Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

[ReissuLasse]

Santeri Vuohenylkijä

https://www.youtube.com/watch?v=9mQRnvIBY7c

Muistutuksena kaikille. Mieti, saatko toiminnallasi enemmän pahaa kuin hyvää aikaiseksi.

Jumalauta, tais olla ensimmäinen kerta kun näkee fiksun tuubivideon, ja vielä reipas nuori mies eikä mikään epäsiisti karvanaama.

[Zipe]

Mielenkiintoista, että kurditaustainen ja Irakista viisivuotiaana Suomeen tullut Seida Sohrabi ja persut ajattelevat matu-asiassa samoin. He ymmärtävät sen, minkä kansan syvät rivit ovat aina tienneet:

" Eurooppa on edistynyt ihmisoikeuksissa ja tasa-arvossa niin pitkälle, että täällä on sokaistuttu sille, millainen tilanne muualla maailmassa on. Olemme sinisilmäisiä ajatellessamme, että iso määrä miehiä voidaan tuoda vieraasta kulttuurista ja istuttaa heihin länsimaisia arvoja."

Sipilöillä ja orvoilla oli märkä unensa yleistä palkkatasoa polkevasta, halvasta työvoimasta. Puna-vihreät halusivat toimia "oikein" kotouttamalla Suomeen "hädänalaisia". Kuviteltujen eläkepomminpurkajien myötä yhteiskuntamme piti muuttua entistä monikulttuurisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Ei käynyt ihan, kuten haaveiltiin. Toivottavasti kaikki puolueet nyt pitävät maahanmuuttoon liittyvän ideologisen krapulansa. Sen jälkeen päätöksiä päästäisiin tekemään todellisuuspohjalta.

Asetelmassa tosiaan piilee kansan repeytymisen riski. Jos laitaoikeisto jytkyttää vaaleissa, olisi kiva tietää, missä määrin Venäjä suhmuroi heidän kanssaan. Täysin foliohatusta vedettynä en pidä ajatusta, jonka mukaan Venäjä olisi masinoinut koko 2015 alkaneen pakolaisvyöryn nimenomaan murentaakseen eurooppalaisia yhteiskuntia sisältäpäin.

[PoliisimestariSisu]

Huhtikuun alussa tulee melkoisesti musliminaisia paksuksi, kun ihmeen paljon näitä 1.1 syntyneitä aina löytyy keppostelijoista.

[Doctor Lecter]

Ei tästä ole kuin 12 vuotta, kun tälläistä sanottiin ihan pokkana Suomen suurimmassa sanomalehdessä:

Maahanmuuttajista selvät säästöt Suomelle

Helsingin Sanomat vertasi maahanmuuttajan ja suomalaisen tuottamia kuluja

Suomeen tulevista maahanmuuttajista kertyy suomalaisille veronmaksajille selvät säästöt, jos maahanmuuttajat työllistyvät.

20-vuotiaan lukion tai ammattikoulun käyneen maahanmuuttajan koulutuksen on kustantanut hänen kotimaansa. Suomalainen vastaavan koulutuksen saanut on maksanut yhteiskunnalle ja vanhemmilleen karkeasti arvioiden 350000 euroa. Summaan sisältyvät esimerkiksi koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.

Jos maahanmuuttaja on hyvin koulutettu, säästöt ovat vielä suuremmat. "Esimerkiksi lääkärin koulutus maksaa paljon, ja on selvää, että Virossa tai Venäjällä koulutuksensa hankkinut lääkäri säästää Suomelle suuren summan", väestötieteilijä Mauri Nieminen Tilastokeskuksesta sanoo.

Azerbaidzanilainen lääkäri Sevindz Gahramani, 34, on niin kutsutussa sopeuttamiskoulutuksessa Jorvin sairaalassa Espoossa.

Hän on asunut Suomessa lähes kymmenen vuotta ja saanut sinä aikana kaksi lasta.

Gahramanin on kuuden kuukauden pakollisen harjoittelun lisäksi läpäistävä Tampereen yliopistossa kolme tenttiä. Vasta sitten hän saa alkaa toimia lääkärinä. Hän aikoo erikoistua yleislääkäriksi. "Sopeuttamiskoulutus on ollut erittäin tarpeellinen, koska työssä Suomessa on paljon erilaista verrattuna Venäjään", Gahramani sanoo.

"Vaikeinta on ollut kielen ja kulttuurierojen opettelu. Lääkäri-potilas-etiikka on toisenlainen." Gahramani saa harjoitteluajalta työttömyyskorvausta, eli hänen palkkansa on pienempi kuin suomalaisten lääkäriharjoittelijoiden.

Helsingin Sanomat
1.3.2007 2:00

Jos työllistyvät. Painon pitää olla vahvasti sanalla jos - ja kuten tiedämme, niin heikkoa se on. Etenkin tiettyjen ryhmien kohdalla.

Ei ole ihme, että suomalaiset eivät enää lisäänny - puhun siis kantasuomalaisista - koska (uutisen mukaan) tulee kansantaloudellisesti halvemmaksi ottaa Suomeen se valkolakin juur` päähänsä painanut ugandalainen tänne tai tohtoripromoussonin läpikäynyt sambialainen, kuin kasvattaa ja kouluttaa omia lapsia.

Ja kyllähän tämä kaikessa näkyykin; muut ensin ja omat sitten! Miljardi löytyi perseileville elintasopakolaisille helposti, mutta jos halutaan rahaa suomalaisten lasten, nuorten ja vanhusten hoitoon, niin se raha on aina pois muualta kuin haittamaahanmuutosta. Kuten allaoleva kuva sen havainnollistaa:

Kokoomuksen_säästöt.jpg (54.27 KiB) Katsottu 3558 kertaa

[sikakoira]

Kokoomuksen märkä uni kävi toteen ja tulos on se että suomi natisee liitoksissaan.On se perkele omituista touhua päättäjiltä ja tarkoitusperiä on vaikea ymmärtää.
Roudataan maahan kymmeniä tuhansia elättejä varta vasten ja suomen bruttokansantuote lähtee nousuun.??? Vittu ei voi käsittää. Haistakaa paska koko valtiovalta.
Ei paljoa hotsita lisääntyä tällaiseen yhteiskuntaan,antaa tulokkaiden tehdä tehtävänsä.
Venäjällä on kaikki paremmin
Maailmanloppu tulee.

[Doctor Lecter]

Pakolaiskorvausten maksussa reilu kasvu Lahdessa ja Heinolassa

Valtion kunnille maksamat pakolaiskorvaukset on tarkoitettu käytettäväksi pakolaisten kotouttamista tukevaan toimintaan. Arkistokuva. Kuva: Katja Luoma

pikkutyttöjen_vikittelyä_opettelemassa.jpg (59.29 KiB) Katsottu 3329 kertaa

Lahden kaupungin valtiolta saamat pakolaiskorvaukset kasvoivat vuodesta 2017 vuoteen 2018 reilusta kahdesta miljoonasta reiluun kolmeen miljoonaan euroon, joten kasvua kertyi vuodessa noin 40 prosenttia. Euromääräisesti mitattuna kasvu oli Hämeen ely-keskuksen alueen suurin, kertoo ely-keskus tiedotteessaan.

Päijät-Hämeessä prosentuaalisesti eniten kasvua pakolaiskorvausten määrässä puolestaan oli Heinolassa, jossa kasvua vuodesta 2017 vuoteen 2018 kertyi noin 61 prosenttia. Viime vuonna Heinola sai valtiolta pakolaiskorvauksia reilut 170 000 euroa, kun vuonna 2017 vastaava summa oli reilut 105 000 euroa.

Asikkalassa ja Kärkölässä korvausten määrä puolestaan laski huomattavasti. Asikkala sai vuonna 2018 pakolaiskorvauksia reilut 17 000 euroa, kun vuonna 2017 vastaava summa oli noin 45 000 euroa. Kärkölään puolestaan maksettiin vuonna 2017 korvauksia noin 1 000 euroa, kun taas viime vuonna korvauksia ei maksettu laisinkaan.

Orimattilaan korvauksia maksettiin vuonna 2018 reilut 64 000 euroa, Hartolaan reilut 53 000 euroa ja Hollolaan reilut 51 000 euroa. Yhteensä valtio maksoi pakolaiskorvausta Päijät-Hämeen kunnille viime vuonna noin 3,4 miljoonaa. Vuonna 2017 vastaava summa oli noin 2,4 miljoonaa euroa.

Korvaukset maksetaan automaattisesti siihen kuntaan, missä pakolaistaustainen henkilö on kirjoilla. Ely-keskuksen mukaan maksettujen korvausten määrästä voikin päätellä, että vuoden sisällä Päijät-Hämeessä erityisesti Lahteen ja Heinolaan on muuttanut paljon pakolaistaustaisia henkilöitä.

Sen sijaan esimerkiksi Asikkalasta ja Kärkölästä on nähtävissä pakolaisten poismuuttoa.

Hämeen ely-keskuksen mukaan lukujen valossa näyttää siltä, että suurin osa pakolaisista muuttaa kuntiin omatoimisesti, sillä Hämeen kuntiin sijoitettiin vuonna 2018 ely-keskuksen kautta vain 56 uutta kiintiöpakolaista.

Pakolaiskorvaukset on tarkoitettu käytettäviksi pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun kotoutumista tukevaan toimintaan.

ess.fi
18.2.2019 10:48

Nämä - tässäkin artikkelissa mainitut summat - ovat niitä rahoja/varoja, jotka eivät siis ole mistään pois. Eivät päiväkodeista, eivät vanhustenhoidosta, eivät sairaanhoitajien palkoista, eivät poliisien palkkaamisesta.
- Onhan meillä varaa opettaa takki päällä hattu päässä luokkahuoneessa olevia sillai niiku kivasti motivoituneita turvapaikkaturisteja, jotka niiku oppivat kaiken niiku tosi suvereenisti. Onhan?

Kunnat ovat kovastikin innostuneita ottamaan "pakolaisia" vastaan, koska saavat valtionapuja. Mutta samaiset kunnat sitten säästävät vanhustenhoidossa, "koska on niin tiukka talous" ja antavat ylikansallisten pörssiyhtiöiden vedättää heitä = omistajille osingot, muhkea tuotto ja hyvät palkat.
- Tässä kaikessa sen näkee miten kuntapäättäjät arvostavat omia vanhuksiaan = säästöjä vaikka väkisin, ja kuinka he mielistelevät väkivaltaisen ideologian kasvatteja = sanaa säästö ei silloin tunneta kun "pakolaisia" otetaan vastaan.

[Doctor Lecter]

Hallitus ehdottaa (likipitäen) nyt sitä samaa, mitä PS:n Jussi Halla-aho ehdotti jo aikoja sitten - miksi ei kelvannut silloin? Siksi koska - kuten SDP:n Eero Heinäluoma sanoi - ei oikeastaan kukaan uskonut, että ulkomaalaiset so. tp-hakijat voisivat syyllistyä mihinkään rikolliseen toimintaan, vaikka sellaisesta on esimerkkejä jo vuosien takaa.
- Mutta koska poliitikot ovat sairastuneet psykoosiin nimeltä maailmanparantaminen omien kansalaisten turvallisuuden kustannuksella, niin kaikenlainen eristäminen torjuttiin.

