KHO katsoi työantajan tarjoaman asianajajan verotettavaksi tuloksi

[jhou]

Oikeuden mielestä toimittajan työ­tehtäviin ei kuulu olla syytettynä – Vero­päätös vaikuttaa kaikkiin ammatteihin

Korkein hallinto-oikeus päätti, että Helsingin Sanomien toimittaja joutuu maksamaan verot asianajajapalkkioista, jotka lehti on maksanut Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä. Päätös moninkertaistaa yksittäisen toimittajan riskin erityisesti tutkivista jutuista.

Media-alalla oli havaittavissa maanantaina paniikkia, kun korkein hallinto-oikeus (KHO) julkisti ennakkopäätöksensä asianajokulujen verotusta koskevassa asiassa.

Päätöksen mukaan Viestikoekeskus-uutisoinnissa mukana ollut Helsingin Sanomien toimittaja joutuu maksamaan verot asianajajapalkkioista, jotka lehti on maksanut Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä.

KHO katsoi, että toimittajan työtehtäviin ei kuulunut olla syytettynä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, joten asianajajan palkkiot olivat toimittajan verotettavaa tuloa.

Veroissa voi olla kyse on sadoista tuhansista euroista, sillä lehden yhteenlasketut oikeudenkäyntikulut olivat jo käräjäoikeus­vaiheessa noin 2,4 miljoonaa euroa.

Korkein hallinto-oikeus on ylin tuomioistuin, joten sen päätöksestä ei voi valittaa. Euroopan ihmisoikeus­tuomioistuimeen asian voi viedä, jos katsoo päätöksen rikkovan ihmisoikeussopimuksessa turvattuja oikeuksia.

KHO:n vuosikirjapäätöksellä on laajempaa merkitystä. Päätös tarkoittaa, että jos työnantaja – millä tahansa alalla – maksaa rikosjutussa työtekijänsä oikeudenkäyntikuluja, kyse on työtekijän verotettavasta tulosta.

Eli jatkossa työnantajan pitää antaa työntekijälleen asianajajan lisäksi määräaikainen palkankorotus, jolla työntekijä saa lisäveron maksettua? Kalliiksi tulee, eivätkä pienet mediat pysty tähän mitenkään. Jos jutun tekovaiheessa joku poliitikon planttu saa päähänsä uhkailla oikeudella, niin tämä päätös antaa mukavasti painoarvoa uhkailulle. Veroseuraamushan ei riipu siitä, miten oikeudenkäynnissä kävisi, tai olisiko sille ylipäätään mitään perusteita.

[jhou]

Ja kuinka ollakaan, persujen Rydman on ensimmäisten joukossa rientänyt ymmärtämään päätöksen seuraukset väärin.

Ministeri Rydman iloitsi tuomitun toimittajan jätti­veroista, yritys­järjestöt huolissaan päätöksestä

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös voi vaikuttaa suomalaisyritysten tilanteeseen laajemminkin, arvioivat Elinkeinoelämän keskusliitto ja Keskuskauppakamari.


Suomalaista elinkeinoelämää ja yrityksiä edustavat etujärjestöt ja elinkeinoministeri Wille Rydman (ps) ovat erimielisiä korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) maanantaina julkaisemasta veropäätöksestä.

Päätöksen mukaan HS:n toimittaja joutuu maksamaan verot asianajaja­palkkioista, jotka lehti on maksanut Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä.

KHO:n mukaan toimittajan käyttämän asianajajan neuvonanto- ja oikeuden­käynti­kulut eivät ole yhtiön kuluja vaan työntekijän verotettavaa tuloa, vaikka yhtiö oli palvelut tilannut.

”Verotuksellisestikin pidän ratkaisua oikeana, mutta vielä paljon tärkeämpi tämä päätös on suomalaisen lehdistökulttuurin kannalta. Tämä saattaa nimittäin olla tärkein roskajournalismia ennaltaehkäisevä päätös vuosikymmeniin”, kirjoitti Rydman viestipalvelu X:ssä maanantaina.
[...]
Rydman ei tarkentanut, mitä hän roskajournalismilla tarkoitti. Hän on kuitenkin arvostellut Helsingin Sanomia useaan otteeseen sen jälkeen, kun HS julkaisi kesäkuussa 2022 artikkelin, jossa useat naiset kertoivat kansanedustaja Rydmanin ahdistavasta käytöksestä.

Rydman teki jutusta tutkintapyynnön törkeästä kunnian­loukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Rydmania käsitellyttä HS:n artikkelia koskeva esitutkinta on yhä kesken.

Eihän tuossa roskajournalismia estetä, juurikin siitä syystä, että oikeudenkäynnin lopputuloksella ei ole väliä verotuksen kannalta. Jos säädettäisiin niin, että verot menevät jutun hävinneen osapuolen maksettavaksi, tällä voisi ollakin jotain vaikutusta siihen suuntaan.

Nyt tässä vain kannustetaan villerydmaneita haastamaan toimittajia oikeuteen vailla mitään perusteita. Esim. STT:n dopinguutisen tiimoilta syytteeseen joutuneet STT:n edustajat olisi voitu tällä päätöksella ajaa henkilökohtaiseen konkurssiin, vaikka uutinen osoittautui myöhemmin varsin aiheelliseksi.

Mites muuten tilanteet, jossa hävinnyt osapuoli velvoitetaan maksamaan myös vastapuolen asianajokulut... Jääkö verot siltikin jutun voittaneen tahon maksettavaksi, vaikka rahanarvoisen edun tarjoaja onkin loppujen lopuksi vastapuoli eikä työnantaja?