Switch to full style
Tänne keskustelut politiikasta siihen liittyvästä korruptiosta yms.
Lähetä vastaus

Re: Siirtolaisten vyöry Eurooppaan

To Elo 23, 2018 11:00 pm

Chikatilo kirjoitti:
Venäjällä on 175 000 Jehovan todistajaa. Kourallinen on lähtenyt pakoon uskonnollista vainoa ulkomaille.
Maahanmuuttoviraston tuoreiden tilastojen mukaan 282 venäläistä on jättänyt turvapaikkahakemuksen Suomessa vuonna 2018.


Toisin sanoen 174 718 Venäjän jehovaa on tällä hetkellä

a) pyrkimässä länteen - moni varmaan Suomeen

b) joutumassa vankilaan tai

c) luopumassa uskonnostaan.

Jos vaihtoehto a toteutuu, saa tackleberrykin kohta lukea ja linkittää uutisensa Vartiotornista iltapaskojen sijaan. :)

Pahoittelen, että meillä Suomessa ei ole RT:n tasoista uutismediaa, Chikatilo. :lol:

Re: Siirtolaisten vyöry Eurooppaan

To Elo 23, 2018 11:59 pm

:D Mutta onneksi maailmalla on NYT, Tackleberry:

<Jehovas coming to Finland

Re: Siirtolaisten vyöry Eurooppaan

Pe Elo 24, 2018 1:44 pm

https://yle.fi/uutiset/3-10368622

Italia uhkaa lakkauttaa maksunsa EU:lle – sisäministeri ja presidentti rajussa pakolaisriidassa

Sisäministeri Salvini vaatii EU-maita ottamaan vastaan Italiaan tulevat siirtolaiset, presidentin mielestä huonokuntoiset siirtolaiset tarvitsevat heti humanitaarista apua.

Matteo Salvini 24.8.2018 klo 11:47

Kuva
Pakolaiset rukoilivat Diciotti-laivalla Catanian satamassa Italiassa keskiviikkona. Orietta Scardino / EPA

Italiassa on puhjennut riita siirtolaisia kuljettavasta rannikkovartioston laivasta. Riita on leviämässä koko EU:n laajuiseksi.

Italian rannikkovartioston alus "Diciotti" pelasti 15. elokuuta Välimereltä noin 200 Eurooppaan pyrkinyttä siirtolaista. Kiista koskee sitä, päästetäänkö heidät maihin.

Siirtolaisten kerrotaan olevan hyvin huonokuntoisia. Heistä 13 on päästetty terveydellisistä syistä Lampedusan saarelle ja toissapäivänä keskiviikkona 27 yksin matkalla ollutta alaikäistä sai poistua aluksesta Sisiliassa.

Oikeistopopulistista Pohjoinen liitto -puoluetta edustava sisäministeri Matteo Salvini vaatii, että muiden EU-maiden on luvattava ottaa siirtolaiset vastaan. Muuten siirtolaisia ei päästetä Italiaan, vaan heidät palautetaan Libyaan.

Italian presidentti Sergio Mattarella on vaatinut, että laivalla olevien olisi saatava päästä maihin humanitaarisista syistä. Laivalla käyneet avustustyöntekijät ovat kertoneet siirtolaisten olleen erittäin ankarissa oloissa Libyassa ja tarvitsevan hoitoa.

Sisäministeri Salvini sanoo, ettei laivalla ole pakolaisia, vaan laittomia siirtolaisia, jotka eivät ole oikeutettuja humanitaariseen suojeluun.

– Kukaan ei nouse maihin Italiassa ilman minun lupaani, hän jyrisi radiohaastattelussa.

Tänään perjantaina kiista on syventynyt. Salvini uhkaa erota, jos siirtolaiset päästetään maihin.

Tänään osa EU-maista kokoontuu hätäkokoukseen puimaan asiaa. Toista hallituspuoluetta, Viiden tähden liikettä edustava varapääministeri Luigi Di Maio uhkaa, että Italia lopettaa maksatuksensa EU:n kanssaan, jos sopuun ei päästä.

Lähteet: AFP, Reuters

Re: Siirtolaisten vyöry Eurooppaan

Ti Syys 04, 2018 7:37 pm

Afganistaniin ei nyt sitten palautella ketään.

Migri jäädytti afganistanilaisten turvapaikkahakemukset, vaikenee taustoista – Amnesty löysi raportista ratkaisevan kohdan

Julkaistu: 4.9. 16:57

Maahanmuuttovirasto Migri kertoi tänään keskeyttävänsä afganistanilaisten turvapaikkahakemusten käsittelyn.
Maahanmuuttovirasto eli Migri kertoi iltapäivällä jäädyttävänsä afganistanilaisten jättämien turvapaikkahakemusten käsittelyn. Syynä on YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n uusi Afganistan-linjaus.

Migri ei vielä kommentoi päätöstään tarkemmin.

– Tiedotamme tarkemmin heti, kun olemme ehtineet käydä asian läpi, viraston viestinnästä sanotaan.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan uutta UNCHR:n elokuun lopussa julkaistussa 124-sivuisessa maaselvityksessä on aiempaa tiukempi kanta pääkaupunki Kabulin turvallisuuteen. UNCHR:n mukaan Kabulin tilanne ei ole sellainen, että sinne voisi palauttaa ihmisiä.

Migrin päätökset ovat tähän asti perustuneet tulkintaan, että Afganistanin turvallisuustilanne vaihtelee suuresti alueittain. Virasto on huomioinut korkeimman hallinto-oikeuden kesäkuussa 2018 antaman päätöksen, jonka mukaan Kabulin turvallisuustilanne ei ole sellainen, että kaikki kaupunkiin palaavat olisivat vaarassa joutua aseellisen väkivallan kohteeksi.

UNCHR:n uusi kanta vastaa Amnestyn arviota Afganistanin tilanteesta. Amnestyn mukaan kuluvan vuoden alkupuolisko oli Afganistanissa väkivaltaisempi kuin mikään puolivuotiskausi kymmenen viime vuoden aikana. Sen kauemmas YK:n tilastot eivät näytä.

Amnestyn kannan mukaan ketään ei pidä vasten tahtoaan palauttaa Afganistaniin.

– Meillä ei ole tällaista kantaa mistään muusta maasta maailmassa, Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo.

Kolme hyvää uutista
Johansson näkee tilanteessa kolme hyvää uutista: Sen että UNHCR on tehnyt linjauksensa, sen että Migri tarkistaa käytäntöjään ja sen että poliisi keskeyttää palautukset toistaiseksi.

Poliisi twiittasi pian Migrin tiedonannon jälkeen, että lähipäivinä palautuksia ei tehdä.
Migri ei ole kommentoinut sitä, kuinka kauan linjauksen tarkistaminen kestää.

Migrin viestistä ei ilmene myöskään se, mitä tapahtuu kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille Afganistanilaisille, jotka parhaillaan odottavat palautusta, Johansson huomauttaa.

Amnesty toivoo Migrin päätyvän siihen, että ketään ei toistaiseksi palautettaisi Afganistaniin, varsinkaan ennen kuin riippumaton selvitys Migrin toiminnasta on valmistunut. Sisäministeri Kai Mykkänen kertoi lauantaina, että selvitys on suunnitteilla.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005815460.html

Re: Siirtolaisten vyöry Eurooppaan

Ma Syys 10, 2018 9:27 pm

Tackleberry kirjoitti:Pahoittelen, että meillä Suomessa ei ole RT:n tasoista uutismediaa, Chikatilo. :lol:


Olen samaa mieltä. Tosin RT on netin myötä Suomessakin nykyään saatavissa, mutta englanninkielinen. Sekin menettelee. https://www.roadandtrack.com/

Kiva, että homeenvihertäväksi sähkömopo-kokoomusnuoreksi luulemani Tackleberrykin tunnustautuu autoentusiastiksi, vaikka omaan makuuni nuo nykysportit ovat ehkä hieman liiaksi tietotekniikan kastroimia. :D

Mutta eikös tämän ketjun pitänyt liittyä siirtolaisten vyöryyn? Seuraavan kartan perusteella kaikille palautettaville pitäisi löytyä tilaa, olipa sitten talibani, alqaida, isis tai joku "maltillinen".
Liitteet
paskanistan.JPG
Jokaiselle omaa tilaa
paskanistan.JPG (40.96 KiB) Katsottu 3924 kertaa

Re: Siirtolaisten vyöry Eurooppaan

Ti Syys 11, 2018 7:50 am

No siis koska henkilötiedot ja kirjat ovat sattumalta kadonneet johonkin matkan aikana niin pakolaisethan ovat tietenkin kaikki juuri nuilta pahimmilta zoneilta.Ja eihän taloudellisilla seikoilla tietenkään ole tämän asian kans mitään tekemistä. :lol:

Vaikea kuvitella että nuilta pahimmilta sota-alueilta olisi helpompi lähteä monen tuhannen kilometrin päähän Suomeen kuin että johonkin muualle siihen omaan maahan.