Hallitus esittää Ouluun ulkomaalaisten säilöönottoyksikköä alaikäisiin kohdistuneiden seksirikosten vuoksi: ”Rahoitus on varattu kyllä”

Budjettipäällikkö Hannu Mäkisen mukaan hallitus on antanut lisätalousarvion vanhusten ja vammaisten hoidossa paljastuneiden puutteiden sekä Oulussa tapahtuneiden epäiltyjen seksuaalirikosten vuoksi.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen yli 81 miljoonan euron lisätalousarviosta.

Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen sanoo, että lisäbudjetti ajankohtaistui kahdesta syystä. Ne ovat vanhuspalveluissa paljastuneet puutteet sekä Oulussa tapahtuneet epäillyt lapsiin ja nuoriin kohdistuneet seksuaalirikokset.
– Nämä kaksi teemaa ovat pääsyitä, Mäkinen toteaa.

Esityksestä käy ilmi, että siinä on varattu rahaa 2,6 miljoonaa euroa Ouluun perustettavalle ulkomaalaisten säilöönottoyksikölle. Se perustetaan Oulun vastaanottokeskuksen tilojen yhteyteen.
– Se on sitten sisäministeriön ja viranomaisten asia, mitä asialle tehdään missäkin aikataulussa, mutta se rahoitus on varattu kyllä, Mäkinen sanoo.

Säilöönottokeskusta oltiin perustamassa Heikinharjun vastaanottokeskukseen jo vuoden 2018 syksyllä. Maahanmuuttovirasto kuitenkin totesi, että säilöönottopaikoille ei ollut tarvetta. Tiloja kehitettiin niin, että en on tarvittaessa nopeasti muutettavissa säilöönottoyksiköksi.

Ulkomaalainen voidaan määrätä ulkomaalaislain nojalla suljettuun säilöönottoyksikköön, jos viranomaisilla on syytä epäillä, että hän voisi piilotella välttyäkseen esimerkiksi käännyttämiseltä tai karkottamiselta. Suomessa on yksi säilöönottokeskus Helsingissä ja toinen Joutsenossa.

Rahaa rikostorjuntaan
Hallitus on esittänyt myös rahaa lapsiin ja nuoriin kohdistuneiden seksuaalirikosten torjumiseksi. Poliisin henkilöstö- ja laiteresursseihin on esitetty 1,6 miljoonaa euroa, jotta nettipoliisit voivat torjua seksuaalirikoksia verkossa.

Helsinkiin ja Ouluun otetaan käyttöön Lastenasiaintalo-toimintamallia, jonka tarkoituksena on edistää lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten selvittämistä ja ehkäisemistä. Toimintamalliin käynnistämistä tukevaan ohjaukseen ja sen avustuksiin on ehdotettu 813 000 euroa vuodelle 2019. Oulun kaupungin projekti rikosten ehkäisemiseen on esityksen mukaan saamassa 500 000 euroa.

Epäiltyjen seksuaalirikosten yhteydessä on noussut esiin termi ”grooming”, eli lapsten ja nuorten houkuttelu verkossa. Hallitus esittää 1,8 miljoonaa euroa lisärahaa opetus- ja kulttuuriministeriölle, Opetushallitukselle ja nuorten työpajatoimintaan sekä etsivään nuorisotyöhön groomingin vastaisiin toimiin.

Turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden käsittelyyn hallitus esittää 2,2 miljoonaa euroa käsittelyaikojen nopeuttamiseksi.

Suomalaisen yhteiskunnan peruskurssin kokeiluun hallitus esittää vastaanottokeskuksille 250 000 euroa. Myös kotouttamismäärärahoihin ehdotetaan 250 000 euron lisäystä, jotta koulutusta saa muun muassa omalla kielellä.

Panostusta valvontaan
Hallituksen toinen kipupiste lapsiin ja nuoriin kohdistuneiden epäiltyjen seksuaalirikosten lisäksi on ollut paljastuneet puutteet vanhusten hoidossa. Nyt hallitus esittää eri viranomaisten valvontaresursseihin lähes 1,7 miljoonaa euroa.
– Siinä on useita viranomaistahoja, mihin valvontaihmisiä lisätään, Hannu Mäkinen sanoo.

Vanhusten ja vammaisten palvelujen ohjauksen ja valvonnan vahvistamiseen ehdotetaan aluehallintovirastoille, Valviralle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle yhteensä 720 000 euroa.

Varhaiskasvatuksen valvontaresurssien vahvistamiseen ne saisivat esityksen mukaan 350 000 euron lisärahoituksen. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintamenoihin ehdotetaan 350 000 euron lisärahaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos saisi 250 000 euroa vanhuspalvelujen tila -tutkimuksen kehittämiseen ja toteutukseen.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0 ... 2cb4c88b91
23.2.2019 11:48

Ja kaikki tämä teatteri vain siksi, ettei haittamaahanmuutonvastaisuus sataisi persujen laariin.

Halla-ahon esittämä tp-hakijoiden eristäminen leirille, varsinkin kielteisen päätöksen saaneiden, ei kelvannut ja laskun siitä ovat maksaneet jo kymmenet tai jopa sadat alaikäiset tytöt raiskausten uhreina, kuin myös muutama aikuinen henkirikoksen uhrina. Ovatko ne niitä eurooppalaisia arvoja*, joita eritoten Kokoomuksen EU-sätkynukke Petteri Orpo höpisee taukoamatta.

Kokoomuksen eurooppalaiset arvot = väkivaltaisen ideologian omaavat valehtelijat saavat tulla Suomeen, raiskata, surmata, kupata verovaroja, mutta suomalainen ei saa arvostella väkivaltaisen ideologian omaavia valehtelijoita.

Tanskan saaresta, johon skipataan rikolliset haittamaahanmuuttajat, juttua täällä

[Salmari]

Faktahan on, että somaleista ja irakeista vain 10-20% työllistyy. Siinä valtiolla todellisia kansantalouden pelastajia

[Doctor Lecter]

Maahanmuuttajien* vierailuista päiväkoteihin ja kouluihin on kirjoitettu toisaalla, mutta nyt "ne" ovat löytäneet tiensä myös muistisairaiden luokse:

Lukuhetki toi iloa Lehtiojalla – maahanmuuttajien vierailut piristävät muistisairaiden päivää

Maahanmuuttajien vierailut piristävät muistisairaiden päivää palvelukeskuksessa.

Kulttuurien raja-aidoista ei ollut merkkiäkään, kun maahanmuuttajat vierailivat maanantaina Lehtiojan palvelukeskuksessa valtakunnallisen Minä luen sinulle -kampanjan merkeissä.

Lukemisen ohella vaihdettiin kuulumisia, ja juttu rönsysi lapsuusmuistoista aina rakastumisiin asti.
– Minä niin pidän tämmöisestä! Tykkään olla ihmisten kanssa. Ja heidän kanssaan voi puhua monenlaisesta, sanoi Taina Hautakoski, jolla riitti juteltavaa niin Syyriasta tulleen Yamama Sharban kuin Venäjältä muuttaneen Aleksei Grigorevin kanssa.

Grigorevia tentattiin muun muassa siitä, miten hän aikoinaan tapasi suomalaisen vaimonsa. Kun Grigorev kuvaili päätään pyöritellen rakastumistaan, Hautakoskea nauratti.
– Niinhän minullekin kävi, hän myhäili. Onni löytyi kuulemma aikoinaan Espanjasta, minne hän muutti puolison perässä 20 vuodeksi.

Vierailu oli osa Koulutuskeskus Salpauksen ja Lehtiojan palvelukeskuksen yhteistyötä, josta on jo pidemmän aikaa ollut iloa ja hyötyä molemmille.

Kotoutumiskoulutuksessa olevat maahanmuuttajat pääsevät käyttämään suomen kieltä, ikäihmiset taas saavat piristystä päivään. Jutustelun ohessa vieraat lukivat lyhyitä tarinoita entisajan elämästä.
– Tämä on odotettu tapahtuma! On aina ihanaa, kun tulee ulkopuolisia ja eri kulttuureista vieraita. Maahanmuuttajia meillä pyörii usein, olemme hyvin kansainvälinen talo, kertoi palveluesimies Saija Sillanpää.

Koska talon asukkaat ovat pääosin muistisairaita, tarinoilla on heille iso merkitys.
– Runot ja lorut he muistavat, ne herättävät muistoja ja mielleyhtymiä.

Salpauksen kotouttamiskoulutuksen suomen kielen opettajan Marjukka Simpasen mukaan kohtaamiset ovat tärkeitä myös maahanmuuttajille. Kaikki 23 opiskelijaa olivatkin innoissaan lukutapahtumasta.
– Samalla he näkevät meidän kulttuuriamme. Olemme aikaisemmin käyneet Lehtiojalla myös ulkoiluttamassa vanhuksia, Simpanen kertoi.

Kotouttamiskoulutuksessa opiskellaan suomen kieltä ja yhteiskuntatietoutta.
– Tavoite on, että he pääsisivät töihin tai opiskelemaan. Motivaatio heillä on kova. Ja melkein kaikille on jokin hyvä suunnitelma löytynytkin.

Vanhukset kertoivat vieraille elämästään ja sotavuosistakin, jutut lapsuuden kalareissuista saivat vieraat nyökyttelemään.
– Minun miehenikin rakastaa kalastamista, sanoi Roqaya Al-Anbagi.
– Missä sinä asuit ennen? jututti sambialaissyntyinen Cecilia Arvola Alli Niemistä.
– Minä asuin oikein hyvässä paikassa, tavallisessa talossa hääräsin, Nieminen vastasi.

Irakista Suomeen puolitoista vuotta sitten tullut Al-Anbagi joutui pyyhkimään silmäkulmiaan, kun Nieminen tarttui häntä käsistä kiinni. Mieleen tuli oma, Irakiin jäänyt perhe – koti-ikävää vaivaa välistä, hän tunnusti.
– Irakissa isovanhemmat asuvat aina samassa taloudessa, heitä ei laiteta laitokseen. Kun mummuni sairastui, me sukulaiset hoidimme häntä vuorotellen.

Al-Anbagi sanoi ymmärtävänsä, että Suomessa kulttuuri on eri.
– Mutta Irakisssa vanhemmat hoitavat ensin lapset, sitten lapset hoitavat vuorostaan vanhempiaan.

Hän kertoi toimineensa Irakissa maantieteen professorina. Nyt neljän lapsen äiti on kotona, mutta opiskelee päättäväisesti suomea ja haluaa päästä oman alan töihin. Opintoja pitää ensin täydentää hieman.
– Lahdessa ihmiset ovat olleet meille tosi hyviä, hän kiitteli.

