaisten” työntekijöiden. Ravintola joutuu itse kouluttamaan harjoittelijoita ja turvapaikanhakijoita on ollut helppo houkutella alalle.
– Turvapaikanhakijat voivat saada työmahdollisuuden kun me koulutamme heidät. Siitä on molemminpuolista hyötyä, Werner Blöchl sanoo.
Ravintolapäällikkö Blöchl on yksi niistä yli 73 000 ihmisestä ja 1 474 yrityksestä, jotka ovat allekirjoittaneet anomuksen ”Ausbildung statt Abschiebung” eli koulutus karkotusten sijaan Itävallan liittokanslerille Sebastian Kurzille.
Ox Steak & Grill-ravintolan kokemukset ovat olleet hyviä. Blöchin mukaan turvapaikanhakijat haluavat oppia saksaa ja kotoutua.
Blöchl toivoo, että Anwari saisi jäädä. Ravintolapäällikkö on tukenut Anwaria oikeudessa ja on puhunut hänen puolestaan.
Talouskasvu hiipuu työvoimapulan takia
Koulutus karkotusten sijaan -hankkeen puuhamies on Rudi Anschober vihreistä. Hän on Ylä-Itävallan osavaltion kotouttamisministeri.
Koko juttu alkoi siitä, kun oppisopimuksella oleva turvapaikanhakija haettiin suoraan erään ravintolan keittiöstä karkotettavaksi. Paikallisväestö nousi protestoimaan.
Itävallassa on 15 353 oppisopimuspaikkaa täyttämättä. Pelkästään Ylä-Itävallassa, joka on vahvaa teollisuusaluetta, elinkeinoelämään tarvitaan 127 000 uutta työntekijää vuoteen 2030 mennessä.
– Työvoimapula tarkoittaa, etteivät yritykset voi ottaa tilauksia vastaan, liikevaihto pienenee ja se johtaa hyvinvoinnin pienenemiseen, Anschober lataa.
Itävaltaan tulee noin 250 turvapaikanhakijaa viikossa, eli yhtä vähän tai paljon kuin ennen pakolaiskriisiä. Silti maan liittohallitus puhuu jatkuvasti uhkaavasta pakolaistulvasta.
Anschober uskoo, että puhuminen turvapaikanhakijoista on osa sen liiketoimintamallia. Hän on yrittänyt vuoden verran järjestää tapaamista liittokansleri Sebastian Kurzin kanssa, mutta se ei ole onnistunut.
– Vaikuttaa siltä, että ideologisista syistä tähän ongelmaan ei haluta järkevää ratkaisua, Anschober sanoo.
Sisäministeri: Itävallassa puhaltavat uudet tuulet
Oikeistopopulistinen FPÖ-puolue sai 26 prosenttia äänistä joulukuussa 2017 pidetyissä parlamenttivaaleissa.
Se nousi hallitukseen maan suurimman puolueen, porvarillisen ÖVP:n kanssa. Yksi FPÖ:n pääideologeista, Herbert Kickl sai sisäministerin salkun. Siitä lähtien Kickl on esittänyt kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan.
– Viestin pitää kuulua – jos ei tarvitse suojaa, niin sillä henkilöllä ei ole Itävallassa mitään mahdollisuuksia. Jos ei tarvitse suojaa, sisäänpääsylippua ei anneta vaan annetaan maastalähtölippu, Kickl sanoi tiedotustilaisuudessa Wienissä helmikuun lopussa.
Sisäministerin uusin uudistus oli se, että vastaanottokeskuksia ryhdytään maaliskuun alusta nimittämään maastalähtökeskuksiksi. Kickl haluaa ulkomaalaisten huomaavan, että Itävallassa puhaltavat uudet tuulet.
Ministeri haluaa maastalähtökeskusten asukkaille ulkonaliikkumiskiellon. Se olisi vapaaehtoinen kello 22–06. Mutta jos kieltoon ei suostu, siirretään toiseen keskukseen kauas asutuksesta.
Sisäministeri haluaa mahdollisuuden pidättää epäilyttäviä turvapaikanhakijoita, vaikka he eivät ole tehneet mitään rikosta. Sitä varten pitää muuttaa perustuslakia.
On epätodennäköistä että tämä uudistus menisi läpi, koska perustuslain muuttamiselle ei löydy oppositiosta tukea.
Koko lakimuutosehdotus lähti liikkeelle siitä, kun turkkilainen taparikollinen puukotti sosiaalityöntekijän kuoliaaksi Dornbirnin kaupungissa. Mies ei saanut sosiaalityöntekijältä haluamaansa rahaa. Hänet oli jo vuonna 2009 karkotettu maasta, mutta hän oli onnistunut palaamaan Itävaltaan.
Ylä-Itävallan osavaltion pääkaupungissa Linzissä Yanis Anwari elää epävarmoja aikoja. Häntä hermostuttaa hallinto-oikeuden tuleva päätös.
– Jos saan jäädä, kaikki on hyvin. Minulla on työ, asunto ja olen rakentanut tulevaisuuteni sen varaan. Jos saan kielteisen päätöksen, minun täytyy paeta johonkin toiseen maahan, Anwari sanoo.
29.3.2019 klo 11:05
Puukottajaa sanotaan taparikolliseksi. Tässä onkin se vissi ero; kukaan ei tule toiseen maahan etuuksien takia, vaan vainon, sodan ja hädän. Näin olen asian ymmärtänyt, joten se erottaa taparikollisen (haluaa rahaa) turvapaikanhakijasta (haluaa turvaa, suojaa)....turkkilainen taparikollinen puukotti sosiaalityöntekijän kuoliaaksi Dornbirnin kaupungissa. Mies ei saanut sosiaalityöntekijältä haluamaansa rahaa. Hänet oli jo vuonna 2009 karkotettu maasta, mutta hän oli onnistunut palaamaan Itävaltaan
Juuri tälläisten rikollisten takia myös ne harvat islamista oikeasti luopuneet ja kehityskykyiset yksilöt joutuvat lähtemään. Tapaus kertoo myös rajavalvonnan tärkeydestä ja avointen rajojen heikoodesta.
- Suomessa tilanne on vielä huonompi, sillä jopa itse rajavartiolaitoksen johtaja on sanonut, että jos ihmiset ovat tullakseen, ne tulevat. Sille ei vaan voi mitään. Kuitenkin hän itse haluaa olla sellaisen laitoksen johtaja, joka tunnustaa kyvyttömyytensä ja haluttomuutensa sekä osaamattomuutensa siihen tehtävään, jota heidän pitää hoitaa.
Jos yrityspuolella johtaja sanoisi, että jos ja kun konkurssi on tuloillaan, niin se tulee, emme voi sille mitään, niin miten asiakkaat ja omistajat reagoisivat?