Re: Siirtolaisten vyöry Eurooppaan

Pe Syys 21, 2018 3:35 pm

Kohdistuuko Suomeen pakolaisvyöry vaalien alla? – Professori: ”Sellaiseenkin skenaarioon meidän pitää varautua”

UHKAKUVAT Tuoreessa kirjassa varoitetaan, että Venäjä voi sekoittaa Suomen politiikkaa vaikka lähettämällä maahan pakolaisvyöryn eduskuntavaalien alla.

VAROITUS Venäjän mahdollisista toimista sisältyy Aalto-yliopiston professorin Jarmo Limnéllin ja ministeri, veteraanidiplomaatti Jaakko Iloniemen torstaina julkistettuun kirjaan Uhkakuvat (Docendo).

Limnéllin ja Iloniemen kirjassa käydään läpi Suomeen kohdistuvia mahdollisia uhkia ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta hyber- ja kyberuhkiin, poliittiseen vaikuttamiseen, tekoälyyn, jopa sotaan.

Venäjä on keskeisessä roolissa melkein jokaisessa uhkakuvassa.

YKSI UHKAKUVA on, että Venäjä voisi vaikuttaa Suomen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin lähettämällä kolmansien maiden kansalaisia pakolaisina Suomen rajan yli, kuten Venäjä teki talvella 2015–16. Tuolloin Raja-Joosepin ja Sallan raja-asemien kautta tuli yli 1700 turvapaikanhakijaa, suurin osa Afganistanista.

”On huomioitava, että suurta Suomen rajoille kohdistettavaa tarkoituksellista pakolaisaaltoa voidaan käyttää yhtenä keinona aiheuttamaan epävakautta suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksi aivan todennäköinen skenaario on, että Venäjä poliittista syistä helpottaisi turvapaikanhakijoiden siirtymistä Suomeen”, Limnéll ja Iloniemi kirjoittavat.

RUOTSIN valtiopäivävaalien ja ruotsidemokraattien vaalivoiton jälkeen Suomessakin on keskusteltu, millaisen roolin maahanmuuttopolitiikka saa ensi kevään eduskuntavaalien alla. Ruotsista ja Haaparannasta vyörynyttä vuoden 2015 kaltaista pakolaisaaltoa ei ole enää odotettavissa Ruotsin ja Tanskan kiristyneen linjan takia.

Mutta itärajan pitävyydestä ei ole mitään takeita, jos Venäjä päättää sotkea Suomen sisäpolitiikka ja vaalikeskustelua.
– Lyhyesti sanoen, sellaiseenkin skenaarioon meidän pitää varautua, Limnéll sanoi IS:lle kirjan julkistamistilaisuudessa.
– Minun mielestäni hyvin monella tavalla voidaan puuttua vaaleihin vaalien alla, kyllä tämä pitää ottaa varautumisessa huomioon.

VUOSI SITTEN presidentinvaalien alla syntyi kohu, kun puolustusministeriön yhteydessä toimivan turvallisuuskomitean asiantuntijaryhmä pelotteli jopa salamurhan mahdollisuudella.
– Ennakkoluulottomasti pitää pystyä miettimään erilaisia vaikutuskeinoja. Jos varaudumme vain niihin keinoihin, joita on nähty ja käytetty Suomessa ja maailmalla, olemme aina askeleen perässä. Toinen asia on sitten, miten paljon näitä skenaarioita on. Mutta me tarvitsemme myös niitä villejä skenaarioita, jotka kannattaa tuoda julkisuuteen, Limnéll lisää.

Iloniemi on astetta varovaisempi Venäjän pakolaisvyöryn suhteen:
– Pitäisin sitä aika epätodennäköisenä, ei mikään viittaa siihen. Olen turvallisella mielellä tältä osin.
– Sanoin siis, että se on epätodennäköistä. Mahdollinen on toinen asia, Iloniemi täsmentää.

”Mittava turvapaikanhakijoiden ohjaaminen Suomen raja-asemille voi olla myös yksi hybridivaikuttamisen keino. Itärajan tilanteen ennustettavuus on heikentynyt viime vuosina”, kirjassa todetaan.

Hallitsematon maahanmuutto on joka tapauksessa merkittävä uhka. Vaikutukset näkyisivät kirjoittajien mukaan konkreettisesti, jos maahanmuutto synnyttäisi ”hyvin kriittistä yhteiskunnallista keskustelua ja yhteiskuntarauhaa horjuttavia toimia”.

”Turvapaikkatilanne saattaa lisätä väkivaltaa maahantulijoiden joukoista. Sen lisäksi riski turvapaikanhakijoita vastustavien iskuista on Suomessa kasvanut. Maahanmuutto on nostanut esiin myös täysin uusien äärioikeistoryhmien tunnuksia käyttäviä henkilöitä.”

LIMNÉLL JA ILONIEMI listaavat mahdollisia uhkakuvia kirjassaan liki kolmensadan sivun verran. Lyhyesti voisi todeta että kyseessä on eräänlainen uhkakuvapolitiikan aapiskukko.

Yhtenä vakavimpina uhkakuvana kirjoittajat pitävät sitä, että luottamus viranomaistoimintaan heikentyy – tai sitä heikennetään.

”Luottamuksen tarkoituksellinen heikentäminen – tai ilman ulkopuolista vaikuttamista tapahtuva luottamuksen vakava horjuminen – on yksi Suomen vakavampia turvallisuusuhkia.”


IltaSanomat
21.9. 6:23

”Turvapaikkatilanne saattaa lisätä väkivaltaa maahantulijoiden joukoista. Sen lisäksi riski turvapaikanhakijoita vastustavien iskuista on Suomessa kasvanut. Maahanmuutto on nostanut esiin myös täysin uusien äärioikeistoryhmien tunnuksia käyttäviä henkilöitä.”

Kolme virkettä, joissa yhdessä kerrotaan uhkaksi maahantulijat ja kahdessa kantasuomalaiset.

En epäile kirjoittajien asiantuntemusta, mutta asenteellisuutta kyllä.
1) kantaväestö vastustaa haittamaahanmuuttoa kehitysmaista ja pieni osa heistä radikalisoituu; esiintyy lakana päässä kun siirtolaisten bussit saapuvat, tai menevät kännissä mölisemään VOK:n ovelle. Seuraus; huvittunutta hämmentyneisyyttä, josta saa ja voi nostaa oikeusjutun = korvauksia kaikille
2) siirtolainen on jo valmiiksi radikalisoitunut islamin toimesta ja saadessaan lisää aivoepsua moskeijoissa puukottaa torilla, polttaa entisen naisystävänsä, raiskaa lapsia ja naisia.
Seuraus; pääministerin naureskelua, sormenheristelyä ja kertomuksia kulttuurien erilaisuudesta

Yhtenä vakavimpina uhkakuvana kirjoittajat pitävät sitä, että luottamus viranomaistoimintaan heikentyy – tai sitä heikennetään.

Tämän viranomaiset aiheuttavat itse mm. valehtelemalla; me tiedämme kaikki tänne tulleet sellaisen niiku rekisterin kautta. Ei seuraamuksia paskapuheista.

Hallitsematon maahanmuutto on joka tapauksessa merkittävä uhka.

Silti sen torjuntaan ei ole panostettu, mm. silloinen sisäministeri sanoi vuona 2015, että tulijoiden motiivien arvostelu on rasismia. Ei seuraamuksia paskapuheista. Rajavartiolaitoksen uusi johtaja sanoi, että jos ihmiset tulevat ei heitä voi estää. Jatkaa toimessaan vaikka osoitti avuttomuutensa heti kättelyssä.