Uusi Lahti
22.2.2019

Myös mustalaiset ovat vierailleet vanhusten ja muistisairaiden luona, mutta jostain kumman syystä siitä ei tehdä kulttuurillista esimerkkiuutista!
- Syy on varmaankin vanhuksissa, koska he eivät ole osanneet kohdata toisen kulttuurin edustajia oikein.

Monet nuoret ja vähän varttuneemmat maahanmuuttajamiehet taasen ovat pyytäneet pikkutyttöjä verovaroilla maksettuihin asuntoihinsa tututumaan heidän uskontovoittoiseen kulttuuriinsa, mutta jostain kumman syystä niistä tapaamisista ei tehty kulttuurillista esimerkkiuutista!
- Syy on varmaankin suomalaisissa, jotka eivät ymmärrä olevansa velkaa, mm. orjalaivojen terva.

* ovat tulleet väkisin Suomeen, koska rajavalvonta on lakkautettu ja varusmiehet ovat koulutetut kantamaan saapujien nyssäköitä, niin mikäs oli tullessa lokoisiin oloihin.

[sikakoira]

https://www.ess.fi/uutiset/ulkomaat/art2523607
EU kiistää Unkarin hallituksen maahanmuuttovastaisen salaliittokampanjan kohta kohdalta

Ei, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei tee salaista yhteistyötä suursijoittaja George Sorosin kanssa. EU ei myöskään edistä laitonta maahanmuuttoa.

EU-komissio kiisti näin Unkarin hallituksen siirtolaisvastaisen kampanjan väitteet kohta kohdalta. Komissio sanoi torstaina, että kampanja vääristelee totuutta.

– Unkarin hallituksen väitteet ovat pahimmillaan faktisesti väärin ja parhaimmillaan erittäin harhaanjohtavia, komissio toteaa.

– Ja George Soroksella ei ole mitään tekemistä minkään kanssa, komissio jatkoi muun muassa Twitterissä julkaistussa vastineessaan.

Komission edustaja Mina Andreeva sanoi toimittajille Brysselissä, että EU muun muassa ei halua esittää pakollisia pakolaiskiintiöitä, päinvastoin kuin unkarilaisessa kampanjassa väitetään. EU:n ulkopuolelta tulevien pakolaisten asuttaminen unionissa on ja tulee olemaan vapaaehtoista, Andreeva sanoi.

Vuonna 2015 unioni päätti taakanjaosta kahden seuraavan vuoden ajaksi. Kaikkien EU-maiden tuli vastaanottaa osa unioniin saapuvista turvapaikanhakijoista, ja järjestelyn tarkoitus oli helpottaa painetta maissa kuten Italia ja Kreikka. Unkari kieltäytyi vastaanottamasta yhtäkään turvapaikanhakijaa siirtosuunnitelman mukaisesti.

Väärä väite toisensa jälkeen

Andreeva sanoi, että EU:n nykyiset säännöt eivät edellytä maita vastaanottamaan turvapaikanhakijoita muista EU-maista ja että ehdotetuissa reformeissa puhutaan vain solidaarisuudesta, ei turvapaikanhakijoiden pakollisesta uudelleensijoittamisesta.

Andreeva kiisti myös Unkarin väitteen, että komissio haluaisi heikentää EU-maiden oikeutta puolustaa rajojaan. Lisäksi EU:lla ei ole mitään suunnitelmia ottaa käyttöön humanitaarisia viisumeja eikä EU tee yhteistyötä minkään sellaisen organisaation kanssa, joka tukee tai edesauttaa sääntöjenvastaista maahanmuuttoa.

EU-tuki, kuten ennakolta maksetut debit-kortit, on suunniteltu edistämään jo Kreikassa olevien turvapaikanhakijoiden tunnistamista, ei edistämään maahanmuuttoa, Andreeva sanoi.

EU ei myöskään suunnittele maahanmuuttopilottiprojekteja Afrikan maiden kanssa. Andreeva muistutti, että yksittäiset EU-maat päättävät itse työperäisestä maahanmuutosta. Unioni ei myöskään suunnittele rahoitusleikkauksia maahanmuuttovastaisille jäsenmailleen,

Unkarin populistipresidentti Viktor Orban aloitti siirtolaisvastaisen mediakampanjan 19. helmikuuta, kolme kuukautta ennen EU-vaaleja.

Elikkä EU:lla ei ollu mitään tekemistä pakolaistulvan kanssa 2015

[Doctor Lecter]

Lähes puolet viime vuoden turvapaikkahakemuksista uusintahakemuksia – näistä perusteettomiksi katsottiin 70 prosenttia

Viime vuoden turvapaikanhakijoista osalla hakemuskierros oli jopa kuudes. Eduskunta hyväksyi keskiviikkona lakimuutoksen, joka vaikeuttaa käännytyksen viivyttämistä uusintahakemuksilla ja valituksilla.

uusintahakemukset.jpg (66.83 KiB) Katsottu 2828 kertaa

Lähes puolet viime vuonna jätetyistä turvapaikkahakemuksista oli uusintahakemuksia. Valtaosa hakijoista jätti järjestyksessään toisen turvapaikkahakemuksen, mutta kahden hakijan kohdalla hakemuskierros oli jo kuudes.

Viime vuonna Maahanmuuttovirasto antoi ratkaisun 1 530 uusintahakemukseen. Näistä perusteettomiksi Maahanmuuttovirasto katsoi yhteensä 70 prosenttia.

Yli puolet uusintahakemuksista virasto jätti tutkimatta heti, 260 kielteisen turvapaikkapäätöksen syynä oli hakemuksen "ilmeinen perusteettomuus".

Lisäksi viisi prosenttia uusintahakemuksista raukesi.

Sisäministeriön mukaan on selvää, että osa uusintahakijoista haluaa vain viivyttää maasta lähtöä.
– Lukuisat hakemukset kertovat siitä, ettei henkilöllä ole kansainvälisen suojelun tarvetta ja jostakin syystä hän ei tahdo palata kotimaahansa, sanoo johtava asiantuntija Kukka Krüger sisäministeriöstä.

Ministeriön mukaan tämä on ongelma. Iso perusteettomien hakemusten määrä aiheuttaa suuria taloudellisia kustannuksia, syö viranomaisten resursseja ja viivästyttää aiheellisten turvapaikkahakemusten ratkaisuja.

Jatkossa uusintahakemusten määrää ja uusintahakemuksilla tapahtuvaa viivyttelyä ryhdytään suitsimaan lailla. Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen viime keskiviikkona, ja lain on tarkoitus astua voimaan loppukeväästä.

Jatkossa turvapaikkahakemuksen uusiminen edellyttää entistä tiukemmat perustelut uusien tietojen esittämiselle.

Hakija on velvollinen kertomaan kaikki kansainvälisen suojelun tarpeeseen vaikuttavat seikat heti ensimmäisessä hakemuksessa. Uusintahakijalta edellytetään, että hän ei voinut itsestään riippumattomista syistä kertoa kaikkia perusteita aikaisemmassa hakemuksessa.
– Suurin muutos on, että uusintahakemuksilla on aiempaa vaikeampi viivyttää maasta poistumista, Krüger sanoo.

Jos ensimmäinen uusintahakemus todetaan perusteettomaksi, henkilö voidaan lakimuutoksen jälkeen poistaa maasta välittömästi aiemman lainvoimaisen käännytyspäätöksen perusteella. Toinen uusintahakemus ei lain voimaan astuttua oikeuta enää lainkaan oleskelemaan maassa.

Sisäministeriö ei osaa arvioida, minkälainen vaikutus turvapaikkaprosessin tiukentumisella on uusintahakemusten määrään.
– Kansainvälisten sopimusten takia uusintahakemusten määrää ei voida jatkossakaan rajoittaa.

Maahanmuuttoviraston on myös aina otettava uusintahakemus tutkittavaksi, jos hakemuksesta ilmenevä uusi tieto lisää merkittävästi henkilön turvapaikkatarpeen todennäköisyyttä.

Krüger painottaa, että missään tapauksessa kaikki uusintahakemukset eivät ole aiheettomia. Esimerkiksi viime vuonna myönteisen turvapaikkapäätöksen sai uusintahakemukseensa 175 henkilöä, eli useampi kuin joka kymmenes hakija.

Turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten määrä on kasvanut voimakkaasti.

Vuonna 2016 uusintahakemusten osuus kaikista turvapaikkahakemuksista oli 15 prosenttia, vuonna 2018 niiden osuus oli jo 47 prosenttia.

Viime vuonna jätettiin 2 139 uusintahakemusta. Järjestyksessään toisen turvapaikkahakemuksen jätti 1 775 henkilöä, kolmannen 280 henkilöä, neljännen 38 hakijaa, viidennen seitsemän hakijaa ja kuudennen uusintahakemuksen kaksi hakijaa.

Uusintahakemuksista 37 oli sellaisia, joista puuttui tieto uusintakierrosten määrästä.

LAKIMUUTOS
*Vetkuttelu vaikeutuu
*Uusintahakemuksessa henkilö pyytää kansainvälistä suojelua, kun hän on saanut lainvoimaisen päätöksen aiemmin tekemäänsä turvapaikkahakemukseen.
*Nykyisellään henkilö voi estää tai viivyttää maasta poistamistaan uusintahakemusten ja käännytyspäätöksistä tehtyjen valitusten avulla.
*Eduskunta hyväksyi tällä viikolla lakimuutoksen, joka tiukentaa turvapaikkaprosessia ja pyrkii suitsimaan uusintahakemusten määrää.
*Lain on tarkoitus astua voimaan loppukeväästä.
*Ensimmäinen uusintahakemus keskeyttää tällä hetkellä käytännössä aina käännytyspäätöksen toimeenpanon.
*Lakimuutoksen jälkeen käännytys voidaan panna toimeen, jos uusintahakemuksen tarkoitus on vetkutella lähtöä.
*Uuden lain myötä toinen uusintahakemus ja siihen liittyvät valitukset eivät estä enää lainvoimaisen käännytyspäätöksen täytäntöönpanoa.

Turun Sanomat
2.3.2019 06:33

Myös HS:n uutisen mukaan...

...on selvää, että osa hakijoista haluaa vain viivyttää maasta lähtöä.

Tietysti viivyttävät. Kuka sitä nyt varmaan kuolemaan haluaisi vapaaehtoisesti lähteä. Paitsi se vaimonsa surmasta epäilty irakilaismies, joka otti lapsensakin mukaan varmaan kuolemaan. Koska kuolema ei tullutkaan Irakissa, vaan se tulikin vaimolle Suomessa, niin hän päättikin palata Suomeen. Toki hyvässä yhteistyössä poliisin kanssa.

[Doctor Lecter]

Sivulta 159:

Irakilainen passidelegaatio ei tullutkaan, kuten piti – sisäministeriö odottaa delegaatiota yhä, viisumikin umpeutuu

Irakilaisen passidelegaation saapuminen Suomeen on viivästynyt, kerrotaan sisäministeriöstä. Delegaation piti saapua Suomeen jo syyskuussa. Viisumi umpeutuu sunnuntaina, eikä uutta aikaa ei ole vahvistettu.
...
Turun Sanomat
5.10.2018 14:05

Miks` kummassa delegaatio tarvitsee viisumit ja passit? Tuleehan sieltä kaikki muutkin ilman passeja ynnä viisumeita?

