Kymmenet europarlamenttiin pyrkivät olleet syytettynä rikoksista
EUROPARLAMENTTIVAALEISSA on ehdolla kymmeniä ihmisiä, jotka ovat saaneet 15 viime vuoden aikana rikossyytteen, käy ilmi HS:n tekemästä selvityksestä.
Selvityksen mukaan vuosina 2004–2019 rikossyytteen on saanut yhteensä 33 ehdokasta, jotka pyrkivät nyt europarlamenttiin. Se tarkoittaa noin 12 prosenttia ehdokkaista, joita on yhteensä 269.
Tulokset ovat hyvin samantapaisia kuin Helsingin Sanomien selvityksessä eduskuntavaaliehdokkaista, joista 13 prosenttia oli istunut syytettyjen penkillä.
Samassa ajassa vuosina 2004–2019 suomalaisista keskimäärin noin 15 prosenttia on saanut syytteen, joten europarlamenttiehdokkaat ovat keskimäärin hieman nuhteettomampia kuin muu väestö.
Puolueiden välillä on kuitenkin suurta vaihtelua, sillä esimerkiksi perussuomalaisten eurovaaliehdokkaista 25 prosenttia on saanut syytteen, mutta vihreiden ja Rkp:n ehdokkaista ei kukaan.
Syytteen saaneista ehdokkaista 82 prosenttia on miehiä.
Noin puolet ehdokkaista eli 16 henkilöä on saanut tarkastelujaksolla enemmän kuin yhden rikossyytteen – enimmillään yksi ehdokas oli istunut syytettyjen penkillä kahdeksan kertaa. Kaikkiaan ehdokkaille on luettu 67 syytettä.
Alla listattu ehdokkaiden syytteet laskevassa järjestyksessä syytemäärien mukaan:
Ajoneuvorikkomus: 1
Eläinsuojelurikos: 1
Huumausainerikos: 6
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan: 4
Kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle: 1
Kunnianloukkaus: 4
Kuolemantuottamus: 2
Liikenneturvallisuuden vaarantaminen: 4
Luvaton käyttö: 1
Lähestymiskiellon rikkominen: 3
Moottorikulkuneuvon käyttövarkaus: 1
Niskoittelu poliisia vastaan: 1
Pahoinpitely: 8
Petos: 2
Rattijuopumus: 3
Ryöstö: 1
Salakuljetus: 1
Siviilipalveluksesta kieltäytyminen: 1
Törkeä kavallus: 1
Törkeä kirjanpitorikos: 1
Törkeä kunnianloukkaus: 2
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen: 2
Törkeä petos: 2
Törkeä rattijuopumus: 7
Törkeä velallisen petos: 1
Ulkomaalaisrikkomus: 1
Vahingonteko: 1
Vainoaminen: 1
Varomaton käsittely: 1
Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen: 1
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen: 1
HS:N SELVITYS kattaa kaikki Suomen käräjäoikeuksissa nostetut syytteet vuoden 2004 alusta vuoden 2019 maaliskuun puoliväliin. Tiedot syytteistä ovat peräisin käräjäoikeuksista.
Syytteet eivät vielä tarkoita, että ehdokas olisi syyllistynyt rikokseen.
Ennen syytteen nostamista rikosasian on tutkinut poliisi, joka on siirtänyt asian syyttäjälle, joka puolestaan on arvioinut, että rikosepäily ylittää syytekynnyksen. Tuomioistuimet päättävät lopulta syyllisyydestä tai syyttömyydestä.
Korkean kynnyksen vuoksi syytteet antavat melko kattavan kuvan ehdokkaiden epäillyistä rikoksista, sillä Suomessa noin 95 prosenttia nostetuista syytteistä johtaa tuomioon.
Syytteiden lisäksi HS kävi käräjäoikeuksien tiedoista läpi eduskuntapuolueiden asettamien ehdokkaiden tuomiot vuosilta 2004–2019. Analyysi tuomioista on tämän kirjoituksen lopussa.
HS:n syytteistä tekemästä selvityksestä käyvät ilmi esimerkiksi seuraavat asiat:
Kappalemääräisesti eniten eli 29 syytettä on Suomen kansa ensin -puolueen euroehdokkailla.
Eduskuntapuolueista perussuomalaisten ehdokkaat ovat saaneet eniten rikossyytteitä, yhteensä seitsemän kappaletta. Ne jakaantuvat viidelle ehdokkaalle.