Re: Siirtolaisten vyöry Eurooppaan

Pe Syys 21, 2018 4:03 pm

Doctor Lecter kirjoitti:En epäile kirjoittajien asiantuntemusta, mutta asenteellisuutta kyllä.


Hyvin sanottu. Pojilla jännäkakka housuissa, ettei perussuomalaisten suosio vaan kasvaisi? Tästä ex-kyberturvallisuuden huippujohtajasta, Aalto-yliopiston professorin Jarmo Limnéllistä on kuoriutunut yhtäkkiä myös maahanmuuton asiantuntija?! Toki hän sitä varmasti onkin verrattuna joihinkin sisäministeriön ja migrin viranhaltijoista.

Mitä Venäjä tuolla saavuttaisi? Päästään varmaan natokantoihin taas. Eivätkö ne surullisenkuuluisat suurilukumääräiset trollit tai se toiminta, mitä se nyt onkaan mitä Usassa tekivät, täällä muka riittäisi? Eikö tuollainen pakolaistykillä ampuminen vaalien alla olisi vähän turhan läpinäkyvää?

Re: Siirtolaisten vyöry Eurooppaan

Pe Syys 21, 2018 9:41 pm

^
Nääh se mitään läpinäkyvää ole
Jarno Ilmari Limnéll (s. 1973) on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori (Professor of Practice)[1]. Hän toimii myös Tampereen teknillisen yliopiston kyberturvallisuuden dosenttina. Koulutukseltaan hän on sotatieteiden tohtori, valtiotieteiden maisteri ja upseeri (majuri evp. [2]).[3] Limnéll kehittää strategiasilmäänsä shakin peluulla.[4]

Paskat NATO yhteistyöstä ja silleeen :lol:
Hih tuo professuuri käytännönasioista on hienoo,kateeks käy :lol:Shakissa vetäisisin Matin esiin jos kohdalle osuisi. :lol:Yksi näistyä idiooteista jotka laukovat paskaa kansan nieltäväksi,ei jatkoon :lol:

Re: Siirtolaisten vyöry Eurooppaan

Su Syys 30, 2018 12:16 pm

HS:n pääkirjoitus tuomitsee ja syyllistää meitä:

Kärsimyksen leiri Kreikassa on häpeäksi koko Euroopalle

LESBOKSEN saarella Kreikassa on nähtävissä, mihin EU-maiden kompurointi turvapaikkapolitiikassa on pahimmillaan johtanut.

Morian pakolaisleirillä elää kansalaisjärjestö IRC:n mukaan 8 300 ihmistä tilassa, joka on mitoitettu vain noin 3 000 ihmiselle. Leirillä on yksi suihku 84:ää ihmistä kohden ja yksi vessa ­72 ihmiselle. Väkivalta on yleistä.

EU:sta turvapaikkaa tai parempaa tulevaisuutta hakemaan lähteneet ihmiset ovat epätoivoisia. Avustusjärjestön mukaan lähes joka kolmas on jo yrittänyt ­itsemurhaa, osa heistä lapsia. Avustus­järjestöt ja paikalliset viranomaiset ovat jo pitkään vaatineet Kreikan hallitusta siirtämään ihmisiä leiriltä pois. Nyt Kreikka on siirtämässä 2 000 ihmistä syyskuun loppuun mennessä mantereelle.

Moria avattiin vuonna 2015. Sen piti ­olla kauttakulkuleiri, jossa turvapaikanhakijat viipyvät vain pari päivää. Ihmiset kuitenkin jäivät sinne vuosiksi, koska Kreikka toteuttaa EU:n turvapaikka­politiikkaa, jonka mukaan turvapaikanhakijat pitää palauttaa Turkkiin. Palautuksia on kuitenkin tehty vähän.

Oli turvapaikkapolitiikasta mitä mieltä tahansa, Morian leirillä olevien ihmisten hätä ja kärsimys ovat häpeäksi koko ­Euroopalle.


Helsingin Sanomat
30.9. 2:00

Suuri eurooppalainen häpeä, meidän vastuumme... Blaa blaa blaa... Miksi ihmisten pakeneminen erilaisten syiden* vuoksi sekä hallitsematon syntyvyys, tiettyjen yhteiskuntien avuttomuus, osaamattomuus ja kyvyttömyys hoitaa kansalaistensa asioita on aina Euroopan Häpeä!

Missä on näiden persläpimaiden oma vastuu? Miksi meidän pitää jatkuvasti olla syyllisen oloisia, potea huonoa omaatuntoa? Kuka on alunperin keksinyt tämän SEHS:n, (Suuri Eurooppalainen Häpeä ja Syyllisyys)? Ovatko eurooppalaiset - jos ovat, niin mikä maa ja kuka henkilö - keksinyt islamin, sortopolitiikan, klaanit, eri uskontojen raa´at erimielisyydet ja jatkuvasti paskat sekä riitaisat olot?

* korkeamman elintason, sodan, nälän, vilun, vitutuksen, toimettomuuden, uskonnon, sorron, vainon, kidutuksen, ilmaisen elämän takia/vuoksi

Artikkelin kommenttiosastolla sanotaankin, mm. notta...

...Eiköhän ne, joiden pitäisi hävetä ole ne, jotka ajoivat nämä ihmiset matkaan, ne jotka kuljettivat nämä saarelle, EU poliitikot, jotka näistä asioista ovat päättäneet ja ne jotka näitä ihmisiä tänne ovat kutsuneet mukaanlukien ainakin yksi pääministeri, joka kaiken lisäksi haluaa lisää heitä tänne Suomeen. EUn tavallisilla kansalaisilla, esim. suurimmalla osalla suomalaisia ei ole mitään syytä hävetä.

...Yksi pikku juttu jäi kertomatta ja sen myötä tästäkin tuli eräällä tavalla EU-vastainen tarina: Euroopan unioni on antanut huomattavia määriä rahaa tämän Kreikan pakolaisasioiden kuntoon saattamiseen. Nyt Kreikassa kysellään, mihin nämä rahat ovat hävinneet, kun niitä ei pakolaisleirillä näy!

Re: Siirtolaisten vyöry Eurooppaan

Su Loka 28, 2018 4:22 pm

He tulivat Saksaan, ja nyt he eivät lähde

Kolme vuotta sitten Eurooppaan alkoi virrata turvapaikanhakijoita, ja suuri osa halusi Saksaan. Nyt maassa on satojatuhansia ihmisiä, joiden pitäisi lähteä. Niin ei tapahdu. Odottelijat majoitetaan kasarmeihin, ja ilmapiiri kiristyy. Eikä kukaan tiedä, mitä pitäisi tehdä.

DONAUWÖRTHIN vastaanottokeskuksessa Baijerissa pelätään aamu­öitä. Pikkutunnit neljästä seitsemään ovat lähdön hetkiä.

Entisen varuskunnan portista ajaa sisään poliisiauto. Vanhojen Bundeswehrin kasarmien käytävät ovat pitkiä, mutta kohta yhden huoneen oveen koputetaan.

Jos kaikki sujuu kuten viranomaiset toivovat, kerrossängystä löytyy se, jota haetaan. Hän saa hetken aikaa pakata tavaransa. Sitten suuntana on Münchenin lentokenttä.

”Mutta eivät nämä palautukset kovin usein näin mene”, sanoo keskuksen johtaja Frank Kurtenbach.

”Yleensä oikeaa henkilöä ei löydy, vaikka hän vielä illalla olisi ollut huoneessaan.”

EUROOPAN pakolaiskriisi on kiertynyt kolmessa vuodessa pisteeseen, jossa ongelma ei ole tulijoiden määrä vaan se, minne kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voidaan palauttaa.

Palautuksia on kahdenlaisia: vapaaehtoisia ja pakotettuja. Palautettaviakin on kahdenlaisia. On niitä, joiden turvapaikkahakemus on käsitelty, ja myös hallinto-oikeus on todennut, että edellytykset jäädä eivät täyty. Heidät olisi palautettava kotimaihinsa.