Surkuhupaisaa sinänsä, että suomalaiset poliitikot - sisäministeri Kai Mykkänen - etunenässä odottavat tätä delegaatiota nöyränä ja kiitollisena. En muista tapausta, jolloin Suomeen olisi tullut kehitysmaan delegaatio myönteämään passeja muukalaisille ja että Suomi jopa rukoilee heitä saapuvaksi.
- Suomi ei ilmeisesti pysty enää päättämään omista asioistaan; keitä tänne tulee, keitä täällä saa ja voi olla, kuka täällä myöntää passeja.

Sen sijaan, että Suomi nöyristelee delegaation edessä ja myöntää kehitysapua öljyvaltiolle, sen pitäisi sanoa, että mikä vittu siellä Irakissa oikein mätää, kun ette osaa sovussa elää ja tänne saatanat lähettätte roskasakkia loisimaan, raiskaamaan ja murhaamaan.

Olipa kerran hassunhauska passi & viisumidelegaatio, jonka piti saaapua ihan milloin tahansa - ja joita suorastaan rukoiltiin tulemaan tänne?

Tässä päivittelyä tilanteeseen:

Muistatko Irakista Suomeen kaavaillun passidelegaation – näin matkanteossa lopulta kävi

*Sisäministeri Kai Mykkäsen ja Irakin suurlähettilään keskusteluissa nousi ajatus passidelegaatiosta, jonka piti tulla auttamaan paperittomia irakilaisia saamaan matkustusasiakirjansa kuntoon.
*elegaatio ei lopulta koskaan saapunut Suomeen.
*Sisäministeriön virkamiehen mukaan Irakissa saattoi herätä epäilyä suomalaisten motiiveista.

Irakista saapuvaa passidelegaatiota kaavailtiin aikanaan siksi, jotta se helpottaisi irakilaisia turvapaikanhakijoita saamaan Suomeen työperäisiä oleskelulupia. Arkistokuva.

Irakin kanssa kaavailtu passidelegaatio ei koskaan saapunut Suomeen, kerrotaan sisäministeriöstä.

Viime syksynä sisäministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi keskustelleensa Irakin suurlähettilään kanssa delegaatiosta, jonka tarkoituksena oli auttaa Suomessa oleskelevia irakilaisia saamaan matkustusasiakirjojaan kuntoon.

Ministeri Mykkänen kertoi delegaation tarkoitukseksi sen, että työssäkäyvät paperittomat turvapaikanhakijat voisivat saada voimassa olevat passit.

Tämä puolestaan helpottaisi heidän työperäisten oleskelulupiensa käsittelyä. Delegaation piti alun perin saapua Suomeen syyskuun lopussa 2018.

Passidelegaatio herätti kysymyksiä syksyllä myös eduskunnan kyselytunnilla.

Neuvotteleva virkamies Kalle Kekomäki kuitenkin sanoo, ettei passidelegaatio koskaan saapunut. Hänen käsityksensä mukaan syynä oli Irakissa syntynyt epäluulo suomalaisten tarkoitusperiä kohtaan.

Kekomäen mukaan Irakissa saattoi herätä epäily, että passien myöntämisten tarkoituksena olisi ollut saada matkustusasiakirjat kielteisen oleskeluluvan saaneille irakilaisille, jotta heidät voidaan palauttaa nykyistä helpommin.
– Tämän käsitimme syyksi sille, että hanke lopulta kariutui, sanoo Kekomäki.

Tieto perumisesta tuli ilmi vasta siinä vaiheessa, kun delegaatiota jo odotettiin saapuvaksi Suomeen.
– Miten näin oli päässyt käymään ja kuka oli antanut ymmärtää näin, on jäänyt epäselväksi. Harmi sinänsä, hän sanoo.

Passittomien irakilaisten ongelmana Suomessa on Irakin suurlähetystön käytössä oleva laitteisto. Kekomäen mukaan suurlähetystöltä puuttuu laitteisto, jolla voi ottaa hakijoiden biometrisiä tunnisteita.

Lähin Irakin suurlähetystö, jolla kyseinen laitteisto on, sijaitsee Tukholmassa. Matkustaminen Ruotsiin ilman voimassaolevia matkustusasiakirjoja ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti sallittua.

Kekomäki kiistää, että passidelegaation tarkoituksena olisi ollut helpottaa palautuksia.
– Se ei ollut alkuunkaan tarkoituksemme. Täällä on sellaisia ihmisiä, joilla voisi olla edellytykset saada työperusteinen oleskelulupa. Mutta kun ei ole ollut matkustusasiakirjoja, niin sellaista lupaa ei ole voinut saada. Tämä olisi ollut joillekin yksi keino mahdollisesti saada oleskelu Suomessa laillistettua, hän sanoo.

Sisäministeriöllä ei ole tarkkaa arviota siitä, kuinka moni olisi hyötynyt delegaation saapumisesta. Kekomäen mukaan määrä ei olisi ollut määrällisesti suuri. Syksyllä ministeri Mykkänen arvioi, että delegaatio olisi hyödyttänyt noin 500 irakilaista.

Nyt kyseisten ihmisten pitää saada matkustusasiakirjansa hankittua toisella tavalla.

Passidelegaation matkaan ei Kekomäen mukaan ole sen koommin palattu, vaikka sisäministeriö on säännöllisesti yhteydessä Irakin viranomaisiin.

Irakilaiset on suurin kansalaisuusryhmä, joka on viime vuosina saapunut Suomeen turvapaikanhakijoina.

Turun Sanomat
2.3.2019 6:00

Sisäministeriön virkamiehen mukaan Irakissa saattoi herätä epäilyä suomalaisten motiiveista

Mutta suomalaiset eivät saaneet epäillä saapuneiden irakilaisten motiiveja, sillä se olisi ollut rasismia. Näin sanoi silloinen sisäministeri Petteri Orpo (kok).
- Se, että irakilaiset epäilivät suomalaisten motiiveja ei saanut Orpoa sanomaan irakilaisille että on rasistista epäillä motiiveja.

Sisäministeri Kai Mykkäsen suuri unelma saada olla vierailun isäntä delegaatiolle ei toteudu. Voi kyynel!

[Doctor Lecter]

Missä ne 32 000 ovat nyt?

Vuonna 2015 Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Kuinka moni heistä on saanut jäädä Suomeen?

Turvapaikanhakijoita saapumassa Tornion järjestelykeskukseen 25. syyskuuta 2015. (KUVA: PANU POHJOLA / LEHTIKUVA)

työharjoittelijoita_päiväkoteihin.jpg (63.77 KiB) Katsottu 2819 kertaa

KOLME JA PUOLI vuotta sitten syksyllä Euroopassa oli epätavalliset ajat. Ennennäkemättömän suuri joukko turvapaikanhakijoita saapui muutaman kuukauden aikana Eurooppaan. Useimmat olivat lähtöisin konfliktimaista Syyriasta, Irakista ja Afganistanista. He tulivat pääasiassa Turkin kautta meren yli Kreikkaan ja sieltä maitse Länsi-Balkanin kautta pidemmälle Eurooppaan.

Suomeenkin asti turvapaikanhakijoita tuli ennätysmäärä, runsaat 32000 ihmistä:

Vuonna 2015 Suomessa tehtiin 32761 turvapaikkahakemusta.

Se oli poikkeuksellista, sillä siihen asti 2000-luvulla turvapaikanhakijoita oli tullut Suomeen verrattain vähän, yleensä noin kolme neljä tuhatta vuodessa.

Syksyllä 2015 Suomeen tulleissa ylivoimaisesti eniten oli irakilaisia: 20484. Muut suuremmat ryhmät olivat afganistanilaiset, somalialaiset ja syyrialaiset.

Ennätysluvusta 32000 puhutaan Suomessa edelleen. Mutta kuinka moni heistä lopulta on saanut jäädä Suomeen?

MAAHANMUUTTOVIRASTOSSA hakemusvyöry aiheutti ruuhkan. Hakemusten käsittelijöitä palkattiin lisää – pian heitä oli seitsemän kertaa enemmän kuin syksyllä 2015. Käsittelyurakka saatiin valmiiksi lopulta vasta kolme vuotta myöhemmin eli viime vuoden syksyllä. Silloin viimeinenkin vuonna 2015 turvapaikkaa hakenut ihminen sai maahanmuuttovirastolta ensimmäisen päätöksen asiassaan.

Maahanmuuttovirasto ajoi Kuukausiliitteen pyynnöstä tilaston tehdyistä päätöksistä. Nyt siis tiedetään ensi kertaa, miten tälle paljon puhutulle turvapaikanhakijajoukolle kävi.

Tilastosta selviää, että turvapaikanhakijoista karsiutui pois huomattava osa saman tien jo syksyn 2015 aikana:
*Noin 5 prosenttia turvapaikkahakemuksista jäi tutkimatta. Niitä oli yhteensä 1856 (tässä ryhmässä syyrialaisia oli 82, somalialaisia 160, afganistanilaisia 356, irakilaisia 790 ja muita kansallisuuksia 468).

*Noin 20 prosenttia turvapaikkahakemuksista raukesi. Niitä oli yhteensä 6473 (tässä ryhmässä somalialaisia oli 23, syyrialaisia 35, afganistanilaisia 238, irakilaisia 5413 ja muita kansallisuuksia 764).

Tässä joukossa oli ihmisiä, jotka olivat tulleet väärien huhujen perässä. Suomessa he huomasivat, että ei täältä olekaan helppo saada turvapaikkaa. Moni lähti nopeasti pois, ja heidän hakemuksensa raukesivat. Kaikkiaan vuoden 2015 turvapaikkahakemuksista raukesi 6473 eli noin joka viides. Valtaosa heistä oli irakilaisia.

Muista lainvoimaisista ratkaisuista suurin ryhmä ovat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet:
*Noin 28 prosenttia turvapaikanhakijoista sai kielteisen päätöksen. Niitä oli yhteensä 9308 (tässä ryhmässä syyrialaisia 3, somalialaisia 416, afganistanilaisia 909, irakilaisia 6718 ja muita kansallisuuksia 1262).
*Sen sijaan turvapaikan sai 5677 ihmistä. Se on vain 17 prosenttia vuoden 2015 ennätyksellisestä hakijamäärästä. Vajaa jäähallillinen ihmisiä. Lisäksi Suomeen on saanut tilapäisesti jäädä ihmisiä, joille annettiin määräaikainen oleskelulupa esimerkiksi humanitäärisen tai toissijaisen suojelun perusteella:
*Noin 28 prosenttia hakijoista on saanut turvapaikan tai tilapäisen oleskeluluvan. Niitä oli yhteensä 9200 (tässä ryhmässä syyrialaisia on 729, somalialaisia 801, afganistanilaisia 2153, irakilaisia 4491 ja muita kansallisuuksia 1026).