Suhteellisesti eniten rikossyytteitä on Suomen kansa ensin -puolueen ehdokkailla, joista yli puolet on saanut syytteen.
Ehdokkaat ovat saaneet eniten syytteitä pahoinpitelyistä (12 prosenttia syytteistä) sekä törkeistä rattijuopumuksista (10 prosenttia syytteistä) ja huumausainerikoksista (10 prosenttia syytteistä).
Suomen kansa ensin -puolueella eniten syytteitä
Eduskuntavaaleista alkanut pienten puolueiden ja liikkeiden sijoittuminen syytetilastojen kärkeen näyttää jatkuvan eurovaaleissa. Vielä kaksi vuotta sitten kuntavaaleissa syytetilastojen ykkönen oli eduskuntapuolue perussuomalaiset.
Rekisteröidyistä puolueista määrällisesti ja prosentuaalisesti eniten syytteen saaneita on Suomen kansa ensin -puolueessa. Sen 18 eurovaaliehdokkaasta 56 prosenttia on saanut ainakin yhden rikossyytteen. Syytteitä puolueen ehdokkaat ovat saaneet 29, joista yleisimpiä ovat pahoinpitelyt ja erilaiset rattijuopumukset sekä huumausainerikokset ja lähestymiskiellon rikkomiset.
Yksi Suomen kansa ensin -puolueen ehdokas on saanut käräjille useita haastehakemuksia, joista oikeus on todennut hänet syylliseksi muun muassa kahteen kunnianloukkaukseen, ampuma-aserikkomukseen, pahoinpitelyyn, vaarallisen esineen hallussapitoon, virkamiehen vastustamiseen, kahteen törkeään rattijuopumukseen, tavalliseen rattijuopumukseen, kulkuneuvon luovuttamiseen juopuneelle sekä ryöstöön.
Eduskuntapuolueista perussuomalaisilla eniten syytteitä
Eduskuntapuolueista eniten syytteitä, seitsemän kappaletta, on perussuomalaisten ehdokkailla. Perussuomalaisten ehdokkaista ainakin yhden syytteen on saanut viisi ehdokasta eli noin 25 prosenttia kaikista ehdokkaista.
Muiden isojen puolueiden joukossa osuus on 0–5 prosenttia. Kaksi eduskuntapuoluetta, vihreät ja Rkp, ovat asettaneet yhteensä 40 eurovaaliehdokasta, joista yksikään ei ole saanut rikossyytettä vuosina 2004–2019.
Myös eduskuntavaalien 2019 ja kuntavaalien 2017 alla perussuomalaisten ehdokkaat johtivat isojen eduskuntapuolueiden syytetilastoa selvästi. Yleisimmät syytteet perussuomalaisten eurovaaliehdokkaiden keskuudessa ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja liikenneturvallisuuden vaarantaminen.
Perussuomalaisille myös eniten tuomioita
HS selvitti eduskuntapuolueiden euroehdokkaiden osalta myös sitä, kuinka moni syytteistä johti tuomioon. Yhteensä 14 syytteestä langettava tuomio tuli 11 kertaa.
Perussuomalaisten 20 eurovaaliehdokkaasta langettavan tuomion on saanut neljä henkilöä eli 20 prosenttia. Muiden eduskuntapuolueiden eli sosiaalidemokraattien, kokoomuksen, keskustan ja kristillisdemokraattien ehdokkaista lainvoimaisen tuomion on saanut viisi prosenttia kaikista ehdokkaista.
KOVIMMAT tuomiot eli ehdolliset vankeusrangaistukset tulivat ehdokkaille törkeistä rattijuopumuksista ja kovimmat sakkorangaistukset pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta.
Tuomiot rattijuoppoudesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ovat yleisimpiä, ja peräti kaksi eduskuntapuolueen ehdokasta on tuomittu kuolemantuottamuksesta liikenteessä.
Vailla lainvoimaista rikostuomiota ovat vihreiden, vasemmistoliiton ja ruotsalaisen kansanpuolueen eurovaaliehdokkaat.
HS julkaisi eduskuntavaaleissa yli vuoden vankeustuomion saaneiden ehdokkaiden nimet, ja jatkaa samaa linjaa eurovaaleissa. Selvityksen perusteella tällaisia ehdokkaita ei eduskuntapuolueista ole ehdolla, mutta pienemmistä puolueista tähtiliikkeen ehdokas Peter Fryckman on saanut talousrikoksista 2,5 vuotta vankeutta vuonna 2005.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006110479.html