Helpommin sanottu kuin tehty. Kurtenbachin mukaan ”suoraan kotimaahan” on lähdetty heidän vastaanottokeskuksestaan yhden ainoan kerran.

Sitten ovat Dublin-tapaukset. Jokin muu Euroopan maa on rekisteröinyt heidät ensimmäisenä turvapaikanhakijoiksi, mutta he ovat jatkaneet matkaansa. Moni on halunnut juuri Saksaan. Heidät Saksa – kuten moni muukin maa – haluaisi palauttaa ensimmäiseen rekisteröintimaahan. Se on yleensä Italia, mutta voi hyvin olla myös esimerkiksi Espanja tai Kreikka.

Aamuöiset palautukset leimaavat Donauwörthin pikkukaupungin ison vastaanottokeskuksen elämää. Asukkaat piilottelevat, vaihtavat huoneita, hälyttävät toisiaan, kun poliisiauto kaartaa pihaan. Koskaan ei voi tietää, kuka lähtee. Mutta miksi piilottelu ja kolkuttelu on tehtävä aamuyöllä?

Kurtenbach huokaa.

Italia vaatii, että palautettavien on oltava maassa viimeistään kahdelta iltapäivällä. Se määrää tahdin.

”Käytämme ihan tavallisia aamun reittilentoja Münchenistä, ja niille on ehdit­tävä.”

Italia ei tosin ota vastaan juuri ketään. Yhdessä päivässä koko Saksasta saadaan palautettua keskimäärin 1,5 Italian rekisteröimää turvapaikanhakijaa. Jos Dublin-palautus ei onnistu puolessa vuodessa, vastuu siirtyy Saksalle.

Viime ja sitä edellisenä vuonna Saksa palautti 25 000 ihmistä toiseen maahan. Vapaaehtoiseen tuettuun paluuseen tarttui viime vuonna noin 30 000 ihmistä. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla palautuksia on tehty 12 300. Näistä noin 10 000 on Dublin-tapauksia.

Vertailun vuoksi: Kahden viime vuoden aikana Saksassa on tehty 603 600 kielteistä turvapaikkapäätöstä. Osa niistä odottaa hallinto-oikeuden päätöstä, mutta suunta on selvä. Niiden määrä, joiden pitäisi lähteä maasta mutta jotka silti ovat yhä Saksassa, kasvaa.

BULGARIALAISEN politiikan tutkijan Ivan Krastevin mukaan kesällä 2015 alkanut pakolaiskriisi on Euroopalle sitä, mitä 9/11 oli Yhdysvalloille: suuri murroskohta, johon monissa analyyseissä vielä palataan ja joka jakaa aikakauden ennen- ja jälkeen-vaiheisiin.

Pakolaiskriisi osui Euroopan kriisivuosien sarjaan – tai voi olla, että kyse on vasta kriisin alusta. Joka tapauksessa Eurooppa on kolmen vuoden takaisesta vielä hyvin sekaisin.

Moni väittää, että pakolaiskriisi yllätti Euroopan. Seuraukset voivat tehdä saman.

Pakolaisten määrä on ollut käänteentekevä sysäys äärioikeiston nousulle. Brexit-äänestyksessä maahanmuutto oli iso teema. Itä-Eurooppa on kuin paniikissa. Välimerellä alukset pelastavat merestä siirtolaisia, mutta aluksia ei huolita satamiin. Ita­liassa äärioikeistolainen hallitus tekee kaikkensa, ettei sen tarvitsisi ottaa tulijoita, olivat he sitten meno- tai paluumatkalla. Ja EU-maat riitelevät pakolaiskriisin taakan­jaosta niin, että unioni on hajota.

Saksa sai ensimmäisen nationalistisen ja osin äärioikeistolaisen puolueen parlamenttiin sitten sotien. Hallituskin oli kesällä kaatua riitaan siitä, alkaisiko maa käännyttää turvapaikanhakijoita suoraan ra­jalta.

”Maahanmuutto on kaikkien ongelmien äiti”, sanoi Saksan sisäministeri Horst Seehofer­ tänä syksynä.

Se, että Seehofer käytti sanaa äiti, oli tuskin sattumaa. Mutti, äiskä, on Saksan liittokanslerin Angela Merkelin lempinimi.

Kolme vuotta sitten syksyllä Merkel oli paljon vartijana. Sen seurauksena hänestä on tehty pakolaiskriisin syntipukki.

Mutta toisin kuin usein väitetään, Merkel ei avannut Saksan rajoja. Hän piti ne auki. Budapestin rautatieasemalle leiriytyi pakolaisia, sillä Unkarin viranomaiset sulkivat reitin. Tilanne kiristyi, ja Saksassa pelättiin Unkarin viranomaisten käyttävän väkivaltaa. Merkel päätti päästää jumiin jääneet pakolaiset jatkamaan matkaansa Itävallan läpi Saksaan.

Vaikka Merkel ei avannut rajaa, hän teki silti suuren periaatteellisen päätöksen. Saksa ohitti Dublin-sopimuksen perusperiaatteen, jonka mukaan sillä Schengen-maalla, johon turvapaikanhakijat ensimmäisenä saapuvat, on velvollisuus vastata turvapaikkaprosessista.

DONAUWÖRTHIN vastaanottokeskuksen noin 700 asukkaasta valtaosa on Dublin-tapauksia. Useimmat heistä on rekisteröinyt Italia.

Kurtenbachin mukaan ihmiset tietävät tietenkin itsekin, että eivät voi jäädä, ja se vaikuttaa tunnelmaan. ”Mutta meidän työtämme on pitää yllä mahdollisimman hyvää henkeä.”

Kurtenbach on rauhallisesti puhuva kokenut virkamies, jonka työ on viime vuodet ollut mahdotonta. Kolme vuotta sitten hän oli valtavan paineen keskellä perustamassa vastaanottokeskusta. Tulijoita oli viikossa parituhatta – ja paikkoja 120:lle.

Baijeri oli poikkeustilassa. Jotain kertoo se, että kaupoista loppuivat patjat. Majoitustiloiksi vuokrattiin mitä saatiin, vanhoja ruokakauppoja ja varastohalleja.

Nyt tulijoiden rekisteröinti Kurtenbachin mukaan toimii, kaikille löytyy petipaikka ja ihmisten henkilöllisyys saadaan varmistettua. Turvapaikkaprosessia ei enää kuvaa sana kaaos.

Samaan aikaan koko Eurooppa on kiristänyt turvapaikkapolitiikkaansa. Rajoja on kirjaimellisesti suljettu.

Mutta se, etteivät palautukset toimi, käy koko ajan poliittisesti kalliimmaksi. Ääri­oikeisto ottaa maahanmuuttopolitiikassa helppoja pikavoittoja. Se on kiristänyt perinteisten puolueiden hermot ja välit äärimmilleen.­

Elokuun alussa sisäministeri Seehofer sai omassa kotiosavaltiossaan Baijerissa, mitä halusi: vastaanottokeskukset, joiden ideana on, että ne, joilla ei ole mahdollisuutta saada turvapaikkaa, poistuvat keskuksista vasta silloin, kun poistuvat Sak­sasta.

Myös Donauwörthin keskuksen nimi muuttui. Se on nyt yksi Baijerin seitsemästä Anker-keskuksesta. Anker tarkoittaa suomeksi ankkuria, mutta itse asiassa kyse on lyhenteestä, joka tulee sanoista Zentrum für Ankunft, Entscheidung, Rückführung. Nimimuutoksella vastaanottokeskuksista tehtiin vastaanoton, päätöksenteon ja palautuksen keskuksia. Baijerin mallia on seurannut nyt pari muuta osavaltiota.

”Minun näkökulmastani muutos on sinänsä ongelmaton. Se, että täällä on enemmän viranomaisia samassa paikassa, on hyväksi niin viranomaisille kuin pakolaisille”, Kurtenbach sanoo.

ANKER-KESKUKSISSA arki on erikoista, jos sitä voi arjeksi kutsua. Pää­osassa ovat odottaminen ja epävarmuus.