EDELLÄ MAINITUT ovat siis ihmisiä, joiden asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Osalla vuoden 2015 hakijoista prosessi kuitenkin jatkuu.

Jotkut kielteisen päätöksen ovat valittaneet hallinto-oikeuteen ja osa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lisäksi runsaat kaksi vuotta sitten alkoi uusi ilmiö: vuonna 2015 tulleiden uusintahakemukset. Se tarkoitti, että lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneet ihmiset uusivat hakemuksensa uusin tai täydennetyin perustein. Yleisiä perusteita olivat, että hakija on kääntynyt kristinuskoon tai kuuluu seksuaalivähemmistöön. Uusintahakemuksia tuli maahanmuuttovirastolle vuosina 2017 ja 2018 yhteensä 3997, suurin osa irakilaisilta.

Kaikkiaan vuonna 2015 jätetyistä hakemuksista on vireillä hallinto-oikeuksissa tai maahanmuuttovirastossa vielä 5904 tapausta:
*Noin 18 prosenttia hakemuksista on yhä vireillä valituksen tai uusitun hakemuksen takia. Niitä oli yhteensä 5904 (tässä ryhmässä somalialaisia on 558, afganistanilaisia 1652, irakilaisia 3243 ja muita kansallisuuksia 451). Lisäksi on tehty 20 päätöstä, joita ei ole ryhmitelty.

”Olemme laskeneet, että vielä vuonna 2020 teemme päätöksiä ihmisistä, jotka ovat tulleet Suomeen vuonna 2015”, sanoo maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

MUTTA missä vuoden 2015 turvapaikanhakijat oleskelevat nyt? Se ei suoraan selviä tilastoista. Tilannetta voi kuitenkin arvioida viranomaislukujen ja asiantuntijanäkemysten avulla. Alla oleva arvion pohjana ovat maahanmuuttoviraston, poliisin, vastaanottokeskusten ja kansainvälisen siirtolaisuusinstituutin IOM:n tilastoja ja asiantuntijoiden lausuntoja.

Lähtötilanne oli siis runsaat 32 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015.
*Heistä Suomessa on luvallisesti edelleen vajaat puolet, noin 15 600 ihmistä. Lukuun kuuluvat oleskeluluvan saaneet (9200) ja ne, joiden asia on yhä vireillä (5904). Lisäksi poliisin jonossa palautusta odottaa noin 500 kielteisen päätöksen saanutta ihmistä.
*Suomesta on melko varmasti lähtenyt arviolta ainakin 12 500 ihmistä. Joukkoon on laskettu rauenneet hakemukset (6437) ja lähes saman kokoinen joukko kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, jotka ovat poistuneet tai poistettu maasta. Näistä vapaaehtoisesti kotimaihinsa on palannut 4184 ihmistä IOM:n avustuksella kolmen viime vuoden aikana. Lisäksi poliisi on poistanut maasta arviolta 2000 kielteisen päätöksen saanutta.
*Sitten on vielä yksi ryhmä: he joiden olinpaikkaa ei tiedetä. Tällaisia ihmisiä on vuoden 2015 turvapaikanhakijoista karkeasti arvioiden runsaat 4000. He ovat joko lähteneet Suomesta viranomaisille ilmoittamatta tai jääneet maahan elämään ilman lupaa, eli paperittomana.

Aiemmin selvityksissä on huomattu, että yli 40 prosenttia Suomessa kadonneista turvapaikanhakijoista on päätynyt viranomaisten tietoon muissa Euroopan maissa. Todennäköisesti Suomesta lähteneiden osuus on kuitenkin suurempi.

Siitä, kuinka moni vuoden 2015 turvapaikanhakijoista elää nyt Suomessa paperittomana, on vain arvauksia. Ne vaihtelevat muutamasta sadasta pariin tuhanteen.

LOPPUTULEMA vuoden 2015 turvapaikanhakijoista selviää vasta lähivuosina.

Jotkut nyt Suomessa olevat voivat joutua vielä lähtemään. Edes turvapaikan saaneet eivät välttämättä saa jäädä Suomeen pysyvästi. Ensimmäinen oleskelulupa myönnetään aina määräajaksi, korkeintaan neljäksi vuodeksi. Eli ne, jotka saivat turvapaikan vuonna 2016, joutuvat hakemaan jatkolupaa ensi vuonna. Jos oleskeluluvan on saanut muulla perusteella, jatkoa on saattanut joutua jo hakemaan.

Vuoden 2015 jälkeen lakeja on kiristetty. Oleskelulupaa ei voi enää saada humanitäärisen suojelun perusteella ja toissijaisen suojelun ehtoja on tiukennettu. Kaikki jatkolupaa hakevat tuskin tulevat sitä saamaan.

Samaan aikaan näyttää siltä, että paperittomien määrä voi kasvaa. Se johtuu siitä, että kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palauttaminen pakolla Irakiin, Somaliaan ja Afganistaniin on vaikeaa puuttuvien tai puutteellisten sopimusten vuoksi.

Vuoden 2015 hakijoiden osalta tilanne koskee etenkin irakilaisia, koska heitä oli eniten. Irakin valtio kieltäytyy vastaanottamasta pakkopalautettavia.

Vuonna 2015 tulleista irakilaisista 3243:n asia on yhä vireillä hallinto-oikeuksissa tai vastaanottokeskuksissa. Heidän joukostaan tulee lisää kielteisen päätöksen saaneita. Jos he eivät lähde vapaaehtoisesti, eikä heitä pystytä palauttamaan, he saattavat jäädä Suomeen paperittomiksi. Tilanne voi tietenkin muuttua nopeastikin, jos pakkopalautukset Irakiin alkavat pyöriä paremmin.

VUODEN 2015 jälkeen turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa romahti.

Syyriassa, Afganistanissa ja Irakissa on edelleen levotonta, mutta Suomeen näistä maista ei nyt juurikaan tulla turvaa hakemaan. Yksi iso syy siihen, on, että vuonna 2015 useimpien käyttämä reitti Turkin, Kreikan ja Balkanin kautta ei ole enää auki. Monet EU-maat ovat myös kiristäneet rajatarkastuksiaan.

Suomeen tulee turvapaikanhakijoita nyt poikkeuksellisen vähän. Mutta vuonna 2015 tulleiden uusintahakemusten vuoksi kokonaismäärä näyttää suuremmalta. Viime vuonna jätettiin 4548 turvapaikkahakemusta, mutta niistä puolet oli uusintahakemuksia. Uusia hakijoita oli vain 2409. Toissa vuonna heitä oli vielä vähemmän.

”Uusien hakijoiden määrä on nyt koko 2000-luvun pienimpiä”, maahanmuuttoviraston Repo sanoo.

HS kuukautisliite
2.3.2:00

[Aizerbaidzan]

https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006022665.html

Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset ja valtion pitäisi maksaa niistä suurempi osa, vaatii kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toivoo valtiolta parempaa ymmärrystä kasvavien kaupunkien tarpeista
Jaana Savolainen HS
Julkaistu: 4.3. 10:53 , Päivitetty: 4.3. 14:06

Ulkopuolelta katsottuna Espoo voi näyttää hajanaiselta ja hahmottomalta. Onpa joku joskus ihmetellyt, onko se edes mikään kaupunki, koska sillä ei ole yhtä keskustaa.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on hyvin tietoinen tästä.

”Aika harva tuntee Espoota, meidän kasvutarina on jäänyt kertomatta”, sanoo Mäkelä, syntyperäinen espoolainen.

Nyt Espoon tarina on koottu kaupungin strategiaksi yhdessä noin 20 000 asukkaan kanssa. Sitä kaupunginjohtaja pitää tärkeänä ohjekirjanaan.

Espoon tarina alkaa tietenkin tuomiokirkosta, joka on rakennettu 1400-luvulla.

”Vähän harmittaa, että se jää nyt tuonne kaupungintalon taakse piiloon.”

Espoon valtuusto päätti jo kymmenen vuotta sitten, että huonokuntoinen kaupungintalo puretaan. Purku-urakkakin on kilpailutettu ja töihin voisi ryhtyä vaikka heti. Mäkelä moittii ympäristöministeriötä ja ely-keskusta purkamisen jumittamisesta. Kyse on yhtä rakennusta isommasta asiasta, koska siihen nivoutuu myös Espoon keskuksen tulevaisuus.

”Espoo ei ole mitenkään erityisen hajanainen, vaan viiden kaupunkikeskuksen muodostama kaupunki. Yksi niistä on Espoon keskus, jolla on loistava sijainti ja edessä uusi tuleminen.”

Espoon keskuksessa on jo Entressen kauppakeskus, uusi kirjasto, Omnian koulutuskeskus ja Kuninkaantien lukio, joka on noussut Suomen kymmenen parhaimman lukion joukkoon.

”Hakijoiden määrässä se on Espoon suosituin lukio”, Mäkelä muistuttaa.

Ensimmäiset 500 vuotta Espoo kasvoi hitaasti. 1950-luvulla kaupungissa oli vain 20 000 asukasta. Sen jälkeen kaupungin väkiluku on kymmenkertaistunut ja kasvu jatkuu kovaa vauhtia. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 Espoossa on vähintään 400 000 asukasta.

”Jotta voimme kasvaa taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla, kaikkiin kaupunkikeskuksiin on saatava toimiva raideliikenne.”

ETELÄSSÄ Tapiola ja Matinkylä-Olari ovat saaneet metron, jonka myöhemmin saa myös Espoonlahti. Pohjoisessa Leppävaara on kasvanut Espoon suurimmaksi kaupunkikeskukseksi, mitä ei olisi tapahtunut ilman kaupunkirataa.

”Suur-Leppävaaran alueella on 70 000 asukasta. Viime vuoden asukaspalautekyselyssä Leppävaara nousi ykköseksi, kun se on aiemmin ollut hännän huippua. Nyt arki sujuu Leppävaarassa”, Mäkelä sanoo.

Leppävaarassa yhdistyvät tiivis kaupunkirakenne ja sitä ympäröivät väljemmät asuinalueet, hyvät liikenneyhteydet, julkiset ja kaupalliset palvelut, harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto.

”Sama kehitys tarvitaan Espoon keskukseen”, Mäkelä painottaa.

Siksi Mäkelän toive seuraavalle hallitukselle on kaupunkiradan rakentaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen tai Kauklahteen asti.

”Meillä oli suunnitelma radasta valmiina jo 2003, jolloin se todettiin hyvin kannattavaksi.”

Mäkelä korostaa, että kaupunkikeskus on aina vahvempi kuin yksittäinen lähiö.

”Vanhoissa eurooppalaisissa kaupungeissa on kokemusta siitä, että kantakaupunki ja lähiöt eriytyvät liiaksi ja kehitys lähiöissä on huonoa. Viiden aluekeskuksen mallissa voimme tasoittaa kehitystä, jakaa hyviä ja huonoja asioita tasaisemmin eri puolille kaupunkia.”