Ihmisiä ei voi säilöä keskuksissa ikuisuuksia. Baijerissa turvapaikanhakijat ovat Anker-keskuksissa enintään 18 kuukautta. Sen jälkeen on löydyttävä paikka kunnasta, jos turvapaikkaprosessi on yhä kesken. Dublin-tapaukset yritetään ratkoa niin, ettei heitä siirretä kuntiin lainkaan. Sen pitäisi, ainakin teoriassa, helpottaa palauttamista.

Turvapaikkaprosessia ei voi loputtomiin nopeuttaa, Kurtenbach sanoo. ”Kyse ei ole poliittisesta tahdosta, vaan periaatteista ja perustuslaista. Kaikesta, mitä hallinto päättää, voi valittaa.”

Käytännössä kaikki kielteisen päätöksen saaneet valittavat. Siksi hallinto-oikeuksissa on ruuhkaa.

Valitusprosessi voi viedä kolme vuotta. ”Ja silloin edessä voi olla taas uusi tilanne. Palautettava on sairas, puoliso raskaana. Tai poliittinen tilanne on muuttunut kotimaassa, eikä ketään voi siksi palauttaa”, Kurtenbach kuvailee.

Hänen mielestään pakolais­kriisi ei ole syy joustaa oikeusvaltion ja demokratian perus­periaatteista. Valitusvaihetta ei voi ohittaa.

”Saksa on maa, jolla on hyvin synkkä historia. Jos natsi-Saksassa ihmiset olisivat pystyneet pakenemaan, sota olisi ollut toisenlainen.”

Kurtenbachin muistutus natsi-Saksasta pyörii päässä kuin pyykki Donauwörthin pesulan koneissa. Niitä on useita rivissä, ja jokaisen edessä on jono sinisiä Ikea-kasseja. Kassin kylkeen tussilla kirjoitettu numero kertoo, kenelle pyykkikuorma kuuluu.

Pesulaa pyörittävät turvapaikanhakijat. Kun muutama heistä hoitaa työvuoron aikana koko pyykkirumban, homma toimii.

Pesulan vieressä on tuoli parturille. Heitä on asukkaissa oikeastaan aina. On myös pieni ompelimo ja verstas, jossa kunnostetaan huonekaluja. Jotkut tekevät pihatöitä.

Töistä maksetaan korvaus, 80 senttiä tunnilta. Se ei ole palkkaa mutta lisä 94 euron kuukausirahaan. Korvaus on pienempi kuin joissakin muissa vastaanottokeskuksissa, koska Donauwörth tarjoaa ruuan, hygieniapaketin ja maksusitoumuksen vaatekauppaan.

Kesällä Donauwörthin keskus oli uutis­otsikoissa. Kurtenbach huokaa ja sanoo, että kahakka kuulostaa dramaattisemmalta kuin olikaan.

Konfliktissa oli kyse siitä, että Kurtenbach joutui järjestelemään majoitustiloja uusiksi. Se on keskuksen arkea. Kerralla oli tullut paljon lapsiperheitä, ja heidät majoitettiin aluksi urheiluhallin lattialle. Tilaa oli, muttei perhetalossa. Piti perustaa uusi. Sen alta piti siirtää yksin tulleita miehiä toiseen taloon. Yksin tulleille naisille on oma talonsa. Se on tärkeää, koska monet on raiskattu kotimaassa tai matkalla Saksaan.

Joukko gambialaismiehiä pani huoneenvaihdossa hanttiin. Kun mitään ei muutamaan päivään tapahtunut, Kurtenbach soitti poliisit paikalle. Silloin muutto ei ollut enää ongelma. ”Joskus viriää jonkinlainen valtapeli. Turhautumisesta syntyy kapinaa.”

tphakijan_kaappi.jpg
Kaapissa Zirndorfin vastaanottokeskuksessa on turvapaikanhakijan koko omaisuus. (KUVA: KAVEH ROSTAMKHANI)
tphakijan_kaappi.jpg (54.84 KiB) Katsottu 2484 kertaa

ANKER-KESKUKSET ovat poliittisia viestejä ja väliaikaisratkaisuja. Saksa eristää keskuksiin turvapaikanhakijoita – ja sulloo niihin omaatuntoaan.

”Tämä on yhteiskunnan valinta, ja sitä voi aina arvostella”, Kurtenbach sanoo. ”Palauttamisen saati tulijoiden integraa­tion kanssa uudistuksella ei mielestäni ole mitään tekemistä.”

Valtaosa Anker-keskuksissa turvapaikkapäätöstä odottavista on ihmisiä, joiden ei oikeastaan kuuluisi edes hakea turvapaikkaa. He ovat siirtolaisia Gambiasta, Nige­riasta, Ghanasta, Algeriasta, Marokosta, Tunisiasta ja entisistä Neuvostoliiton alusmaista kuten Moldovasta tai Georgiasta.

Muuttoliike on megatrendi, potentiaalisia lähtijöitä on miljoonia. Siitä pitävät huolen Afrikan maiden poliittiset kriisit, nuorisotyöttömyys, väestörakenne ja ilmastonmuutos.­

Ratkaisematon kysymys kuuluu: miten Eurooppa ylipäätään suhtautuu maahanmuuttoon?

Euroopan unionilla on muutamia keskeisiä perusperiaatteita. Yksi on se, että vaikka kyse on yhteisöstä, kansallisvaltioilla on oikeus omaan alueeseensa, sen rajojen puolustamiseen ja myös siitä päättämiseen, keitä maahan tulee.

Samaan aikaan Euroopasta on tehty Schengen-sopimuksella liikkeissään joustava: tavarat ja ihmiset kulkevat sisärajojen yli. Tämä korostaa ulkorajojen merkitystä. Niillä on ruuhkaa, eikä rajavalvonta ole toiminut halutusti.

Rajan ylittää niin pakolaisia kuin siirtolaisia. Ketkä pääsevät sisään? On olemassa reunaehtoja, varsinkin jos Eurooppa pitää kiinni siitä liberaalin demokratian lähtökohdasta, että ihmisoikeudet koskevat kaikkia eivätkä tunne kansallisvaltioiden rajoja.

Samaan aikaan kun rajoja suljetaan, tarvitaan myös työvoimaa. Saksassa keskustellaan, voisiko osan turvapaikanhakijoista luokitella sittenkin työperäisiksi maahanmuuttajiksi, sillä moni on ehtinyt prosessin aikana valmistua uuteen ammattiin.

Koska pakolaisongelma on globaali, olisi sitä perusteltua hoitaa yhdessä ja pakolaissopimuksia noudattaen. Ja koska myös Pohjois- ja Keski-Afrikan maista tulee turvapaikan ehdot täyttäviä pakolaisia, ei oikeutta hakea turvapaikkaa voi rajata vain kansallisuuden perusteella.

Yksi isoista kysymyksistä on se, missä pakolaiskriisiä pitäisi ratkoa.

Nyt Euroopan poliittinen johto haluaisi ulkoistaa turvapaikanhaun EU:n ulkopuolelle.

Mutta edes ensimmäiseen kysymykseen – mihin maahan EU perustaisi turvapaikanhakukeskuksensa – ei ole vastausta.

”Eurooppa ei selvästikään ole yhtä mieltä pakolaispolitiikasta”, Kurtenbach sanoo ja hymähtää.

”Silti Euroopan on pakko saada sovittua siitä, miten toimitaan yhdessä, kun turvapaikanhakijoita tänne tulee. Heidät on jaettava. Jakomekanismi perustunee väki­lukuun ja kansantuotteeseen. Siksi voi olla, että Saksaan tulee entistäkin enemmän ihmisiä. Tärkeintä on kuitenkin lisätä huomattavasti tukea Afrikan maiden poliittisille järjestelmille ja taloudelle.”

EU pohtii palauttamisdirektiivejä ja turvapaikkavirastoa. Mutta tulijoita riittää. Euroopan naapurustossa on rauhatonta, eikä Eurooppa ole siihen syytön.

Se, miten Afrikka kehittyy, vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. Siksi Afrikka ei ole aikoihin ollut näin tärkeä Euroopalle. Merkel kävi viime kesänä Senegalissa, Ghanassa, Nigeriassa ja Algeriassa. Myös Saksan kehitysyhteistyöministerin Gerd Müllerin lista on vaikuttava: Eritrea, Etiopia, Mosambik, Botswana, Zimbabwe, Tšad.