Mäkelän mukaan Espoolla on jo näyttöä siitä, että näin kyetään ehkäisemään syrjäytymistä ja eriarvoistumista.

JUKKA MÄKELÄN toinen nimi on Tapio, koska hän on syntynyt Tapiolassa.

”Kun leikin kotimme pihalla Tapiolassa, siellä kuuli kaikkia suomen kielen murteita. Silloin Espoo kasvoi syntyvyyden ja maassamuuton ansiosta. Nyt Espoo kasvaa syntyvyyden ja maahanmuuton ansiosta.”

Espoon väkiluku kasvoi viime vuonna 5 000 hengellä. Siitä 4 000 oli vieraskielisiä. Ensi syksynä koulunsa aloittavista lapsista joka neljäs on vieraskielinen.

”Vieraskielisen väestön määrä kymmenkertaistuu 30 vuodessa. Se tarkoittaa meille valtavia haasteita.”

VIERASKIELISET ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa.

”On selvää, että siitä tulee kustannuksia.”

Mäkelää harmittaa, että kuntien välisessä verotulojen tasauksessa ja valtionosuuksissa ei huomioida kaupunkien kovaa kasvua eikä vieraskielisen väestön määrää. Espoo maksaa joka vuosi verotulojen tasausta noin 200 miljoonaa euroa valtiolle, joka jakaa rahat muiden kuntien käyttötalousmenoihin.

”Se on poliittinen päätös, joka ei perustu mihinkään ja on täysin kohtuuton kasvusta ja maahanmuutosta vastuussa oleville kaupungeille.”

Hän korostaa, ettei halua asettaa isoja kaupunkeja ja pikkukuntia vastakkain.

”Väestön kasvun takia Espoo joutuu investoimaan ja velkaantuu. Kasvu ei ole meidän tavoite, vaan kaupungistuminen on globaali-ilmiö ja välttämätöntä Suomen kasvun ja työllisyyden takia. Siksi toivoisimme valtiolta hieman enemmän ymmärrystä.”

Mäkelä ennusti jo kahdeksan vuotta sitten noustessaan kaupunginjohtajaksi, että vuonna 2018 Espoo on asukasta kohden mitattuna Suomen velkaisin kaupunki. Ja näin kävi.

”Kaupungin tavoite on, että voisimme maksaa velkaa takaisin 2020-luvun alkupuolella, mutta olen huolissani, onnistuuko se.”

[Doctor Lecter]

Poliitikot, tutkijat ja dosentit sekä tuhannet virkaloiset eivät "ponnisteluistaan" huolimatta saaneet laskettua (haitta)maahanmuutonhintaa. Pauli Vahtera sen sitten lopulta teki:

Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa – 1/3 Taustaa

Humanitäärinen maahanmuutto maksaa Suomelle 3,2 miljardia euroa vuodessa. Tämän kolmiosaisen selvityksen avulla osoitetaan, miten tuo meno jakautuu eri yhteiskunnan sektoreille.

Selvitys osoittaa lukuina, missä mennään. Selvityksessä ei tehdä arvovalintoja. Jokainen lukija voi tykönänsä miettiä, mitä hyvää ja tärkeää näillä rahoilla suomalaiseen yhteiskuntaan saadaan sekä sitä, miten menot vaikuttavat tulevien sukupolvien vastuulla olevien menojen ja velkojen hoitokykyyn.

3,2 miljardin euron menot

haittamaahanmuuton_hinta.jpg (74.34 KiB) Katsottu 2364 kertaa

Kommentti lukijoille
Suomessa on kymmeniä tuhansia hyväpalkkaisia virkamiehiä, jotka eivät ole pystyneet laskemaan yhteiskunnallisesti näin tärkeän asian, maahanmuuton, aiheuttamia kustannuksia julkiselle taloudelle. Eivät edes silloin kun selvittämisestä on sovittu hallitusohjelmassa. Paitsi aikaa, rahaa, henkilökuntaa ja tietotekniikkaa heillä on käytössään kaikki se tieto (data), jolla tämä olisi helppo laskea. Virkamiehiltä puuttuu tahto tai osaaminen, tai sitten heiltä on kielletty kustannusten selvittäminen.

Olen tehnyt tämän selvityksen korvauksetta omin resurssein. Motivaationi on ollut se, että tämä on viimeinen hätähuutoni suomalaisille päättäjille – katsokaa, mitä olette tehneet Suomelle. Katsokaa ja miettikää, annetaanko kaiken jatkua, vai tehdäänkö todellisia korjaavia toimenpiteitä. Miettikää, millainen Suomi on vuonna 2030 tai vuonna 2100, jolloin vielä elää tuhansia tämän päivän lapsia. Jos päättäjien mielestä 3,2 miljardia euroa on vähän ja se saadaan kerättyä veroja korottamalla ja suomalaisten etuja leikkaamalla, niin sen kanssa sitten eletään. Tulijoita tulee riittämään, joten veroja joudutaan korottamaan ja suomalaisten perusturvaa leikkaamaan kiihtyvällä vauhdilla.

Erilaiset tutkijat osaavat kertoa tutkimustuloksena kuinka hyvin maahanmuuttajat viihtyvät Suomessa, mutta eivät osaa tai uskalla tutkia sitä, mitä kokonaisvaikutuksia maahanmuutolla on Suomeen ja suomalaiseen elämänmuotoon.

Olen joutunut joiltakin osin käyttämään loogista päättelyä menojen selvittämiseksi. Jokainen, joka tulee esittämään, että väärin laskettu, esittäköön sen oikean luvun perusteluineen. Tarkistan laskelmani näillä paremmilla tiedoilla. Kun saamme virkamiesten huolella ja objektiivisesti tekemän selvityksen kustannuksista tulee se olemaan suurempi kuin laskelman 3,2 miljardia euroa.

Johdanto
Kirjoitusta tehtäessä olen käyttänyt julkisesti esillä olevia lähteitä: valtion ja kuntien talousarvioita ja tilinpäätöksiä, tilastoja mm. valtion velasta, maahanmuutosta, turvapaikkapäätöksistä, väestörakenteesta ja kehitysavusta, tutkimusraportteja, kuntien ja valtion avustuspäätöksiä, ennusteita, uutisia jne. Minulla ei ole ollut käytössä tutkijoiden eri oikeuksin saamia yksityiskohtaisia tietoja näistä asioista.

Tämä ei ole tieteellinen väitöskirja, mutta se on talonpoikaisjärjellä ja vuosikymmenten elämänkokemuksella tehty selvitys. Koska kaikkea merkityksellistä tietoa ei ole ollut saatavilla, olen joissakin kohdin käyttänyt asioiden yhdistelyä ja päättelyä. Olen tehnyt laskelmat varovaisuuden periaatteella siten, että luvut eivät ole liian korkeat, mutta todennäköisesti ne ovat liian alhaiset. Yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta ei ole merkitystä, olisiko euron tarkkuudella laskettu oikea tieto 100 miljoonaa tai puoli miljardia euroa suurempi tai pienempi. Luvut voivat muuttua muutamassa kuukaudessa ja ne kasvavat sitä mukaa kuin maahanmuuttajia saapuu Suomeen..

Vuonna 2015 Suomeen tuli 32.477 turvapaikanhakijaa, joista syys-marraskuussa kolmen kuukauden aikana 23.627. Viime vuonna hakemuksia jätettiin 4548. Lisäksi perheiden yhdistämisen kautta Suomeen tuli 1752 maahanmuuttajaa. Suomessa syntyneitten tai tänne tulleiden 0-4 vuotiaiden vieraskielisten lasten määrä on nelinkertaistunut 20 vuodessa (1997-2017). Samaan aikaan suomen ja ruotsinkielisten saman ikäisten lasten määrä on vähentynyt 18 %. Uudellamaalla vieraskielisten lasten määrä on lisääntynyt 837 enemmän kuin suomen ja ruotsinkielisten vähentynyt. Väestömuutokset näkyvät heti maahanmuuton hinnassa.

Kansantalouden kannalta kaikkein turmiollisinta on koulutetun väestön maastamuutto. Ylemmän korkeakoulutason suorittaneita nuoria lähtee Suomesta kasvavassa määrin enemmän kuin Suomeen tulee korkeakoulutettuja ulkomailta. Uusien tulijoiden joukossa on luku-, kirjoitus-, kieli- ja ammattitaidotonta väkeä, jotka jäävät koko iäkseen työttömiksi tai päätyvät pienipalkkaisiin töihin.

Seuraavan vuosikymmenen aikana viime vuoden tahdilla tänne tulisi 63.000 uutta tulijaa. Afrikan ja Lähi-Idän väestöräjähdyksen takia yhden vuoden tulijamäärä Eurooppaan voi olla 10 miljoonaa tulijaa. Siitä riittäisi Suomeen useampi satatuhatta yhden vuoden aikana.

Arvopohja
Selvitykseni perustuu kylmiin numeroihin. Jokainen voi numeroiden avulla tykönänsä pohtia sitä onko maahanmuutto hintansa väärti eli käytetty raha on pieni sen rinnalla, mitä Suomi humanitäärisestä maahanmuutosta saa. Kaikki hyvä kompensoi niin rahat kuin rikollisuuden haitat. Parhaimillaan maahanmuuttajat hoitavat niin Suomen talouden, eläkejärjestelmän kuin laitoksissa olevat vanhukset. Jos he työllistyvät.

Ylen toimittaja Sannikka tammikuussa 2019: ”Heidän mukanaan tulee rikollisuutta mutta heidän mukanaan tulee myös ystävyyttä, tulee kivoja pelihetkiä, tulee naapuruussuhteita, tulee kulttuurin tuntemusta, tulee esimerkiksi kivoja ruuanlaittohetkiä.”

Maahanmuuttokriittiset voivat arvioida kritiikkinsä sisältöä ja määrää käytetyn rahan perusteella. Toki on paljon asioita, joita ei voi rahalla mitata, kuten rikollisuuden aiheuttamaa tuskaa suomalaisille sekä islamisaation uhkaa suomalaisten elämään.

Kaikki arviot tarpeellisuudesta ja tarpeettomuudesta jätän lukijoiden itsensä tehtäväksi.

Maahanmuuton menoja – 3,2 miljardia euroa – voi suhteuttaa muihin julkisiin menoihin ja valtion velkaantumiseen. Helsingin kaupungin menot olivat vuonna 2017 4,2 miljardia. Valtion talousarvion menot 2019 55 miljardia euroa. Valtiovelan korot 1,4 mrd€ miltei kaksinkertaistuvat, jos korkotaso nousee %-yksiköllä. Vuodelle 2019 on budjetoitu lisää velanottoa 1,4 mrd€.

Kehitysavun määrä tälle vuodelle on 1 miljardi euroa. Sisäministeriöllä on merkittävä asema maahanmuuton menoissa, koska sen alainen Migri päättää saako turvapaikan hakija oleskeluluvan vai ei. Ministeriön menot (sis. poliisitoimi) on budjetoitu 1,5 miljardiksi euroksi.