TILANNE on Saksalle kiusallinen. Se ei halua olla houkutteleva mutta ei myöskään polkea ihmisoikeuksia.

Saksalaiskeskustelussa Anker-keskuksista on jopa luotu mielikuva tämän ajan keskitysleireinä. Sitä ne eivät ole, vaikka ankeita ovatkin. Silti voi kysyä, miksi Eurooppa toimii nyt niin kuin toimii.

Hätäratkaisuilla ainakin on pitkät perinteet, ja ne näkyvät Zirndorfin Anker-keskuksessa Nürnbergin kupeessa.

Keskus on yksi Euroopan ensimmäisistä vastaanottokeskuksista. Sen kivitalot rakennettiin aikanaan natsien poliisikasarmeiksi. Kun Saksa hävisi toisen maailmansodan, maa oli keskellä pakolaiskriisiä ja kasarmeille tuli muuta käyttöä. Liikkeellä oli 12 miljoonaa pakolaista.

Liike on sittemmin jatkunut. 1950- ja 1960-luvuilta lähtien oli niiden vuoro, jotka pakenivat DDR:stä ja muilta Neuvostoliiton miehittämiltä alueilta länteen.

Nyt keskuksessa asuu 770 turvapaikanhakijaa. Syyrialaisilla, iranilaisilla ja irakilaisilla on paremmat mahdollisuudet saada turvapaikka, etiopialaisilla, nigerialaisilla, somalialaisilla ja entisistä neuvostomaista tulevilla huonommat, sanoo keskuksen johtaja Michael Münchow.

Myös Münchow tunnistaa, totta kai, paineen, jonka palautusten odottaminen tuo keskuksiin. ”Siksi on tärkeää, että ihmiset tietäisivät koko ajan, missä vaiheessa oma prosessi on ja mitä tapahtuu seuraavaksi.”

Pihalle on rakennettu keinulauta ja kiipeilyteline. Pelikentän aidalle on ripustettu pikkupyykkiä.

Rappusia riittää. Käytäviltä näkee kapeisiin huoneisiin. Ikkunoiden eteen on viritetty lakanoita verhoiksi.

Yhdessä huoneista ovat joskus asuneet Amina ja Amira. Sen näkee seinästä. He ovat istuneet yläsängyllä ja piirtäneet puuvärillä seinään Hello Kitty -kissan kasvot ja sydämen, johon ovat kirjoittaneet nimensä.

Kapeassa huoneessa on kahdet kerrossängyt, pieni jääkaappi, pöytä ja kolme tuolia. Vaatekaappi on niin kiinni sängyn päädyssä, ettei ovea saa auki ilman sängyn siirtämistä. Mutta tänne on tultu kevyin kantamuksin. Pöydällä on käsivoidepurkki, vanulappuja, lukulasit, pöytäkalenteri, hiusharja, teepussipaketti.

EUROOPAN pakolaiskriisin kaaoksesta on tultu kolmessa vuodessa pitkä matka – mutta minne? Se on vielä epäselvää.

Anker-keskuksissa tätä kriisiä ei ratkaista. Itse asiassa viranomaiset eivät edes tiedä, kuinka paljon Saksassa on niitä, joiden pitäisi lähteä maasta.

Ulkomaalaisrekisterin mukaan Saksassa oli kesäkuun lopussa 235 000 henkilöä, joiden pitäisi poistua. Heistä noin puolet on niitä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen ja sille valitusten jälkeen lainvoiman. Toinen puoli on esimerkiksi opiskelijoita tai turisteja, joiden viisumi on vanhentunut.

Velvoite lähteä maasta ei aina tarkoita, että olisi pakko lähteä tai että karkotettaisiin. Kolmella neljästä on viranomaispäätös siitä, että karkotusta ei voi panna toimeen. Syynä saattaa olla kotimaan turvallisuus­tilanne tai esimerkiksi terveys. Moni maa ei ota vastaan kansalaisiaan.

Rekisterit eivät ole ajan tasalla. Moni jo maasta lähtenyt onkin yhä rekisteröity lähtöä odottavaksi. Osa onkin saanut oleskeluluvan.

Sen tilastot kuitenkin näyttävät, että Eurooppaan tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt kolmen vuoden takaisesta dramaattisesti. Saksassa on tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä tehty maahanmuuttovirasto BAMF:n tilastojen mukaan 124 405 turvapaikkahakemusta. Se on 17,6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan.

YVONNE PREUSS on Rummelsberger Diakonie -järjestön sosiaalityöntekijä, joka on nähnyt pakolaiskriisin kasvun vaiheet. Preußin työnä on tarjota so­siaaliapua, kuten neuvoja, miten päästä lääkäriin tai miten toimii perheen­yhdistäminen.

Euroopan kykyä hoitaa pakolaiskriisiä voi arvioida monin tavoin, Preuß sanoo. Hän itse arvioi sitä katsomalla ympärilleen Zirndorfissa. ”Silloin tietenkin rajaa pois sen, miten ja mistä tilanteista tänne on tultu.”

Kurtenbachin tavoin hänkin sanoo voivansa elää – ainakin teoriassa – Anker-keskusten kanssa. Saksa on oikeusvaltio, ja niin toimitaan kuin oikeusvaltiossa kuuluu. ”Toinen asia on sitten se, miksi näin toimitaan. Onko motiivi se, ettemme halua tänne lainkaan ulkomaalaisia.”

Sitä Preußin on vaikea ymmärtää, miksi keskukset ovat niin huonossa kunnossa ja ahtaita. Olosuhteet ruokkivat hänen mukaansa perheväkivaltaa. Ei ole omaa tilaa, ja tulevaisuus stressaa ihmisiä.

Ja panna nyt kuusi toisilleen tuntematonta ihmistä yhteen huoneeseen, Preuß sanoo. ”Nämä ihmiset ovat paenneet sotaa, heillä on traumoja. Toinen on sairas, kolmas raskaana. Meillä on transsukupuolinen nainen, ja hänelle saatiin nyt oma huone, koska on tilaa.”

Vain vanhemmat ja alaikäiset lapset pidetään yhdessä. Dementoituneita vanhuksia majoitetaan eri keskuksiin kuin heidän aikuisia lapsiaan.

Tarvittaisiin terapiaa ja lääkäreitä. Remontte­jakaan ei Preußin mukaan tehdä. Kesti kaksi vuotta saada ovelle ramppi. Se ei auta, sillä pyörätuolilla ei mahdu vessaan. Kun paistinpannuista irtosivat kovassa käytössä kahvat, uudet saatiin vuoden kuluttua.

Mutta kyse ei ole tietenkään vain siitä, kuka jakaa kenenkin kanssa huoneen, vaan siitä, keitä ja miten Eurooppa ottaa pakolaisiksi ja keitä ja miten siirtolaisiksi.

Ratkaisut ovat hitaita, mutta poliittinen paine tuo kiireen. Ympäri Eurooppaa tehdään nyt päätöksiä, joiden todellista merkitystä on vaikea arvioida. Ne saattavat vain tuoda uusia ongelmia. Vaikuttaa siltä, että nyt lupaillaan liikoja. Harvassa ovat ne, jotka sanovat, ettei keisarilla taida olla vaatteita.

Joku sentään sanoo.

”On epärehellistä väittää Euroopan saavan palautettua lähtömaihinsa suurimman osan niistä, jotka eivät saa turvapaikkaa”, sanoi Saksan liittopäivien puhemies Wolfgang­ Schäuble syyskuun lopussa.

Ja koska niin on, Eurooppaan tulleiden integroiminen on otettava tosissaan, hän jatkoi.

PERHETALON pohjakerroksessa Zirndorfin vastaanottokeskuksessa on pelkistetty keittiö. Seinät ovat kaakelia, ja niitä kiertää terästiski, jossa on keittolevyjä.

Nainen tuijottaa kattilassa kieppuvaa spagettia. Levy pysyy päällä kymmenen minuuttia kerrallaan. Sitten on painettava seinään upotettua katkaisijaa.

Katkaisijan tarkoituksena on estää tulipalo. Se onkin ainoa asia, joka pakolais­politiikassa voidaan ratkaista napin painalluksella.