Maa-, metsä- ja kalataloudessa toimivien kaikkien yritysten ja viljelijöiden liikevaihto 2017 oli 2,4 miljardia euroa. Maahanmuuton ”liikevaihto” eli kulut on merkittävästi suurempi kuin maa-, metsä- ja kalatalouden.

Takuueläkkeen saajia oli vuoden 2018 päättyessä 103 100. Heidän eläkkeensä korottaminen 100 eurolla kuukaudessa maksaisi 123,7 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtiovelan lyhentäminen 1 miljardilla eurolla, vähentää valtion korkomenoja 10 vuodessa 200 miljoonaa euroa (2 % korolla).

Arvolisäverokannan alentaminen 24 %:sta 15 %:iin (Uuden Seelannin taso) vähentäisi valtion arvonlisäverotuloja vuodessa 2,7 miljardia euroa. Hintojen aleneminen parantaisi pienten eläkkeiden ostovoimaa ja vähentäisi valtion sosiaalimenoja.

Pelastakaa Lapset ry järjestää 20 eurolla kouluvaatepaketin lapselle Nepalissa. Paketti sisältää kaksi hametta tai kahdet housut sekä kaksi paitaa ja kaksi paria kenkiä. 100 miljoonalla eurolla voidaan hankkia viisi miljoonaa kouluvaatepakettia.

Kustannuksia aiheuttavien maahanmuuttajien määrittely

haittamaahanmuuton_ykkösmaat.jpg (82.66 KiB) Katsottu 2364 kertaa

(M) on muslimivaltio

Maahanmuuttajaksi (siirtolaiseksi) haluaisi kutsua henkilöä, joka muuttaa Suomeen koulutettuna ja ammattitaitoisena. Hän oma-aloitteisesti integroituu maahamme, opettelee suomen tai ruotsin kielen, hakee työpaikan (mielellään yksityiseltä sektorilta) ja sen jälkeen maksaa asumisensa ja elämisensä kuten suomalaisetkin tekevät. Hän on suomalaisen sosiaaliturvan piirissä, koska maksaa palkastaan sosiaaliset vakuutusmaksut kuten suomalaisetkin. Parhaassa tapauksessa hän jää Suomessa eläkkeelle ja käyttää eläkerahansa pääsääntöisesti Suomessa. Hänen lapsensa jäävät Suomeen, kouluttautuvat ja menevät töihin.

Kustannuksia aiheuttaviksi (humanitäärisiksi) maahanmuuttajiksi voisi kutsua kaikkia muita.

Vuonna 2018 Suomessa jätettiin 4548 turvapaikkahakemusta. Suuri osa näistä oli uusintahakemuksia. Vuodesta 1990 Suomeen on jätetty noin 130.000 turvapaikkahakemusta, joista 54.000 viimeisen neljän vuoden aikana. Kaikki eivät ole saaneet jäädä, mutta viime vuosina on laiton oleskelu kielteisen päätöksen jälkeen yleistynyt. Tilastoista ei saa luotettavaa kuvaa, koska uusintahakemukset, valitusten perusteella myönnetyt luvat sekä perheiden yhdistäminen vääristävät tietoja.

Humanitääriseksi maahanmuuttajaksi on laskelmissa merkitty 20 suurimman lähtömaan kieliset ulkomaalaistaustaiset henkilöt väestötilaston tietojen perusteella. Tällöin mukaan tulevat myös Suomessa syntyneet muun-kieliset. Täällä asuvilla on virallinen tai tosiasiallinen kaksoiskansalaisuus, sillä Suomen kansalaisuuden saanut turvapaikan hakija ei menetä oman kotimaansa kansalaisuutta. Äidinkieli on ainoa keino julkisista tilastoista erottaa suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset muista kieliryhmistä. Tilastotiedot on julkaistu 31.12.2017 asti.

Venäjältä tuli vv 2015-18 1289 turvapaikan hakijaa, Kiinasta 106. Venäjältä tullaan lähinnä muslimialueilta (esim. Tsetsenia).
Humanitäärisiksi maahanmuuttajiksi on näin laskettu 100.000 Suomessa asuvaa aikuista ja lasta. Osa lapsista on syntynyt Suomessa. Määrästä puuttuvat englannin, kiinan, portugalin, ranskan ja venäjänkieliset turvapaikanhakijat sekä 20 suurimman ulkopuolelle jääneet pienemmät ryhmät. Turvapaikkoja hakivat Suomesta viime vuonna 94 maan kansalaiset.

Suluissa oleva luku on vuoden 2018 tulijatilaston järjestysnumero. Eniten viime vuonna Suomeen tuli irakilaisia (1).

Perheen yhdistämisellä oleskeluluvan saanut näkyy heti väestötilastossa oman kielensä luvuissa. Viimeisen neljän vuoden aikana heitä on tullut yli 6000.

Perheen yhdistäminen
2015 982
2016 1203
2017 2067
2018 1752

Vuoden 2017 lopussa Suomessa asui 373.000 vieraskielistä (ei suomi, ruotsi, saame) ja heistä 207.000 oli EU-maiden kielisiä sekä kiinan, thain ja venäjän kielisiä. Näiden kielisten ulkopuolisia asukkaita oli 166.000, joista 100.000 on huomioitu tässä selvityksessä julkisia menoja aiheuttavina. Suurimmat muut kielet ovat vietnam (9872, alun perin ”venepakolaisia), bosnia (2322, Balkanin sodan pakolaisia), nepali (3685, 2015: 72), bengali (3599, Bangladesh – 2015: 93 hakijaa – ja Koillis-Intia). Suomessa on lähes 200 eri kielen puhujaa, joille lähtökohtaisesti annetaan mahdollisuus asioida omalla kielellään.

Vastaanottokeskuksissa tai laittomasti Suomessa olevat henkilöt (paperittomat) ovat näiden lukujen päälle. ”Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.”VOKissa asumisen menot sisältyvät valtion tilinpäätöksessä maahanmuuton menoihin. Tilastoista puuttuvien turvapaikanhakijoiden aiheuttamat terveydenhoitomenot maksetaan terveydenhoidon kustannuksina, eivätkä ne ole VOK-menoja.

Migrin vastaanottojärjestelmässä oli asiakkaita vuoden 2018 lopussa 10.677. Heistä joka kolmas (3704) oli yksityismajoituksessa. Määrät vaihtelevat vuosittain, vuoden 2016 lopussa ”asiakkaita” oli melkein 19.000 ja vuotta myöhemmin 13.000. (Ennen suomen kielessä asiakkaalla tarkoitettiin henkilöä, joka maksaa saamastaan. Nyt asiakas on hän, joka saa ilmaiseksi kaiken tarvitsemansa.)

”Suomessa arvioidaan olevan pian jopa 10.000 paperitonta” (lokakuu 2018).

Humanitääristä maahanmuuttoa on monenlaista

Arabiankielisiä ovat mm. irakilaiset ja syyrialaiset. Arabikevät 2011 ja invaasio 2015 näkyvät kuvaajassa.

arabiankieliset_Suomessa.jpg (49.92 KiB) Katsottu 2364 kertaa

Maahanmuuttajaksi (siirtolaiseksi) haluaisi kutsua henkilöä, joka muuttaa Suomeen koulutettuna ja ammattitaitoisena. Hän oma-aloitteisesti integroituu maahamme, opettelee suomen tai ruotsin kielen, hakee työpaikan (mielellään yksityiseltä sektorilta) ja sen jälkeen maksaa asumisensa ja elämisensä kuten suomalaisetkin tekevät. Hän on suomalaisen sosiaaliturvan piirissä, koska maksaa palkastaan sosiaaliset vakuutusmaksut kuten suomalaisetkin. Parhaassa tapauksessa hän jää Suomessa eläkkeelle ja käyttää eläkerahansa pääsääntöisesti Suomessa.

Kustannuksia aiheuttaviksi humanitäärisiksi maahanmuuttajiksi voisi kutsua kaikkia muita.

Vuodesta 1990 Suomeen on tullut noin 102.000 turvapaikan hakijaa. Tarkkaa lukua ei saa, koska Migrin netissä julkaistuista tilastoista puuttuu useampikin vuosi. Osa löytyy Migrin tiedotteista, mutta vuodet 2002 ja 2006 on arvioitu valtiovarainministeriön julkaisun pylväskaaviosta. Hakijoiden määrässä jokainen uusintahakemus on uusi hakija.

Turvapaikan tai muun oleskeluluvan on saanut 29.700 henkilöä (vuosi 2006 puuttuu, arvioitu). Se on 29 % hakijoista. Vertailu sisältää kaikki hakemukset: kielteisten lisäksi rauenneet, Dublin-tapaukset, käännytetyt ja karkotetut. Koko määrään vertailu osoittaa perusteettomien hakemusten osuuden kaikista tulleista. Perusteettomia hakemuksia on yli 70 %. Osa perusteettomista hakijoista palaa vapaaehtoisesti kotimaahansa, osa jää Suomeen paperittomiksi ja ovat täällä vuosikausia, ehkä lopun elämäänsä.

Tässä selvityksessä vuoden TOP20-tulijamaiden äidinkielen perusteella humanitääriseksi maahanmuuttajaksi luokiteltujen määrä on 100.049 (31.12.17), vaikka venäjän, ranskan, portugalin ja englannin kielisiä hakijamaita ei ole huomioitu. Mikä selittää luvun, joka on lähes yhtä suuri on turvapaikanhakijoiden määrä 30 vuoden aikana.

Kiintiöpakolaisia on tullut vuodesta 2003 12.033. Perheenyhdistämisen kautta tulleita vuodesta 2015 6.000.

Valituksen perusteella oleskeluluvan saaneet puuttuvat Migrin luvuista. Suomessa syntyneet humanitääriset vieraskieliset sisältyvät selvitykseen. Lapsia on laskelmassa 30.828 ja suuri osa heistä on syntynyt Suomessa tai he ovat tulleet perheiden yhdistämisen perusteella. Perheen mukana vuonna 2017 tulleita alaikäisiä oli 854.

Katukuvassa joillakin alueilla ulkomaalaisten määrä vaikuttaa suuremmalta. Yksi syy ovat turvapaikanhakijat, jotka ovat vastaanottokeskuksissa kirjoilla. Heitä ei tilastoida, koska vakituista asumispaikkaa ei ole. Lisäksi luvuista puuttuvat paperittomat.

Vuosina 2015-18 tulleista turvapaikanhakijoista 77 % tuli neljästä maasta: Afganistan, Irak, Somalia ja Syyria. Tilaston perustana olevasta luvusta 73 % on tullut näistä maista. TOP20-listan muslimivaltioista tulleiden osuus on 87 %, vaikka Nigeriaa ei ole huomioitu (siellä 50 % asukkaista on muslimeja).