Helsingin Sanomat
28.10. 2:00 , Päivitetty: 28.10. 6:13

Kuvateksti artikkelista:

Gambialainen turvapaikanhakija Abdullah työskentelee Donauwörthin vastaanottokeskuksen pesulassa, jossa asukkaat voivat pesettää pyykkinsä. Palkkaa keskuksen asukkaat saavat erilaisista pienistä töistä 80 senttiä tunnilta.

Onko Gambiassa sota? Sinne tehdään mm. seuramatkoja ja tilanne on rauhallinen. Vai onko syynä pakolaisuuteen se, että mm. Gambiassa on loputtomiin nuoria miehiä, joilla ei ole mitään tekemistä. Ei sellainen voi eikä saa olla syy pakolaisuuteen. 80 senttiä tunnilta on kuitenkin aikasmoinen korvaus kun sitä vertaa palkkatasoon Gambiassa.

"Kaapissa Zirndorfin vastaanottokeskuksessa on turvapaikanhakijan koko omaisuus".

En näe siellä vaimoa. Hö! Eikö "se" kuulukaan enää miehen omaisuudeksi? Tai voihan ko. kaappi olla poikamiehenkin.

Re: Siirtolaisten vyöry Eurooppaan

Pe Marras 23, 2018 3:52 am

Pakolaisjärjestö kouluttaa pakolaisia näyttelemään turvapaikkahaastattelussa

Pakolaisjärjestö Advocats Abroad on jäänyt kiinni pakolaisten opettamisesta huijaamaan EU:n rajavalvontaviranomaisia. Järjestö väittää Internet-sivullaan auttaneensa 15 000 pakolaista.
Kanadalaisen journalistin Lauren Southernin filmillä Advocats Abroad -pakolaisjärjestön johtaja Ariel Ricker kertoo, kuinka pakolaisia opetetaan näyttelemään.
– Opetamme heitä kuinka kirjaimellisesti romahdetaan henkisesti [näyttelee tapahtuman]. Joskus se on näinkin yksinkertaista. Opetamme myös kuinka kertoa ja kehystää tarina. Kuinka kirjaimellisesti selittää se ja kuinka pitää tunteet ja traumat piilossa, sillä kaikki tämä näytteleminen on suojakilpi.

Kysyttäessä, opastetaanko pakolaisia fyysisesti, johtaja vastaa:
– Kyllä. Näen tämän niin, että kerron heille, että tämä on näyttelemistä. Kaikki on näyttelemistä, kuin teatterissa. Jotta he pääsisivät läpi, heidän täytyy näytellä osuutensa teatterissa, eli traumatisoitunutta pakolaista.

– Nämä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston virkailijathan ovat aivan ..tun typeriä. EASO sanoo: “tämä on traumatisoitunut pakolainen, näillä ominaisuuksilla”. Joten opetamme ihmisille nämä ominaisuudet.
– He [turvapaikkapuhuttelijat] kirjaavat toimitko tunteellisesti, joten täytyy huokailla, itkeä, keskeyttää haastattelu tai oksentaa. Täytyy osata näytellä.

Kaikki on näyttelemistä, kuin teatterissa. Jotta he pääsisivät läpi, heidän täytyy näytellä osuutensa teatterissa, eli traumatisoitunutta pakolaista.
– … itse asiassa meillä on roolipelejä. Ensin me olemme pakolaisen roolissa ja he puhuttelijan. Sitten toisinpäin. Näytämme kuinka kävellä toimistoon, kuinka esitellä itsensä, miten antaa kansio, kuinka istuutua, milloin nousta, milloin näyttää rukoilutavat [rukoilu on hyvä tapa osoittaa hakijan rehellisyys].

Pakolaisille opetetaan myös, kuinka näytellä kristittyjä.
– He myös kysyvät mikä on lempipyhäsi. Jotkut vaan sanovat Joulu, mutta me opetamme, ettei niin kannata sanoa, sillä se ei riitä. Pitää sanoa vaikkapa “joulukuun 25., mikä on Joulupäivä eli Herramme ja Pelastajamme syntymäpäivä.”


Kansalainen
14.11.2018 00:22

Re: Siirtolaisten vyöry Eurooppaan

To Joulu 06, 2018 7:55 pm

Tanskassa ollaan oikealla tiellä:

Tanska aikoo lähettää rikoksia tehneitä turvapaikanhakijoita pienelle autiolle saarelle

Hallitus toteuttaa toimilla oikeistopopulistisen Tanskan kansanpuolueen toiveita.

TANSKA on ryhtymässä poikkeuksellisiin toimiin eristääkseen rikoksen tehneitä ulkomaalaisia muusta yhteiskunnasta.

Tuomion saaneita, käännytettäviä rikollisia ollaan lähettämässä pienelle ja autiolle Lindholmin saarelle Tanskan edustalla sekä Liettuaan, jonka kanssa Tanska käy neuvotteluja vankilan rakentamisesta.

SAARISUUNNITELMA sisältyy marraskuun lopussa annettuun budjettiesitykseen, jonka julkisti Tanskan pääministeripuolue Venstre.

Venstre nimittää itseään liberaaliksi puolueeksi. Sen hallitus on kuitenkin riippuvainen oppositiossa olevan oikeistopopulistisen ja maahanmuuttovastaisen Tanskan kansanpuolueen tuesta. Ehdotukset ovat suoria vastauksia kansanpuolueen toiveisiin.

Kapea ja puoli kilometriä pitkä Lindholmin saari sijaitsee Tanskan kaakkoisosassa keskellä Stegen lahtea. Tähän asti siellä on tehty eläinlääketieteellisiä viruskokeita juuri saaren eristyneisyyden vuoksi. Viruksilla tartutettuja eläimiä on poltettu saaren krematoriossa.

Nyt Tanska aikoo rakentaa saarelle ulkomaalaiskeskuksen, joka ei olisi vankila, mutta ei myöskään kovin kaukana siitä. Saarelle menee lautta, mutta ei säännöllisesti.

”Se ei ole vankila, mutta sinne täytyy palata yöksi”, sanoi Venstren talousministeri Kristian Jensen Tanskan yleisradiolle DR:lle.

Saarelle sijoitetaan sellaisia rikoksen vuoksi käännytyspäätöksen saaneita ulkomaalaisia, joiden käännytystä ei voida panna toimeen esimerkiksi kotimaassa uhkaavan kidutuksen tai kuolemanrangaistuksen vuoksi. Hallituksen mukaan ”saariratkaisu” vaikeuttaa tällaisten ihmisten piileskelyä viranomaisilta.

Perusteluksi on esitetty myös yleistä turvallisuutta. Saarelta ei pääsisi illalla mihinkään ihmisten ilmoille, vaan sijoitetut voisivat viettää aikaa vain keskenään.

Saarelle voitaisiin viedä myös vierastaistelijoita ja sellaisia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä, jotka ovat tehneet tavallisessa vastaanottokeskuksessa ollessaan ase- tai huumerikoksia.

”Tietenkin haluaisimme mieluiten sijoittaa rikoksia tehneet käännytettävät turvapaikanhakijat vankilaan”, sanoi DR:lle kansanpuolueen talousvastaava René Christensen. ”Sitä emme voi tehdä, joten olemme superonnekkaita, että löysimme tämän saaren.”

TANSKAN yleisradion viimeisimmän paljastuksen mukaan vankila-asiakin tosin näyttää edistyvän. DR kertoo useisiin nimettömiin hallintolähteisiin vedoten, että Tanska neuvottelee Liettuan kanssa vankilan rakentamisesta Liettuan maaperälle. Sinne sijoitettaisiin Tanskassa tuomittuja, käännytyspäätöksen saaneita ulkomaalaisia.

Venstren oikeusvastaava Preben Bang Henriksen suostuu lisäksi vahvistamaan DR:lle, että Tanska on todella perustamassa ”vankilalaitosta johonkin Baltian maahan”.

Bang Henriksenin mukaan Tanska valvoisi, että vankila ei rikkoisi Tanskan ”kansainvälisiä velvoitteita”. Samalla hän myöntää suoraan, että vankilalla toivotaan olevan Tanskassa oleviin ulkomaalaisiin pelotevaikutus, koska sen ei tarvitsisi olla tiloiltaan samaa tasoa kuin tanskalaisvankiloiden.

TANSKAN yleinen keskusteluilmapiiri on muuttunut muutamassa vuodessa huomattavasti ankarammaksi Tanskan kansanpuolueen vaikutuksesta.

Puolueet vaikuttavat lähestulkoon kilpailevan siitä, kuka keksii kovasanaisimmat maahanmuuttajiin liittyvät lakiesitykset. Myös vasemmisto on lähtenyt kilpaan mukaan. Tanskan sosiaalidemokraatit ovat esimerkiksi ehdottaneet, että turvapaikkaa ei enää ollenkaan voisi hakea Tanskan maaperällä ja että Tanskaan otettavien ”ei-länsimaalaisten” määrälle asetettaisiin raja.

Liberaalipuolue Venstren hallituksen vastaus keskusteluun olivat ”ghettolait”, joiden perusteella ulkomaalaisvaltaisissa ja moniongelmaisissa lähiöissä tehdyistä rikoksista voidaan tuomita kovempia rangastuksia kuin muualla Tanskassa tehdyistä rikoksista. Lue HS:n laaja reportaasi aiheesta tästä.

”Ghettolait” on hallituksen itsensä käyttämä nimitys lakipaketista. Parlamentti hyväksyi lait kesäkuussa.


Helsingin Sanomat
5.12. 18:12

Re: Siirtolaisten vyöry Eurooppaan

Ke Joulu 19, 2018 9:11 am

Tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­ta värvätään Saksassa ri­kol­lis­toi­min­taan – Berliinin ri­kol­lisklaa­nit haluavat heidät myymään huumeita ja tekemään murtoja

Berliinin 80-luvulla paenneet "arabiklaanit" etsivät riveihinsä etenkin nuoria ja fyysisesti vahvoja miehiä, kirjoittaa Iltalehti.
Berliinissä toimivat rikollisjengit ovat ryhtyneet värväämään Saksaan tulleita turvapaikanhakijoita huumekauppiaiksi ja murtomiehiksi, kertoo Iltalehti.

Libanonista 1980-luvulla sotaa Berliiniin paenneet ”arabiklaanit” hallitsevat suurta osaa pääkaupungin huumekaupasta, katuprostituutiosta ja suojelurahan kiristämisestä.

Saksan poliisin mukaan klaanit ovat iskeneet silmänsä erityisesti Syyriasta, Irakista ja Afganistanista saapuneisiin turvapaikanhakijoihin ja yrittävät värvätä heitä. Klaanit etsivät riveihinsä varsinkin nuoria ja fyysisesti vahvoja miehiä.

Lehden mukaan rikollisklaanit ovat tehneet muutamia Berliinin näyttävimmistä rikoksista. Esimerkiksi viime vuonna he varastivat yli 3,75 miljoonan euron arvoisen muistokolikon Boden museosta.

Viime kuukausina saksalaispoliisi on tehostanut toimintaansa klaaneja vastaan ja tehnyt ratsioita vesipiippubaareihin ja vedonlyöntikauppoihin sekä takavarikoinut kalliita autoja ylinopeuden takia.

Elokuussa poliisi ja syyttäjät takavarikoivat 77 kiinteistöä, joiden arvo oli 10 miljoonaa euroa. Kiinteistöt on ostettu todennäköisesti vuonna 2014 tehdyn pankkiryöstön rahoilla.

Vuonna 2015 Saksa vastaanotti miljoona turvapaikanhakijaa. Tilanne johti Saksassa muukalaisvihamielisyyden lisääntymiseen ja on kuumentanut keskustelua ulkomaalaisten tekemistä rikoksista.


Kaleva
18.12.2018 22:39

Miltei jo kuulen Vasemmistoliiton kansanedustajan Paavo Arhinmäen kertovan ääni väristen, kuinka "näitä kaikkein heikoimpia, näitä kaikkein haavoittuvaisimpia käytetään hyväksi". Käyttäjinä samalta suunnalta Saksaan ammoin tulleet. Miksi nämä eivät ole muutes palanneet takaisin. Eihän Libanonissa enää sotaa ole, vaikka musulmanit pilasivatkin jopa asiallisena pidetyn maan. Aivan kuin pakolaisuus olisi pysyvä status?

1930-luvulla Saksassa oli reilumpi meininki.

Re: Siirtolaisten vyöry Eurooppaan

To Joulu 20, 2018 4:33 pm

Tanska on oikealla tiellä:

Parlamentti päätti: Tanska lähettää rikoksia tehneitä ulkomaalaisia autiolle saarelle

Tuomion saaneita, käännytettäviä rikollisia ollaan lähettämässä pienelle ja autiolle Lindholmin saarelle Tanskan edustalle.

Tanskalainen_saari.jpg
Joulukuun alussa otettu kuva Lindholmin saaren lauttarannasta. Kapea ja puoli kilometriä pitkä Lindholm sijaitsee Tanskan kaakkoisosassa keskellä Stegen lahtea. (KUVA: MADS CLAUS RASMUSSEN / AFP)
Tanskalainen_saari.jpg (69.85 KiB) Katsottu 561 kertaa

TANSKAN parlamentti hyväksyi torstaina vuoden 2019 budjettiesityksen yhteydessä myös poikkeuksellisen suunnitelman lähettää rikoksen tehneitä ulkomaalaisia pienelle autiolle saarelle, kertoo uutistoimisto Reuters.

Tuomion saaneita, käännytettäviä rikollisia ollaan lähettämässä pienelle ja autiolle Lindholmin saarelle Tanskan edustalla sekä Liettuaan, jonka kanssa Tanska käy neuvotteluja vankilan rakentamisesta.

Lue saarisuunnitelman taustat tästä HS:n uutisesta.

MONET ovat pitäneet saarisuunnitelmaa symbolina Tanskan koventuneesta linjasta maahanmuuton suhteen. Esimerkiksi YK on Reutersin mukaan kritisoinut suunnitelmaa.

”Ihmiset ajattelevat, ettei tämä ole ratkaisu oikeisiin ongelmiin”, Vordingborgin kunnan pormestari Mikael Smeds sanoi Reutersin mukaan ennen äänestystä. Lindholmin saari sijaitsee Vordingborin kunnassa.

TANSKAN hallitus aikoo sijoittaa saarelle enintään 100 rikollista. Saarelle sijoitetaan sellaisia rikoksen vuoksi käännytyspäätöksen saaneita ulkomaalaisia, joiden käännytystä ei voida panna toimeen esimerkiksi kotimaassa uhkaavan kidutuksen tai kuolemanrangaistuksen vuoksi. Hallituksen mukaan ”saariratkaisu” vaikeuttaa tällaisten ihmisten piileskelyä viranomaisilta.

Kapea ja puoli kilometriä pitkä Lindholmin saari sijaitsee Tanskan kaakkoisosassa keskellä Stegen lahtea. Tähän asti siellä on tehty eläinlääketieteellisiä viruskokeita juuri saaren eristyneisyyden vuoksi. Viruksilla tartutettuja eläimiä on poltettu saaren krematoriossa.

TANSKAN yleinen keskusteluilmapiiri on muuttunut muutamassa vuodessa huomattavasti ankarammaksi Tanskan kansanpuolueen vaikutuksesta.

Puolueet vaikuttavat lähestulkoon kilpailevan siitä, kuka keksii kovasanaisimmat maahanmuuttajiin liittyvät lakiesitykset. Myös vasemmisto on lähtenyt kilpaan mukaan. Tanskan sosiaalidemokraatit ovat esimerkiksi ehdottaneet, että turvapaikkaa ei enää ollenkaan voisi hakea Tanskan maaperällä ja että Tanskaan otettavien ”ei-länsimaalaisten” määrälle asetettaisiin raja.

Liberaalipuolue Venstren hallituksen vastaus keskusteluun olivat ”ghettolait”, joiden perusteella ulkomaalaisvaltaisissa ja moniongelmaisissa lähiöissä tehdyistä rikoksista voidaan tuomita kovempia rangastuksia kuin muualla Tanskassa tehdyistä rikoksista.

”Ghettolait” on hallituksen itsensä käyttämä nimitys lakipaketista. Parlamentti hyväksyi lait kesäkuussa.


Helsingin Sanomat
20.12. 14:55
Lähetä vastaus