Selvityksessä humanitääriseksi maahanmuutoksi arvioitu määrä (100.000) vaikuttaa suurelta turvapaikan hakijoiden määrään (130.000) verrattuna, koska kaikista hakijoista vain 25-30 % on saanut oleskeluluvan. Lukuihin vaikuttavat mm. kiintiöpakolaiset (vuodesta 2003 12.033), valitusten jälkeen oleskeluluvan saaneet, täällä syntyneet sekä perheiden yhdistämiset. Tulijoiden alkuvuosikymmeninä perheiden yhdistäminen oli nykyistä helpompaa – suurimmat yhdistettävät perhekoot olivat noin 40. Määriin vaikuttavat opiskelijoina tulleet, jotka ovat jääneet.

Tilastojen mukaan maahanmuuttajien toinen sukupolvi työllistyy huonosti. Kun Suomeen on syntynyt maahanmuuttajien asuinkeskittymiä, tänne tullaan myös työperäisinä tulijoina tai muin perustein. Viime vuonna suurimpien oleskeluluvan hakijoiden lähtömaiden joukossa olivat mm. Vietnam (3902), Irak (3485). Somalia (1699), Afganistan (1559), Bangladesh (1554), Pakistan (1499) ja Syyria (1468). Selvityksessä on olettamuksena, että nämä tulijat työllistyvät kuten turvapaikanhakijoina oleskeluluvan saaneet.

Miten verot vaikuttavat maahanmuuton kustannuksiin – check
Humanitäärisin perustein Suomeen tulevat eivät juurikaan maksa veroja ensimmäisen viiden vuoden Suomessa oloaikana. He ostavat Suomessa tavaroita ja palveluja, joiden hinnoissa on arvonlisäveroa. Maahanmuuttajien saamista sosiaalituista osa vuotaa ulkomaille joko kotimaahan lähetettyinä rahalähetyksinä tai ulkomaille ja kotimaahan tehtävillä lomamatkoilla, mutta etenkin silloin kun ostetaan tuontitavaroita.

Sosiaalitukirahoilla ostettujen hyödykkeiden arvonlisävero on vähennetty maahanmuuton menoista.

Myös työllistyneen maahanmuuttajan palkasta pidätettävä ennakonpidätys vähentää maahanmuuton hintaa. Samoin maahanmuuttoteollisuudessa työskentelevien suomalaisten palkoista maksettavat verot. Maahanmuuttoteollisuudella tarkoitan esimerkiksi Migrissä tai vastaanottokeskuksissa töissä olevien palkkojen veroja.

Maahanmuuttajien saamista palkkatuloista maksettu vero on vähennetty maahanmuuton menoista. Sen sijaan suomalaisten maahanmuuttoteollisuuden työntekijöiden veroja ei ole huomioitu. Heidän palkkamenonsa sisältyvät valtion ja kuntien maksamiin vastaanottokeskus- ja kotoutumispalvelujen menoihin.

Puhutaan työvoimapulasta esimerkiksi vanhusten hoidossa. Jos kantaväestö siirtyisi VOK-töistä vanhainkoteihin, verovaikutus olisi sama. Mitä enemmän työvoimaa sitoutuu maahanmuuttoon, sitä enemmän tarvitaan ulkomailta työvoimaa. Suomessa on työttöminä ja erilaisissa työvoimapoliittisissa töissä satoja tuhansia suomalaisia, jotka voisivat työllistyä esimerkiksi Helsingin linja-autonkuljettajina, jos työpaikoista suurta osaa annettaisi positiivisen syrjinnän nimissä maahanmuuttajille.

Maahanmuutto työllistää paljon suomalaisia. Jos näin työllistyvillä ei löytyisi yhteiskunnasta muuta työtä, tulisi kuitenkin halvemmaksi maksaa heille työttömyyskorvauksia palkan ja sosiaalikulujen sijasta.

Sanotaan, etteivät suomalaiset enää halua tehdä kaikkia pienipalkkaisia töitä ja siksi tarvitaan maahanmuuttajia. Sivistysvaltiossa ei kenelläkään työkykyisellä ole oikeutta sanoa, ettei halua tehdä töitä. Haluttomuuteen voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.

Kansantalouden kannalta hyvä ratkaisu olisi, että maahanmuutosta säästettävillä rahoilla vähennetään valtion velkaantumista.

Ulkomaalaisväestön kasvuennuste
Helsingin seudun ulkomaalaisväestön ennustetaan kasvavan 348.000:een vuoteen 2030 mennessä – siis 10 vuodessa vuoden 2018 203.000:sta. Suomen ja ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan samassa ajassa 307.000:sta 352.000:een. Vuonna 2030 joka toinen Helsingin seudulla asuva olisi vieraskielinen.

Ennusteessa väkeä muuttaisi Suomeen etenkin Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta. Heitä olisi vuonna 2030 63.000. Sekä muualta Afrikasta, 39.000. Myös Afganistanista odotetaan tulijoita: muun Aasian kielisiä olisi 59.000.

Juuri näistä maista tulleiden työllisyys on ollut erittäin heikko viimeiset 30 vuotta, joten tuskin tämä muuttuisi paremmaksi 10 vuodessa.

Noin suuri väestön kasvu tarkoittaa uusia asuntoja jopa 100.000, mikä tarkoittaisi uustuotannon käyttämistä ulkomaalaisten asuttamiseen. Suurin osa näistä asuntojen kuluista maksettaisiin sosiaalituella. Ennuste koskee Helsingin seudun kuntia. Myös muun Suomen, etenkin Oulun, Tampereen ja Turun vieraskielisten määrä tulisi nousemaan merkittävästi.

Hyvä kysymys on: missä on päätetty näin voimallisesta verorahojen käytöstä ulkomaalaisten invaasioon Suomeen. Toinen iso kysymys on: tarkoittaako tämä ilmastotavoitteiden kiristämistä jo nyt kaavailluista merkittävästi. Kolmas iso kysymys on: haluavatko suomalaiset elää kaupungeissa, joissa joka toinen asukas on vieraskielinen, koska se muuttaisi kaupunkikuvan olennaisesti.

Asuntojen lisäksi tarvitaan lisää julkista rakentamista: teitä, katuja, kouluja, päiväkoteja. 10 vuodessa nykyiset vieraskieliset eläköityvät ja hekin tarvitsevat hoitoa. Ihmisten ikääntyessä he unohtavat uuden kotimaansa kielen, joten terveydenhoidossa ja vanhusten hoidossa tarvitaan enenevässä määrin vieraskielistä henkilökuntaa.

Jos uudet tulijat työllistyvät julkiselle sektorille, se tulee maksamaan työttömyyttäkin enemmän. Yksityissektorin työpaikat tulisivat edelleen olemaan pienipalkkaisia, eikä niillä Helsingin seudulla pysty elämään ilman sosiaalitukia.

Valtavia haasteita = valtavasti lisää rahaa
Menojen kasvuvauhti tulee kiihtymään nopeammin kuin ulkomaalaisväestö kasvaa.

Jos väestöennuste toteutetaan (kysehän on poliittisista päätöksistä), tulee tämän selvityksen 3,2 miljardin euron maahanmuuton hinta olemaan vuonna 2030 ainakin viisi (5) miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote ei tule kaksinkertaistumaan, joten edessä on velanottoa, veronkorotuksia ja kantaväestön palvelujen heikentämistä. Tai taloudellinen katastrofi. Odotettavissa on myös väkivaltaisuuden ja rikollisuuden merkittävää lisääntymistä.

Maahanmuuton menot salataan tietoisesti
Maahanmuuton kustannukset on piilotettu niin hyvin kuntien ja valtion kirjanpitoon ja tilinpäätöksiin, että se on täytynyt tehdä tietoisesti. Tällaista tiedon puutetta ja hämminkiä ei saa syntymään vahingossa. Eivätkä tutkijatkaan halua tai heiltä on kielletty asian selvittäminen. Tai sitten he eivät osaa.

Olin kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston sihteerinä sen toiminnan alusta vuodesta 1995 vuoteen 2003. Tärkeä työni oli kirjoittaa yleisohjeita kirjanpidon pitämiseksi ja kirjanpitojen yhdenmukaistamiseksi eri kunnissa.

Kunnan kirjanpidossa oli jo silloin lukuisia dimensioita, joihin kunnan menoja kirjattiin pääkirjatilin lisäksi. Dimensioiden avulla saatiin selville esimerkiksi se, paljonko maksaa yhden kirjaston kirjan lainaaminen. Samanlainen jaottelu on ollut valtion kirjanpidossa. Esitin, että maahanmuuton menoille varattaisiin yksi dimensio. Asia ei edennyt.

Iltaleden blogi
5.3.2019

Kaavio sinällään on varsin tyrmäävää luettavaa, mutta kun siihen lisätään vielä nämä:

Määrästä puuttuvat englannin, kiinan, portugalin, ranskan ja venäjänkieliset turvapaikanhakijat sekä 20 suurimman ulkopuolelle jääneet pienemmät ryhmät. Turvapaikkoja hakivat Suomesta viime vuonna 94 maan kansalaiset.

Mikä kumman turvasatama Suomesta on tullut? Sosiaaliturvan laajuudella ja runsaudella ei kuulemma ole mitään tekemistä sillä, että Suomeen saapuu runsaasti turvaa hakevia... Se on siis virallinen ja ainoa hyväksyttävä selitys

Vuoden 2007 vaalikeväässä kävin kuuntelemassa kovassa nosteessa olevan Jyrki Kataisen (kok) hehkutusta maahanmuuton autuudesta. Kysyin missä viipyy tilasto paljonko maahanmuutto lopulta maksaa ja mikä siinä on niin vaikeaa kun sellaista tilastoa ei vaan saada aikaiseksi ja että kun kaikki muuta asiat, mm. työttömyyden kulut saadaan laskettua hyvinkin tarkasti. No, eihän tämä vätys siihen pysytynyt vastaamaan, vaan vältteli asiaa ja sanoi, että kyllä se pitäisi saada laskettua. Vastasin, että miksi (haittamaahanmuuton innokas kannattaja) Astrid Thors (r) sitten sanoi, että se on hankalaa, lähes mahdotonta.
- Asia sitten jäi kun joku takavasemmalta teki "yllättäin" toisen ja "kovin tärkeän" kysymyksen...

HS:n maahanmuuttouutisessa joku kommentoi, että "miksi ne persut meuhkaavat maahanmuutolla kun sen vaikutus on vain 0,37 prosenttia koko budjetista".
- Joku on siis uskonut virallisen selvityksen.

Tässä virkkeessä tiivistyy toimittajien maailmankuva haittamaahanmuuttoon:

Ylen toimittaja Sannikka tammikuussa 2019: ”Heidän mukanaan tulee rikollisuutta mutta heidän mukanaan tulee myös ystävyyttä, tulee kivoja pelihetkiä, tulee naapuruussuhteita, tulee kulttuurin tuntemusta, tulee esimerkiksi kivoja ruuanlaittohetkiä.”

3,2 miljardia euroa vuodessa on toki pieni hinta siitä, että saamme laittaa yhdessä ruokaa irakilaisen kanssa. Ja että tuli se naapuruussuhde!